Olin viime lauantaina ystäväni Great Gatsby -teemaisilla 25v-synttäreillä, ja sinne piti tietysti pukeutua teeman mukaisesti. En meinannut millään löytää sopivaa mekkoa, koska rakastamani 20-luvun tyyli ei ole juuri nyt pinnalla muodissa yleisesti, eikä sellaista näinollen ihan joka kaupasta löytynytkään. Ystäväni oli tilannut oman mekkonsa Englannista riskipelillä, palautus olisi kuulemma maksanut 60 euroa – eli mekon oli parempi olla sopiva. Ja sehän oli, synttärisankari näytti upealta.

Juhlapäivänä, edelleen tuskaillessani asuttomuuttani mä vielä kerran selasin Pinterestiä ja yritin keksiä jotain tee-se-itse-hätäratkaisua, kunnes mulla vihdoin välähti: Hitto mullahan on ihan 100% teemaan sopiva mekko omassa vaatehuoneessani. Zeldan odotusaikana ostin Cubuksesta silloisen blogialustani avajaisiin ihanan puuteriroosanvärisen helmikoristellun mekon, joka on tyyliltään ihan 20-lukua.

Sovitin mekkoa, ja se oli edelleen oikein hyvän kokoinen, sillä se on malliltaan muutenkin väljä eikä ihonmyötäinen. Mekko itsessään oli sen verran hyvin teemaan sopiva, että en jaksanut edes ottaa stressiä muista asusteista. Yksinkertaiset sandaletit ja laukku vain, ja avot.

Takki Sheinside* / Mekko Cubus / Kengät Zara / Laukku Rebecca Minkoff / Koru Nora Norway / Kello Marc by Marc Jacobs* / Korvakorut Glitter / *saatu blogin kautta

20-luvun tyyliä miettiessäni olin onnellinen pidennyksistä ja siitä että tukassa löytyy sekä massaa että pituutta, sain tehtyä hiuksistani sekä koristeen että kampauksen. Muistin että mulla on yksi ihana helmikoristeltu mekkoon sopiva otsapanta, mutta etsiessäni sitä en löytänytkään sitä tai mitään muutakaan todistetusti ainakin joskus omistani otsapannoista. Niinpä piti ottaa käyttöön suunnitelma ö ja tehdä sellainen itse, omista hiuksista. Letitin puolikkaan päässäni kiinniolevan teippipidennyksen itselleni pannaksi, ja kiinnitin sen pinnillä.

Nutturan väkersin ihan summanmutikassa juuri ennen lähtöä, puolet pidennyksistä kieritin vaan ympyräksi niskaan ja kiinnitin pinneillä, toisen puolen pyörittelin kahden osion letille ja sen jälkeen kiinnitin sen pinneillä myös. Koristelin vielä toisella pikkuletillä. Kuulostaa hankalammalta kuin se olikaan, siis oikeasti vaan mun kädet teki jotain ja yritin tihrustaa vessan likaisesta peilistä että mitä ne teki, ja kuorrutin lopputuloksen isolla kerroksella ainoaa lakkaa mitä meiltä löytyi: pettämätöntä Wellan 2,95 hiuslakka extra strongia jota löytyy jokaisesta kaupasta.

Mielestäni lopputulos oli erittäin onnistunut, varsinkin kun asuun käytetty rahasumma oli pyöreä nolla. Tämä oli osoitus siitä että joskus kannattaa säästää niitäkin vaatteita mitä ei ole käyttänyt kolmeen vuoteen, sillä ei sitä koskaan tiedä milloin niille tulee tarvetta. Tosin tämä koskee vain sellaisia erikoisempia vaatteita joita ei ihan helposti kaupasta löydä koska tahansa.

Eilen tuli pieni postaustauko, kun me viiletettiin töiden ja dagiksen jälkeen ensin tanssiin ja sitten hakemaan mun äidille etukäteisäitienpäivälahjaa kun hän lähtee tänään kotiin, ja sitten vielä hakemaan Ottoa lentokentältä, kun hän tuli takaisin työreissulta. Nyt nautitaan tyttöjen kanssa neljästä vapaapäivästä ja suunnataan pian kaveriporukalla piknikille puistoon.

Aivan ihanaa helatorstaita kaikille <3

Mä tein jotain hurjaa torstaina: ostin tummimman huulipunan jota olen ikinä kokeillut, se on melkein musta jos vertaa mun tavanomaisiin persikkaisiin huulikiiltoihin. Tähän mennessä radikaaleinta mitä olen huulilleni sutinut on ollut kirkkaanpunainen, mutta nyt tämä MAC:ilta ostamani instigator -sävyinen tumma Matte -puna on vienyt mun sydämen. Se on niiiiiiiin siisti!

