Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Elloksen kanssa.

Kenellekään joka lukee blogiani säännöllisesti ei varmasti ole jäänyt epäselväksi kuinka paljon mä rakastan olla just mun kolmen pienen tyypin äiti. Olen kirjoittanut paljon siitä, millaista on olla nimenomaan tyttöjen äiti nykypäivänä, ja miltä tuntuu esimerkiksi se, että ihmiset olettavat kolmannen tyttären olevan pettymys, koska olisihan tyttöparin joukoksi pitänyt saada poika, että perhe voi olla ”täydellinen”. Mulle ja meille meidän perhe on täydellinen juuri tällaisena, ja ollaan saatu juuri ne lapset, joiden on tarkoitettu meille syntyvän. En osaisi, enkä voisi toivoakaan mitään muuta, koska olen saanut niin paljon enemmän kuin edes koen ansaitsevani.

Meidän perheessä lasten sukupuoli näkyy juuri sen verran kuin lapset itse sen haluavat näkyvän, toisin sanoen me vanhemmat yritetään olla määrittelemättä sitä, millaisia heidän kuuluu olla. Kuopuksen kanssa se on hankalinta, sillä hän ei osaa vielä ilmaista itseään niin hyvin, eikä kykene edes ymmärtämään mitä sukupuoli tarkoittaa. Hänen kanssaan toimitaan siitä lähtökohdasta, että hänellä on mahdollisimman mukavat vaatteet, ja mahdollisimman paljon erilaisia leluja, joista hän voi itse valita ne mistä on kiinnostunut. Teen hänen kanssaan myös samaa mitä perheen muidenkin tyttöjen kanssa: pyrin välttämään stereotyyppista tyttökohtelua. En halua ajatella että hän olisi jotenkin herkkä tai rikki menevä vain siksi että on tyttö. Hän on luonteeltaan hurjan rohkea ja menevä, enkä himmaile ja yritä saada häntä leikkimään rauhallisia nukkeleikkejä vain siksi että hän on tyttö.

Puen hänelle yhtä lailla mekkoja kuin collareitakin, ja värejä laidasta laitaan. Sitten kun hän itse kiinnostuu itsensä ilmaisemisesta, hän saa osallistua päätöksiin omasta tyylistään ja leluistaan, kuten meidän perheen isommat tytöt. Puhun kyllä usein monikossa meidän tytöistä käsittäen heidät kaikki kolme, (pääosin kutsun kuopusta kuitenkin nimellä tai hellittelynimillä), mutta jos joskus kävisikin ilmi, että hän haluaa olla jotain muuta, hänellä olisi siihen täysi oikeus, ja minä muokkaisin käytöstäni sitten sen mukaan miten hän toivoisi itseään puhuteltavan.

Isommat tytöt ilmaisevat jo vahvasti itseään, ja toteuttavat omia mieltymyksiään. He ovat sisäistäneet sen, että heidän ei kuulu sopeutua mihinkään muottiin, ja he myös puuttuvat vahvasti siihen, jos joku muu yrittää heitä tai muita johonkin sukupuolen tiukkoihin raameihin asetella. He valitsevat itse vaatteensa, kiinnostuksen kohteensa ja kaverinsa. He ovat selkeästi juuri sellaisia kuin haluavat olla, ja niin saavat olla jatkossakin. He eivät ajattele, että ollakseen oikeanlaisia tyttöjä, heidän tulisi käyttää mekkoja tai pinkkiä. He eivät myöskään ajattele, että poikien kanssa leikkiminen tarkoittaisi sitä että on ”poikatyttö”, tai että NinjaGO olisi poikien juttu. Tyttöjen ei tarvitse olla herkkiä, rauhallisia, hiljaisia, vaaleanpunaisia tai mitään muutakaan. Mutta he saavat olla vaikka niitä kaikkia, jos se tuntuu omalta. Ei ole tyttöjen eikä poikien juttuja, on vaan juttuja.

