10 suoraa kysymystä rahasta osa 3

14.06.2020

Tein viime vuonna maaliskuussa ja lokakuussa 10 suoraa kysymystä rahasta -postaukset. Alkuperäinen postausidea on peräisin Sara Tickle -blogista ja samalla kaavalla tehtyjä postauksia löydät useista eri blogeista. Ne osoittautuivat todella suosituiksi ja niitä oli munkin mielestä hirveän hauskaa tehdä. Ajattelin, että nyt kun maailman taloustilanne on tänä keväänä muuttunut ja toki myös meidän oma on muuttunut sen myötä, kun ostettiin oma koti, niin voisi olla hauskaa antaa mahdollisuus kysyä mikä nyt mieltä askarruttaa. Jonkin verran kysymyksiä on toki tullutkin instassa muutenkin esim. DM:llä ja myös blogin kommenteissa, mutta ajattelin, että olisi kivempaa tapani mukaisesti puhua suoraan ja vastata kerralla kunnolla. Sen pidemmittä puheitta, tässä siis tulee vastaukset teidän kysymyksiin rahasta.

1. Säästimmekö ASP-tilille ennen asunnon ostoa? Jos joo, niin suosittelemmeko sitä?

Me otettiin ASP-tili joskus muistaakseni v. 2011 tai 2012 pankkivirkailijan ehdotuksesta. Säästimme sinne minimisumman kuukaudessa ehkä noin vuoden tai kahden ajan, mutta meille tuli tarve sille rahalle ja lopetimme ASP-tilin kokonaan ja nostimme rahat (joka ei ollut vielä kovin iso summa edes vaan alle 1000€). Onhan ASP-tili fiksu, etenkin jos on ostamassa sellaista kotia, johon ASP-lainan määrä riittää ja muuten ASP-ehdot täyttyvät. Meille se ei kuitenkaan ollut fiksu varsinkaan enää nyt, koska ASP-lainan enimmäismäärä esim. Helsingissä on 180 000 (lähde: OP) ja sillä ei saa mitään sellaista asuntoa, johon meidän perhe mahtuisi. 

EDIT: ASP-laina on fiksu ja sen kaveriksi voi ottaa ”tavallista” asuntolainaa, mikäli tarvittu lainamäärä ylittää enimmäissumman, kannattaa lukea siitä lisää esimerkiksi valtiokonttorin sivuilta tai oman pankkisi sivuilta. Onneksi meillä ei vaikuttanut kuitenkaan lainan saantiin se, että ei säästetty ASP-tilille ja saatiin muutenkin lainaa hyvillä ehdoilla. Tässä päästään siihen, miten hitsin tärkeää olisi saada laajasti talouskasvatusta ihan kaikille (ks. 10. kysymys), sillä vaikka itse koen lukeneeni ja selvittäneeni asioita tosi paljon ja keskustelleeni paljon pankissa, en silti ollut ymmärtänyt esimerkiksi ASP-säästämistä oikein. 

2. Millainen budjetti meillä oli asunnon ostamiselle ja miksi juuri se? 

Meidän maksimibudjetti asunnon ostolle oli n. 550 000€. Se tuntui realistiselta summalta, jolla voisi löytää meidän tarpeita vastaavan kodin Helsingistä meidän toivealueilta, johon meidän perhe mahtuisi edes jotenkin. Se tuntui myös sellaiselta summalta, jonka myötä asumiskulut eivät kasvaisi liian suuriksi aiempaan nähden.

3. Paljonko meidän uusi asunto maksoi ja kuinka paljon jouduimme ottamaan velkaa sitä varten/kuinka paljon oli omarahoitusosuutta? 

Uusi asunto alitti meidän maksimibudjetin joillakin kymmenillä tuhansilla euroilla, mikä oli oikein mukava yllätys. Meillä oli omarahoitusosuutta n. 10% asunnon hinnasta. (Ensiasunnon ostajille 5% riittää, seuraavissa asunnoissa pitää olla 15%). 

