10 suoraa kysymystä rahasta osa 4

28.03.2022

Pidin Instagramissa Q&A:ta viime viikolla ja siinä tuli puheeksi, että ihmisiä kiinnostaa raha-asiat. En ole pariin vuoteen niistä kirjoittanut sen enempää, joten kysäisin jos olisi kiinnostusta kokonaan uudelle raha-aiheiselle kysymyspostaukselle. Ihmiset saivat lähettää kysymyksiä ja lupasin vastata niistä kymmeneen eniten kysyttyyn. Tässä tulee siis kymmenen suoraa kysymystä rahasta sekä mun vastaukset niihin. Olipahan taas hyvä ja havainnollistava hetki itsellekin pysähtyä miettimään kaikkia näitä vastauksia.

1. Millaiset vuosi-/kuukausitulot mulla on? 

Kaikkein kysytyimpiä kysymyksiä olivat kysymykset mun tuloista, mikä ei yllättänyt. Koska olen aiemminkin jakanut tulot avoimesti, niin miksipä en sitä voisi tehdä myös nyt.  Viime vuonna tienasin hieman yli 100K verotettavaa ansiotuloa. Toisina kuukausina laskutettavaa on enemmän ja toisina vähemmän, joten mitään säännöllistä kuukausituloa en osaa sanoa, koska se vaihtelee todella paljon. 

2. Paljonko menee kuukaudessa ruokaan rahaa? Entäs muihin menoihin: harrastukset, vakuutukset, auto, muut ostokset, päivittäistavara? 

Ruoka on asumisen jälkeen meidän suurin kuluerä, kuten olen täällä kertonut aiemminkin. Meillä menee ruokaostoksiin ja päivittäistavaraan yhteensä n. 1800-2000 euroa kuussa. Kun lasken kaikki meidän pakolliset kuukausittaiset menot yhteen eli ruoka (kotona ja ravintolassa), asuminen (laina, vesi, käyttösähkö, lämmitys maalämmöllä, jätemaksu), auto (rahoitus + bensa), vakuutukset, harrastukset, puhelinliittymät, päivähoito, nettiliittymä, kodin turvapalvelut, hyväntekeväisyyteen menevät kuukausimaksut yms. niin meidän kuukausittaiset kulut on n. 6000€. Tämä summa ei sisällä vaateostoksia/sisustusta/spontaania tekemistä/matkustamista tms. Tähän summaan ei myöskään ole laskettu säästöjä tai sijoituksia vaan ne tulee siihen päälle. 

3. Paljonko asunto maksoi, paljonko meillä on lainaa? Mitä muita lainoja? Miten varaudumme mahdolliseen korkojen nousuun?

Meidän asunto maksoi suunnilleen puoli miljoonaa euroa, josta rahoitettiin itse n. 10%. Laina on lyhentynyt mukavasti miinuskorkojen aikana, etenkin koska meillä on myös pieni marginaali. Tällä hetkellä lainaa on jäljellä reilut 420 000€. Asuntolainan lisäksi meillä on auton rahoitus, koska ostettiin auto uutena reilut pari vuotta sitten. Muita lainoja ei ole, paitsi toki perus luottokortti esim. matkustusta ja turvallisia nettiostoksia varten.

Meillä ei ole korkokattoa, korkoputkea tai kiinteäkorkoista lainaa, eikä aiota ainakaan toistaiseksi sellaista ottaa. Varaudutaan ennemmin korkojen nousuun säästämällä/sijoittamalla itse kuin maksamalla ylimääräistä pankille. Jollekin toiselle joku pankin myymä ratkaisu voi sopia hyvin ja tuoda vakautta ja mielenrauhaa ja ennakoitavuutta, mutta me ollaan ajateltu, että tämä tapa sopii meille juuri nyt. Toki voi olla, että joskus tulevaisuudessa ollaan toista mieltä, tai jos esimerkiksi lainasumma olisi suurempi, niin voisi olla toinen ääni kellossa, koska silloin pienikin korkojen nousu vaikuttaisi enemmän kuukausitasolla.