Meidän isommat tytöt ovat ylpeitä siitä että ovat tyttöjä, ja tykkäävät joissakin asioissa korostaa sukupuoltaan paljonkin. He rakastavat prinsessajuttuja, naissankareita ja liehuvia helmoja, vaikka eivät niihin silloin haluakaan pukeutua kun ne olisivat tiellä, kuten skeitatessa. Yksi juttu mitä he rakastavat, on äidin kanssa samistelu. Olen huomannut, että mitä vanhemmiksi he kasvavat, sitä enemmän he tykkäävät samistella mun kanssa. He ovat aina ihan fiiliksissä, jos meillä on saman tyyliset tai samanlaiset vaatteet. Ja mua se ei tietenkään haittaa, koska se on mustakin hauskaa. Varsinkin, koska tiedän, että varmaan teini-iässä viimeinen juttu mitä he haluavat tehdä, on samistella äidin kanssa. Siitä on siis nautittava nyt, kun vielä voi. Ja minähän otan mielelläni kaiken ilon irti!

Ellos julkaisi uuden aivan ihanan Mother & child -malliston tänä keväänä äideille ja lapsille, tai siskoille tai vaikka serkuksille jotka haluavat samistella. Ja vaikka nimessä onkin Mother & Child, ja se juhlistaa äitien ja tytärten erityistä suhdetta Ruotsin äitienpäivän kunniaksi, niin kyllä näillä mun mielestä voivat hyvin muussakin roolissa olevat perheenjäsenet tai muut läheiset samistella. Meidän perheelle tuo äiti & tyttäret -teema istui kun nenä päähän, kun sain samistella kolmen pienen minityypin kanssa. Meidän perheen isojen tyttöjen mielestä vielä hauskempaa kuin samistella äidin kanssa, on samistella pikkusiskon kanssa, koska silloin hän on melkein kuin he, paitsi pienempi. Tällainen meidän kaikkien neljän yhteinen samistelu oli siis heidän mielestään ihan unelmien täyttymys.

Tytöt saivat valita Elloksen Mother & Child -valikoimasta itse vaatteet mulle ja heille. Mä olisin ehkä itse päätynyt ihaniin vaaleanpunaisiin mekkoihin kukkakirjailuilla, mutta tytöt ihastuivat sinisiin Deborah– ja Alma-mekkoihin, ja ne meille sitten tuli. Deborah– ja Alma-mekoissa on molemmissa kauniit kirjailut ja hihat, ja materiaaliltaan ne ovat pellavaa, joka on viileä ja ihana kuumina kesäpäivinä ihoa vasten.

Meillä taitaa muutenkin olla joku sininen kausi meneillään, kun viime aikoina siihen on tullut pukeuduttua jotenkin poikkeuksellisen paljon. Sininen on kyllä ihanan raikas väri näin kesällä. Sellainen huomio vaan näistä Alma-mekoista, että mitoitus oli koossa 110/116 poikkeuksellisen naftia, sillä mekot olivat melkein yhtä pieniä kuin kuopuksen 86/92-kokoinen mekko. Meidän isommat tytöt on molemmat alle 116cm pitkiä, mutta mekot olivat heille enemmänkin paidat tai tunikat, ja puettiin niiden kanssa shortsit. Ehdotin tytöille, että vaihdetaan suurempaan kokoon, niin hekin saavat mekot, mutta he tykästyivät näihin tunikoina ja halusivat pitää nämä tällaisina. Kuopuksen mekko vastasi kokoaan hyvin.

Valikoimassa on aivan ihania pehmeitä materiaaleja, ja kauniita malleja, jotka sopivat moniin eri tilaisuuksiin. Kannattaa käydä kurkkaamassa!

