Mä oon koittanut nyt pitää kameran tiukasti kaulassa aina niinä päivän valoisina hetkinä kun on mahdollisuus ottaa kuvia, ja yllättäen kuvia on kertynytkin tältä viikolta aikamoisen pläjäyksen verran. Koska mulla on usein paljon tekstiä, mä ajattelin tällä kertaa antaa kuville pääosan, joskus näinkin päin. Alkuviikko meillä siis kului sairastellen, mutta loppuviikosta ollaan nautittu niin ulkoilusta kuin hyvästä seurastakin.

Tiaran Mini Rodinin pandahaalari pääsi tositoimiin hiekassa ja mudassa ja selvitytyi erinomaisesti, kotiin tullessa haalari oli ihan puhdas nimittäin. Hanskat olisi saaneet Tiaralla olla paremmat, mutta ei tajuttu kirjastoreissulle ottaa kunnon hanskoja kun piipahdettin puistossa ihan ex tempore. Mutta ensi reissulle sitten, eipä se haitannut että lapaset menivät vähän likaisiksi, kaksivuotiaita ei pahemmin lika tunnu muutenkaan häiritsevän!

Zelda-neiti heräsi iloisena päiväuniltaan rattaista, kuten aina, ja vietiin tytsy keinumaan pitkästä aikaa. Olihan se keinuminen ihan hurjan jännittävää pienen puolivuotiaan mielestä! Zelda tuijotteli sinisillä silmillään kohti taivasta ja mölisi tyytyväisenä♥

Mä annoin Tiaralle hurjat vauhdit ja neiti kiljui innoissaan, Zelda sai vähän maltillisemmat vauhdit mutta keinun kyydissä tuuli sen verran että iso kyynel vierähti murusen poskelle. Raukka näyttää niin surulliselta allaolevassa kuvassa vaikka on juuri nauttinut elämänsä vauhdikkaimmasta ja iloisimmasta keinuhetkestä!

Eilen meillä oli kylässä Tiaran kummitäti Nona ja meidän naapurin Oona kun vihdoin oltiin sen verran terveitä että joku uskaltautui tulemaan meille. Oli ihanaa nähdä ystäviä pitkästä aikaa, täällä kotona flunssan kourissa meinasi jo tulla lievästi sanottuna tylsää. Onneksi flunssa on kaikilla muilla jo helpottanut paitsi mulla, musta tuntuu että poskionteloissa ei ole kaikki nyt ihan kuosissaan. Mutta yritän hautoa niitä lämpimällä ja niistää (naminami) paljon niin josko se tästä helpottaisi.

Kun pyydän Tiaraa hymyilemään kauniisti kameralle, saan maailman aidoimman ja iloisimman ihanan irvistyksen♥

Eilen jaoinkin jo blogin FB-sivuilla kuvan Zeldasta seisomassa Tiaran pöytää vasten. Zelda ei kuitenkaan siis nouse vielä yksin seisomaan vaan tarvitsee apua, mutta tomerana tyttönä pysyttelee kyllä seisoma-asennossa vaikka viisikin minuuttia jos sille päälle sattuu. Zelda myös pitää vain toisella kädellä kiinni, niinkuin allaolevassa kuvassakin näkyy niin neiti tavoittelee Tiaran kynää toisella kädellään ja rennosti nojailee pöytää vasten. Zelda on niin ponteva ja jäntevä, pyrkinyt seisomaan nelikuukautisesta asti ja nykyään ei muuta tekisikään enää. Mä veikkaan että Zeldalle riittää ryömimiseksi tuo peruuttelu ja kieriminen ja hän siirtyy suoraan joko konttaamaan tai seisomaan. Jännä nähdä osunko oikeaan!

Huh, sellainen kuvapläjäys! Huomenna Oona tulee meille uudelleen ja meillä on luvassa vuoden ensimmäiset torttu- ja piparitalkoot, aivan ihanaa. Joulusoittolista Spotifyssa odottelee korkkaamista, marmeladit on valmiina kaapissa ja en malta odottaa että se ihana piparin ja torttutaikinan tuoksu leviää meidän kämppään. Tervetuloa Joulu! Taisinpas vahingossa kaivaa tänään jouluvalojakin esiin, ja jouluverhot, jouluastiapyyhkeet, joulupussilakanat ja jouluiset peltipurkit leivonnaisia varten. Olen aika varma että tämän viikonlopun aikana joulu valtaa meidän kodin oikein kunnolla, ja se jouluvaltaus jatkuukin sitten loppiaiseen asti kokoajan pahentuen. Jes!

