10 suoraa kysymystä rahasta osa 2

01.10.2019

Tässä se tulee! Toinen osa maaliskuussa julkaisemalleni 10 suoraa kysymystä rahasta -postaukselle. Seuraajat saivat eilen esittää Instagram storiesissa kysymyksiä ja mä otin niistä mukaan tähän 10 sellaista, joihin en ennen ole vastannut. Yhdistelin joitakin kysymyksiä, jotka olivat samaa aihepiiriä tai sama kysymys eri sanoilla, jotta sain mahdollisimman paljon teitä kiinnostavia aiheita mukaan.

1. Kuinka paljon olet enimmillään tienannut kuukaudessa? Millä summalla luulet/tiedät, että perheenne pärjäisi kuukauden, jos eläisitte kuten tällä hetkellä? Teidän perheen kuukausitulot? Entä menot?

Eniten mitä olen laskuttanut kuukauden aikana on ollut 22 000 euroa. Yleensä laskutan kuukauden aikana n. 8000-12 000 euroa. Laskutettu summa ei tietenkään ole sama kuin käteen jäävä summa, vaan mun laskuttamista tuloista menee YEL, verot, kirjanpito ja muut työhön liittyvät sivukulut. Useimmiten maksan itselleni nettona palkkaa n. 3500-5000 euroa kuukaudessa käteen. Otto tienaa töissä ollessaan suunnilleen suomalaisten keskitulon verran, mutta nyt opintovapaalla tietysti vain n. 75% siitä.

Meidän perheen tarkkaa kuukausituloa on hankala määritellä, koska se vaihtelee niin paljon. Kiinteät menot meillä on n. 4000€ kuukaudessa, siihen olen laskenut asumisen, auton, vakuutukset, puhelimet, netin, päivähoidon, kodin turvajärjestelmän, hyväntekeväisyyden, sähkön, ruuan ja päivittäistavaran sekä harrastukset. Vakuutuksia, sähköä ja harrastuksia maksetaan kuitenkin yleensä könttänä eikä joka kuukausi, joten joinakin kuukausina menot ovat tuota paljon pienemmät ja joinakin vastaavasti hieman suuremmat. Tuohon summaan ei ole laskettu kuukausittaisia säästöjä tai sijoituksia, koska ne eivät ole ”meno”. Mutta sanoisin siis, että 4000 euroa on summa, jolla meidän perhe pärjäisi kuukauden, jos elettäisiin kuten tällä hetkellä. Varmasti pienemmälläkin pärjättäisiin, jos luovuttaisiin joistakin ei-niin-välttämättömistä asioista.

 

2. Teetkö paljon yhteistyötä tilitoimistosi kanssa? Onko oman yrityksen raha-asioiden hoito ollut vaikeaa omaksua?

En hirveästi. Mulla on käytössä tilitoimiston kautta kätevä ohjelma, josta tilitoimisto näkee esimerkiksi yritykseni tiliotteet ja suurimman osan ostolaskuista ja kaikki myyntilaskut ihan reaaliajassa. Mun ei siis tarvitse juurikaan lähetellä tai käydä läpi papereita joka kuukausi, ainoastaan jos ostan jotain normaaleista kuukausimenoista poikkeavaa, josta on erillinen kuitti. Lähinnä  siis toimitan kuitit jos sellaisia on. Mulle hankalaa on omaksua se, että voisin tehdä alv-vähennyksiä. Usein en muista ottaa kuitteja edes talteen, enkä ole ihan perillä siitä, mitä kaikkea voisin vähentää. Muuten koen tämän melko helpoksi ainakin nykyisin. Ekana vuonna vuositulon määrää oli hirveän vaikea arvioida etukäteen ja siksi se oli verotuksellisesti hankalaa, mutta onneksi ei tullut mätkyjä, kun sain kaiken hoidettua ajoissa, vaikka jouduinkin maksamaan isoja summia veroja kerralla.

3. Tekeekö raha sut onnelliseksi? Olisitko vähemmän onnellinen jos joutuisit “laskemaan senttejä”? Ostitko lapsille merkkivaatteita silloin, kun ei ollut paljon rahaa vai oliko heillä silloin tyyliin h&m -vaatteita?

