Mitä kuuluu?

16.01.2013

Viime aikoina on ollut niin paljon tekemistä että en ole hirveästi ehtinyt pysähtyä miettimään ja vain ”olla”. Ollaan joka päivä menty jonnekin ja lähestulkoon yhtä kiireiseltä vaikuttaa koko tammikuu ja vielä osa helmikuustakin. Nyt tuntuu että kroppa alkaa jo laittaa vähän kampohin tälle päivittäiselle ravaamiselle kun supistukset on lisääntyneet ihan kiitettävästi muutaman viime päivän aikana, mutta koitan nyt ottaa rauhallisemmin ja hoitaa vain ihan pakollisia menoja. Parin viikon päästä mulla on onneksi neuvolalääkärikin sitten! Meillä on sittenkin onneksi tällä viikolla yhteinen vapaa viikonloppu Oton kanssa vaikka aluksi näytti siltä että ollaan vuorotellen menossa koko tammikuu. Viikonloppuna siis toivottavasti tiedossa paljon paljon kotona löhöilyä!

Mä oon tässä menojen ohessa koittanut saada aikaan jonkinnäköistä kodin kevätpäivitystä sisustuksessa ja siitä ajattelinkin postailla mahdollisimman pian kunhan saan kaikki verhot paikoilleen, mahdollisesti perjantaina. Tällä hetkellä meillä siis edelleen roikkuvat tonttukuvioiset verhot ikkunassa huolimatta siitä että loppiainen tuli ja meni jo aikoja sitten, mutta tähän on onneksi tulossa muutos huomenna! Tiaran huoneeseen on myös tullut pari uutta kivaa pientä juttua ja tuntuu että pikkuhiljaa täällä alkaa näyttää valmiimmalta taas. Vaikka kuten jo aiemminkin totesin, ei koti voi ikinä olla valmis. Ehkä oikeampi termi olisikin kotoisammalta. Mutta niistä tosiaan lisää sitten ihan omassa postauksessaan!

Mä sain lauantaina KIDEblogien lanseeraustilaisuudessa itselleni ihanan lahjan, nimittäin Mamamia.fi -verkkokaupan lahjoittamat Sobean tummansiniset Yoga -velourhousut. Niistä on varmasti moni lukenut aiemminkin jokatoisesta äitiysblogista mutta voi hitsit ne on vaan mukavat! Ihan täydelliset kotihousut (joilla kehtasin käydä lähikaupassakin häpeilemättä)! Mä kovasti toivon että ehtisin pitämään niitä nyt jalassakin vähän enemmän,  eli toisinsanoen oleilemaan täällä kotosalla! Mä oon niin kotihiiri että tässä kiireiden keskellä mulle on iskenyt jo ihan oikea koti-ikävä, haluaisin vain olla yhden kokonaisen päivän kotona ja katsoa leffoja ja leikkiä Duploilla monta tuntia Tiaran kanssa ja pitää Yoga-housuja ja villasukkia ja syödä ampparijäätelöä ja ehtiä katsoa Salkkarit silloin 19.30 kun ne tulevat telkkarista enkä vasta boxilta keskellä yötä. Mutta nyt muutama kuva tältä viikolta, ennen kuin painelen tosiaan katsomaan niitä tallennettuja Salkkareita!

IMG_2457 IMG_2500 IMG_2511 päivänmasujanassu sobeayogat

Kuten kuvien valaistuksesta ehkä huomaa, ne on otettu vain aamuvarhaisella tai iltamyöhään! Paitsi tuo yksi kuva koruista jonka sain napattua eilen, sain siis nuo ihanat blingbling korut maanantaina kuvauksissa ihan itselleni! Edellisessä postauksessa esitellyissä kuvissa näykynyt Asos Maternity mekko roikkuu myös kaunistamassa tuolla mun vaatehuonetta, mutta mun täytyy varmaankin viedä se ompelijalle pienennettäväksi kun se on vähän reilu. Onneksi se ei kuvissa haitannut niin paljoa ettei koko ollut täysin sopiva. Alimmassa kuvassa myös ne Yogat, mä oon ihan rakastunut näihin ja ne on mulla nytkin jalassa!