Lastenvaatteista on ollut paljonkin juttua tässä blogissa, mutta taaperon asuja ei ole hetkeen ollut esittelyssä. Syy on se, että hän harvoin pysyy paikoillaan, että saisi otettua kuvia asuista niin, että ne jopa näkyvät. Siksi en yleensä jaksa edes yrittää. Tänä viikonloppuna hänellä oli kuitenkin niin söpö asu päällä, että yritin saada kuvia samalla kun käveltiin kotoa autolle (ja uudelleen kun käveltiin autolta kotiin). Aika yritykseksihän se jäi, mutta sain sentään muutaman kuvan joissa vaatteet näkyvät edes jotenkin.

Mä piipahdin viime viikolla Lapsimessuilla pikaisesti, ja sieltä olikin etsinnässä kesävaatetta ja -asustetta tytöille, lähinnä tulevaa reissua ajatellen. Isommille ei oikein meinannut löytyä mitään kesäjuttuja, mutta nuorimmaiselle löytyi aurinkohattu, pipo ja arskat parin kesämekon lisäksi. Isommillekin löytyi housut joita olin etsinyt, sekä mekot, mutta ne ei varsinaisesti olleet erityisen kesäisiä löytöjä. Toki arkeen tarpeellisia kuitenkin.

Meidän isommilla tytöillä on Babiatorsin aurinkolasit, joihin ollaan oltu tosi tyytyväisiä. Nuorimmalla on ollut Ki et La -merkkiset ihanat vaaleanpunaiset rillit, mutta ne alkavat olla jo vähän turhan pienet yksivuotiaalle, joten oli aika sijoittaa uusiin laadukkaisiin aurinkolaseihin. Mä haluan että lasten aurinkolasit ovat turvallisen lisäksi myös hyvännäköiset, ja olin pitkään etsinyt kauniita ja laadukkaita taaperolle sopivia aurinkolaseja. Babiatorsit on kauniit, mutta kaipasin jotain uutta, kun niitä on jo tullut katseltua isommilla pitkään.

Tiitiäisen ja Tyllerön messuständillä ihastuin Izipizi-merkkisiin aurinkolaseihin, ja onnistuin ostamaan taaperolle viimeiset mustat 1-3-vuotiaiden izipizit. Mahtava tuuri ja löytö! Nämä on aivan ihanat. Ranskalaisen merkin laseissa on 100% UV-suojalla varustetut polarisoidut linssit, ja irroitettava silikoninauha jolla lasit saa paremmin pysymään taaperon päässä. Meillä ei ollut ongelmaa ainakaan vielä pysymisen kanssa, kun kuten kuvistakin huomaatte: taapero halusi laittaa ne vesisateella päähänsä kauppareissulle. Hän halusi mukaansa myös isosiskon laukun, se on aina pakko ottaa mukaan kun lähdetään jonnekin.

Izipizit on pientä mitoitusta, mutta tämä 1-3v koko oli ainakin meidän 1-vuotiaalle tosi passeli. Laseja saa myös 0-12kk koossa, sekä 3-7v koossa, jota sovitin meidän 5-vuotiaalle, ja se oli hänelle passeli. Hän ei kuitenkaan tarvitse uusia arskoja, kun Babiatorsit pelittävät vielä hyvin. Izipizit voisin ottaa vaikka itsellenikin, kun ne on niin kauniit. Tuo 1-3v koko maksaa suunnilleen 30€ Suomen liikkeissä.

Pitäisi varmaan tehdä pikkuhiljaa postausta taaperon vaatekaapista, kuten silloin tein vauvan vaatekaapistakin. Nyt meillä alkaa olla kasassa tämä 80-86 koko aikalailla. Tähän asti ollaan oltu sellaisessa siirtymävaiheessa vaatteiden kanssa, että on ollut sekaisin pientä ja isoa, mutta nyt alkaa olla valmista.