Mä voisin nyt käpertyä tuonne Oton kainaloon katselemaan Breaking Badia, mutta haluan toivottaa ihanaa viikonloppua teille kaikille♥♥
PS: Käykää ihanat vielä äänestämässä mun blogia Indiedays Inspiration Awardseissa inspiroivimmaksi Lifestyle -blogiksi jos ette vielä ole käyneet, sillä äänestysaikaa on enää tämä viikonloppu! Mä olen kyllä erittäin kovassa seurassa tuossa kilpailussa, mutta toivottavasti muutama ääni vielä liikenisi mullekin niin ei tarvitsisi ainakaan rökäletappiota ottaa, haha! Ja edelleen muistuttelen että äänestäneiden kesken arvotaan lippuja tuonne Inspiration Awards -gaalaan!

Flunssa ei vieläkään ole kokonaan ohitse meiltä isommilta, mutta tytöt sentään voivat jo paljon paremmin. Ottoraukka taitaa olla meistä kipein tällä hetkellä, itse olen kärsinyt vaan karmeasta lihassärystä ja tukkoisesta nenästä koko päivän mutta muuten olo on jo ihan okei. Hassua kun fiilis on niinkuin olisi tehnyt tuhat kyykkyä ja vetänyt hullun rääkin salilla vaikka oikeasti olen maannut kohta viikon kotona kipeänä. Ehkä tää on joku mun kropan tapa kertoa että kunhan olen tämän flunssan selättänyt niin on aika alkaa panostamaan siihen terveyteen ja hyvinvointiin!

Meillä oli tänään, vähän myöhässä Zeldan puolivuotisneuvola (neitihän täyttää jo ensi viikolla seitsemän kuukautta). Sinne me aamupäivällä suunnattiin järkyttävässä kaatosateessa, mutta kerrankin me ehdittiin ihan vahingossa bussiin ja oltiin juuri ajoissa ja melkein kuivina perillä. Viimeksi mä en päivittänytkään Zeldan neuvolakuulumisia tänne ollenkaan vaan ainoastaan Facebookiin, mutta koska niitä on ainakin osa aina tasaiseen tahtiin täällä puolella kysellyt niin ajattelin kuitenkin päivittää ne sitten tänne tällä kertaa.

Neuvolakorttiin meidän hoitaja kirjoitti näin: Iloinen, tyytyväinen tyttö. Lattialla kulkee kierimällä ja peruuttamalla hienosti. Syö ja kasvaa hyvin. Ääntelee erilaisia ääniä. Hammashoito-ohje annettu. Mitat (suluissa 5,5kk mitat): 9245g (8630g) ja 69,5cm (68cm). Mä katselin Tipan mittoja samassa iässä ja ne on olleet 9015g & 68,5cm eli Tipa on ollut ihan himpun verran pienempi, mutta aika samoilla käyrillä neidit kulkevat viiden sentin syntymäpituuserostaan huolimatta tässä vaiheessa.

Hammashoito-ohjeesta tuli mieleeni että meidän pikkuisella kuopuksellamme on puhjennut nyt myös eka hammas alas! Se puhkesi sopivasti flunssan kanssa samaan aikaan niin selvittiin yksillä itkuilla molemmista, loistava ajoitus. Mun täytyy koittaa saada kuva hampaasta, se on niin söpö! Zelda on vaan ihan mestari pakoilemaan kameraa jos sille päälle sattuu, tai ainakin piilottamaan sen hampaan. Mä en voi uskoa että Zelda on jo niin iso että sillä on hammaskin! Mutta totta se on, Zelda on myös oppinut hyvin nopeasti järsimään sillä piskuisella hampaallaan.

Mä laitoin flunssan jälkeen ihan rentoiluvaatteet päälle neuvolaan, tavoitteena vain lämmin ja mahdollisimman mukava asu. Mä oon ihan rakastunut siihen mun Asoksen viininpunaiseen New York-collegeen ja se onkin mulla melkein jatkuvasti päällä, mitä nyt käy aina pesussa kääntymässä.

Päivän asu / College ASOS / Farkut ZARA / Kengät Dinsko / Laukku Mango / Huivi Pieces

Päivän asusta tuli mieleeni eräs toinen asuihin liittyvä juttu, nimittäin asukriisi! Ensi viikolla on Indiedays Inspiration Day -tapahtuma Inspiration Awardseihin liittyen ja mä en tiedä ollenkaan mitä laitan päälle! Iik, jännittää. Mun täytyy varmaankin tehdä asupohdinnoista postaus niin saatte auttaa mua. Mutta siihen asti mua saa auttaa käymällä äänestämässä mua Indiedays Inspiration Awardsien Lifestyle -kategoriassa missä blogini on ehdolla teidän ihanuuksien ansiosta! Täysi-ikäisten äänestäneiden kesken arvotaan lippupaketteja Inspiration Awardseihin joista on huhujen mukaan tulossa ihan mielettömän makeat bileet! 