Tiaran kuulumiset on jäänet tosi tosi vähälle nyt viimeaikoina ja ajattelinkin sunnuntaina tai maanantaina postailla neidin jutuista enemmän kun tulee 20.1. 1v4kk ikää täyteen meidän pikkutirriäisellä. Tytsi on kasvanut ihan hurjasti, varsinkin viimeisen kuukauden aikana tuntuu että meille on muuttanut ihan eri neiti asumaan kun sitä ollaan niin isoja ja omatoimisia jo! Voisin myös laittaa kunnon kuvapläjäyksen jos Tiara suostuu poseeraamaan mulle edes hetkisen paikoillaan!

Nyt kuitenkin kutsuu sohva ja Otto, hyvää yötä ihanat!<3

PS: Kideblogien Momspirationiin *klik!* ehtii osallistua vielä parin viikon ajan lähettämällä oman lemppari asukuvansa! Tammikuun aikana eniten tykätyn asukuvan omistaja voittaa Lumoavan korun itselleen ihan omaksi!


Lastentarvikkeiden megapläjäys

10.01.2013

Mä ajattelin nyt fuusioida minulta pitkään kysellyn lastentarvikkeiden turhat & tarpeelliset -toivepostauksen ja masuvauvan hankintalista -postauksen tälläiseksi yhdeksi, toivon mukaan oikein sulavaksi kokonaisuudeksi.  Näin jo yhden vauvavuoden läpikäyneenä on ihanaa kun tietää valmiiksi hankintoja miettiessään mitkä asiat ovat tarpeellisia ja mitkä eivät, vaikka tietysti myös vauvat ovat erilaisia persoonia ja toiselle vauvalle voi joku asia olla aivan yhdentekevä mikä toisella on ollut arjen pelastaja. Etukäteen ei kaikkea voi tietää, mutta tällaiset jutut ovat meillä päätyneet nyt hankintalistalle:

Phil & Teds Dot -sisarusrattaat

Mulla on ollut aina tuplarattaista mielikuva hankalina, tilaavievinä  ja varsinkin julkisissa liikennevälineissä kanssamatkustajien ikuisina inhokkeina. Siksipä mulla alunperinkin nousi jo kylmä hiki pintaan kun aloin netissä kauppojen tuplaratas-valikoimaa tutkimaan. Mä en halunnut olla se äiti joka muutenkin super ahtaissa busseissa vie kaksien vaunujen paikan yksinään ja joutuu hymyilemään anteeksipyytävästi seuraavalta pysäkiltä kyytiin pyrkivälle kapeiden rattaiden omistajalle joka ei mahdu kyytiin.Kuitenkin me liikutaan paljon julkisilla koska omaa autoa ei ole, eli kahdelle lapselle sopivat menopelit tulevat todella tarpeeseen!

Niin mä sitten tulin siihen tulokseen että meille tulevien rattaiden täytyy myös olla kapeat. Tutkittuani eri vaihtoehtoja tuntikausien ajan eräänä iltana, mä vihdoin päätin että meille tulee Phil & Ted’sin Dot -sisarusrattaat. Ne ovat vain 59cm leveät, eli jopa paljon kapeammat kuin meidän tämänhetkiset yhdelle vauvalle tarkoitetut suhteellisen massiiviset ABC  Pramy Luxit ja kapeammat kuin muut Phil & Ted’s sisarusratasmallit. Toinen mulle tärkeä juttu oli se, että rattaita saa helposti muokattua tarpeen mukaan, eli niihin saa tarvittaessa kiinni turvakaukalon tai ne saa muunnettua vain yhdelle lapselle sopiviksi menopeleiksi ja nämä molemmat ominaisuudet Doteista löytyvät. Herkullisen pirteät värivaihtoehdot ovat myös plussaa! Rattaista lisää *täällä*.

philjatedsdotKuvat täältä!