Tämä asu on yksi meidän kaupunkilemppareita: lämmin huppari ja bomber-takki, joka on kevyt ja helppo riisua kun ollaan sisällä. Huppari lämmittää esim. kauppakeskuksessa sopivasti jos on viileää, mutta ei tule liian kuuma kuitenkaan. Turbaanipipo on messulöytö myöskin, ja se on suomalaista Po-no Design -merkkiä. Se on musta aivan hurmaava, ja musta väri sopii ihanasti kaikkiin vaatteisiin!

Turbaani Pono Design | Takki Lindex | Huppari Gugguu | Leggingssit Tinycottons | Kengät Vans | Laukku H&M | Aurinkolasit Izipizi |

Sellainen asu meidän taaperolla <3 Mun mielestä aivan ihana, ja kuvastaa hyvin tämänhetkistä vaatevalikoimaa: simppeliä, helposti yhdisteltävää, mukavaa päällä ja kivan näköistä, ainakin mun silmään.

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Prisman kanssa.

Suosin lastenvaatteissa mahdollisimman paljon laadukkaita, eettisesti tuotettuja vaihtoehtoja, ja mikäli ne ovat vielä suomalaisia, niin aina vaan parempi. Rakastan lasten vaatteita, ja käytän mielelläni aikaa toimivan vaatekaapin rakentamiseen, ja kivojen yhdistelmien pohtimiseen. Kaikki eivät ole vaatteista yhtä kiinnostuneita, mutta mun mielestä on tosi hienoa jos edes vähän pohtii sitä, kenen valmistamia ja mistä materiaaleista tehtyjä omat lasten vaatteet ovat. Nyt on jälleen tehty yksi suuri helpotus eettisesti tuotettujen lastenvaatteiden saatavuudessa, sillä koko maan kattava Prisma on ottanut valikoimiinsa suomalaisen Blaa:n lastenvaatteet. Ihan mahtava juttu!

Blaa on vuonna 2012 perustettu suomalainen merkki, joka tekee vaatteita vauvoille, lapsille ja aikuisille. Blaa:n vaatteet valmistetaan GOTS-sertifioidusta luomupuuvillasta suomalaisomisteisessa tehtaassa, Portugalissa. Työntekijöille maksetaan työehtosopimuksen mukainen palkka, ja kaikki työntekijät ovat aikuisia. Merkki toteuttaa myös Prisman vastuullisuusstrategiaa, mikä on hieno juttu. Olenkin huomannut, että Blaa:n vaatteiden lisäksi Prisman vaateosastoille on ilmestynyt muitakin vaihtoehtoja, joisa roikkuu vastuullisuudesta kertovia lappusia. Huippua että näihin asioihin panostetaan, sillä mitä helpommin eettisesti tuotettuja vaatteita on saatavilla, sitä suuremmalla osalla ihmisistä on mahdollisuus tehdä parempia valintoja.

Prismoissa on saatavilla Blaa:lta vaatteita alkaen koossa 86/92. Se tosin täytyy sanoa, että mitoitus on tosi reilua, ja tuo pienin koko vastaa enemmänkin kokoa 92/98. Otin meidän 105-senttiselle melkein-viisivuotiaalle kokoa 98/104 ja se on hänellä siis kuvissa päällä. Sama koko on päällä myös eskarilaisella, joka on kymmenisen senttiä pidempi, ja hänellekin vaatteissa on vielä kasvunvaraa ihan reippaasti.

Tytöt saivat valita haluamansa vaatteet ihan itse Blaa:n valikoimasta. Blaa:n arvoja ovat hauskuus, kestävyys ja laadukkuus, ja se tulee hyvin ilmi leikkisistä kuoseista, jotka ovat meidän lasten mieleen. Molemmat tytöt päätyivät valitsemaan tyylikkäät ja pehmeät vaaleanharmaat collegehousut, ja niiden kaveriksi lyhythihaiset paidat. Keskimmäinen valitsi valko-vaaleanpunaisen flamingoteepaidan frillahihoilla, ja esikoinen valitsi hauskan kirahviteepan. Prismoissa on flamingojen ja kirahvien lisäksi saatavilla esimerkiksi hauskaa kuumailmapallokuosia ja siksak-kuvioisia leggareita. Niiden lisäksi löytyy myös muita tuotteita, valikoimat vaihtelevat hiukan myymälöittäin.