4. Millaiset ehdot meillä on asuntolainassa, esim marginaali & maksuaika? Vinkit lainaneuvotteluihin?

Meillä on korkomarginaalina 0,4. Maksuaikana meillä on 25 vuotta. Esim. tässä Salkunrakentajan artikkelissa on hyviä esimerkkejä siitä, miten korkomarginaali vaikuttaa lainan kokonaishintaan. Suosittelen ehdottomasti lainatarjousten kilpailuttamista. Niissä on aivan valtavan suuria eroja eri pankkien välillä niin lainan määrässä, marginaalissa kuin maksuajassakin. Kannattaa hakea tarjous useammasta pankista. Asuntolainan voi kilpailuttaa myös myöhemmin, vaikka sen olisi jo ottanut toisesta pankista. Kannattaa kokeilla. Myös tässä YLE:n artikkelissa on kerrottu hyvin lainojen koroista ja siitä, miten esimerkiksi lainan lyhennystapa (annuiteetti, tasaerä vai tasalyhennys) vaikuttaa lainan hintaan ja mitkä tekijät vaikuttavat pankin tarjoamaan marginaaliin. 

5. Ovatko asumiskulut muuttuneet tai kasvaneet aiemmasta omistusasunnon myötä? Paljonko lyhennämme lainaa kuukausittain?

Itse asiassa tähän asti asumiskulut ovat olleet jopa matalammat kuin aiemmin (mutta ei olla vielä saatu ekaa 3kk sähkö- ja vesilaskua, eli todellisuus tulee vastaan piakkoin). Uskoisin kuitenkin, että mikäli meidän himosaunominen ei ole liikaa nostanut sähkölaskua, asumiskulut ovat suunnilleen samat kuin aiemminkin tai maksimissaan alle 100€/kk korkeammat. 

6. Miten korona on vaikuttanut meidän töihin ja tuloihin? Onko töitä siirtynyt tai peruuntunut kokonaan tai olenko itse perunut niitä?

Olen siitä onnekas, että minulla ei ainakaan vielä ole peruuntunut kokonaan yhtään työprojektia. Siirtynyt sen sijaan on useampia kamppiksia syksylle sekä yksi ihana tapahtuma, joka piti järjestää huhtikuun alussa, on siirtynyt näillä näkymin elokuulle. Korona vaikutti siten, että yhteistyötarjouksia tuli keväällä vähemmän ja lyhyemmällä varoitusajalla kuin aiemmin. Töitä on kuitenkin kokonaisuutena ainakin toistaiseksi ollut yhtä paljon kuin ennenkin, mutta tosiaan siinä missä aiemmin työtilanteen tiesi varmasti kuukausia etukäteen, nyt onkin tiennyt vain päiviä tai viikkoja – mikä on tuonut epävarmuutta ja ahdistusta ja halun pitää entistäkin tiukemmin kiinni tienatuista euroista. Viime viikkoina tilanne on alkanut taas tasaantumaan, mutta edelleen kaikki menee nopeammassa aikataulussa kuin ennen. Tästä syystä saattaa käydä esim. niin, että yhdelle viikolle kasaantuu paljon kamppiksia ja toiselle ei ollenkaan. Otto on edelleen opintovapaalla ja opinnot ovat jo aivan loppusuoralla. Virtuaalisiin monimuoto-opintoihin korona ei vaikuttanut mitenkään.

7. Koenko, että olemme taloudellisesti vakaalla pohjalla? Pelottaako tai stressaako tulevaisuus?

Koen, että olemme taloudellisesti vakaalla pohjalla koronatilanteesta huolimatta, koska meillä on säästöjä ja nyt omistusasunnon myötä meillä on mahdollisuus tarvittaessa hakea esimerkiksi lyhennysvapaata, jos tulisi tiukempia kuukausia eteen. Yrittäjänä on myös se vapaus kehittää kassavirtaa myös uudenlaisilla tavoilla ja nopeassakin tahdissa, eli kaikki munat ei ole samassa kulhossa, eikä minulla ole vaaraa tulla irtisanotuksi, koska olen itse itseni pomo. Silti tulevaisuus on pelottanut ja emme ole esimerkiksi tehneet kaikkia niitä investointeja, joita alunperin suunnittelimme tekevämme tänne kotiin jo tänä kesänä. Mieluummin pidän nekin rahat nyt säästössä ja seuraan tilannetta. 