4. Kuinka paljon säästetään, miten säästetään, sijoitetaanko, mihin? 

Pyrin säästämään säännöllisesti vähintään 10% tuloista. Säästetään monella eri tavalla: 

– Säästötilille puskuriin (siellä on tavoitteena olla 6kk menoja vastaava summa, nyt on n. 3kk menoja vastaava summa saatu kasaan sen jälkeen kun puskuria on viimeksi käytetty)

– Pankin rahastoihin säännöllisesti kuukausittain n. 500€

– ETF-rahastoihin ja osakkeisiin kohteen mukaan ja ajallisesti hajauttamalla useita kertoja vuodessa, hieman isompia summia kerralla (esim. 1000-2000€).

– Lapsille tilille, rahastoihin ja ETF:iin

– S-bonukset rahastoon automaattisesti (bonuksia kertyy myös n. 700-1000€ vuodessa).  

Lisäksi tietty asuntolainan lyhentäminen kerryttää varallisuutta joka kuukausi, etenkin korkojen ollessa vielä matalalla. Jatkossa tavoitteena on oman asunnon lisäksi kerryttää varallisuutta sijoitusasunno(i)lla, mutta perehdytään siihen lisää sitten vauvavuoden jälkeen, nyt ei ole aikaa eikä energiaa perehtyä kaikkeen tarpeeksi + halutaan seurailla maailman tilannetta muutenkin hetki.

5. Lapsille säästäminen/sijoittaminen? Miten, milloin aloitettu, millaisilla summilla?

Aloitettiin lapsille säästäminen sijoittamalla pankin korkeariskisiin rahastoihin muistaakseni vuonna 2013. Silloin summa oli 30€/kk per lapsi. Nyt ne sijoitukset ovat tällä hetkellä plussalla n. 43%. Eli todella kannattavaa ja loistava esimerkki korkoa korolle -ilmiöstä. Onneksi uskallettiin jo silloin ottaa enemmän riskiä, koska pankista kerrottiin meille, että pitkä säästöaika tasaa riskiä paljon. Kolmesta kympistä kuussa kasvaa 18 vuoden aikana melko merkittävä summa korkojen myötä, vaikka kuukausitasolla se ei ole mikään ihan valtava summa laitettavaksi. Se tuntui silloin ihan utopistiselta ja vähän pelottavaltakin, kun ei tiedetty mistään mitään, mutta onneksi kuunneltiin asiantuntijaa. 

Nykyään säästetään enemmän ja myös ETF-rahastoihin. Lisäksi lapset säästää itse omille tileille pienempiä summia, mitä saavat esim. lahjaksi. Tavoitteena meillä on säästää jokaiselle lapselle ensiasunnon käsirahaa vastaava summa 18-vuotiaaksi mennessä, mutta toki lapsi itse päättää sitten 18-vuotiaana, että mihin sen summan käyttää, eikä meillä ole siihen mitään sanomista. 

6. Lasten rahakasvatus ja viikkoraha? 

Me puhutaan lasten kanssa tosi avoimesti rahasta ja pyritään antamaan heille fiksua talouskasvatusta ihan pienestä asti ja monipuolisesti. Puhutaan ikätasoon sopivasti. Koululaiset tietävät sijoittamisesta ja korkoa korolle -ilmiöstä enemmän kuin minä tiesin aloittaessani sijoittamisen vajaat kymmenen vuotta sitten. 

Koululaisten kanssa taloudesta voi puhua jo tosi monipuolisesti – esim. inflaatiosta ja sen vaikutuksesta ostovoimaan ja tilillä makaavan rahan arvoon, säästämisen ja sijoittamisen hyödyistä, erilaisten sijoitusmuotojen eroista ja siitä miten raha laitetaan tekemään töitä, palkoista ja yrittäjyydestä yms. 5-vuotiaan kanssa taas puhutaan siitä, miten säästämällä voi esimerkiksi ostaa jotain suurempaa, kuin käyttämällä heti saadut rahat johonkin pieneen hömppään. 5-vuotias on tosi ahkera säästäjä ja hän on itse säästänyt pienistä rahoista jo melko merkittävän summan. Meillä ei ole vieläkään viikkorahaa tai kuukausirahaa, mutta nyt ollaan pikkuhiljaa ajateltu, että esim. 10-vuotiaalle voisi ottaa sen käyttöön. Sekin olisi hyvä tapa opetella rahankäyttöä. 