Prisman ”muoti kuuluu kaikille” -filosofia on ainakin musta tosi jees. Tykkään siitä, että hyviä valintoja tuodaan kaikkien ulottuville. Toivon että yhä useampi ihminen kiinnostuisi pohtimaan omia kulutustottumuksiaan, ja haluaisi ostaa edes osan lasten vaatteista eettisesti tuotettuna. Blaa:n vaatteet on hinnoiteltu Prismoissa ainakin mun mielestä laatuun nähden tosi edullisesti, mikä on hienoa. Toivottavasti se kannustaa mahdollisimman monia valitsemaan ne!

LUKIJAKILPAILU:

Mikä on sinun suosikkituotteesi Blaa:n valikoimasta? Kerro oma vastauksesi (ja jätä sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään) ja osallistut 50€ Prisman lahjakortin arvontaan. Osallistumisaikaa 26.3.2018 klo 22.00 asti. Tarkemmat säännöt näet TÄÄLTÄ.

Samalla kun kävin läpi vauvan vaatekaappia pieneksi jääneiden vaatteiden osalta, sain kuvattua sopivasti viime kuukaudet käytössä olleen vaatevalikoiman. Tällä hetkellä ollaan kokojenvaihdos-vaiheessa, eli osa kuvassa olevista vaatekappaleista on jo vähän nafteja, ja ollaan otettu jo vähän isompaa tilalle (jotka eivät näy kuvassa, koska halusin näyttää kokonaisuuden, ja seuraavan koon vaatevalikoima ei ole vielä valmis).

Tämän postauksen kuvissa näkyvät vaatteet on kuitenkin kaikki olleet yhtäaikaa sopivan kokoisia käytettäväksi, osa tietty niin että on käännetty resoreita tai hihoja. Näissä vaatteissa on värisävyjen suhteen vähän syksyiset vibat, koska ne on kaikki ostettu syksyllä, mutta peruspohja on jatkossakin aina sama vauvan vaatekaapille, oli vuodenaika mikä hyvänsä. Halusin tehdä tämän postauksen avuksi kaikille ensimmäistä kertaa vauvan vaatekaappia rakentaville (ja kaikille muillekin jotka haluavat selkeyttää vauvan tai lapsen vaatevalikoimaa).

Vaatekaappi on kokonaisuus

Mulla on itsellä ollut ennen tapana mennä kauppaan kun tarvitsen jotain, ja ostaa se mikä ekana näyttää kivalta ja sopii tarpeeseen juuri sillä hetkellä. Viimeisen vuoden aikana olen kuitenkin halunnut uudistaa vaatefilosofiaani rankalla kädellä. Nykyään näen vaatekaapin kokonaisuutena, enkä kokoelmana erilaisia yhteensopimattomia kivoja vaatteita. Toki nykyäänkin ostan vain kivoja vaatteita, mutta mietin niitä paljon tarkemmin. Tärkeintä on nimittäin se, että se kiva vaate on helppo yhdistellä jo olemassaoleviin kivoihin vaatteisiin, muuten se jää käyttämättä.

En myöskään hamstraa mitään turhia vaatteita vain siksi että ne ovat kivoja, ostan vain tarpeeseen. Vaatekaapin valikoiman pitää olla kompakti ja selkeä, yhdellä vilkaisulla helposti nähtävissä. Vaatteita täytyy myös olla tarpeeksi paljon, että pyykkiä ei tarvitse pestä joka päivä. Me pestään pyykkiä 2-3 täyttä koneellista viikossa viiden hengen perheessä, ja tämä vaatevalikoima riittää siis siihen hyvin.