Lastensänky Tiaralle

Koska vauva muuttaa Tiaran pinnasänkyyn nukkumaan, Tiara tarvitsee uuden isomman sängyn. Mä tykkään modernista ja yksinkertaisesta ja siksi valitsin sänkylemppariksi Ikean Gulliverin. Sänkyyn tarvitaan lisäksi turvalaita (ainakin mulla oli sellainen pienenä ja luulen että olisi Tiarallekin ihan kätevä) sekä patja ja sijauspatja.  Isompi peitto olisi myös varmaan kova sana kun pikkusisko saa Tiaran vanhan vauvapeiton ja tietysti sitten isompi peitto ja isompi sänky tarkoittavat myös uusien lakanoiden ja pussilakanoiden ostamista.

sänkykollaasi

Kuvalähteet: Sänky *täältä* Turvalaita *täältä* Patja *täältä* Sijauspatja *täältä*

Muita tarpeellisia hankintoja vauvalle

Tiaran ollessa ihan pieni vauva, me oltaisiin tarvittu kylpytukea koska pienen vetelän vauvan kylvettäminen ammeessa kävi aika raskaaksi selälle kun sitä useampaan otteeseen viikossa harrasti. Ei koskaan saatu aikaiseksi hankkia kylvetystukea ennen kuin Tiara jo osasi itse istua mutta nyt kyllä ehdottomasti haluan sen meille. Pieni ostos mutta iso helpotus! Vähän isompi ostos joka myös on mun mielestä tarpeellinen hankinta on Tula -kantoreppu. Syksyisellä kantokiertueella testailin reppua Tiaran kanssa ja päätin jo silloin että tulevalle vauvalle sellainen hankitaan. Mä olen varma että reppu auttaa arjen askareissa ja silloin kun pienempi tyyppi haluaisi vain olla sylissä mutta täytyy viihdyttää isompaakin mukulaa. Tulaa löytyy niin ihanissa kuoseissa ja väreissä että meinasi iskeä valinnanvaikeus, mutta tuo allaolevassa kuvassa näkyvä ”Sculls” -kuosi on kyllä kaikkein ihanin! Tulasta ja kantokiertueesta löytyy lisää asiaa sivupalkin haku-toiminnolla hakemalla sanaa ”kantokiertue”.

Vauva tarvitsee myös tutteja ja tuttipulloja varmuuden vuoksi vaikka aionkin imettää, mutta kuten viimeksikin huomattiin Tiaran kohdalla niin aina sekään ei riitä vaikka kuinka kovasti haluaisi imettää vaan kannattaa varautua kaikkeen! Ainun MAM anti-colic -tuttipullot olivat meillä käytössä ja Tiaralla ei koskaan ollut mitään masuvaivoja joten aion luottaa niihin tälläkin kertaa. Syöttämisestä päästäänkin sujuvasti myös sen aiheuttamaan sotkuun, jonka hallitsemisessa harsot ovat oiva apuväline. Niitä meiltä löytyy pilvin pimein mutta muutama kuviollinen versio perusvalkoisten rinnalle olisi tervetullut.

Vauvaan tämä hankinta ei sinänsä liity vaan äidin turhamaisuuteen, mutta listalle päätyi myös purkillinen (tai kaksi) valkoista huonekalumaalia. Tarkoituksena on vihdoin maalata pyökin värinen syöttötuoli muuhun sisustukseen paremmin sopivaksi valkoisella maalilla ja vielä mietinnässä on maalataanko myös limenvihreä pinnasänky. Limenvihreä on ihana väri ja se oli pirteä ja erilainen valinta pinnasängyn väriksi, mutta tässä vajaan kahden vuoden aikana se on alkanut kuitenkin kyllästyttää kun tietää että sille olisi vielä ainakin vuosi-pari käyttöaikaa jäljellä ja se on kuitenkin sen verran hallitseva elementti että koko huoneen sisustus täytyy sitten rakentaa siihen väriin sopivaksi, mikä ei mua enää innosta. Mutta täytyy katsoa mitä tuo meidän kaksilahkeinen tähän sanoo! Kokemuksesta viisastuneena olen päättänyt että tästä lähtien isommat hankinnat tehdään vain ja ainoastaan sisustuksen kannalta neutraaleissa väreissä!