En koe, että mulla nykyisin onnellisuus kasvaisi niinä kuukausina kun tilipussi on suurempi. Raha lisää onnellisuutta siihen asti, että sitä on sen verran, ettei sen riittävyyttä tarvitse jatkuvasti arjessa ajatella. Koen, että olisin ainakin enemmän stressaantunut, jos joutuisin laskemaan senttejä, koska olen joutunut ja olin silloin stressaantunut. Se, että pitää jatkuvasti miettiä miten saa rahat riittämään on ihan älyttömän kuluttavaa henkisesti. Olin silti onnellinen silloin kaikesta mitä meillä oli, mutta kyllä rahan ajatteluun ja laskemiseen kului paljon voimavaroja.

Nykyisin en juurikaan ajattele rahaa arjessa, ainoastaan silloin kun teen itse tai maksan laskuja, eli n. 1-2 kertaa kuussa. Aina välillä tsekkaan säästöt ja sijoitukset. Silloin kun rahaa oli tosi vähän, ostin vaatteita lähinnä kirpparilta tai sitten ketjuliikkeistä. Sitten kun rahaa alkoi olla normaalien keskiverto-kuukausitulojen verran, aloin ostella merkkivaatteita pikkuhiljaa lapsille, koska tykkäsin niistä ja olin haaveillut niistä jo pidempään.

4. Rahallisesti isoin ostos? Entä ostos jota kadut/kadutte?

Asumisoikeusasunto (15% asunnon arvosta maksetaan itse) sekä meidän uusi auto. Ostos jota kadun on kyllä hankala kysymys. En mä koe katuvani mitään ostoksia, paitsi ehkä joitakin vaatteita, joita pidin vain kerran tai kaksi ja laitoin eteenpäin menneinä vuosina. Viisi vuotta sitten esimerkiksi ymmärrys vaatteiden ilmastovaikutuksista oli mulla käytännössä nolla. Ihailin kaikkia bloggaajia, joilla oli aina asukuvissa uudet vaatteet ja halusin olla itse samanlainen.

5. Laitatko rahaa hyväntekeväisyyskohteisiin? 

Laitan. Toimin norppakummina WWF:lle ja Planin kautta mulla on kummityttö Zimbabwessa. Norppakummina olen ollut nyt n. viisi vuotta ja Plan-kummina kohta neljä vuotta. Lisäksi lahjoitan satunnaisesti muihin kohteisiin.

6. Miten näet sun tulokehityksen vaikka seuraavan 10 vuoden aikana?

Toivoisin kovasti, että tulotasoni pysyisi samalla tasolla kuin nyt. Mulla ei ole tavoitteena kasvattaa aktiivisen tulon määrää, mutta passiivisen tulon määrää tai osuutta tuloista haluaisin kasvattaa. Toivoisin, että osa mun tulovirrasta tulisi esimerkiksi sijoitusasuntojen kautta seuraavan 10 vuoden aikana. Rahasummia tärkeämpää mulle on kuitenkin se, että saisin tehdä mielekästä ja itselleni merkityksellistä työtä, kuten nytkin. Ja myös se, että työn määrä olisi balanssissa muun elämän kanssa.

7. Millä perustein valita sijoituskohteet rahoille? Millaisiin rahastoihin sijoitat? Säästätkö johonkin erityiseen vai ihan vaan tulevaisuuden varalle? Paras vinkki sijoittamiseen? 

Jokaisella on tietysti omat sijoituskohteet, jotka kiinnostavat. Suosin itse rahastoja ja niistä erityisesti vastuullisia rahastoja. Mulla on sijoituksia neljässä eri rahastossa yhdessä pankissa ja lisäksi sijoitan S-bonukset suoraan rahastoon S-pankissa. Pankin omistaja-asiakkaana mä ostan, myyn ja vaihdan mun valitsemia rahastoja ilman kuluja, joten siksi suosin niitä pankin omia mulle kuluttomia rahastoja. Olen miettinyt myös Nordnetiä mutta tällä hetkellä olen ihan tyytyväinen mun sijoituksiin omassa pankissa. Olen seurannut niiden kehitystä jo muutaman vuoden ja ollut tyytyväinen, tällä hetkellä kaikilla on hyvä tuottoprosentti, mutta viime vuonna kaikki mun sijoitukset olivat jonkin aikaa miinuksellakin. En myynyt enkä panikoinut, vaan seurasin kehitystä ja nyt saan nauttia siitä, että summat ovat kasvaneet hyvin korkoa.

