Tammikuu on hyvä hetki tarkastella omaa taloutta

11.01.2021

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Anyfin kanssa.

Vuosi on vaihtunut ja näin vuoden aluksi on tosi hyvä miettiä myös tulevan vuoden talousasioita. Itselleni yrittäjänä tammikuu on se kuukausi, kun katson aina edellisen vuoden kirjanpidon lopullisesti kuntoon ja tarkastelen kaikkia edellisen vuoden tuloja ja menoja. Toki seuraan kirjanpitoa läpi vuoden, mutta vasta tammikuussa näkee sitten aina sen lopullisen tuloksen. Tammikuun taloustarkastelu on muutenkin oikeastaan aika hyvä tapa – samalla saa aloittaa uuden vuoden puhtaalta pöydältä. 

Sen lisäksi, että käy edellisen vuoden läpi, on hyvä miettiä hieman etukäteen tulevaa vuotta. Millaisia menoja vuoden aikana on odotettavissa, voisiko niitä ennakoida ja budjetoida vuodelle jo tammikuussa? Millaisia tuloja on odotettavissa ja ovatko tulot ja menot tasapainossa? Jos eivät ole, miten tilannetta voisi lähteä ratkomaan? Voisiko joitakin menoja pienentää?

Viime vuosi oli ainakin minulle yrittäjänä normaalia huomattavasti stressaavampi. Olen odottanut tätä vuotta 2021 innolla ja toivon, että tämä vuosi olisi vakaampi ja vähemmän heilahteleva kuin viime vuosi. Toivon, että tänä vuonna saan säästettyä reilusti enemmän kuin viime vuonna, eikä tarvitsisi stressata aina seuraavaa kuukautta etukäteen epätietoisuuden vuoksi. Vaikka oman talouden tarkastelu ei aina olisi herkkua, se on kuitenkin kannattavaa. Vain olemalla täysin perillä tilanteesta voi ottaa oman taloutensa haltuun. 

Vaikka olenkin juuri nyt hyvin perillä omasta taloudellisesta tilanteestani, niin ei ole aina ollut. Silloin kun olin pienituloinen nuori kotiäiti, jouduin tekemään suuremmat hankinnat usein osamaksulla, muuten niihin ei olisi ollut mitenkään varaa. Silloin niistä hankinnoista tuli maksettua myös paljon kalliimpaa hintaa korkojen vuoksi. On jalo ajatus, että osamaksuja tai luottoja ei kannata ottaa ollenkaan, mutta kaikille se ei aina ole mahdollista. 

Suomalaiset kuluttajat ovat nyt velkaantuneempia kuin koskaan aikaisemmin – Suomen Pankin arvion mukaan suomalaisilla on kulutusluottoja (osamaksuja, luottokortteja ja muita vakuudettomia lainoja) yhteensä yli 16 miljardin euron arvosta, mikä on aika iso summa kun miettii, että meitä suomalaisia on vain 5,5 miljoonaa. Kukaan ei siis ole velkojen kanssa yksin, vaan todella moni suomalainen on ihan samassa veneessä. 

Jos viime vuonna on tullut otettua osamaksuja tai kulutusluottoja esimerkiksi joululahjojen ostoon, nyt on erittäin hyvä aika tarkastella myös niiden tilannetta ja niistä maksettavia korkoja. Koroista kasvaa nopeasti iso kuluerä, varsinkin jos luottoja tai maksuja on useampia. Niitä ei kannata maksaa turhaan, sillä niille on olemassa myös helppo vaihtoehto. 

Eikö kuulostaisikin hyvältä, että eri luottojen ja osamaksujen korkoja saisi pienennettyä? 

Anyfin on ruotsalainen yritys, jonka liikeidea pohjautuu nimenomaan siihen, että he haluavat järkeistää olemassa olevien kuluttajaluottojen kuten luottokorttien tai osamaksujen korkoja. 

Teknologiaa hyödyntämällä se on nykyään täysin mahdollista, ja siksi Anyfinin perustajat kyllästyivätkin siihen, että suuret toimijat tarjoavat edelleen asiakkailleen korkeita korkoja ja epäreiluja maksuehtoja. He perustivat Anyfinin vuonna 2017 ja sen jälkeen Anyfin on auttanut lukuisia asiakkaita pienentämään ja järkevöittämään maksuja.