kollaasivauvatarvii

Kuvalähteet: Kylpytuki *täältä* Maalipurkki *täältä* Torkkupeitto *täältä* Tula *täältä* Tuttipullot *täältä* Tutit *täältä*.

Vauvan tarpeellisten juttujen lista tiivistettynä:

Vielä pitää ostaa:

  • Phil & teds Dot  rattaat, sisarusistuin & sadesuoja
  • Lastensänky, turvalaita & patjat Tiaralle
  • Isompia lakanoita, pussilakanoita & isompi peitto Tiaralle
  • Tula kantoreppu Sculls -kuosilla
  • Ainu MAM anti-colic -tuttipulloja
  • Tutteja
  • Vauvanhuopa, mieluiten neulottu
  • Ensimmäinen unilelu (Tiaran lemppariunilelut on pupuja kaikki, mikähän eläin me keksitään pikkutyypille?)
  • Minikokoisia sukkia (niistä on pula)
  • Muita vaatteita tarpeen mukaan (inventaario tehtävä mahd. pian!)
  • 1- koon vaippoja
  • Vauvakirja (Tatu & Patu, ihan paras vauvakirja!)   

Meiltä löytyy jo:

  • Rintapumppu (Ainun Medela -merkkinen pumppu ostettiin viimeksi ja se oli oikein hyvä ja kätevä käytössä)!
  • Liivinsuojia (niin kestoina kuin kertakäyttöisinäkin)
  • Imetysliivejä
  • Pinnasänky
  • Harsoja
  • Lämpöpussi (Ihan ehdoton talvella ja varsinkin vauvan nukkuessa ulkona)
  • Babysitteri (Tiaran lempi nukkumapaikka pikkuvauvana vaunujen, sylin ja pinnasängyn ohella kun sitterin sai täysin makuuasentoon ja keinutteli samalla)
  • Leikkimatto (ei maailman tarpeellisin mutta  ihan hauska kun se löytyy jo valmiiksi)
  • Leikkikaari (paras viihdyttäjä yhdistettynä sitteriin)
  • Parvekevaunut (Vanhat Abc Pramy Luxit siirtyvät parvekevaunuiksi ja ovat siihenkin hommaan oikein passelit)

Mä oon oikeastaan aika yllättynyt siitä miten vähän turhia vauvantarvikkeita me hankittiin Tiaralle. Melkeinpä kaikki olivat tarpeellisia, mutta jos jotain oikeasti turhaa pitää mainita niin Baby Björnin perus rintareppu, se ei ollut ollenkaan ergonominen vaan mulla tuli selkä tosi kipeäksi ihan lyhyessäkin käytössä. Se me onneksi saatiin ilmaiseksi että ei mennyt kuitenkaan rahat hukkaan, mutta siksi listalla on nyt siis laadukkaaksi ja toimivaksi todettu Tula! Muita turhia juttuja meillä taisivat olla ainoastaan koko potkuhousut, niitä ei vain ikinä tullut käytettyä kun tavalliset leggingsit ja housut olivat paljon käytännöllisempiä. Lisäksi meillä jäivät vähälle käytölle paidat ja bodyt koossa 50 jotka eivät olleet kietaisumallia, niin pienelle vauvalle nimittäin tuntui aivan kauhealta pujottaa vaatteita pään yli kun toinen oli niin hento! Kietaisumalliset bodyt on ensimmäisinä viikkoina aivan ehdottomia.