En ole itse saanut lapsuudessa taloustaitoja kotoa. Varsinkin äidin sairastuttua vakavasti meillä oli suuria talousvaikeuksia. Varmasti äidin olisi ollut helpompi opettaa taloustaitoja mulle, jos rahaa olisi ollut ylipäätään esim. sijoitettavaksi asti. Mun mielestä lasten kanssa on tosi tärkeää puhua myös erilaisista rahatilanteista ja vaikeuksista ja olen kertonut isommille tosi avoimesti myös siitä puolesta. He tietävät, että talousvaikeuksia voi aiheutua kenelle tahansa myös monista erilaisista täysin itsestä riippumattomista syistä, eivätkä todellakaan ajattele, että onni ja vaurastuminen on kaikilla omissa käsissä. 

7. Mihin arjessa panostetaan, missä pihistetään? Teenkö paljon heräteostoksia? 

Me panostetaan ruokaan, se on meidän arjen number one nautinto, josta ei pihistellä. Ruokaan liittyen tehdään heräteostoksia.  Aikuisten vaatteissa ja sisustuksessa taas olen melko pihi. Saatan kyllä ostaa jotain kallista ja arvokasta, mutta en usein. Esimerkiksi olen käyttänyt samaa Guccin laukkua joka ikinen päivä siitä asti kun sen ostin lähes viisi vuotta sitten, enkä ole ostanut yhtäkään käsilaukkua sen jälkeen. Laukku maksoi 1200€, mutta jos sen summan jakaa viidelle vuodelle, se onkin enää 240€/vuosi. Lisäksi laukulle kuuluu Guccin huoltopalvelut jos se menee rikki, mikä tekee siitä kestävän ostoksen ja auttaa pitämään laukun käyttökelpoisena vaikka 100 vuotta. 

Yritän ostaa kotiin kerralla hyvää ja välttää jatkuvaa sisustuksen muuttamista ostamalla. Sisustusta on helppo muuttaa muillakin tavoilla, esim. maalaan aina saman pohjan päälle uuden maalauksen, kun kaipaan jotain päivitystä olkkariin. Toisaalta myös meidän tarpeet ja ajatukset muuttuu ja välillä sisustusta on fiksua muuttaa käytännön takia. Yritän tehdä silloin kestäviä ja muunneltavia valintoja. 

8. Onko teillä yhteiset tulot/menot ja omistatteko asunnon 50/50. Keskusteletteko ennen isompia ostoksia esim. kalliit laukut ja tietokonejutut? 

Meillä on 100% yhteiset tulot ja menot ja näin ollut alusta asti. Omistetaan asunto 50/50, vaikka järkevämpää olisi ollut laittaa prosentit 49%/51%, jotta toinen olisi säilyttänyt ensiasunnon ostajan edut. Ei kuitenkaan tajuttu tätä siinä tilanteessa, eikä sille enää voi mitään. Olipahan hyvä opin paikka ja osaa neuvoa omille lapsille, jos he joskus ostaisivat jonkun kanssa yhteisen ensiasunnon. 

Keskustellaan kyllä ennen isompia itselle tehtäviä hankintoja aina yhdessä, lähinnä siksi, että kumpikin kaipaa aina toiselta rohkaisua ja kannustusta sen hankinnan tekemiseen, koska ollaan molemmat niin pihejä itsemme kanssa. Sitten taas toiselle voi hyvin ostaa yllätyksenä jotain isompaakin keskustelematta, koska siitä tulee aina hyvä fiilis itselle. 

9. Tulevaisuuden tavoitteet vaurastumisen suhteen? 

Kyllä mulla on tavoitteena se, että yhä suurempi osa tulosta olisi passiivista tuloa tulevaisuudessa. Yritän säästää ja sijoittaa mahdollisimman paljon, mutta samalla myös käyttää rahaa kokemuksiin ja asioihin, joilla on meille merkitystä. En halua elää niin, että laitan kaiken kiinni säästöihin ja sijoituksiin ja pihistelen kaikessa arjessa, koska ikinä ei tiedä mikä päivä on viimeinen. Suurin tavoite on se, että vaikka elämässä tapahtuisi mitä, niin talous olisi turvallisella pohjalla ja yllätyksiin varauduttu eri tavoilla. 

10. Paljonko tilille jää rahaa menojen jälkeen? Mikä on turvallinen summa? 

Tämä kysymys on sellainen, että mulla ei tähän ole yksiselitteistä vastausta. Kysymyksessä on myös sisällytettynä oletus, että joka kuukausi lähdetään ikään kuin nollasta tai että tulot olisivat aina samat, mitkä ei meillä toteudu. Pyrin siihen, että tulevaisuudessa käytettävissä olisi aina mielellään se 6kk menoja vastaava summa. Etenkin tässä maailman tilanteessa tuntuu tarpeelliselta, että pystyy hyvin varautumaan yllätyksiin. Tällä hetkellä se tilillä oleva summa liikkuu siellä 3-5kk menojen kohdalla vaihdellen. 