8. Kuinka paljon säästämme rahaa kuukausittain ja olemmeko koronan ja talon oston aikana pystyneet säästämään samalla tavalla kuin ennenkin? Säästämmekö lapsille, miten?

Säästämme rahastoihin kuukausittain vähintään 5-10% kuukausituloista (säästetty summa on sama, mutta tulot vaihtelee). Meillä säästöt menevät automaattisesti tililtä aina, eikä niitä ole tauotettu tänäkään keväänä. Tarkoitus on nostaa säästettävää summaa entisestään, kunhan syksyn työtilanne on täysin selvillä. Säästämme myös jokaiselle lapselle tietyn automaattisesti tililtä lähtevän summan joka kuukausi. Olen kertonut enemmän lapsille säästämisestä tässä postauksessa. Lisäksi asuntolainan lyhentäminen kerryttää meidän omaa varallisuutta myös nykyisin, mikä on suuri muutos entiseen. 

9. Kuinka paljon rahaa pitää olla säästössä, jotta on turvallinen olo?

Mulla itselläni alkoi olla turvallinen olo rahan kanssa siinä vaiheessa, kun säästössä oli kolmen kuukauden tuloja vastaava summa. Tulojen (ja menojen) kasvaessa sekin muuttuu, että kuinka paljon rahaa pitää olla säästössä, jotta on turvallinen olo. Mitä isommat menot, sitä enemmän pitää olla säästössä. Tänä keväänä olen ollut säästöjen olemassaolosta erityisen kiitollinen. Vaikka tulevaisuus on ahdistanut, on tiennyt, että on kuitenkin pelivaraa vaikka kaikki työt peruuntuisivat. 

10. Onko meillä ikinä ollut maksuhäiriömerkintää tai pahoja vaikeuksia laskujen maksussa?

Meillä ei kummallakaan koskaan ole ollut maksuhäiriömerkintää. Nuorena kouluttamattomana perheenä kuitenkin olimme alkuun todella pienituloisia ja silloin jokainen kuukausi oli yhtä selviytymistä ja laskimen kanssa kaupassa käyntiä. Selvisimme vain tarkalla budjetoinnilla, jonka opettelin tyhjästä. 

Tilastokeskuksen mukaan lähes 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä ja niihin liittyy ihan kauheaa häpeää ja ne aiheuttavat paljon hankaluuksia. Mun mielestä se niiden ympärillä oleva stigma pitäisi poistaa ja löytää keino auttaa ihmisiä selvittämään raha-asiat (ja keino saada ihmiset matalalla kynnyksellä sen avun pariin). Monen ihmisen pitäisi myös ymmärtää se, että todellakaan aina talousvaikeudet eivät ole ihmisen oma syy. Esimerkiksi terveydelliset ongelmat voivat johtaa pahoihin talousvaikeuksiin, joissa ihminen tarvitsee apua ja tukea eikä syyllistämistä. Kouluissa pitäisi myös ehdottomasti olla enemmän talouskasvatusta, koska on niin paljon lapsia, jotka eivät sitä saa kotoa ollenkaan. Taloustaitojen puute aiheuttaa valtavaa epätasa-arvoa ihmisten välille. 

Aiemmissa postauksissa on vastaukset moniin kysymyksiin, joita kysyttiin myös nyt. mm. tulot, kuukausittaiset menot, ruokakulut, säästäminen ja sijoittaminen, pihistäminen ja panostaminen sekä rahapolitiikka lasten kanssa (esim. onko meillä viikkorahaa yms.) vastaukset löytyvät niistä. Löydät aiemmat postaukset alta: 

Osa 1

Osa 2


Vauvavuosien kustannukset vertailussa

31.10.2019

Noniin, tässä tulee viimeinkin yleisön toivepostaus: vauvavuosien kustannukset vertailussa. Mulla kesti n. viisi tuntia kun yritin laskea kaikki mahdolliset vauvavuosien kustannukset, selvitellä esimerkiksi sairaalapäivämaksuja aiemmilta vuosilta, laskea äitiyspäivärahoja ja lapsilisiä ja kaikkea mahdollista, mutta tässä on nyt karkea arvio siitä kuinka paljon vauva maksaa kertaa kolme. Eli meidän vauvavuosien kustannukset taulukoituna.