Mä testailin vaikka mitä sävyjä vaikka oikeasti tiesin haluavani sen tumman mattapunan. Mua vaan mietitytti että uskaltaisinkohan mä edes käyttää sitä kun se on niin huomiota herättävä. Se kuitenkin ainakin omasta mielestäni mätsää täydellisesti mun hiusten sävyyn, ja muutenkin olen ihaillut sitä kauempaa jo pitkään. Miksi en siis uskaltaisi astua pois mukavuusalueeltani ja kokeilla jotain uutta ja jännää.

Tänään on mun tulikoe tämän punan kanssa, aion laittaa sitä illalla Inspiration Blog Awardseihin. Silmämeikin jätän aikalailla samanlaiseksi kuin näissäkin kuvissa, eli vaaleaksi ja simppeliksi. Eikös se niin mennyt että joko huulet tai silmät saavat olla näyttävät, ja se toinen sitten jätetään vähän vähemmän näyttäväksi ettei mene överiksi. Yleensä olen juuri panostanut iltameikissä siihen silmämeikkiin, joten hauska nyt kokeilla vähän toisinpäin.

En vielä edes tiedä mitä teen mun hiuksille! Asu on yksinkertainen mutta mielestäni myös näyttävä, ja ehkä jonkinlaista kampausta se vaatisi ettei pelkästään jättäisi tukkaa auki. Saapa nähdä mitä vielä keksinkään.  Mua jännittää kyllä koko päivä ja ilta, varsinkin kun moni kaveri ja tuttu ei jostain syystä tulekaan paikalle tänään, ja sen lisäksi paikalla tulee ensimmäistä kertaa olemaan paljon bloggaajia myös muista Pohjoismaista. Mutta uskon että kaikki sujuu hyvin ja päivästä ja illasta tulee mahtava. Ja jos olette itse tulossa paikalle niin tulkaa vetäsemään mua hihasta ja moikkaamaan!

Takki ZARA / Paita H&M / Farkut ZARA / Kengät ZARA / Laukku Marc by Marc Jacobs /

Mitä mieltä olette huulipunasta? Hot or not?

Ihanaa viikonloppua kaikille!

Muistatteko kun sanoin heti hiukset värjättyäni, että harmittaa kun joudun hautaamaan mun punaisen Rebecca Minkoffin Mini Loven kaapin perälle koska se ei sovi yhteen violetin kanssa? Mä muistan. Se oli hätiköityä ajattelua, tottumattomuutta ja epävarmuutta, sillä kyllähän hitsi vieköön violetin ja punaisenkin voi saada toimimaan. Se on mun lempilaukku ikinä, ja haluan käyttää sitä. En mä voi pelkän tukan värin takia sitä jättää käyttämättä!

Kaksi räikeää väriä yhdistyvät parhaiten toisiinsa, kun niiden kanssa yhdistelee jotain ei niin räikeää. Valkoista, beigeä, vaaleaa. Ja laukku jotenkin sopi paremmin tukkaan, kun laukun kanssa punaista oli myös huulipuna. Jotenkin mun mielestä ne toimivat, vaikka aluksi olin epäileväinen. Mutta kyllähän punaista ja violettia on monissa vaatteissakin ja kuoseissa yhtäaikaa, kyllä ne voivat toimia yhdessä. Ei pastellivioletin tukan tarvitse tarkoittaa vaan mustaa, harmaata ja valkoista niinkuin aluksi pelkäsin. Sitä voi yhdistellä eri vaatteisiin ihan yhtä helposti kuin ruskeaa tai vaaleaakin tukkaa.

Joillekin riittää se että väriä löytyy tukasta, mutta mulle näköjään ei. Liian rajoittavaa, kun olen tällainen vaatekameleontti: toisena päivänä tennareissa, revityissä mustissa housuissa ja bomberissa, toisena kauluspaidassa ja klassisessa trenssissä. Musta ei koskaan tule hienoa naista jolla on aina klassisen tyylikkäät vaatteet, eikä musta koskaan tule sitä coolia tyyppiä jolla on aina uusimmat trendit päällä. Mä olen jotain siltä väliltä, höystettynä satunnaisella verkkarihengailulla, liian lyhyillä hameilla ja liian rennoilla asuilla.

