10 suoraa kysymystä rahasta osa 3

14.06.2020

Tein viime vuonna maaliskuussa ja lokakuussa 10 suoraa kysymystä rahasta -postaukset. Alkuperäinen postausidea on peräisin Sara Tickle -blogista ja samalla kaavalla tehtyjä postauksia löydät useista eri blogeista. Ne osoittautuivat todella suosituiksi ja niitä oli munkin mielestä hirveän hauskaa tehdä. Ajattelin, että nyt kun maailman taloustilanne on tänä keväänä muuttunut ja toki myös meidän oma on muuttunut sen myötä, kun ostettiin oma koti, niin voisi olla hauskaa antaa mahdollisuus kysyä mikä nyt mieltä askarruttaa. Jonkin verran kysymyksiä on toki tullutkin instassa muutenkin esim. DM:llä ja myös blogin kommenteissa, mutta ajattelin, että olisi kivempaa tapani mukaisesti puhua suoraan ja vastata kerralla kunnolla. Sen pidemmittä puheitta, tässä siis tulee vastaukset teidän kysymyksiin rahasta.

1. Säästimmekö ASP-tilille ennen asunnon ostoa? Jos joo, niin suosittelemmeko sitä?

Me otettiin ASP-tili joskus muistaakseni v. 2011 tai 2012 pankkivirkailijan ehdotuksesta. Säästimme sinne minimisumman kuukaudessa ehkä noin vuoden tai kahden ajan, mutta meille tuli tarve sille rahalle ja lopetimme ASP-tilin kokonaan ja nostimme rahat (joka ei ollut vielä kovin iso summa edes vaan alle 1000€). Onhan ASP-tili fiksu, etenkin jos on ostamassa sellaista kotia, johon ASP-lainan määrä riittää ja muuten ASP-ehdot täyttyvät. Meille se ei kuitenkaan ollut fiksu varsinkaan enää nyt, koska ASP-lainan enimmäismäärä esim. Helsingissä on 180 000 (lähde: OP) ja sillä ei saa mitään sellaista asuntoa, johon meidän perhe mahtuisi. 

EDIT: ASP-laina on fiksu ja sen kaveriksi voi ottaa ”tavallista” asuntolainaa, mikäli tarvittu lainamäärä ylittää enimmäissumman, kannattaa lukea siitä lisää esimerkiksi valtiokonttorin sivuilta tai oman pankkisi sivuilta. Onneksi meillä ei vaikuttanut kuitenkaan lainan saantiin se, että ei säästetty ASP-tilille ja saatiin muutenkin lainaa hyvillä ehdoilla. Tässä päästään siihen, miten hitsin tärkeää olisi saada laajasti talouskasvatusta ihan kaikille (ks. 10. kysymys), sillä vaikka itse koen lukeneeni ja selvittäneeni asioita tosi paljon ja keskustelleeni paljon pankissa, en silti ollut ymmärtänyt esimerkiksi ASP-säästämistä oikein. 

2. Millainen budjetti meillä oli asunnon ostamiselle ja miksi juuri se? 

Meidän maksimibudjetti asunnon ostolle oli n. 550 000€. Se tuntui realistiselta summalta, jolla voisi löytää meidän tarpeita vastaavan kodin Helsingistä meidän toivealueilta, johon meidän perhe mahtuisi edes jotenkin. Se tuntui myös sellaiselta summalta, jonka myötä asumiskulut eivät kasvaisi liian suuriksi aiempaan nähden.

3. Paljonko meidän uusi asunto maksoi ja kuinka paljon jouduimme ottamaan velkaa sitä varten/kuinka paljon oli omarahoitusosuutta? 

Uusi asunto alitti meidän maksimibudjetin joillakin kymmenillä tuhansilla euroilla, mikä oli oikein mukava yllätys. Meillä oli omarahoitusosuutta n. 10% asunnon hinnasta. (Ensiasunnon ostajille 5% riittää, seuraavissa asunnoissa pitää olla 15%). 