Nämä ovat tosiaankin suuntaa antavia, eli eivät välttämättä kata ihan kaikkia kustannuksia ja summat on näin jälkikäteen arvioiden laskettu. Tarkistin nyt HUSin sivuilta hoitopäivämaksut ja googlasin mitä ne ovat olleet silloin, kun olen synnyttänyt v. 2011, mutta nämä ovat arvioita, eli en ole tarkistanut jostain 8v vanhasta HUS-laskusta summia kun ei ole enää tallessa. Myös esim. tuet on laskettu tämänhetkisten Kelan tietojen perusteella, eli ovat voineet olla hieman erit esim. 8 vuotta sitten, mutta eivät kuitenkaan merkittävästi. Nämä laskelmat antavat mun mielestä riittävän hyvin suuntaa kuluista, joita meille kunkin vauvavuoden aikana syntyi. Hankintojen hinnat olen osan luntannut täältä blogista ja osa sitten perustuu ihan omiin muistikuviin, eli voi olla euron tai toisenkin pielessä, mutta suurin piirtein pitävät paikkansa.

Blogin kautta saaduista tuotteista (koskien lähinnä 3. vauvavuotta) niin en ole ottanut niitä laskelmassa huomioon, koska niiden tuoman kustannuksen/hyödyn arvioinnin antama lisäarvo tälle laskelmalle on mun mielestä olematon. Laskelmassa on kolme erilaista vuotta, jolloin vauvavuoden kustannusten arviointi onnistuu kyllä yleisellä tasolla hyvinkin tämän mun taulukon perusteella ilman tietoa niistä.

Vaikka sain esimerkiksi pinnasängyn konkreettisena tuotteena, maksoin siitä itse rahana verottajalle 36% tuloveroa ja 24% arvonlisäveroa, jolloin käytin itse rahaa n. 60% tuotteen arvosta. Lisäksi maksoin tuotteesta itse tekemälläni työllä. Näin oli kaikkien tuotteiden kohdalla, jotka sain. Siksi niiden todellisen kustannuksen arvioiminen mulle on vähän hankalaa, koska saimme kyllä itse tuotteen ”ilmaiseksi”, mutta maksoin niistä 60% veroa + työhön käytetyn ajan sekä näkyvyyden. Voisin näin karkeasti arvioida, että niistä syntyi meille n. 800-1000€ lisäkulua vielä kolmanteen vauvavuoteen, mutta sitä olisi ollut haastavaa kommunikoida taulukossa riittävän yksinkertaisesti.

Mun mielestä oli hauskinta huomata, että meillä on mennyt jokaisena vauvavuonna aika sama määrä rahaa, vaikkakin kustannusten kohteet ovat olleet täysin erilaisia ja meidän tapa kuluttaa on ollut ihan erilainen. Ajattelin etukäteen, että summat näyttäisivät ihan eriltä ja kolmannen lapsen summa olisi todella merkittävästi muita suurempi, mutta olin väärässä.

Ensimmäisen vauvan kohdalla eniten rahaa meni vakuutukseen, synnytykseen, vaippoihin, korvikkeisiin ja ruokaan. Kaikki muu oli melko edullista. Toisen lapsen kohdalla taas imetin, mikä pienensi ruokakuluja puolella. Synnytys ja lapsivuodeaika sujui ilman komplikaatioita 2hlö huoneessa yöpyen ilman Ottoa, jolloin myös sen kulut olivat tosi paljon pienemmät kuin 1. vauvan kohdalla.  Kuopuksen vauvavuonna taas me panostettiin rahallisesti eniten vaatteisiin ja lastentarvikkeisiin, mutta sitten ruokaan kului kaikkein vähiten rahaa ja vakuutus oli ilmainen meidän vakuutusfirman vauvavuosi-tarjouksen vuoksi.