Huhhuh miten paljon asiaa! Mulla olisi riittänyt tästä aiheesta varmaan kilometrin verran kirjoitettavaa mutta taidan nyt jättää tähän että joku jaksaa lukeakin tämän postauksen. Varmaan unohdin montakin asiaa, mutta päivittelen näistä hankinnoista sitten lisää aina sitä mukaa kun saan ylivedettyä kohtia  listalta. Tää oli tosi hyvä kartoitus mulle itsellenikin! Ihanaa torstai-iltaa ja alkavaa viikonloppua kaikille!

Mitkä teillä ovat olleet ehdottoman tarpeellisia lastentarvikkeita? Löytyykö käyttökokemuksia Phil & Ted’sin sisarusrattaista? Mikä on teidän käytössänne osoittautunut lastentarvikkeiden todelliseksi turhakkeeksi?

PS: Käykääs myös lukemassa meidän Lupa laittautua -kauneusblogista mun vinkit raskausarpien taltuttamiseksi! *Klik!*


Masu tässä moi!

07.01.2013

masulitedestä

masu231

Tänään pääosassa taas vaihteeksi tuo mukanani hengaava pallo. Viikkoja on nyt 23+1 ja tuntuu että maha on taas kasvanut ainakin kilometrin verran lisää ympärysmittaa viikon aikana! Mahakaveri on edelleen kova liikkumaan ja maha muljuu jatkuvasti. Tänäänkin makoillessani ripsipidennys-tuolissa/pedissä/mikä onkaan niin oli hassua kun tyyppi velloi minkä kerkesi ja mun piti vaan makoilla rennosti paikoillaan. Olis tehnyt mieli höpötelläkin tyypille kun vau.fi:n mukaan sen pitäisi jo kuulla jos sille jutustelee, mutta en mä onneksi sitten alkanut siellä höpöttämään, ois saattanut ripsienpidentäjä vähän ihmetellä!

Kotona ollessa tulee jonkinverran höpötettyä jo masutyypille kaikenlaista, mutta enemmän se menee sillä tavalla että Tiara läpsyttelee ja paijaa mun mahaa ja selitän Tiaralle vauvasta. Se osaa jo kertoa kysyttäessä että masussa on vauva, mutta en silti kyllä usko että se oikeasti on sisäistänyt ollenkaan koko asiaa. Tosi ahkerasti Tiara kuitenkin hoitaa omaa nukkevauvaansa nykyisin ja osaa antaa sille haleja ja tuttipullosta maitoa. Tiara tykkää myös työnnellä vauvaa rattaissa, keinutella vauvan omassa keinussa ja välillä heijata vauvaa sylissä ja sanoa ”aaai”. Oli myös hauska kun katsottiin Tiaran kanssa kuvia mun blogista ja tuli mun edelliset masukuvat siihen niin Tiara heti osoitti masua sormella ja huusi kovalla äänellä ”vauva!vauva!”. Innolla odotan mitä tuleva isosisko sitten sanoo kun masutyyppi on oikeasti täällä!

Mä en oikeastaan vieläkään oo sisäistänyt sitä miten vähän aikaa tässä on enää jäljellä. 11 täyttä raskausviikkoa ja neljä päivää päälle niin masussa ollaan yhtä vanhoja mitä Tiara oli syntyessään! Ihan hurjaa! Mun on pakko kyllä tehdä sitä lastentarvikehankintapostausta tässä ihan lähiaikoina, pakko nimittäin kartoittaa vähän itsellenikin että mitä me oikein vauvalle vielä tarvitaan ja mitä on jo valmiiksi. Oon jättänyt kaiken ihan viime tinkaan, oikeastaan juuri sen takia mitä kerroin viimeksi *tässä* masupostauksessa. Mutta nyt tuntuukin että aika loppuu kesken ja tulee vain kauhea kiire! Meillä on koko tammikuu niin kiireinen että ei löydy yhtään sopivaa  päivää lastentarvikeliike/Ikea -kierrokselle joten se jää helmikuulle. Enpä olisi vielä muutama kuukausi sitten uskonut että meidän perheellä voi olla niin kiireinen kuukausi ettei mulla ja Otolla ole yhtään kokonaista yhteistä vapaata viikonloppua, mutta en valita. Mä oon onnellinen, nää on kaikki kivoja kiireitä!