4. Millaiset ehdot meillä on asuntolainassa, esim marginaali & maksuaika? Vinkit lainaneuvotteluihin?

Meillä on korkomarginaalina 0,4. Maksuaikana meillä on 25 vuotta. Esim. tässä Salkunrakentajan artikkelissa on hyviä esimerkkejä siitä, miten korkomarginaali vaikuttaa lainan kokonaishintaan. Suosittelen ehdottomasti lainatarjousten kilpailuttamista. Niissä on aivan valtavan suuria eroja eri pankkien välillä niin lainan määrässä, marginaalissa kuin maksuajassakin. Kannattaa hakea tarjous useammasta pankista. Asuntolainan voi kilpailuttaa myös myöhemmin, vaikka sen olisi jo ottanut toisesta pankista. Kannattaa kokeilla. Myös tässä YLE:n artikkelissa on kerrottu hyvin lainojen koroista ja siitä, miten esimerkiksi lainan lyhennystapa (annuiteetti, tasaerä vai tasalyhennys) vaikuttaa lainan hintaan ja mitkä tekijät vaikuttavat pankin tarjoamaan marginaaliin. 

5. Ovatko asumiskulut muuttuneet tai kasvaneet aiemmasta omistusasunnon myötä? Paljonko lyhennämme lainaa kuukausittain?

Itse asiassa tähän asti asumiskulut ovat olleet jopa matalammat kuin aiemmin (mutta ei olla vielä saatu ekaa 3kk sähkö- ja vesilaskua, eli todellisuus tulee vastaan piakkoin). Uskoisin kuitenkin, että mikäli meidän himosaunominen ei ole liikaa nostanut sähkölaskua, asumiskulut ovat suunnilleen samat kuin aiemminkin tai maksimissaan alle 100€/kk korkeammat. 

6. Miten korona on vaikuttanut meidän töihin ja tuloihin? Onko töitä siirtynyt tai peruuntunut kokonaan tai olenko itse perunut niitä?

Olen siitä onnekas, että minulla ei ainakaan vielä ole peruuntunut kokonaan yhtään työprojektia. Siirtynyt sen sijaan on useampia kamppiksia syksylle sekä yksi ihana tapahtuma, joka piti järjestää huhtikuun alussa, on siirtynyt näillä näkymin elokuulle. Korona vaikutti siten, että yhteistyötarjouksia tuli keväällä vähemmän ja lyhyemmällä varoitusajalla kuin aiemmin. Töitä on kuitenkin kokonaisuutena ainakin toistaiseksi ollut yhtä paljon kuin ennenkin, mutta tosiaan siinä missä aiemmin työtilanteen tiesi varmasti kuukausia etukäteen, nyt onkin tiennyt vain päiviä tai viikkoja – mikä on tuonut epävarmuutta ja ahdistusta ja halun pitää entistäkin tiukemmin kiinni tienatuista euroista. Viime viikkoina tilanne on alkanut taas tasaantumaan, mutta edelleen kaikki menee nopeammassa aikataulussa kuin ennen. Tästä syystä saattaa käydä esim. niin, että yhdelle viikolle kasaantuu paljon kamppiksia ja toiselle ei ollenkaan. Otto on edelleen opintovapaalla ja opinnot ovat jo aivan loppusuoralla. Virtuaalisiin monimuoto-opintoihin korona ei vaikuttanut mitenkään.

7. Koenko, että olemme taloudellisesti vakaalla pohjalla? Pelottaako tai stressaako tulevaisuus?

Koen, että olemme taloudellisesti vakaalla pohjalla koronatilanteesta huolimatta, koska meillä on säästöjä ja nyt omistusasunnon myötä meillä on mahdollisuus tarvittaessa hakea esimerkiksi lyhennysvapaata, jos tulisi tiukempia kuukausia eteen. Yrittäjänä on myös se vapaus kehittää kassavirtaa myös uudenlaisilla tavoilla ja nopeassakin tahdissa, eli kaikki munat ei ole samassa kulhossa, eikä minulla ole vaaraa tulla irtisanotuksi, koska olen itse itseni pomo. Silti tulevaisuus on pelottanut ja emme ole esimerkiksi tehneet kaikkia niitä investointeja, joita alunperin suunnittelimme tekevämme tänne kotiin jo tänä kesänä. Mieluummin pidän nekin rahat nyt säästössä ja seuraan tilannetta. 

8. Kuinka paljon säästämme rahaa kuukausittain ja olemmeko koronan ja talon oston aikana pystyneet säästämään samalla tavalla kuin ennenkin? Säästämmekö lapsille, miten?