Mä itse en ole saanut koskaan mitään muuta kuin minimi-äitiyspäivärahaa. Esikoisen saadessamme se oli suurin tulo, mitä olin koskaan saanut. Samoin oli myös kotihoidontuki ja kuntalisä sekä pieni hoitolisä jota saimme, ne olivat itseasiassa euromääräisesti vielä hieman suuremmat kuin se minimi-äitiyspäiväraha. En ollut koskaan saanut niin paljoa rahaa kuin ne. Kuopuksen kohdalla jatkoin työntekoa yrittäjänä kokopäiväisesti läpi raskauden ja koko vauvavuoden, jolloin sain omalta pakolliselta äitiysrahakaudeltani edelleen vain ne samat minimit yritystuloni päälle. Otto sai oman vanhempainvapaansa aikana tuloihinsa perustuvaa vanhempainrahaa.

Hankintojen osalta ensimmäinen vauvavuosi oli melko edullinen, mutta silloin juuri synnytyksestä ja korvikkeista syntyi suuret kustannukset. Keskimmäinen vauvavuosi oli kaikkein edullisin sekä hankintojen osalta että muutenkin. Kolmas vauvavuosi oli kallein, koska halusimme itse panostaa moniin hankintoihin rahaa. Mun mielestä tästä näkee hyvin sen, että niiden hankintojen suhteen voi päästä tosi edullisestikin, kun hyödyntää äitiyspakkausta, kirppiksiä ja tuttujen/sukulaisten vanhoja juttuja. Yllättäviä kuluja voi kuitenkin tulla, vaikka hankinnoissa pärjäisikin vähällä, koska ikinä ei tiedä miten vaikka synnytys sujuu.

Me ollaan oltu todella tyytyväisiä lasten vapaaehtoisin terveysvakuutuksiin ja niille on kaikille ollut käyttöä. Vaikka meidän lapset ovat olleet kaikki melko terveitä, aina tulee kuitenkin jotain pientä ja ollaan oltu tyytyväisiä siihen, että on voitu aina itse valita missä lääkärissä käydään ja milloin ja saatu hyvää ja nopeaa hoitoa, eikä ole tarvinnut vakuutusmaksujen ja 100€ vuosittaisen omavastuun lisäksi maksaa mitään muuta. Esimerkiksi keskimmäisen käden murtuma kontrollikäynteineen keväällä hoitui todella hyvin ja ilman yhtään odottelua yksityisessä sairaalassa. Tämä 100€ omavastuu nyt itse asiassa puuttuu noista kahden ekan vuoden kustannuksista vielä, koska se tuli mieleeni vasta tässä tätä raapustaessani. Kolmantena vauvavuonna taas ei käytetty muistaakseni yksityistä lääkäriä ollenkaan, eikä maksettu sitä vakuutusmaksuakaan.

Näiden tässä mainittujen kulujen lisäksi lapsi on tietysti vaikuttanut asunnon kokoon ja täten vuokraan/vastikkeeseen. Sitä en kuitenkaan huomioinut tässä, koska voihan olla, että ilman vauvaa oltaisiin asuttu vaikka kalliimmassa asunnossa keskustassa ja vuokra olisi ollut ihan yhtä kallis siksi. Tai oltaisiin asuttu kahdessa eri asunnossa Oton kanssa, jolloin kahden asunnon vuokra olisi ollut sama, kuin nyt vauvan kanssa yhden.

Tähän voisi laskea lisää vielä äitiysvaatteista kuluja, poliklinikkamaksuja ultrakäynneistä sekä jotain hömppää mihin rahaa on käytetty vapaaehtoisesti. En laskenut 1v-synttäreiden kuluja myöskään mukaan, niistä olisi tullut ehkä vielä pari sataa. Me ei olla koskaan käyty esim. maksullisissa vauvaharrastuksissa, vaan hyödynnettiin ilmaista harrastustoimintaa, leikkipuistoja tai nähtiin vaan kavereita. Ei olla matkustettu vauvojen kanssa niin, että olisi tarvittu esim. passia ennen 1v-synttäreitä, eikä olla ostettu kalliita vauvakuvauksia vaan kuvattu itse.