Kannattaa miettiä kuinka pitkäksi aikaa on sijoittamassa. Jos rahat sijoittaa esimerkiksi 20 vuodeksi (esim. lapsille), voi ottaa enemmän riskiä, koska pitkä aikaväli tasaa riskiä. Jos taas sijoittaa lyhyemmäksi aikaa, suosin itse maltillisempaa riskiä. Sijoittamiseen liittyen tuli niin paljon kysymyksiä (paljon enemmän kuin otin tähän mukaan), että aion tehdä aiheesta postauksen jonkun asiantuntijan kanssa, joka neuvoo ja opastaa kiinnostuneita huomattavasti asiantuntevammin kuin minä. 

Me sijoitetaan lapsille tulevaisuuteen, sekä itsellemme vaurastumisen vuoksi. ”Pahan päivän varalle” eli työkyvyttömyyttä, pitkäaikaisia sairauksia tai tapaturmia tai kuolemaa varten meillä on tosi kattavat ja hyvät vakuutukset koko perheellä ja lyhytaikaisempia pahoja päiviä varten säästöjä tilillä, eli niitä varten sijoitukset eivät ole.

8. Miten kasvatat lapset arvostamaan rahaa? Mitä haluat opettaa lapsille rahasta? Saako ostaa leluja esim. lahjarahoilla vai miten lasten rahan käyttöä säädellään? Miten opetatte lapsille järkevää rahan käyttöä? Miten opetatte lapsille mitä raha on? Tietävätkö esim. että on tehtävä töitä rahan eteen?   Miten lasten kanssa keskustelette rahasta? Millaisia rahastoja teillä on lapsille?

Me puhutaan kotona avoimesti rahasta. Jos meidän esikoiselta kysyy paljonko meillä kuluu ruokaan viikossa rahaa, hän osaa vastata. Lapset tietävät, että rahaa saa työtä tekemällä ja jos ei ole omaa rahaa, ei voi tehdä ostoksia. Lapset tietävät, että me säästetään ja sijoitetaan. Esikoiselle olen myös opettanut sijoittamisen ja taloudesta huolehtimisen alkeita Taloussankari-nettipelin avulla, jota hän on pelannut mielellään ja oppinut siitä paljon asioita. Tällä hetkellä järkevää rahankäyttöä opetetaan meillä lähinnä keskustelun ja esimerkin kautta. Lapsilla on omaa käyttörahaa joskus synttäreiden, hammaskeijun vierailun tai lomamatkan yhteydessä. Niillä rahoilla he saavat tehdä ihan mitä huvittaa. Viimeksi viime viikolla lapsi kysyi, että saako käyttää lomamatkalta lompakkooon jääneet kolikot koulun Nälkäpäivä-keräykseen. Tietenkin sai ja annettiin vielä lisää päälle.

Kuten aiemmassa postauksessa kirjoitin, meillä ei ole viikkorahakäytäntöä. Ei olla ollenkaan sitä vastaan ja olen yrittänyt sitä pari kertaa jo meille tuoda osaksi arkea, mutta kukaan ei vaan muista ylläpitää sitä. Sitten kun lapset itse haluavat sen viikkorahan ja muistavat sen joka viikko, niin ehdottomasti voidaan ottaa se käytäntö. Tällä hetkellä sille ei vaan ole vielä tarvetta, kun kukaan ei edes muista sitä. Lapset tietävät myös, että heillä on omat tilit ja että me säästetään/sijoitetaan heille. He tietävät, että tulevat saamaan sitten omat visa electronit, kun ovat tarpeeksi vanhoja huolehtimaan niistä. Viimeistään silloin varmaan viikko- tai kuukausirahakin on helpompi muistaa, kun sen voi hoitaa automatisoidusti verkkopankissa. Siitä en tosin mene takuuseen, muistavatko lapset silloinkaan käyttää niitä rahoja.

Lapsille meillä on pankin omia kuluttomia rahastoja, joista niitä rohkeampia vaihtoehtoja, joissa riski on hieman suurempi kuin maltillisissa. Tähän mennessä sijoitukset ovat jo kasvaneet mukavasti korkoa ja täytyy toivoa, että sama tahti jatkuu kun vuodet vierivät.