Siinä mun vastauksia tältä erää. Raha-aiheisten postausten kirjoittaminen ei ainakaan mulle ole helppoa, vaan tosi vaikeaa. On vaikeaa punnita sitä kuinka paljon uskaltaa ja haluaa jakaa. Avoin rahapuhe on mun mielestä ihan älyttömän tärkeää ja haluan olla avoin, vaikka samalla se on myös tosi pelottavaa. Läheisten ja ystävien ja kollegoiden kanssa on tosi helppoa puhua rahasta ja puhutaankin monesti todella avoimesti, mutta sitten taas julkisen postauksen tekeminen on vähän eri juttu. Siinä saa aina tasapainoilla sen kanssa, että kuinka paljon ihmiset haluavat tietää ja kuinka paljon itsestä tuntuu hyvältä ja turvalliselta kertoa. Mutta parhaani yritin, kuten aina.


10 suoraa kysymystä rahasta osa 3

14.06.2020

Tein viime vuonna maaliskuussa ja lokakuussa 10 suoraa kysymystä rahasta -postaukset. Alkuperäinen postausidea on peräisin Sara Tickle -blogista ja samalla kaavalla tehtyjä postauksia löydät useista eri blogeista. Ne osoittautuivat todella suosituiksi ja niitä oli munkin mielestä hirveän hauskaa tehdä. Ajattelin, että nyt kun maailman taloustilanne on tänä keväänä muuttunut ja toki myös meidän oma on muuttunut sen myötä, kun ostettiin oma koti, niin voisi olla hauskaa antaa mahdollisuus kysyä mikä nyt mieltä askarruttaa. Jonkin verran kysymyksiä on toki tullutkin instassa muutenkin esim. DM:llä ja myös blogin kommenteissa, mutta ajattelin, että olisi kivempaa tapani mukaisesti puhua suoraan ja vastata kerralla kunnolla. Sen pidemmittä puheitta, tässä siis tulee vastaukset teidän kysymyksiin rahasta.

1. Säästimmekö ASP-tilille ennen asunnon ostoa? Jos joo, niin suosittelemmeko sitä?

Me otettiin ASP-tili joskus muistaakseni v. 2011 tai 2012 pankkivirkailijan ehdotuksesta. Säästimme sinne minimisumman kuukaudessa ehkä noin vuoden tai kahden ajan, mutta meille tuli tarve sille rahalle ja lopetimme ASP-tilin kokonaan ja nostimme rahat (joka ei ollut vielä kovin iso summa edes vaan alle 1000€). Onhan ASP-tili fiksu, etenkin jos on ostamassa sellaista kotia, johon ASP-lainan määrä riittää ja muuten ASP-ehdot täyttyvät. Meille se ei kuitenkaan ollut fiksu varsinkaan enää nyt, koska ASP-lainan enimmäismäärä esim. Helsingissä on 180 000 (lähde: OP) ja sillä ei saa mitään sellaista asuntoa, johon meidän perhe mahtuisi. 

EDIT: ASP-laina on fiksu ja sen kaveriksi voi ottaa ”tavallista” asuntolainaa, mikäli tarvittu lainamäärä ylittää enimmäissumman, kannattaa lukea siitä lisää esimerkiksi valtiokonttorin sivuilta tai oman pankkisi sivuilta. Onneksi meillä ei vaikuttanut kuitenkaan lainan saantiin se, että ei säästetty ASP-tilille ja saatiin muutenkin lainaa hyvillä ehdoilla. Tässä päästään siihen, miten hitsin tärkeää olisi saada laajasti talouskasvatusta ihan kaikille (ks. 10. kysymys), sillä vaikka itse koen lukeneeni ja selvittäneeni asioita tosi paljon ja keskustelleeni paljon pankissa, en silti ollut ymmärtänyt esimerkiksi ASP-säästämistä oikein. 