Tässä laskelmassa huomioimatta on lasten vaikutus esimerkiksi meidän eläkevakuutusmaksuihin, koska en ole siitä aivan perillä. Ennen ekaa ja tokaa lasta mulla ei ollut mitään tuloja, eli ei muutenkaan ihan hirveästi tainnut kertyä eläkettä. Tilanne siis parani lasten ja äitiyspäivärahan myötä, joka kerrytti eläkettä mulle. Kolmannen lapsen ajan itse maksoin tietty yrittäjänä YEL:iä koko vauvavuoden. Otolle kertyi vanhempainvapaan ajalta myös eläkettä normaalisti. Voisiko olla niin, että meidän osalta lasten saannilla ei siis ollut merkittävää negatiivista vaikutusta eläkekertymään kummallekaan vai olenko aivan hakoteillä? Sitten tuosta  vielä tietysti puuttuu se vanhempainvapaan aikainen tulonmenetys Oton osalta: vanhempainrahan määrä on n. 3/4 ansiotulosta muistaakseni, jolloin hän tietysti tienasi puolen vuoden ajan 25% vähemmän kuin normaalisti. (Korjatkaa jos olen väärässä).

Tämä havainnollisti hyvin ainakin itselleni näitä vauvavuoden menoja ja tuloja. Mun laskelmien mukaan ollaan tässä siis reilusti plussan puolella näiden vauvavuosien osalta kaikilla mahdollisilla tavoilla. Kyllähän lapseen saa uppoamaan paljon rahaa halutessaan (tai sitten pakon edessä, esim sairaudet, allergiat yms). Voi kuitenkin myös olla, että vauvavuosi on ihan kohtuuhintainen. Ja koska me tultiin nuorena vanhemmiksi ensimmäisen kerran, lasten myötä meidän tulot kasvoivat, eivätkä laskeneet. Yleensähän se menee toisinpäin, että lasten myötä sitten tulotaso laskee hetkellisesti kun jää töistä kotiin.

Sellaista. Pakko myöntää, että tämä oli ehkä itselleni yksi blogihistorian mielenkiintoisimmista postauksista tehdä. Tämä konkretisoi todella hyvin mun ajatuksia ja fiiliksiä siitä, millainen vaikutus lapsilla on ollut meidän tuloihin. En siis ollut väärässä kun ajattelin, että meille lapset toivat leivän tullessaan, kuten sanotaan. Ja tästä puuttuu muuten tietty vielä kaikki säästötkin: lasten myötä esimerkiksi baarissa juoksemiseen on mennyt huomattavasti vähemmän rahaa kuin ennen, heh.

Kysyin tämän postauksen innoittamana tänään Instagram storiesissa @iinalaura-tililläni seuraajilta, että kuinka paljon he arvelevat lonkalta menneen euroja esikoisen vauvavuonna. Käytin kyselyyn Instagramin ”visa”-toimintoa, johon voi asettaa maksimissaan neljä vastausvaihtoehtoa. Asetin vaihtoehdoiksi 2000, 4000, 6000 ja 8000€ ja pyysin vastaamaan sen, jonka arvelee olevan lähimpänä. Vajaan neljän tunnin aikana, jonka kysely ehti olla pystyssä ennen postauksen julkaisuaikaa, vastauksia kerkesi tulla reippaasti yli 1000. Vastauksista n. 25% oli ”2000”, 38% oli ”4000”, 27% oli ”6000” ja 10% oli ”8000”. Suurin osa vastaajista arveli siis käyttäneensä saman verran tai enemmän rahaa lapseen vauvavuonna kuin me. Käykää ihmeessä vastaamassa mun kyselyyn, olisi kiintoisaa nähdä mihin suuntaan numerot vielä kehittyvät. Jaan tulokset kyselyn päätyttyä siellä.

Oletteko te laskeneet omia vauvavuoden kustannuksia? Kuinka paljon vauva maksaa? Puuttuiko tästä jotain olennaisia kuluja teidän mielestä?