9. Mihin käytätte lapsilisän? Ostatteko tarpeellisia juttuja vai meneekö säästöön/sijoituksiin? 

Lapsilisä on meillä ihan normituloa, joka käytetään arjen pyöritykseen ja milloin mihinkin. Toisaalta me laitetaan lapsille sijoituksiin ja säästöön kuitenkin ihan sievoinen summa rahaa, se ei vaan lähde tililtä juuri lapsilisäpäivänä, vaan kuun puolivälissä.

10. Ootteko tehneet laskelmia vauvavuoden hinnasta?

Ei olla tehty laskelmia vauvavuoden hinnasta, mutta se olisikin aika mielenkiintoista! Meillä on ollut kolme tosi eri hintaista vauvavuotta, olisi aika jännittävää vertailla niitä keskenään. Ehkä tästä tulevaisuuden postausidea?

Jos aihe kiinnostaa, niin meidän tuoreimmassa podcast-jaksossa jutellaan Oton kanssa näistä samoista aiheista, eri näkökulmasta. Siinä muistellaan meidän ekoja kuukausia, jolloin tulot olivat pienet, puhutaan siitä, miltä tuntuu kun toinen tienaa huomattavasti enemmän ja kerrotaan onko meillä yhteiset vai omat rahat. 

Kuuntele Yhdessä S01E08 Omat vai yhteiset rahat – pienituloisuus, avioehto, säästäminen

Spotifyssa TÄSTÄ

Soundcloudissa TÄSTÄ

Apple Podcasteissa TÄSTÄ


Säästäminen osana hyvinvointia – Henki-Fennian säästövakuutus

27.03.2017

Toimin vuoden 2017 ajan Henki-Fennian ambassadorina, ja postaus on osa Henki-Fennian ja Lifien kaupallista kampanjaa. Henki-Fennia on haastanut mut kiinnittämään huomiota itseni ja perheeni kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin erilaisten teemojen kautta.

Tällä kertaa mun tehtävänä oli pohtia miten pystyn turvaamaan meidän koko perheen tulevaisuuden entistä paremmin ja nauttimaan tästä päivästä – toisin sanoen keskittymään kunnolla tämän vuoden haasteeseeni, eli lisäämään meidän perheen hyvinvointia. Tällä viikolla vietetään myös Global Money Weekia, joten aihekin on enemmän kuin ajankohtainen. Rahasta ja säästämisestä pitäisi puhua enemmän, sillä se todella on tärkeä osa elämää.

Siitä asti kun tulin äidiksi olen alkanut säästää rahaa tulevaisuuteen. Kyllä, vasta siitä asti. Siihen asti että tulin äidiksi kuusi vuotta sitten, mä pystyin kyllä säästämään joihinkin asioihin joita esimerkiksi halusin ostaa, tai vaikkapa matkoihin, mutta pidempiaikainen säästäminen on tullut mukaan vasta vanhemmuuden myötä. Vanhemmuuden myötä on alkanut miettiä tulevaisuutta ja elämää paljon pidemmälle, ja halu turvata perheen tulevaisuus ajoi mut ottamaan selvää erilaisista säästämistavoista ja konkreettisesti säästämään ja sijoittamaan.

Aluksi säästäminen ihan vaan tilille tuntui ajatuksena helpolta, mutta se ei kuitenkaan pidemmän päälle ole kannattavaa, päin vastoin, inflaation myötä säästetyn rahan arvo vain laskee vuosi vuodelta, koska raha ei tilillä makuuttamalla kasva ollenkaan korkoa. Aika pian siis ymmärsin että jos haluan oikeasti säästää, se tarkoittaa käytännössä sijoittamista.

Henki-Fennian säästövakuutus on hyvä vaihtoehto silloin jos sijoittaminen esimerkiksi rahastoihin ei ole kovin tuttua, ja riskinotto pelottaa mutta rahat olisi kuitenkin kiva saada tuottamaan. Koska säästövakuutus on räätälöitävissä jokaisen tarpeisiin, se sopii loistavasti myös tuottohakuisemmalle säästäjälle joka on valmis ottamaan riskiä enemmänkin. Säästövakuutus sisältää myös henkivakuutusturvan joka tuo turvaa lähimmäisillesi pahimman sattuessa.