Säästämme rahastoihin kuukausittain vähintään 5-10% kuukausituloista (säästetty summa on sama, mutta tulot vaihtelee). Meillä säästöt menevät automaattisesti tililtä aina, eikä niitä ole tauotettu tänäkään keväänä. Tarkoitus on nostaa säästettävää summaa entisestään, kunhan syksyn työtilanne on täysin selvillä. Säästämme myös jokaiselle lapselle tietyn automaattisesti tililtä lähtevän summan joka kuukausi. Olen kertonut enemmän lapsille säästämisestä tässä postauksessa. Lisäksi asuntolainan lyhentäminen kerryttää meidän omaa varallisuutta myös nykyisin, mikä on suuri muutos entiseen. 

9. Kuinka paljon rahaa pitää olla säästössä, jotta on turvallinen olo?

Mulla itselläni alkoi olla turvallinen olo rahan kanssa siinä vaiheessa, kun säästössä oli kolmen kuukauden tuloja vastaava summa. Tulojen (ja menojen) kasvaessa sekin muuttuu, että kuinka paljon rahaa pitää olla säästössä, jotta on turvallinen olo. Mitä isommat menot, sitä enemmän pitää olla säästössä. Tänä keväänä olen ollut säästöjen olemassaolosta erityisen kiitollinen. Vaikka tulevaisuus on ahdistanut, on tiennyt, että on kuitenkin pelivaraa vaikka kaikki työt peruuntuisivat. 

10. Onko meillä ikinä ollut maksuhäiriömerkintää tai pahoja vaikeuksia laskujen maksussa?

Meillä ei kummallakaan koskaan ole ollut maksuhäiriömerkintää. Nuorena kouluttamattomana perheenä kuitenkin olimme alkuun todella pienituloisia ja silloin jokainen kuukausi oli yhtä selviytymistä ja laskimen kanssa kaupassa käyntiä. Selvisimme vain tarkalla budjetoinnilla, jonka opettelin tyhjästä. 

Tilastokeskuksen mukaan lähes 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä ja niihin liittyy ihan kauheaa häpeää ja ne aiheuttavat paljon hankaluuksia. Mun mielestä se niiden ympärillä oleva stigma pitäisi poistaa ja löytää keino auttaa ihmisiä selvittämään raha-asiat (ja keino saada ihmiset matalalla kynnyksellä sen avun pariin). Monen ihmisen pitäisi myös ymmärtää se, että todellakaan aina talousvaikeudet eivät ole ihmisen oma syy. Esimerkiksi terveydelliset ongelmat voivat johtaa pahoihin talousvaikeuksiin, joissa ihminen tarvitsee apua ja tukea eikä syyllistämistä. Kouluissa pitäisi myös ehdottomasti olla enemmän talouskasvatusta, koska on niin paljon lapsia, jotka eivät sitä saa kotoa ollenkaan. Taloustaitojen puute aiheuttaa valtavaa epätasa-arvoa ihmisten välille. 

Aiemmissa postauksissa on vastaukset moniin kysymyksiin, joita kysyttiin myös nyt. mm. tulot, kuukausittaiset menot, ruokakulut, säästäminen ja sijoittaminen, pihistäminen ja panostaminen sekä rahapolitiikka lasten kanssa (esim. onko meillä viikkorahaa yms.) vastaukset löytyvät niistä. Löydät aiemmat postaukset alta: 

Osa 1

Osa 2


10 suoraa kysymystä rahasta osa 2

01.10.2019

Tässä se tulee! Toinen osa maaliskuussa julkaisemalleni 10 suoraa kysymystä rahasta -postaukselle. Seuraajat saivat eilen esittää Instagram storiesissa kysymyksiä ja mä otin niistä mukaan tähän 10 sellaista, joihin en ennen ole vastannut. Yhdistelin joitakin kysymyksiä, jotka olivat samaa aihepiiriä tai sama kysymys eri sanoilla, jotta sain mahdollisimman paljon teitä kiinnostavia aiheita mukaan.

1. Kuinka paljon olet enimmillään tienannut kuukaudessa? Millä summalla luulet/tiedät, että perheenne pärjäisi kuukauden, jos eläisitte kuten tällä hetkellä? Teidän perheen kuukausitulot? Entä menot?

Eniten mitä olen laskuttanut kuukauden aikana on ollut 22 000 euroa. Yleensä laskutan kuukauden aikana n. 8000-12 000 euroa. Laskutettu summa ei tietenkään ole sama kuin käteen jäävä summa, vaan mun laskuttamista tuloista menee YEL, verot, kirjanpito ja muut työhön liittyvät sivukulut. Useimmiten maksan itselleni nettona palkkaa n. 3500-5000 euroa kuukaudessa käteen. Otto tienaa töissä ollessaan suunnilleen suomalaisten keskitulon verran, mutta nyt opintovapaalla tietysti vain n. 75% siitä.