Takki H&M / Paita H&M / Housut ZARA / Kengät Primark / Kello Tommy Hilfiger* / Rannekoru Tommy Hilfiger* / Korvakorut Marc by Marc Jacobs / Laukku Rebecca Minkoff / *saatu blogin kautta.

Olipa ihanaa kääriytyä beigeen trenssiin pitkästä aikaa, olen kaivannut sitä koko talven kun se on roikkunut vaaterekillä, ja on ollut liian kylmää pukea sitä päälle. Se on kaikessa klassisuudessaan vaan niin ihana, ja täydellinen työvaate. Sen kanssa on helppoa pukea myös mekkoja, ja pitäisikin taas käyttää enemmän mekkoja nyt kun ilmat tästä lämpenevät entisestään. Mun suurin ongelma on vaan sukkahousut! Siis ennen käytin ihan tyytyväisenä mustia sukkahousuja mutta ne on alkaneet tuntua tunkkaiselta. Ihonväriset sukkahousut taas ovat aina olleetkin tunkkaiset. Ainoat hyvältä tuntuvat vaihtoehdot ovat ylipolvensukat ja paljaat sääret mutta ne saavat kyllä odottaa sitä että säät ovat +15 astetta. Mistä mä löytäisin kivat sukkahousut jotka ei olisi tunkkaiset tai mauttomat?

Asu hot or not? Mitä mieltä olette punaisen ja violetin yhdistelmästä tässä asussa?

Ihanaa tiistaita kaikille <3

Eilen tuli kuukausi täyteen näillä violeteilla hiuksilla. Se kuukausi on mennyt nopeasti, ja siis voin kertoa että ikinä en ole tuntenut mitään hiusväriä näin omakseni! Vaikka alkuun hiukset tuntuivat työläiltä, väri haalistui nopeasti ja en oikein tiennyt miten saisin sekoitettua sen täydellisen sävyn jolla koko tukassa on tasainen väri – tämä kaikki on ollut sen arvoista.

Viikon taiteilun jälkeen mä opin sekoittamaan jo suhteellisen hyvän värin – ID Hair Colorbomb Crazy violetia sekaisin pinkissä pullossa olevan violetin  (Hot Purple) kanssa (oikeesti mä en löytänyt googlettamalla sitä mitenkään sitä merkin nimeä, mutta niitä vaaleanpunaisia pikkupulloja mitä on ainakin Hairstoressa myynnissä). Ja olen siis nyt Oulussa ja mulla ei ole sitä purkkia mukana enkä voi tarkistaa. Toinen on siis kylmempää violettia ja toinen vähän luumumpaa. Näistä kahdesta yhdessä hoitoaineeseen sotkettuna tulee yleensä sellainen kombo josta tykkään. Välillä vähän kylmempi ja välillä aavistuksen lämpimämpi. Tämä on aika hauskaa kun hiusten väri vaihtelee kokoajan.

Pastellivioletti väri vaatii kyllä ylläpitoa, eli joka kerta kun pesen hiukset, mä sekoitan sävytteen hoitoaineeseen ja pidän päässä n. 5-10 minuuttia. Good news is että mä oon vähentänyt suihkussakäyntiä. Siinä missä ennen kävin jokaikinen päivä, nykyään käyn kyllä suihkussa edelleen päivittäin mutta pesen hiukset ainoastaan joka toinen tai joka kolmas päivä. Eivätkä hiukset enää rasvoitukaan samalla tavalla, tai vaadi päivittäistä pesua. Se on tosi jees! Helpottaa elämää.

Mun hiukset ovat jonkin verran tummemman violetit nyt kuin alussa, ihan vaan koska mulla kerran vähän humpsahti väriä hoitoaineen sekaan. Ja sen jälkeen tykästyin vaan tähän vielä vähän tummempaan, jotenkin se tuo enemmän ehkä väriä kasvoille ja on räväkämpi. Kai siihen jää koukkuun että on hätkähdyttävä tukka, varsinkin parin vuoden harmaavarpusena kulkemisen jälkeen. Ja harmaavarpusella tarkoitan siis sitä kuinka annoin pitkään oman juurikasvuni vaan kasvaa ja värin kellastua ja haalistua, enkä pitänyt siitä huolta.