Vaatteiden määrä:

8kpl pitkähihaisia bodyja

13kpl housuja tai leggingssejä

9kpl paitoja (8/9 pitkähihaisia)

2 jumpsuitia

1 huppari

3 collegea/neuletta

2 mekkoa

1 haalarihousut

Alaosat

Housuista suurin osa on meillä ollut tummia, koska konttaillessa polvet helposti likastuivat, ja tummat alaosat on helppo yhdistellä värikkäämpiin, tai kuviollisiin yläosiin. Musta on yksi mun lempiväreistä, ja sopii mielestäni vallan hyvin myös vauvalle. Mustan lisäksi harmaa on vahvasti edustettuna vaatekaapissa. Harmaa on ihana perusväri joka on helppo yhdistää melkein mihin tahansa muuhun. Housuista suurin osa oli leggingssejä, koska ne ovat vauvalla tosi iisejä käyttää. Leggingsien lisäksi housuvalikoimassa oli yhdet collegebaggyt, yhdet trikoopantsit ja yhdet trikoobaggyt. Paksummat housut on hyviä esim. kaupunkireissuja ja automatkoja varten.

Yläosat

Bodyt on olleet syys- ja talviaikaan käteviä, koska ne suojaavat selkää eivätkä nouse. Vauvan kasvaessa ja noustessa pystyyn paidat on kuitenkin ollut ehkä jo aavistuksen enemmän käytössä. Molemmissa on puolensa. Yli 1-vuotiaalle en enää uusia bodyja osta, koska tiedän että paidat ovat kovemmassa käytössä kuitenkin, ja valikoin aina niitä kaapista päälle. Yläosissa tärkeintä on helppo puettavuus, ja pehmeät ja mukavat materiaalit.

Mekkoja meillä ei montaa ollut tässä 74-80 koossa, sillä ne eivät olleet konttaajalle kovin käteviä. Seuraavassa koossa mekkoja löytyy jo enemmän odottamassa, sillä kävelevän vauvan päälle niitä voi pukea ihan eri tavalla jo. Mekkojen sijaan suosin röyhelöitä paidassa/bodyssa silloin kun halusin tyttömäisempää lookia.

Paksummat sisävaatteet

Hupparit ja colleget, sekä jumppikset on hyviä kaupungille ja automatkoille. Ne voi pukea ohuen sisävaatekerroksen päälle, ja näin tyyppi pysyy lämpimänä autossa, tai vaikka shoppaillessa, mutta ei paistu. Kun lähdetään shoppailemaan, en koskaan laita vauvalle paksua toppahaalaria, vaan aina ennemmin takin ja paksummat housut, joiden alle merinovillahousut jotka hengittävät.

Värit ja kuosit

Yli puolet vaatevalikoimasta on yksivärisiä, tämä siksi, että helppo yhdisteltävyys ei toteudu muuten. Mä rakastin ennen all over print -vaatteita, ja rakastan niitä edelleen sopissa määrin. Koko vaatekaappia ei kuitenkaan kannata täyttää niillä, ellei sitten printtiöverit ole juuri se juttu mistä itse tykkää. Suunnilleen 1/3 vaatekaapin sisällöstä on ollut nyt printtivaatteita, ja se on ollut toimiva suhde. Aina on löytynyt tästä valikoimasta printtivaatteelle yksivärinen kaveri. Aiemmin vauvan vaatteista oli yli puolet kuosillisia, ja silloin tuntui että oli tosi hankalaa löytää toimivia yhdistelmiä, koska niitä oli yksinkertaisesti liikaa.