Huomenna me reissataan Tiaran kanssa Tampereelle junalla päiväksi ja mua vähän jännittää miten matka sujuu, mutta eiköhän se mene ihan hyvin! Mä tulen illalla ehkä postailemaan jos vain reissupäivän jälkeen jaksan, ainakin mun pitäisi tulla laittamaan parempia kuvia mun ripsipidennyksistä, noissa kun ne ei oikein pääse edukseen. Mä oon tosi tyytyväinen näihin ja nää on just sellaiset kuin halusinkin. Ja päinvastoin kuin mitä itse olen esim Cosmopolitanista (sieltähän tunnetusti löytyy se absoluuttinen totuus) miesten mielipiteitä ripsipidennyksistä lukenut niin tuo meidän perheen kaksilahkeinen ainakin tuntui olevan kovinkin tyytyväinen mun uusista ripsistä, eikä ollenkaan valittanut vaan kehui vuolaasti!

Nyt mä menen murun kanssa katsomaan telkkaria hetkeksi ennen kuin painun untenmaille että olen huomenna pirteänä! Hyvää yötä kaikille<3


Rakas masu

31.12.2012
Se on pallo. Pyöreä, pinkeä ja ihana. Viikkoja on tänään kasassa jo 22+1 ja vihdoin voin vähän hengähtää ja hellittää sitä hurjaa pelkoa joka mulla on koko tämän ajan ollut. Voidaanko meitä  todella siunata niin suurella onnella että saataisiin kaksi tervettä lasta? Tämä kysymys on varjostanut mun ajatuksia ja koko raskausaikaa ihan alusta asti. Perus suomalaista pessimistisyyttä vaiko silkkaa realismia, en tiedä mutta jokatapauksessa mä en ole uskaltanut nauttia ja olla onnellinen täysillä. Tiaraa odottaessa olo oli niin varma, vaikka toki välillä pelottikin, mutta oli mulla silti kova luotto siihen että kaikki sujuu ihan ongelmitta. Ensikertalaisena en montaakaan asiaa edes osannut vielä pelätä ja niin vain alusta asti olin varma että kyllä meille vauva tulee.
             Tällä kertaa en edes uskonut koko raskautta kunnolla todeksi ennen kuin näin terveen tyypin np-ultrassa vaikka sitäkin ennen oltiin jo varhaisultralla varmistettu raskaus. Rakenneultra ja edelleen terveeksi todetun vauvan näkeminen helpottivat pelkoa ehkä vähän, mutta toisaalta se miten paljon todentuntuisemmaksi raskaus ja vauva sen myötä muuttuivat on ollut pelottavaa, alussa kun pystyin vain sulkemaan koko asian mielestäni ja keskittymään muuttokiireisiin ja Tiaraan. Menettämisen pelko vain kasvaa päivä päivältä ja rakkaus pientä masutyyppiä kohtaan on niin suurta ja vahvaa että sydäntä raastaa. 