Mä olen kyllä edelleen tosi tyytyväinen tähän tukkapäätökseen, eikä mulla ole aikeita milloinkaan lähitulevaisuudessa vaihtaa väriä. En osaa kuvitella mitään muuta väriä mistä voisin tykätä yhtä paljon, tai mikä tuntuisi yhtä hyvältä, yhtä ”omalta”. Onneksi en jänistänyt vaan toteutin yhden haaveeni! Ainiin, ja ei ole tukka oikeastaan vaikuttanut pukeutumiseenkaan mitenkään. Muuten kuin että mulla on itsevarmempi olo ja olen uskaltanut käyttää ja ostaa enemmän erilaisia vaatteita enkä vaan peitellä itseäni/tyytyä turvallisiin valintoihin. Tämä on ihanaa ja mulla on tosi hyvä fiilis!

Me lähdetään pian käymään mun mummulla, kun täällä Oulussa ollaan. Mukavaa pitkäperjantaita kaikille <3

PS: Muistakaas muuten että -10% alekoodi Salon Pepe Åhmanille on voimassa vielä 31.3. asti! Mainitsemalla varauksen yhteydessä IINAN BLOGI, saatte kaikista kampaamopalveluista Olaplexia lukuunottamatta -10% alennusta. Varauksen voi tehdä joko netissä tai puhelimitse, tsekatkaa lisää Pepe Åhmanin sivuilta.

En tiedä johtuuko talvesta vai mistä, mutta koen että tämän violetin tukan kanssa on huomattavasti helpompaa keksiä asuja kuin pari vuotta sitten pastellipinkin tukan kanssa. Ehkä talvella käytän enemmän mustaa, harmaata ja valkoista jotka toki sopivat mihin väriin vaan, tai ei ”ehkä”, vaan käytänkin. Mulla oli silti viikonloppuna päällä myös vaaleanpunainen pipo ja beige takki ja en mä niidenkään kokenut riitelevän kauheasti hiusteni kanssa. Ehkä se on myös asenteesta kiinni? Vaaleanpunainen tukka oli hetken päähänpisto, harkitsematon heittäytyminen joka ei tainnutkaan tuntua yhtään omalta. Violetti tukka on taas melkein puolen vuoden harkinnan tulos, josta pitkään haaveilin ja jota kerkesin miettimään monelta kantilta. Nämä tuntuvat niin multa.

Ja en voi väittää etteikö teidän mielettömän ihana palaute olisi myös rohkaissut mua hiusteni kanssa. Mulla on niistä varma olo. Juuri tämä pukeutumisasia mua jännitti eniten, mutta nyt kun tässä muutaman päivän on totutellut, on huomannut ettei ole mitään sen kummempaa totuttelemista. Hiukset istuvat mun tyyliin.

Puin lauantaina päälleni BikBokin kyljistä avoimen topin, sekä nahkaisen tikatun Bomberin joka on ollut mun luottotakki jo kaksi vuotta. Bomber on kevyesti topattu ja näinä muutaman plusasteen aurinkoisina päivinä se on jo riittävä, etenkin kun lähtee autolla käymään vaan jossain eikä vietä pidempiä aikoja ulkona. Hiukset laitoin rennosti ponnarille vaan, mikä on yksi mun pitkän tukan lempparikampauksia. Ponnari jotenkin freesaa ilmettä tosi paljon, ja tuntuu että kaulakin pitenee ainakin kilometrin kun nostaa hiukset ylös. Tuon topin kanssa mun suurin ongelma on ollut sen korkea kaula-aukko joka ei ole poolokaulus eikä avonainen kaula-aukko eikä mitään fiksua siitä välistä vaan avonaisten hiusten kanssa ihan liian korkealla. Olen suoraan sanoen näyttänyt kaulattomalta. Mutta nyt kun laitoin hiukset kiinni ja pois tieltä, ei kaulakaan näytä sen kanssa niin lyhyeltä.

Ihanaa kun  ilmat lämpenevät ja aurinko näyttäytyy yhä useammin ja useammin, olen nimittäin varsin ihastunut mun joulukuussa ostamiini Ray banin Clubmastereihin ja olen odottanut ihan hulluna että pääsen käyttämään niitä enemmän. Viime viikonloppuna sai ainakin olla arskat päässä jatkuvasti, jes! Kyllä se kevät sieltä tulee!

Takki Sheinside* / Toppi BikBok / Housut Monki / Kengät H&M / Korvikset H&M / Laukku Coach / Arskat Ray Ban Clubmaster / *saatu blogin kautta

Ensimmäinen asu pastellitukassa hot or not? Miten muut pastellihiusten omistajat pukeudutte? Onko jotain väriä mikä teistä on ihan no-no kirkasvärisen tukan/pastellivioletin tukan kanssa?