Meidän perheen tarkkaa kuukausituloa on hankala määritellä, koska se vaihtelee niin paljon. Kiinteät menot meillä on n. 4000€ kuukaudessa, siihen olen laskenut asumisen, auton, vakuutukset, puhelimet, netin, päivähoidon, kodin turvajärjestelmän, hyväntekeväisyyden, sähkön, ruuan ja päivittäistavaran sekä harrastukset. Vakuutuksia, sähköä ja harrastuksia maksetaan kuitenkin yleensä könttänä eikä joka kuukausi, joten joinakin kuukausina menot ovat tuota paljon pienemmät ja joinakin vastaavasti hieman suuremmat. Tuohon summaan ei ole laskettu kuukausittaisia säästöjä tai sijoituksia, koska ne eivät ole ”meno”. Mutta sanoisin siis, että 4000 euroa on summa, jolla meidän perhe pärjäisi kuukauden, jos elettäisiin kuten tällä hetkellä. Varmasti pienemmälläkin pärjättäisiin, jos luovuttaisiin joistakin ei-niin-välttämättömistä asioista.

 

2. Teetkö paljon yhteistyötä tilitoimistosi kanssa? Onko oman yrityksen raha-asioiden hoito ollut vaikeaa omaksua?

En hirveästi. Mulla on käytössä tilitoimiston kautta kätevä ohjelma, josta tilitoimisto näkee esimerkiksi yritykseni tiliotteet ja suurimman osan ostolaskuista ja kaikki myyntilaskut ihan reaaliajassa. Mun ei siis tarvitse juurikaan lähetellä tai käydä läpi papereita joka kuukausi, ainoastaan jos ostan jotain normaaleista kuukausimenoista poikkeavaa, josta on erillinen kuitti. Lähinnä  siis toimitan kuitit jos sellaisia on. Mulle hankalaa on omaksua se, että voisin tehdä alv-vähennyksiä. Usein en muista ottaa kuitteja edes talteen, enkä ole ihan perillä siitä, mitä kaikkea voisin vähentää. Muuten koen tämän melko helpoksi ainakin nykyisin. Ekana vuonna vuositulon määrää oli hirveän vaikea arvioida etukäteen ja siksi se oli verotuksellisesti hankalaa, mutta onneksi ei tullut mätkyjä, kun sain kaiken hoidettua ajoissa, vaikka jouduinkin maksamaan isoja summia veroja kerralla.

3. Tekeekö raha sut onnelliseksi? Olisitko vähemmän onnellinen jos joutuisit “laskemaan senttejä”? Ostitko lapsille merkkivaatteita silloin, kun ei ollut paljon rahaa vai oliko heillä silloin tyyliin h&m -vaatteita?

En koe, että mulla nykyisin onnellisuus kasvaisi niinä kuukausina kun tilipussi on suurempi. Raha lisää onnellisuutta siihen asti, että sitä on sen verran, ettei sen riittävyyttä tarvitse jatkuvasti arjessa ajatella. Koen, että olisin ainakin enemmän stressaantunut, jos joutuisin laskemaan senttejä, koska olen joutunut ja olin silloin stressaantunut. Se, että pitää jatkuvasti miettiä miten saa rahat riittämään on ihan älyttömän kuluttavaa henkisesti. Olin silti onnellinen silloin kaikesta mitä meillä oli, mutta kyllä rahan ajatteluun ja laskemiseen kului paljon voimavaroja.

Nykyisin en juurikaan ajattele rahaa arjessa, ainoastaan silloin kun teen itse tai maksan laskuja, eli n. 1-2 kertaa kuussa. Aina välillä tsekkaan säästöt ja sijoitukset. Silloin kun rahaa oli tosi vähän, ostin vaatteita lähinnä kirpparilta tai sitten ketjuliikkeistä. Sitten kun rahaa alkoi olla normaalien keskiverto-kuukausitulojen verran, aloin ostella merkkivaatteita pikkuhiljaa lapsille, koska tykkäsin niistä ja olin haaveillut niistä jo pidempään.