Tässä on nyt ollut sillisalaattia jo niin paljon että loppuun ymppään vielä arvonnan voittajan voittajakommentin. Me FB-tykkääjien kanssa jo tirautettiin kyyneleitä uskomattoman koskettavalle kommentille mutta lukekaapa tekin, ei nimittäin olisi voinut arpa osua parempaan osoitteeseen:

Hurjasti onnea Jattask! Sun pappasi kuulostaa ihanalta tyypiltä ja ihan huikeaa että hänelle lähtee nyt tälläinen isänpäiväpaketti. Kaikkea hyvää teille molemmille♥

Nyt mä alan nukkumaan ja nautin siitä kun yöunet ovat taas palautuneet normaaleiksi flunssan jäljiltä. Hyvää yötä ihanat♥♥

Blogihistoriani hienoin otsikko eiks vaan! Nyt tuli pikkuisen pidempi tauko kun otin sitten FB-tykkääjiltä mielipidettä kysyttyäni parin päivän projektiksi Onnettomat suomalaiset -postauksen kommentit, joihin olen nyt kaikkiin vastannut. Kiitos vielä hurjasti kaikille kommentoineille, ihan mahtavaa miten ajatuksia herättäviä ja tunteikkaitakin kommentteja moni oli laittanut. Parhaita olette! Meillä on ollut ihan luvattoman paljon kiireitä koko alkuviikon, mutta kiire tuottaa tulosta ja voin sanoa että luvassa on huikein blogisyksy koskaan! Kiireiseen viikkoon on mahtunut kymmeniä sähköposteja, mahtavia tulevaisuudensuunnitelmia, pari palaveria ja vaikka mitä! Mä pari postausta takaperin intoilinkin jo tulevasta syksystä ja pakko vielä kerran sanoa että odotan syksyä jo ihan hirmuisesti.

Zelda täytti tänään jo neljä kuukautta, ihan hurjaa! Mun täytyy tehdä ihan kunnollinen 4kk-postauskin mutta täytyy katsoa teenkö sen nyt vai sitten kun saamme mittoja mukaan seuraavalta neuvolakäynniltä. Siihen tosin taitaa olla vielä parisen viikkoa. Meidän neljäkuukautinen neiti on väsymätön ikiliikkuja, pyörinyt oman napansa ympäri jo viikkoja ja nyt hän on löytänyt varpaansakin. Ne ovat ylläripylläri nykyään aina neidin suussa, ihana! En muistanutkaan miten söpöä on kun toinen syö omia varpaitaan autuaasti maiskutellen.

Zeldan 4kk-päivän ja häävalokuvaajien kanssa pidetyn suunnittelupalaverin kunniaksi leipaisin tänään omppupiirakkaa ja siitä tuli tosi hyvää vaikka itse sanonkin! Resepti on vähän kevyempi kuin moni muu, sisältää mm. rasvatonta vaniljajugurttia, nam! Laitan ohjeen sitten siihen ruokapostaus vol. neloseen kunhan olen kerännyt tarpeeksi reseptejä. Suunnitteluapalaveri meni aivan loistavasti ja meidän valokuvaajat on ihan huipputyyppejä, mutta tästä lisää hääblogin puolella, tänne en näitä juttuja löpise enempää.

Ainiin, tämän kiireisen viikonalun kruunasi vielä se että mun Samsung Galaxy S3 jonka ostin kesäkuussa vessanpyttyyn pudonneen tilalle pimahti pari päivää sitten eikä mennyt enää päälle. Se on nyt sitten huollossa ja mulla on käytössä eka kertaa elämässäni iphone, oon aivan hukassa sen kanssa. Eihän iphone ole vaikea, mutta kun on tottunut tekemään kaiken juuri tietyllä tavalla niin on hankalaa kun on eri käyttöjärjestelmä yhtäkkiä! Mutta enköhän mä totu tässä parin viikon aikana, vaikka Samsungia en silti ikinä vaihtaisi pois. Nyt kuitenkin onnistuu taas myös Instagramin päivitys joka oli pari päivää tauolla, jos haluutte nauraa mulle niin käykää katsomassa Oton uusi kuva jolla se ”vähän” dissaa mua, hmph! Ottoa voi seurata Instagramissa nimellä @trueottomoi. Mulla lyö aivot ihan tyhjää kun on ollut niin kiireistä ja olen touhunnut ja näpytellyt koko päivän mutta lupaan palata vähän fiksumpien ajatusten kera huomenna! Tässä vielä pari kuvaa meidän söpöläisestä:

Hyvää yötä ja ihanaa huomista päivää kaikille!♥

Postaus toteutettu yhteistyössä MiniMintin kanssa. Perjantaina saapui viimein MiniMintin paketti ja mä pompin suunnilleen tasajalkaa innosta! Tässä postauksessa esittelen vasta sisävaatteet kun en eilen viitsinyt hullussa hellesäässä kiusata muksuja kuvaamalla kevyttoppaa ja välikausihaalaria, mutta nekin esittelen sitten ajallaan. Meille tuli siis sisävaatteista ihanaa pingviinikuosia jota ihastelin jo viikko sitten Mini Rodinin uutuuksista kirjoittaessani. Zelda sai pingviinibodyn ja Tiara ihastuttavan pingviinimekon! Luonnossa pinkut olivat kyllä vähintään yhtä ihania kuin ajattelinkin ja vielä jäivät kutkuttamaan ne pingviinileggingsit ainakin, pingviinikuosia kun ei voi olla liikaa.

Me käytiin helteisellä takapihalla kuvausretkellä joka ei aivan sujunut suunnitelmien mukaan kun tytöt olivat sitä mieltä että viltin päällä on aivan tylsää ja yhteiskuvia ei saa ottaa. Päädyin sitten nappailemaan kuvia innokkaasti kukkia ja nurmikkoa tutkivasta Tiarasta ja jätin suosiolla Zeldan muutaman räpsäisyn jälkeen sisällä kuvattavaksi ettei pienellä mennyt hermo. Aikamoisia ikiliikkujia molemmat meidän neidit kun viltillä oleskelu on ihan tylsää, Zeldakin nykyään pyörii jo niin vimmatusti napansa ympäri että hyvin nopeasti hän on jo liikuskellut viltiltä poissa. Mutta eipä ajauduta sivuraiteille vaan nyt on vuoro ihanien pingujen!

Innokas tutkija-Tiara päällään Mini Rodinin pingviinimekko, Mini Rodinin käännettävä pandapipo ja Knittexin mustat sukkahousut jotka saimme MiniMintistä. Kengät ovat omat vanhat mutta ne sopivat täydellisesti mekon vaaleaan sävyyn! Nuo Knittexin Agatka -sukkahousut olivat mulle aivan uusi, mutta sitäkin mieluisampi tuttavuus. Normaalisti lasten sukkahousut ovat joko tosi paksuja tai sitten aivan liian ohkaisia ja ällöttävästä materiaalista tehtyjä.

Nämä istuvat täydellisesti, ovat mukavan ohutta mutta kuitenkin lämmintä materiaalia ja mikä tärkeintä: niitä saa mustassa värissä. En ole kovin monella merkillä törmännyt mustiin sukkiksiin pienille lapsille, vaikka mun mielestä ne ainakin ovat tuhat kertaa tyylikkäämpi valinta kuin valkoiset. Mä taidan klikkailla meille vielä MiniMintistä muutamat Knittexin sukkikset syksyksi, näitä ei ole hinnallakaan pilattu kun maksavat 4,90. Ja sen mustan lisäksi värivaihtoehtoja löytyy jopa 14 erilaista!

Tässä muutama kuva meidän pikku pingviinistä pandapipossaan ulkoilemassa, nämä jäivätkin ainoiksi edes etäisesti onnistuneiksi ulko-otoksiksi ennen kuin päätettiin luovuttaa. Zeldalla myöskin Rodinin pandapipo ja pingviinibody sekä Duns Swedenin mustat leggingsit joihin ihastuttiin kovasti. Kaikki saatu MiniMintiltä. Aurinkolasit ovat neidin omat vanhat. Täytyy sanoa että on kyllä pienempikin neiti aivan vastustamattoman suloinen pingviinikuosissa (on toki muutenkin), mä vaan niin tykkään noista letkeistä rusettikaulaisista pinkuista. Mun lempparikuosi ikinä!

Nuo pandapipot ovat siis käännettävät, toisella puolella tummansininen pandaprintti ja toisella puolella vaaleanvihreä joka mätsää sitten täydellisesti tyttöjen välikausivaatteisiin, eli joku ehkä arvaakin mitkä takki ja haalari meille tulivat! Mä kirjoittelen Camokuosista ja muistakin ihanista uusista jutuista vielä tämän viikon aikana kunhan sattuu sellainen päivä että tytöt eivät läkähdy ulkotamineissa mutta kuitenkaan ei sada kaatamalla vettäkään. En malta odottaa että saan esitellä kaikkien jo perjantaina Instagramissa vilahtaneiden pakettien sisällöt teille!