2. Millainen budjetti meillä oli asunnon ostamiselle ja miksi juuri se? 

Meidän maksimibudjetti asunnon ostolle oli n. 550 000€. Se tuntui realistiselta summalta, jolla voisi löytää meidän tarpeita vastaavan kodin Helsingistä meidän toivealueilta, johon meidän perhe mahtuisi edes jotenkin. Se tuntui myös sellaiselta summalta, jonka myötä asumiskulut eivät kasvaisi liian suuriksi aiempaan nähden.

3. Paljonko meidän uusi asunto maksoi ja kuinka paljon jouduimme ottamaan velkaa sitä varten/kuinka paljon oli omarahoitusosuutta? 

Uusi asunto alitti meidän maksimibudjetin joillakin kymmenillä tuhansilla euroilla, mikä oli oikein mukava yllätys. Meillä oli omarahoitusosuutta n. 10% asunnon hinnasta. (Ensiasunnon ostajille 5% riittää, seuraavissa asunnoissa pitää olla 15%). 

4. Millaiset ehdot meillä on asuntolainassa, esim marginaali & maksuaika? Vinkit lainaneuvotteluihin?

Meillä on korkomarginaalina 0,4. Maksuaikana meillä on 25 vuotta. Esim. tässä Salkunrakentajan artikkelissa on hyviä esimerkkejä siitä, miten korkomarginaali vaikuttaa lainan kokonaishintaan. Suosittelen ehdottomasti lainatarjousten kilpailuttamista. Niissä on aivan valtavan suuria eroja eri pankkien välillä niin lainan määrässä, marginaalissa kuin maksuajassakin. Kannattaa hakea tarjous useammasta pankista. Asuntolainan voi kilpailuttaa myös myöhemmin, vaikka sen olisi jo ottanut toisesta pankista. Kannattaa kokeilla. Myös tässä YLE:n artikkelissa on kerrottu hyvin lainojen koroista ja siitä, miten esimerkiksi lainan lyhennystapa (annuiteetti, tasaerä vai tasalyhennys) vaikuttaa lainan hintaan ja mitkä tekijät vaikuttavat pankin tarjoamaan marginaaliin. 

5. Ovatko asumiskulut muuttuneet tai kasvaneet aiemmasta omistusasunnon myötä? Paljonko lyhennämme lainaa kuukausittain?

Itse asiassa tähän asti asumiskulut ovat olleet jopa matalammat kuin aiemmin (mutta ei olla vielä saatu ekaa 3kk sähkö- ja vesilaskua, eli todellisuus tulee vastaan piakkoin). Uskoisin kuitenkin, että mikäli meidän himosaunominen ei ole liikaa nostanut sähkölaskua, asumiskulut ovat suunnilleen samat kuin aiemminkin tai maksimissaan alle 100€/kk korkeammat. 

6. Miten korona on vaikuttanut meidän töihin ja tuloihin? Onko töitä siirtynyt tai peruuntunut kokonaan tai olenko itse perunut niitä?

Olen siitä onnekas, että minulla ei ainakaan vielä ole peruuntunut kokonaan yhtään työprojektia. Siirtynyt sen sijaan on useampia kamppiksia syksylle sekä yksi ihana tapahtuma, joka piti järjestää huhtikuun alussa, on siirtynyt näillä näkymin elokuulle. Korona vaikutti siten, että yhteistyötarjouksia tuli keväällä vähemmän ja lyhyemmällä varoitusajalla kuin aiemmin. Töitä on kuitenkin kokonaisuutena ainakin toistaiseksi ollut yhtä paljon kuin ennenkin, mutta tosiaan siinä missä aiemmin työtilanteen tiesi varmasti kuukausia etukäteen, nyt onkin tiennyt vain päiviä tai viikkoja – mikä on tuonut epävarmuutta ja ahdistusta ja halun pitää entistäkin tiukemmin kiinni tienatuista euroista. Viime viikkoina tilanne on alkanut taas tasaantumaan, mutta edelleen kaikki menee nopeammassa aikataulussa kuin ennen. Tästä syystä saattaa käydä esim. niin, että yhdelle viikolle kasaantuu paljon kamppiksia ja toiselle ei ollenkaan. Otto on edelleen opintovapaalla ja opinnot ovat jo aivan loppusuoralla. Virtuaalisiin monimuoto-opintoihin korona ei vaikuttanut mitenkään.