Syksyllä kaapissa oli paljon murrettuja sävyjä mustan ja harmaan lisäksi, ja niitäkin on ollut helppoa yhdistellä toisiinsa. Vaikka meillä on tyttö, en ole ollut koskaan mikään super pinkki-intoilija, vaikka sitäkin kaapista löytyy jonkin verran. Luulen että sain pinkistä tarpeekseni jo esikoisen kohdalla. Kun kaapin sisällön haluaa olevan helposti yhdisteltävissä, kannattaa valita 1-2 pääväriä joita löytyy eniten (meillä musta ja harmaa), ja sen lisäksi 4-5 tehosteväriä joita yhdistelee pääväreihin (meillä valkoinen, violetti, pinkki, ruskea ja sininen).

Jokaiselle vaatekappaleelle on vähintään 3-4 kaveria joihin sen voi helposti yhdistää. Näin ollen ei tule ongelmaa, vaikka puolet vaatteista olisi pesussa. Kaapissa ei ole yhtäkään vaatetta, jolle ei olisi kaveria tai olisi vain yksi kaveri. Tämä on mahdollista helposti niin, että kaapissa on ne päävärit, jotka ovat neutraaleja, ja yli puolet vaatteista on yksivärisiä.

Vaatekoot & vaatteen pitkäikäisyys

Suosin vauvanvaateostoksissa niitä vaatteita, jotka saa ostettua tuplakoossa, jolloin vaatteen käyttöikä on pidempi (eli esim. 74/80 tai 6-12m). Käännettävät resorit ja tuplanepparit bodyissa pidentävät vaatteiden käyttöikää. Nämä kuvissa näkyvät vaatteet ovat kaikki olleet käyttökelpoisia 6kk iästä alkaen (osa jo ennen), ja ovat mahtuneet näihin päiviin asti, eli käyttöikä on ollut vähintään sen puoli vuotta. Paidat on käteviä, koska ne voi ostaa aavistuksen reiluina, jolloin ne ovat vähän löysempiä aluksi, mutta menevät pitkään.

MUISTILISTA VAUVAN TOIMIVAN VAATEKAAPIN RAKENTAMISEEN:

• 1-2 neutraalia pääväriä, joita suurin osa vaatteista
• 3-4 tehosteväriä omien mieltymysten mukaan
• vähintään 2/3 yksivärisiä vaatteita & max. 1/3 printtivaatteita jotta helppo yhdisteltävyys säilyy
• Tuplakoot ja käännettävät resorit tai tuplanapit bodyissa pidentävät käyttöikää
• Pehmeät materiaalit, ei liian tiukkoja vyötärönauhoja tai kaula-aukkoja joita on hankala pukea

 

Huh mikä megapostaus tästä tuli! Toivottavasti tästä on apua ja ajateltavaa kaikille, jotka näiden asioiden kanssa painivat. Nämä asiat on mulle tosi sydäntä lähellä, ja vuosi vuodelta opettelen uusia asioita. Kysykää ihmeessä, jos tulee mieleen jotain kysyttävää, mä rakastan höpötellä vaatteista.

Ihanaa sunnuntai-iltaa kaikille <3

Kävin tänään lounastapaamisessa Kampissa työjuttujen tiimoilta, ja vauveli oli tietenkin myös mukana menossa. Tapaaminen meni hienosti, oli ihana nähdä vanhaa ystävää ja vaihtaa kuulumisia, samalla kun juteltiin työjuttuja myös. Tänäänkin oli rapsakka pakkaspäivä, mutta me ei menty onneksi ollenkaan ulos, kun päästiin autokyydillä suoraan Kamppiin ja Kampista takaisin kotiin, niin ei tarvinnut pukea minityypille kaikkia mahdollisia ulkovaatteita päälle, vaan sai lähteä sopivan kevyessä varustuksessa liikkeelle.