Anyfin EI myönnä uusia luottoja kenellekään, eikä siis koskaan maksa rahaa asiakkaidensa tilille, vaan ainoastaan jälleenrahoittaa jo olemassaolevia lainoja, jos he pystyvät laskemaan niiden kustannuksia. Anyfin ei tee koskaan tarjousta, elleivät he pysty laskemaan asiakkaan lainan todellista vuosikorkoa. Jälleenrahoitusta voi hakea Anyfinin kautta jo yhdelle lainalle, eli vaikka luottokorttilaskulle, jota ei pysty heti kerralla maksamaan. 

Anyfin on toteutettu fiksusti niin, että sen hyödyntämiseen olisi mahdollisimman matala kynnys. Ladataan vain Anyfinin appi puhelimeen ja haetaan sieltä tarjous omalle kulutusluotolle. Ei tarvitse soittaa tai puhua kenellekään, vaan kaikki hoituu kätevästi appin kautta vaikka omalla kotisohvalla.

Näin Anyfin sovellus toimii:
  1. Lataa Anyfin sovellus 
  2. Paina “uusi hakemus”
  3. Valitse luotonantaja
  4. Lisää kuva laskustasi. 
  5. Kirjoita mun kampanjakoodi IINA, joka antaa 20 euroa alennusta ensimmäisestä laskusta.
  6. Paina “lähetä”
  7. Odota hetki, niin saat tarjouksen.
  8. Paina “Siirry tarjoukseen” ja katso kuinka paljon kuukausikulusi voisivat pienentyä Anyfinin kautta.

Jos hyväksyy Anyfinin tarjouksen, Anyfin maksaa pois lainan vanhalle luotonantajalle ja siirtää lainan heille, jolloin asiakas alkaa maksamaan luottoa Anyfinille, mutta tietysti matalammalla korolla. Tosi yksinkertaista! Ja jos käytät Anyfiniä, muista ehdottomasti hyödyntää mun koodi IINA, niin saat sen 20€ alennuksen ensimmäisestä laskusta. 

DISCLAIMER: Anyfin tarjoaa aina yksilöllisiä korkoja. Esimerkiksi: Kun nimelliskorko 24 kuukauden laina-ajalla olevalle 4000 euron suuruiselle luotolle on 9,48 % ja käsittelykulu on 2 euroa, todellinen vuosikorko on 11,09%. Luoton arvioitu kokonaiskustannus on 4454 euroa, kun asiakas maksaa lainan takaisin 24 kuukaudessa.


10 suoraa kysymystä rahasta

06.03.2019

Törmäsin Sara Vannisen Tickle Your Fancy -blogissa ja Mona Visurin Mona’s Daily Style -blogissa mahtavaan 10 suoraa kysymystä rahasta -postaukseen ja halusin ehdottomasti toteuttaa oman tästä aiheesta. Rahapuhe on viime vuosina muuttunut yleisemmäksi ja neutraalimmaksi, mikä on todella hienoa. Silti siihen liittyy yhä edelleen todella paljon salailua ja häpeää ja sellaista, että ei uskalleta puhua asioista niiden oikeilla nimillä.

Täytyy myöntää, että myös mua jännittää hirveästi puhua tästä aiheesta. Vaikka monet puhuvat tosi rohkeasti rahasta ja moni ihminen kokee sen nykyisin jo aivan tavallisena puheenaiheena, on myös paljon ihmisiä, jotka edelleen ajattelevat rahasta puhumisen olevan esimerkiksi leuhkimista. Rahan puutteesta on tänäkin päivänä paljon sallitumpaa puhua kuin siitä, miten rahaa käyttää. On enemmän ok sanoa, että rahaa ei ole, kuin kertoa, että tulee ihan mukavasti toimeen. Sen pitäisi muuttua niin, että jokainen voisi puhua rahasta suoraan, oli sitä paljon tai vähän tai sopivasti.

Ilman Saran ja Monan esimerkkiä en olisi uskaltanut ottaa lukuja tässä esille. Vaikka luvuthan ne on, jotka kaikkia kiinnostavat kun tällaista postausta tulee lukemaan.  Ja tottahan se on, että vain puhumalla asioista avoimesti voi raottaa salaisuuksien verhoa. Mä uskon, että avoimuus luo tasa-arvoa tässäkin asiassa.

Kysyin teiltä Instagram Storiesin puolella, mitä te haluatte tietää rahasta ja tehän vastasitte. Sain kymmeniä kysymyksiä, joiden joukosta mä valitsin kymmenen. Onneksi monet kysymykset olivat myös samoista aiheista ja muutamia yhdistelin niin, että pystyn kertomaan hieman monipuolisemmin. Älyttömän suuri kiitos kaikille kysymyksiä lähettäneille ja tässäpä tulisi nyt mun suorat vastaukset suoriin kysymyksiin rahasta.