Kun pääsin säästämisessä alkuun, musta on tullut tosi innokas säästäjä ja olenkin säästänyt jo monta vuotta. Säästän sekä lyhytaikaisemmin esimerkiksi matkoja ja hankintoja varten joka kuukausi tietyn summan maltillisella riskillä, ja sen lisäksi me säästetään lapsille tuottohakuisemmin aavistuksen korkeammalla riskillä, koska säästöaika on niin pitkä että se kohtuullistaa riskiä. Henki-Fennian joustavalla säästövakuutuksella voi säästää täysin omaan elämään sopivasti. Sillä voi säästää vaikkapa joka kuukausi tietyn summan, esim 50€/kk, tai sitten voi laittaa aina vähän harvemmin isomman summan sivuun.

Vakuutusta tehtäessä voi määrittää samalla kertaa muun muassa sijoitusajan pituuden, sijoitettavan summan suuruuden, sijoituskohteet ja vakuutuksen edunsaajat. Näihin voi tehdä muutoksia milloin tahansa vakuutuskauden aikana, ja säästöön kertyneen summan voi nostaa osissa tai kokonaan ihan milloin haluaa. Eli jos vaikka tulee äkillinen rahantarve, voi säästöstä nostaa sitä varten koska tahansa. Esimerkiksi jos mulla vaikka menisi kamera rikki ja tarvitsisin nopeasti uuden blogin takia, on hyvä olla rahaa säästössä. Ilman kameraa mä en voisi tehdä mun töitä, ja uusi laadukas kamera maksaa vähintään tuhat euroa. Vaikka sen voisi maksaa kuukausittaisesta budjetista, on kiva että löytyy sen verran ylimääräistä säästöstä, että ei tarvitse.

Lapsille me säästetään siksi, että me halutaan auttaa heitä myös sitten kun heidän on aika lähteä omille teilleen, tai sitten kun he haluavat toteuttaa elämänsä suuria haaveita. Oli se sitten vaihto-oppilasvuosi tai oman kodin pesämuna, mä haluan kyetä tukemaan taloudellisesti meidän kaikkia lapsia sitten jos he sitä tukea joskus tarvitsevat. Tai vaikka eivät niin kovin tarvitsisikaan, mutta se olisi mukavaa ja helpottaisi elämää. En missään nimessä sano etteivätkö lapset saisi ja heidän pitäisi itsekin tehdä töitä unelmiensa ja tulevaisuutensa eteen, mutta haluan tukea kaikkea mahdollista opiskelua, haaveiden toteuttamista ja omaan tulevaisuuteen sijoittamista parhaani mukaan. Haluan myös kannustaa lapsia itseään laittamaan vaikkapa synttärilahja- ja muita rahoja säästöön ja opettaa näin säästämistä heillekin jo pienestä pitäen.

Henki-Fennian säästövakuutuksella voi halutessaan säästää hyvin myös lapselle tai lapsenlapselle, tai muille lähiomaisille. Mäkin aloitin säästämisen nimenomaan lapsista, säästin ensin heille koska se tuntui tärkeältä ja oli jotenkin helppo polku säästämiseen. Pikkuhiljaa innostuin sitten säästämään itsellenikin, enkä hetkeäkään ole katunut. On maailman paras tunne kun tietää että kaikkeen yllättäväänkin on varautunut ja että jos oikeasti tuntuu että haluaa tai joutuu ostamaan jotain kallista, siihen on mahdollisuus.

Minulle ehdottoman tärkeä osa hyvinvointia on, että pystyn olemaan huoletta meidän tulevaisuudesta myös rahallisesti. Henki-Fennia säästövakuutuksen avulla voi sekä elää hetkessä, että varautua tulevaisuuteen. Mikäs sen parempaa!

KILPAILU:

Klikkaa itsesi Henki-Fennian sivuille ja vastaa lyhyesti kolmeen kysymykseen säästämisestä niin voit voittaa 50 euron lahjakortin Stockmannille! Kilpailusivulle pääset TÄSTÄ.

Yhteistyössä Henki-Fennia.

Aurinkoista päivää kaikille!