4. Rahallisesti isoin ostos? Entä ostos jota kadut/kadutte?

Asumisoikeusasunto (15% asunnon arvosta maksetaan itse) sekä meidän uusi auto. Ostos jota kadun on kyllä hankala kysymys. En mä koe katuvani mitään ostoksia, paitsi ehkä joitakin vaatteita, joita pidin vain kerran tai kaksi ja laitoin eteenpäin menneinä vuosina. Viisi vuotta sitten esimerkiksi ymmärrys vaatteiden ilmastovaikutuksista oli mulla käytännössä nolla. Ihailin kaikkia bloggaajia, joilla oli aina asukuvissa uudet vaatteet ja halusin olla itse samanlainen.

5. Laitatko rahaa hyväntekeväisyyskohteisiin? 

Laitan. Toimin norppakummina WWF:lle ja Planin kautta mulla on kummityttö Zimbabwessa. Norppakummina olen ollut nyt n. viisi vuotta ja Plan-kummina kohta neljä vuotta. Lisäksi lahjoitan satunnaisesti muihin kohteisiin.

6. Miten näet sun tulokehityksen vaikka seuraavan 10 vuoden aikana?

Toivoisin kovasti, että tulotasoni pysyisi samalla tasolla kuin nyt. Mulla ei ole tavoitteena kasvattaa aktiivisen tulon määrää, mutta passiivisen tulon määrää tai osuutta tuloista haluaisin kasvattaa. Toivoisin, että osa mun tulovirrasta tulisi esimerkiksi sijoitusasuntojen kautta seuraavan 10 vuoden aikana. Rahasummia tärkeämpää mulle on kuitenkin se, että saisin tehdä mielekästä ja itselleni merkityksellistä työtä, kuten nytkin. Ja myös se, että työn määrä olisi balanssissa muun elämän kanssa.

7. Millä perustein valita sijoituskohteet rahoille? Millaisiin rahastoihin sijoitat? Säästätkö johonkin erityiseen vai ihan vaan tulevaisuuden varalle? Paras vinkki sijoittamiseen? 

Jokaisella on tietysti omat sijoituskohteet, jotka kiinnostavat. Suosin itse rahastoja ja niistä erityisesti vastuullisia rahastoja. Mulla on sijoituksia neljässä eri rahastossa yhdessä pankissa ja lisäksi sijoitan S-bonukset suoraan rahastoon S-pankissa. Pankin omistaja-asiakkaana mä ostan, myyn ja vaihdan mun valitsemia rahastoja ilman kuluja, joten siksi suosin niitä pankin omia mulle kuluttomia rahastoja. Olen miettinyt myös Nordnetiä mutta tällä hetkellä olen ihan tyytyväinen mun sijoituksiin omassa pankissa. Olen seurannut niiden kehitystä jo muutaman vuoden ja ollut tyytyväinen, tällä hetkellä kaikilla on hyvä tuottoprosentti, mutta viime vuonna kaikki mun sijoitukset olivat jonkin aikaa miinuksellakin. En myynyt enkä panikoinut, vaan seurasin kehitystä ja nyt saan nauttia siitä, että summat ovat kasvaneet hyvin korkoa.

Kannattaa miettiä kuinka pitkäksi aikaa on sijoittamassa. Jos rahat sijoittaa esimerkiksi 20 vuodeksi (esim. lapsille), voi ottaa enemmän riskiä, koska pitkä aikaväli tasaa riskiä. Jos taas sijoittaa lyhyemmäksi aikaa, suosin itse maltillisempaa riskiä. Sijoittamiseen liittyen tuli niin paljon kysymyksiä (paljon enemmän kuin otin tähän mukaan), että aion tehdä aiheesta postauksen jonkun asiantuntijan kanssa, joka neuvoo ja opastaa kiinnostuneita huomattavasti asiantuntevammin kuin minä. 

Me sijoitetaan lapsille tulevaisuuteen, sekä itsellemme vaurastumisen vuoksi. ”Pahan päivän varalle” eli työkyvyttömyyttä, pitkäaikaisia sairauksia tai tapaturmia tai kuolemaa varten meillä on tosi kattavat ja hyvät vakuutukset koko perheellä ja lyhytaikaisempia pahoja päiviä varten säästöjä tilillä, eli niitä varten sijoitukset eivät ole.