Jos omat syksyn Mini Rodinit on vielä hankkimatta, MiniMintissä kaikki kyseisen merkin uutuudet nyt postikuluitta, joten kipinkapin ostoksille!

Ihanaa maanantaipäivää kaikille♥ Illalla tulossa parisuhdepostausta sisältäen urpoja kuvia musta ja Otosta, pysykää kuulolla!

Mä oon aika monta teemapostausta toteuttanut tässä viimepäivinä joten tänään on ihan tavallisten kuulumisten vuoro! Meillä on ollut tosi mukava leppoisa viikko tyttöjen kanssa ja ollaan vaan ulkoiltu ja leikitty. Zelda tuntuu ottaneen ison harppauksen kehityksessä kun hän jaksaa hengata vatsallaan pää pystyssä jo kuin vanha tekijä. Antaa ihan uusia mahdollisuuksia leikkeihin, kun toinen näkee paremmin ja erilaisesta kulmasta. Meidän isopieni vauva!

Sunnuntaina nautittiin upeasta säästä ja käytiin rannalla, vedettiin rasialliset pensasmustikoita per naama ja käytiin vähän räpiköimässä. Zelda nukkui autuaan onnellisena rattaissa melkein koko reissun ajan, lukuunottamatta jo tavaksi käynyttä ”rantaimetystä”. Rantaimetys = pakataan kotona kaikki valmiiksi, imetän neitiä oikein pitkään ja hartaasti, kävellään viiden minuutin matka rannalle: Zelda napottaa silmät auki ja maiskuttaa vaativasti.

Ihan uskomatonta, aivan kuin Zeldalla olisi joku kuudes aisti ja hän tietäisi että mulla ei ehkä ole niin helppoa imettää hiekkarannalla bikineissä paahtavassa kuumuudessa kuin kotona rauhassa. Mutta onneksi hän halusi vain pienet maitohuikat ja meni sitten nätisti jatkamaan kauneusuniaan kärryihin. Mä onneksi ekan kerran jälkeen opin varautumaan rantaimetykseen ja nykyään se menee jo ihan rutiinilla sen ekakerran sijaan jolloin varmaan vilauttelin koko rannalle vahingossa harsosta huolimatta. Meidän hupsu pieni kiusankappale!

Tiara oli innoissaan kun hän sai taas leikkiä vesirajassa hiekkaleluillaan ja sitten vielä joku mukava pikkupoika tuli siihen leikkikaveriksi ja rakensi Tiaran kanssa hienon ”vallihaudan”. Sunnuntai oli kerrassaan mahtava päivä, mä voisin oikeasti vaikka asua rannalla koko kesän ja niin varmaan Tiarakin.

Mulla on teille muutama kuva Zeldan parhaista ilmeistä jollaisen muistelisin tehneeni Tiarastakin joskus vauva-aikana tänne blogiin. Molemmilla neideillä on kyllä ihan mahtavia ilmeitä!

”Kukkuu!””Äitiii!” ”Vautsi kuvaaksä mua!” ”Jeeee mä oon paras!””Mikä toi musta pelottava mötikkä äidin nassun edessä on?” ”Prinsessa-aivastus” ”Hmmmmm…” ”Tuolla ois kyllä toi kiva kissalelu mut enhän mä osaa vielä ryömiä, voisko toi äiti nyt hiffata antaa sen mulle?””Kissaleluuuu mä haluan sut! Jos mä tuijotan oikeen pitkään niin tajuaiskohan toi dille äiti?”

Mun lemppari on Zeldan prinsessa-aivastus, ei kukaan voi olla noin söpö kun se aivastaa! Ja sen jälkeen tulee vielä aina sellainen pieni, vieno hymy pikkuneidin kasvoille. Loppukevennyksenä vielä Oton panos A beautiful body -haasteeseen! Seuraava kuva on otettu kun kokeilin kameralla valotusta ja etäisyyttä ennen kun Otto kuvasi mua ja Otto päätti oikein kunnolla panostaa poseeraukseensa:

Vai mitä et toi Oton kuva voittaa mun kuvat ihan 6-0! Kiitos hurjan paljon kaikille rohkaisevista, ihanista kommenteista. Mä oon niin otettu teidän kaikkien sanoista, tässäpä taas oiva todiste siitä että mulla on koko maailman parhaat lukijat♥ Toivottavasti pysytte meidän matkassa nyt ja aina!

Ihanaa alkavaa viikonloppua kaikille♥♥