22 viikkoa on raskaudessa tärkeä merkkipaalu; tästä eteenpäin meidän lapsella on mahdollisuus selvitä vaikka synnytys käynnistyisikin. Mä olen nyt vihdoin antanut itselleni luvan rakastaa ja luvan nauttia, luvan olla onnellinen siitä mitä meille on annettu. Mitä tahansa voi aina tapahtua, mutta enemmän mua sattuisi jos en uskaltaisi elää täysillä niitä hetkiä jotka me ollaan saatu ja saadaan viettää yhdessä tulevaisuudessa.
                 Tänään meillä oli aamulla neuvola ja saatiin jo kaikki Kelan lippulappuset täytettäviksi. Aika on mennyt ihan hurjan nopeasti, vastahan mä plussasin ja nyt on vain 18 viikkoa jäljellä. Kokemuksesta tiedän että vaikka odottavan aika tuntuu pitkältä niin oikeasti päivät ja viikot juoksevat eteenpäin vähintäänkin valon nopeudella ja pian iso masu on pelkkä muisto vain. Siksi mä aion ottaa näistä edessä olevista viikoista kaiken irti, paijailla masua sydämeni kyllyydestä, nauttia pikkutyypin ihanista liikkeistä ja kaiken hempeän ja vauvantuoksuisen hypistelystä. Aion aloittaa vuoden 2012 (EDIT 2013 olisko!! :D) positiivisen odottavalla mielellä! Tästä piti alunperin tulla tavallinen neuvolakuulumispostaus kun aikaisin aamulla aloitin kirjoittamaan, mutta tyypin liikkeitä tunnustellessani ja masua tuijotellessani äidinrakkaus otti vallan ja sai mut kirjoittamaan sen sijaan tämän.  Teki hyvää saada purkaa ajatuksia, jotka jo viikkoja ovat mua vaivanneet. Ehkä joku muukin äiti tunnistaa samoja pelkoja ja ajatuksia itsestään?
Me suunnataan tänään ystävien luo Espooseen juhlimaan uutta vuotta, äsken nautittiin herkullinen ateria yhdessä koko perheen kesken ja Tiaran mentyä nukkumaan me hipsitään Oton kanssa juhlimaan ja mun äiti jää tänne valvomaan neidin unta. Hirvittää lähteä ja jättää Tiara ”hoitoon”, ollut tässä taas niin monen kuukauden tauko missään käymisestä että tuntuu suorastaan ylitsepääsemättömän vaikealta ajatella ovesta ulos lähtemistä ilman pikkuneitiä, mutta ehkä mä onnistun! Huomenna mä tulen kertomaan sitten kaiken oleellisen mitä tarvitsee tietää But I’m a human not a sandwichin siirtymisestä Kideblogeihin ja 2.2. keskiviikkona sitten löydättekin kuulumisia jo uudesta osoitteesta! Mielettömän mahtavaa Uudenvuodenaattoa kaikille, pitäkää hauskaa ja olkaa varovaisia rakettien kanssa!