10 suoraa kysymystä rahasta

1. Kuinka paljon tienaat vuodessa? Kumpi teidän perheessä tienaa enemmän, sinä vai Otto?

Viime vuonna tienasin karvan vajaat 100 000 euroa, josta maksoin toki myös ison siivun veroja. Yrittäjänä palkan maksu on kuitenkin vähän erilaista kuin palkansaajana. En maksa itselleni joka kuukausi yhtä suurta palkkiota, vaan se vaihtelee suuresti. Osa tästä summasta koostui muille yrityksille tekemästäni sisällöntuotannosta.

Minä tienaan enemmän ja näin on ollut jo muutaman vuoden. Nyt varsinkin kun Otto on opintovapaalla, päävastuu perheen elatuksesta on minulla. Näin oli myös Oton vanhempainvapaan aikana. Se sopii tosi hyvin meille. Ensimmäisinä vuosina tilanne oli aivan toisinpäin, kun minä olin minimi-äitiysrahalla kotona lasten kanssa ja Otto taas on ollut alusta asti vakitöissä.

2. Onko teillä yhteiset rahat vai omat rahat? Entäs omat tilit vai yhteiset tilit? Kuka maksaa mitäkin?

Meillä on aina ollut 100% yhteiset rahat. Molemmilla on omia tilejä ja molemmat säästävät myös omiin rahastoihin, mutta kummallakin on käyttöoikeus tileihin ja kaikki mitä tulee on yhteistä. Vaikka meillä on lähes aina ollut niin, että jompikumpi tienaa huomattavasti enemmän, ollaan aina pidetty itsestään selvänä, että meillä ei ole mun tai sun rahoja. Mä hoidan meillä laskujen maksun ja muut käytännön asiat, mutta maksan niitä ihan yhtä lailla kummankin tililtä. Ollaan ehkä muutama vuosi sitten n. vuoden verran tienattu suunnilleen yhtä paljon, mutta ennen sitä Otto tienasi mua paljon enemmän ja nykyisin taas päävastuu taloudesta on mulla.

3. Miten paljon rahaa kuluu kuukaudessa ruokaan ja päivittäistavaroihin? Entäs viikossa? Mihin kuluu eniten rahaa kuukaudessa? Missä asioissa pihistätte ja mistä ette ole valmiita tinkimään?

Me pyritään siihen, että käytettäisiin kotona valmistettavaan ruokaan ja päivittäistavaraan n. 200€ viikossa, eli n. 800-900€ kuussa, koska se tuntuu järkevältä summalta. Usein menee kuitenkin enemmän, koska meidän ei ole absoluuttinen ”pakko” pysyä tuossa summassa. Eniten rahaa meillä menee ruokakauppaan ja ulkona syömiseen, koska ruoka on vaan niin hyvää, heh.

Me pihistetään esim. siivousvälineissä ja päivittäistavarassa: voin hyvin ostaa kaupan oman merkin talouspaperia, leivinpaperia, siivousrättejä tai mopin, eikä tarvitse olla aina sitä hienointa merkkiä. Ruuasta ei tingitä, se on meillä aina ykkönen ja eniten katson sitä, missä ruoka on valmistettu ja mitä se sisältää. Voin kyllä ruuassakin ostaa kaupan omaa merkkiä, jos ravintoarvot ja tuotanto-olosuhteet on kohdallaan. Halutaan syödä terveellisesti ja monipuolisesti ja innostutaan helposti uusista resepteistä. Ei tingitä myöskään terveydestä ja turvasta, vaan meillä on kattavat henki-, tapaturma- ja sairaskuluvakuutukset kaikilla.

4. Jääkö teillä kuukausittain rahaa säästöön ja/tai sijoittamiseen? Harrastatko säästämistä tai sijoittamista? Kuinka paljon rahaa säästät tai sijoitat kuukaudessa? Paljonko rahaa on säästössä?