Ihan samalla tavalla kuin oman vaatekaappini kanssa, olen ottanut lasten vaatteiden kanssa tavoitteeksi että kaikki sopivat yhteen keskenään, vaatteita on sopiva määrä ja kaapin sisältö koostuu pelkistä lemppareista jotka voi hymyillen pukea päälle. Voin kertoa että meidän perheestä parhaiten tämä toteutuu juurikin vauvalla, sillä hänen kaappinsa sisältö on pääosin viime syksynä ja tämän talven aikana ostettu, kun hän siirtyi tähän nykyiseen kokoon. Näin ollen kaikki vaatteet miellyttävät tämän hetken tyylisilmää, ne on ostettu lähtökohtaisesti juuri näitä yllämainittuja periaatteita noudattaen ja niitä ei ole liikaa, vaan juuri sopivasti niin, että kaapista on helppo löytää etsimänsä nopeasti.

Olen tekemässä ihan oman postauksensa siitä, miten olen itse rakentanut toimivan vauvan vaatekaapin, ja millaiset vaatteet koen kätevimmiksi arjessa. Sellaisen vauvan ensimmäinen vaatevuosi -tyyppisen katsauksen siihen, miten voi välttää kaikki turhat ostokset ja saada sellaisen vaatevalikoiman, joka on ilo pukea vauvan päälle päivästä toiseen, ja jossa vaatteilla on mahdollisimman pitkä käyttöikä. Meillä kaikki vauvan sisävaatteet mahtuvat hyllykaapin kahdelle hyllylle, ja se on musta juuri sopiva määrä. Postauksessa voisin kertoa myös siitä, miten valita sellaisia kokoja ja malleja kaappiin, että ne mahtuvat mahdollisimman pitkään. Suurin osa meidän vauvavuoden vaatteista ekojen kuukausien jälkeen on ollut käytössä vähintään puoli vuotta, osa pidempäänkin. Miten? Sen kerron postauksessa! Joten stay tuned!

 

Tämän päivän asu vauvalla heijastelee koko vaatevalikoiman tyyliä – yksinkertaista, mukavaa ja pehmeää. Vauvalla on päällä leggarit (joiden alla super ohuet merinovillaleggarit lämmittämässä), mukava luomupuuvillainen body, unelmanpehmeä neule & ohut takki, sekä kengät joilla hän pysyy hyvin pystyssä, ja ihanan pehmeä merinovillapipo. Juuri sellainen asu joka on toimiva joka päivä, vaatetta on helppo vähentää jos hänelle tulee kuuma joka paikkaan säntäillessä, ja autossa pysyy hyvin lämpimänä, mutta turvavyöt saa tiukasti kiinni istuimessa.

Paksuja talvivaatteitahan ei suositella puettavan turvaistuimeen ollenkaan, vaan ennemmin juuri villavaatteet/joku ohut takki tai haalari, koska muuten vöitä ei saa tarpeeksi tiukalle ja se on todella vaarallista. Meillä lapset eivät koskaan ole täysissä talvikamppeissa autossa. Onneksi uusi auto lämpenee nopeasti ja meidän autopaikkakin on katoksen alla, joten auto ei koskaan pääse kylmenemään ihan jääkylmäksi muutenkaan. Meillä on kuitenkin aina autossa vilttejä ja muita, että jos olisikin kylmä niin voi sen viltin vetäistä sitten päälle istuimessa. Mukana kulkevat tietysti ne ulkovaatteet myös, ja jos autosta poistutaan ulos, niin ne puetaan sitten päälle ennen sitä.

Pipo Papu / Takki Lindex / Neule Joululahja Oton veljeltä / Housut Tinycottons / Kengät Vans

Musta on ihan huikeaa, että meidän minityyppi kävelee jo, ja hänen touhujaan on ihana seurata. Tänäänkin hän niin reippaasti käveli Kampissa ja sai ihmiset hymyilemään touhotuksellaan ja vilkutuksillaan. Kävelevää tyyppiä on helpompaa pukeakin, ja on enemmän valinnanvaraa vaatteissa. Vaikka en voi sanoa ettenkö kaipaisi niitä minipieniä vastasyntyneen maidontuoksuisia vaatteita myös.

Ihanaa maanantai-iltaa kaikille <3