Kipakassa pakkasessa

28.12.2012
Hui mikä hulinapäivä meillä on ollutkaan! Lähdettiin jo heti aamusella Ottomurun kanssa keskustaan ja tultiin vasta neljän aikoihin kotiin. Tiara oli tyytyväisenä ulkoillut ja leikkinyt mummunsa ja Mörkön kanssa täällä ja iloisen tyytyväisenä esitteli meille Lidlin mainosta kun tultiin kassien ja pussien kanssa kotiin. Leikittiin Tipan kanssa koko ilta kaikilla joululahjaleluilla ja neidin mentyä nukkumaan mä olen hääräillyt säätäen blogin ulkoasuasetuksia uudella kirjoitusalustalla. Ensi viikollahan But I’m a human not a sandwich siirtyy siis Kideblogit -sivustolle kun sivuston julkaisu tapahtuu 2.1.2013! Hirmuisesti jo jännittää blogin tuleva muutto, mutta täytyy sanoa että uusi sivusto on todella helppokäyttöinen ja ainakin uskon saavani oikein selkeän ja tyylikkään ulkoasun blogilleni aikaiseksi. Mutta tämän päivän aiheena olivat meidän eiliset ulkoilut, eli jos vaikka jutustelisin siitä enemmän! Tämän päivän kuulumisia kerron huomenna, kunhan saan uudet ostokset kuvailtua päivänvalossa surkean salamavalon tai keltaisen keinovalon sijaan (Tiaran uudet maailman makeimmat kengät tosin ovat olleet ja ovat edelleen bongattavissa etukäteen blogin Facebook-sivuilla *täällä*).
Eilen oli tähän päivään verrattuna vielä aika kirpsakka pakkasilma joten ei hirveän montaa tuntia ulkoiltu, mutta saatiin kuitenkin hyvä puna poskille ja pieni hikikin pintaan kun hyörittiin ja pyörittiin ympäri ämpäri Tiaran perässä. Oli muuten pakko laittaa ”asukuvat” talvitakki päällä, että tekin näette saman kuin minä! Tai siis ette näe, takki päällä musta ei huomaa edelleenkään ollenkaan että olen raskaana vaikka ilman takkia maha on jo tosi komean kokoinen! Mua ehkä vähän harmittaa se miten hyvin takki piilottaa masun, kun oikeasti haluaisin kulkea ylpeänä masua kantaen joka paikassa. Noh, tänään sään ollessa lauhempi valitsinkin pitkästä aikaa päälleni vanhan vihreän parkatakkini joka on huomattavasti vähemmän massiivinen ja esittelin masuani auliisti keskustassa. En mä tiedä huomasiko kukaan muu, mutta mulla oli hyvä mieli! Tuntuu muuten että olen tällä kertaa raskaana ollessani paljon liikkuvaisempi kuin viimeksi, ulkoillessakaan en edes ikinä muista olevani raskaana kun leikin Tiaran kanssa ja kykin lumikasoissa, viime raskaudessa taas näillä viikoilla olin jo aikamoinen sohvaperuna ja masu tuntui jotenkin isolta ja tiellä olevalta vaikkei oltu vielä lähelläkään laskettua aikaa. Mutta ihan mukavaa että tämä menee näin päin koska yksin ollessani sohvaperunana hengailu ei haitannut mitään mutta Tiaran kanssa sellainen peli ei kyllä vetelisi!
                       Tiara liikkuu ulkona jo oikein ketterästi, niin pienissä kuin isommissakin lumikasoissa. Välillä saattaa vähän muksahtaa mutta onneksi Tipa ei pienistä lannistu. Pulkkailu on Tiaran lempihommaa lumessa tarpomisen lisäksi ja isin kanssa mäen laskeminen kirvoittaa neidistä ihanan heleän naurun! Parasta pihalla on nykyisin kuitenkin kaiken tutkiminen, on ihanaa kertoa Tiaralle mikä on mikäkin kun neiti innoissaan osoittelee kaikkia ja kaikkea ja kysyy aina ”tuoo??”. Usein Tiara jo toistelee kerrottuja sanoja ihan itsekin, en enää edes kykene laskemaan montako sanaa Tiara osaa kun niitä on niin paljon ja tulee joka päivä lisää, useita kymmeniä ainakin ja lauseita on edelleen se ”mennään kiikkaa” ja pikkuhiljaa on tullut muitakin ”mennään” -alkuisia kahden sanan lauseita esim. ”mennään syömään”. Viime viikolla joulutohinoissa unohdin mainita neidin kk-päivästäkin, Tiara täytti jo 15kk. Äkkiä se aika vaan kuluu, ei sitä voi kuin hämmästellä päivästä ja kuukaudesta toiseen mutta ainakaan en taida olla yksin tämän ainaisen aikahämmästelyni kanssa kun se tuntuu olevan meidän äitien suosikkipuheenaiheita aina vain!
Nyt mä käperryn Oton viereen katsomaan leffaa (kuten joka ilta näin lomalla) ja valvon varmasti taas vähän liian myöhään ja syön vähän liian monta coctailpiirakkaa. Mutta ei se haittaa, nyt on loma ja siitä pitää nauttia! Ihanaa huomista perjantaipäivää kaikille ja mä palailen mahdollisimman pian!