Meillä ei ”jää” rahaa säästöön tai sijoituksiin, vaan ne on ensimmäiset rahat jotka tililtä lähtee kun jotain sinne tulee. Mä en ajattele niin, että säästän jos jotain jää, vaan säästö on automatisoitu ja tärkeä osa kuukausibudjettia. Eli säästöt ja sijoitukset lähtee aina tiettynä päivänä kuukaudesta, aina ekana säännöllisesti tililtä ennen kaikkea muuta. Toki säästöön tai rahastoihin voi laittaa ylimääräistä myös kuun lopussa tai milloin vaan jos haluaa. Me sijoitetaan itsellemme kuukaudessa n. 10-20% meidän kuukauden tuloista, riippuen ihan siitä paljonko tilille tulee.

Tietty summa lähtee automaattisesti, mutta esim. mun tulot voivat vaihdella todella paljon kuukaudesta riippuen ja aina jos on enemmän mitä laittaa talteen niin laitetaan. Meillä on säästössä puskurirahoina n. 4 kuukauden tulot, tulevaan asuntoon käsiraha ja sitten erilaisissa rahastoissa jonkin verran ja niihin säästetään säännöllisesti. Mulle on tärkeää, että jos jotain yllättävää tapahtuu, meillä on sitä varten rahaa säästössä. Lisäksi on ihan äärimmäisen tärkeää kartuttaa varallisuutta ja säästää pitkäaikaisesti rahastoihin ja/tai osakkeisiin esim. eläkepäiviä varten, koska yrittäjänä mun eläketurva on ihan olematon palkansaajiin verrattuna. Oman asunnon ostamisen jälkeen aion jatkaa sijoittamista myös asuntosijoittajana.

5. Kuinka suuri osa meidän kuukausittaisista menoista muodostuu asumiskustannuksista?

Ehkä n. 1/5 muodostuu asumiskustannuksista, eli vastikkeesta ja asuntolainasta, sähköstä, vedestä ja autopaikasta.

6. Oletteko koskaan joutuneet ”elämään kädestä suuhun”? Voiko vähätuloinen olla onnellinen yhtälailla kuin se jolla on rahaa?

Olemme todellakin. Silloin kun me tavattiin, Otto oli osa-aikaisena McDonald’sissa töissä ja itse olin pelkällä opintotuella. Keskeytettyäni koulun sain hetken aikaa jopa toimeentulotukea koska en ollut oikeutettu työttömyyspäivärahaan enkä näkyvästi raskaana 19-vuotiaana (ja kouluttamattomana) enää saanut töitä loppuraskauden ajalle, vaikka niitä aktiivisesti hain. Me elettiin aivan todella pienillä tuloilla.

Onneksi meidän esikoisen syntymäpäivän aamuna Otto sai puhelun, että hän oli päässyt siihen työpaikkaan töihin, jossa häntä edelleen odottaa työpaikka opintovapaan ajan. Se oli meille ihan älytön lottovoitto, jonka jälkeen ei enää saatu muita tukia kuin minimiäitiyspäivärahaa & myöhemmin kotihoidontukea, kun olin lasten kanssa kotona. Kyllä ainakin meiltä se vei hurjasti energiaa ja aiheutti stressiä ja unettomia öitä, kun ei ollut tarpeeksi varaa ihan perustarpeiden täyttämiseen. Vaikka aika oli lyhyt, se on silti jäänyt mieleen tosi stressaavana. Uskon, että pienillä tuloillakin voi olla onnellinen, mutta kyllä se heikentää ihmisen turvallisuudentunnetta tosi paljon, jos joka kuukausi joutuu miettimään miten rahat saa riittämään, eikä pysty varautumaan mihinkään yllättävään.

7. Säästättekö tai sijoitatteko lapsille? Onko lapsilla omat tilit? Säästättekö lapsille ensiasunnon ostoon tai ajokorttiin?

Molempia. Kaikilla lapsilla on omat tilit ja omat arvo-osuustilit sekä sijoituksia rahastoissa. Säästämme jokaiselle saman summan kuukausittain. Vaikka oltiin tosi nuoria kun esikoinen saatiin, niin onneksi tajuttiin, että säästäminen hänelle kannattaa. Kaikille kolmelle ehtii kertyä hyvät säästöt tässä kaikkien vuosien aikana ja ne pääsevät kasvamaan korkoa, kun rahat on sijoitettu rahastoihin. Pitkäaikaisesti säästäessä pystyy myös ottamaan hieman enemmän riskiä, koska pitkä aikaväli tasaa sitä niin hyvin. Näin rahoille voi saada paremman tuotonkin. Sitten kun lapset saavat rahat, he saavat toki itse tehdä niillä mitä haluavat. Mä en halua ajatella niin, että lapset olisivat jotenkin tilivelvollisia meille siitä, mihin he rahat käyttävät aikuisena. Ne ovat sitten heidän rahojaan, jotka me ollaan vapaaehtoisesti haluttu heille säästää.