8. Miten kasvatat lapset arvostamaan rahaa? Mitä haluat opettaa lapsille rahasta? Saako ostaa leluja esim. lahjarahoilla vai miten lasten rahan käyttöä säädellään? Miten opetatte lapsille järkevää rahan käyttöä? Miten opetatte lapsille mitä raha on? Tietävätkö esim. että on tehtävä töitä rahan eteen?   Miten lasten kanssa keskustelette rahasta? Millaisia rahastoja teillä on lapsille?

Me puhutaan kotona avoimesti rahasta. Jos meidän esikoiselta kysyy paljonko meillä kuluu ruokaan viikossa rahaa, hän osaa vastata. Lapset tietävät, että rahaa saa työtä tekemällä ja jos ei ole omaa rahaa, ei voi tehdä ostoksia. Lapset tietävät, että me säästetään ja sijoitetaan. Esikoiselle olen myös opettanut sijoittamisen ja taloudesta huolehtimisen alkeita Taloussankari-nettipelin avulla, jota hän on pelannut mielellään ja oppinut siitä paljon asioita. Tällä hetkellä järkevää rahankäyttöä opetetaan meillä lähinnä keskustelun ja esimerkin kautta. Lapsilla on omaa käyttörahaa joskus synttäreiden, hammaskeijun vierailun tai lomamatkan yhteydessä. Niillä rahoilla he saavat tehdä ihan mitä huvittaa. Viimeksi viime viikolla lapsi kysyi, että saako käyttää lomamatkalta lompakkooon jääneet kolikot koulun Nälkäpäivä-keräykseen. Tietenkin sai ja annettiin vielä lisää päälle.

Kuten aiemmassa postauksessa kirjoitin, meillä ei ole viikkorahakäytäntöä. Ei olla ollenkaan sitä vastaan ja olen yrittänyt sitä pari kertaa jo meille tuoda osaksi arkea, mutta kukaan ei vaan muista ylläpitää sitä. Sitten kun lapset itse haluavat sen viikkorahan ja muistavat sen joka viikko, niin ehdottomasti voidaan ottaa se käytäntö. Tällä hetkellä sille ei vaan ole vielä tarvetta, kun kukaan ei edes muista sitä. Lapset tietävät myös, että heillä on omat tilit ja että me säästetään/sijoitetaan heille. He tietävät, että tulevat saamaan sitten omat visa electronit, kun ovat tarpeeksi vanhoja huolehtimaan niistä. Viimeistään silloin varmaan viikko- tai kuukausirahakin on helpompi muistaa, kun sen voi hoitaa automatisoidusti verkkopankissa. Siitä en tosin mene takuuseen, muistavatko lapset silloinkaan käyttää niitä rahoja.

Lapsille meillä on pankin omia kuluttomia rahastoja, joista niitä rohkeampia vaihtoehtoja, joissa riski on hieman suurempi kuin maltillisissa. Tähän mennessä sijoitukset ovat jo kasvaneet mukavasti korkoa ja täytyy toivoa, että sama tahti jatkuu kun vuodet vierivät.

9. Mihin käytätte lapsilisän? Ostatteko tarpeellisia juttuja vai meneekö säästöön/sijoituksiin? 

Lapsilisä on meillä ihan normituloa, joka käytetään arjen pyöritykseen ja milloin mihinkin. Toisaalta me laitetaan lapsille sijoituksiin ja säästöön kuitenkin ihan sievoinen summa rahaa, se ei vaan lähde tililtä juuri lapsilisäpäivänä, vaan kuun puolivälissä.

10. Ootteko tehneet laskelmia vauvavuoden hinnasta?

Ei olla tehty laskelmia vauvavuoden hinnasta, mutta se olisikin aika mielenkiintoista! Meillä on ollut kolme tosi eri hintaista vauvavuotta, olisi aika jännittävää vertailla niitä keskenään. Ehkä tästä tulevaisuuden postausidea?

Jos aihe kiinnostaa, niin meidän tuoreimmassa podcast-jaksossa jutellaan Oton kanssa näistä samoista aiheista, eri näkökulmasta. Siinä muistellaan meidän ekoja kuukausia, jolloin tulot olivat pienet, puhutaan siitä, miltä tuntuu kun toinen tienaa huomattavasti enemmän ja kerrotaan onko meillä yhteiset vai omat rahat. 

Kuuntele Yhdessä S01E08 Omat vai yhteiset rahat – pienituloisuus, avioehto, säästäminen

Spotifyssa TÄSTÄ

Soundcloudissa TÄSTÄ

Apple Podcasteissa TÄSTÄ