7. Koenko, että olemme taloudellisesti vakaalla pohjalla? Pelottaako tai stressaako tulevaisuus?

Koen, että olemme taloudellisesti vakaalla pohjalla koronatilanteesta huolimatta, koska meillä on säästöjä ja nyt omistusasunnon myötä meillä on mahdollisuus tarvittaessa hakea esimerkiksi lyhennysvapaata, jos tulisi tiukempia kuukausia eteen. Yrittäjänä on myös se vapaus kehittää kassavirtaa myös uudenlaisilla tavoilla ja nopeassakin tahdissa, eli kaikki munat ei ole samassa kulhossa, eikä minulla ole vaaraa tulla irtisanotuksi, koska olen itse itseni pomo. Silti tulevaisuus on pelottanut ja emme ole esimerkiksi tehneet kaikkia niitä investointeja, joita alunperin suunnittelimme tekevämme tänne kotiin jo tänä kesänä. Mieluummin pidän nekin rahat nyt säästössä ja seuraan tilannetta. 

8. Kuinka paljon säästämme rahaa kuukausittain ja olemmeko koronan ja talon oston aikana pystyneet säästämään samalla tavalla kuin ennenkin? Säästämmekö lapsille, miten?

Säästämme rahastoihin kuukausittain vähintään 5-10% kuukausituloista (säästetty summa on sama, mutta tulot vaihtelee). Meillä säästöt menevät automaattisesti tililtä aina, eikä niitä ole tauotettu tänäkään keväänä. Tarkoitus on nostaa säästettävää summaa entisestään, kunhan syksyn työtilanne on täysin selvillä. Säästämme myös jokaiselle lapselle tietyn automaattisesti tililtä lähtevän summan joka kuukausi. Olen kertonut enemmän lapsille säästämisestä tässä postauksessa. Lisäksi asuntolainan lyhentäminen kerryttää meidän omaa varallisuutta myös nykyisin, mikä on suuri muutos entiseen. 

9. Kuinka paljon rahaa pitää olla säästössä, jotta on turvallinen olo?

Mulla itselläni alkoi olla turvallinen olo rahan kanssa siinä vaiheessa, kun säästössä oli kolmen kuukauden tuloja vastaava summa. Tulojen (ja menojen) kasvaessa sekin muuttuu, että kuinka paljon rahaa pitää olla säästössä, jotta on turvallinen olo. Mitä isommat menot, sitä enemmän pitää olla säästössä. Tänä keväänä olen ollut säästöjen olemassaolosta erityisen kiitollinen. Vaikka tulevaisuus on ahdistanut, on tiennyt, että on kuitenkin pelivaraa vaikka kaikki työt peruuntuisivat. 

10. Onko meillä ikinä ollut maksuhäiriömerkintää tai pahoja vaikeuksia laskujen maksussa?

Meillä ei kummallakaan koskaan ole ollut maksuhäiriömerkintää. Nuorena kouluttamattomana perheenä kuitenkin olimme alkuun todella pienituloisia ja silloin jokainen kuukausi oli yhtä selviytymistä ja laskimen kanssa kaupassa käyntiä. Selvisimme vain tarkalla budjetoinnilla, jonka opettelin tyhjästä. 

Tilastokeskuksen mukaan lähes 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä ja niihin liittyy ihan kauheaa häpeää ja ne aiheuttavat paljon hankaluuksia. Mun mielestä se niiden ympärillä oleva stigma pitäisi poistaa ja löytää keino auttaa ihmisiä selvittämään raha-asiat (ja keino saada ihmiset matalalla kynnyksellä sen avun pariin). Monen ihmisen pitäisi myös ymmärtää se, että todellakaan aina talousvaikeudet eivät ole ihmisen oma syy. Esimerkiksi terveydelliset ongelmat voivat johtaa pahoihin talousvaikeuksiin, joissa ihminen tarvitsee apua ja tukea eikä syyllistämistä. Kouluissa pitäisi myös ehdottomasti olla enemmän talouskasvatusta, koska on niin paljon lapsia, jotka eivät sitä saa kotoa ollenkaan. Taloustaitojen puute aiheuttaa valtavaa epätasa-arvoa ihmisten välille. 

Aiemmissa postauksissa on vastaukset moniin kysymyksiin, joita kysyttiin myös nyt. mm. tulot, kuukausittaiset menot, ruokakulut, säästäminen ja sijoittaminen, pihistäminen ja panostaminen sekä rahapolitiikka lasten kanssa (esim. onko meillä viikkorahaa yms.) vastaukset löytyvät niistä. Löydät aiemmat postaukset alta: 

Osa 1

Osa 2