8. Miten opetatte lapsille rahan käyttöä tai säästämistä? Saako teidän lapset viikkorahaa? Miten raha näkyy lastenne elämässä, puhutteko rahasta lapsillenne?

Lapset saivat viikkorahaa jonkin aikaa, mutta lopulta luovuttiin siitä käytännöstä. He eivät olleet vielä kiinnostuneita viikkorahasta (kuin ehkä ekalla ja tokalla viikolla) ja monesti koko juttu vaan unohtui meiltä. He eivät myöskään muistaneet viikkorahojen olemassaoloa, joten käytännössä he vaan keräsivät kolikoita lompakkoon. Ajateltiin, että siirrytään viikkorahakäytäntöön myöhemmin takaisin, kunhan lapset on vielä vähän isompia.

Synttäri- ja hammaskeijurahat he säästävät myös lompakkoon ja saavat tehdä niillä mitä haluavat. Suurimmaksi osaksi nekin vaan hengaavat siellä lompakossa, eli voisihan ne käydä myös viemässä pankkiin ja tilille, niin pääsisivät nekin kasvamaan korkoa. Me jutellaan kyllä rahasta paljonkin lasten kanssa ja erityisesti ollaan puhuttu siitä, että rahaa ei vaan tipu jostain, vaan meidän aikuisten pitää tehdä töitä, jotta saadaan rahaa. Ollaan puhuttu summista ja ollaan puhuttu siitä, että mitään ei voi ostaa jos ei rahaa ole. Ollaan keskusteltu siitä paljonko asuminen maksaa, paljonko ruoka maksaa ja paljonko käytetään rahaa heidän harrastuksiinsa. Ollaan puhuttu myös siitä, että kaikilla maailman ihmisillä ei ole yhtä paljon rahaa eikä samanlaisia mahdollisuuksia elämässä. On tärkeää, että he ymmärtävät rahan arvon.

9. Millaisia rahankäyttäjiä olette? Kumpi teistä on säästäväisempi ja kumpi tuhlaavaisempi Oton kanssa? Millaiset opit rahankäyttöön saitte kotoa?

Kaikessa muussa ollaan melko maltillisia paitsi siinä ruuassa. Ulkona syöminen tai ruuan tilaaminen kotiin on varmaan meidän suurin ”rahankäyttöpahe”. Ollaan molemmat muuten ihan yhtä säästäväisiä ja pohditaan ostopäätöksiä tarkkaan. Otto on saanut kotoa eväät säästämiseen ja sijoittamiseen ja järkevään rahankäyttöön. Meillä ei koskaan kotona ollut varaa sijoittaa tai edes säästää mun lapsuudessa ja varsinkin äidin sairastuttua vakavasti meillä oli paljon talousvaikeuksia. Varmasti äidin olisi ollut helpompi opettaa rahataitoja, jos rahaa olisi ollut. Äiti teki parhaansa niillä eväillä mitä sai. Mä olen opetellut oman perheen myötä säästämään ja sijoittamaan ja miettimään muutenkin omaa rahankäyttöäni.

10. Miten olette valmistautuneet omakotitalon hankintaan? Mikä on teidän budjetti uudelle kodille? Onko se se mihin teillä on varaa vai se mitä haluatte maksaa?

Meillä on tulevaa kotia (joka ei välttämättä ole omakotitalo) varten tarpeeksi suuri käsiraha, jotta saadaan sellainen koti kuin me halutaan. Me ei haluta ottaa niin isoa lainaa kuin mikä meillä ehkä olisi mahdollisuus saada, sillä toiveissa on oman asunnon ostamisen jälkeen ostaa myös sijoitusasunto(ja). Halutaan pitää omat asumiskustannukset järkevällä tasolla (samana tai matalampina kuin nyt) ja hankitaan sellainen koti, joka täyttää meidän tarpeet ja jossa on hyvä olla, mutta ei yhtään sen enempää.

Nyt mä haluaisin kuulla teidän rahatarinoita! Jos haluatte vastata näihin samoihin kysymyksiin (johonkin niistä tai vaikka kaikkiin), niin olisi aivan älyttömän mielenkiintoista lukea teidän kokemuksia ja ajatuksia! Mihin teillä kuluu arjessa eniten rahaa? Sijoitatteko ja jos niin mihin (vinkit on aina paikallaan)?