Sunnuntaiaamuna klo 3.27 meidän pikkutyyppi päätti sitten syntyä ja tässä hän nyt on<3 Rakkaalla oli painoa 3270g ja pituutta 51cm. Tumma tukkakin löytyy sekä ihanat pienet sormet ja varpaat, silkkaa rakkautta koko tyttö<3 Me päästiin eilen aamupäivällä kotiin ja nyt ollaan vain nautittu ihanasta neitosesta joka ainakin toistaiseksi vaikuttaa yhtä rauhalliselta ja tyytyväiseltä kuin isosiskonsa, lähinnä siis syö ja nukkuu vain. Sekä minä että pikkuneiti voidaan oikein hyvin ja Tiarakin on ottanut pikkusiskon ihanasti vastaan. Taidetaan olla koko perhe sekaisin onnesta! Mä palaan synnytyskertomuksen ja kuulumisten kanssa kunhan jaksan keskittyä muuhunkin kuin vauvan nuuskutteluun, siihen asti meitä voi helpoiten seurata instagramista nimimerkillä @iinalaura, kuten iso osa on jo tehnytkin! Kiitos kaikille onnitteluista, olette ihania <3
37. raskausviikko ja neuvolakuulumisia
Nämä masukuvat on otettu viime sunnuntaina ennen babyshowereita kun mulla tuli 36+0 täyteen! Nyt ollaan siis raskaudessa sellaisilla viikoilla jonne asti en viimeksi päässytkään, kun Tiara syntyi juuri päivää ennen. Ei tämä kyllä mitään herkkua enää ole. Vaikka nyt ei tarvitsekaan enää levätä ja varoa aiheuttamasta supistuksia, ei tämä jatkuva 24/7 -supistelu ja ”jokohan nää kohta olis niitä synnytyssupistuksia?” -ajattelukaan helpolta tunnu. Kokoajan jännittää että koska alkaa tapahtua ja turhauttaa kun mitään ei jatkuvista oireista huolimatta tapahdu.
Tänään kävin neuvolalääkärillä ja tilanne on kuulemma jo erittäin kypsä ja käytännössä synnytys voi käynnistyä milloin tahansa, ”jee”. Onhan se tavallaan helpottavaa kuulla, mutta toisaalta myös turhauttavaa. Jos tilanne ei olisi edistynyt ollenkaan olisin voinut suosiolla luovuttaa ja ajatella että tässä kestää vielä viikkoja, mutta koska asiat kuitenkin ovat edistyneet on mulla kokoajan odottavan jännittynyt fiilis. Ja vaikka asiat ovatkin edistyneet, ei sekään käytännössä takaa sitä että raskaus ei menisi vaikkapa yliajalle, kaikkihan on ihan mahdollista edelleen.
Masupallo on ihana ja haikealla mielellä luovun siitä sitten kun aika koittaa, mutta kyllä se halu saada oma pikkuinen sieltä masusta jo syliin on ihan hirvittävän kova! Mä katselen synnytysohjelmia haaveillen siitä täydellisestä hetkestä kun saa oman vauvan ensimmäistä kertaa rinnalle. Suunnittelen innoissani ristiäisiä vaikka niihin on vielä viikkokausia ja mietin että pussaileekohan Tiara yhtä innokkaasti vauvaa sen synnyttyä kuin mun masua nyt.
Pieniä tai no aika suuriakin pelkoja on herännyt; meneehän kaikki hyvin, syntyyhän vauva terveenä, selviänkö itse ilman sen suurempia komplikaatioita. Kuinka kauan joudumme olemaan sairaalassa, saadaankohan me perhehuonetta? Pääsenköhän synnyttämään sinne minne toivoisin kun sulkuja tuntuu olevan joka puolella kokoajan ja pian Naistenklinikkakin menee remonttiin ja se vaikuttaa kaikkiin HUS:in synnäreihin. Kaikki asiat mietityttävät todella paljon! Mutta täytyy vain toivoa että kaikki kääntyy parhain päin ja me saadaan terve vauva terveeseen syliin mahdollisimman turvallisesti!
Tässä on nyt viimeiset masuvertailu -kuvat Tiaramasuun, koska enempää niitä ei enää ole! Ensikatselulla musta tuntui että masuthan ovat ihan identtiset, mutta eipä se niin vain olekaan. Kun katsoo tarkemmin niin sen huomaa selkeästi kuinka Tiaramasu on ylempää paljon pyöreämpi ja ”täydempi” koska Tiara oli perätilassa ja neidin pää pyöristi mun masua ylhäältä päin. Vastaavasti taas masu on alhaalta paljon pienempi ja vähemmän ulkoneva. Nyt mulla on tietysti juuri toisinpäin koska vauva on raivotarjonnassa kuten kuuluukin.
Tänään on siis viikkoja 36+3, muutaman tunnin päästä jo 36+4! Se jää nähtäväksi miten suuriksi nuo luvut tuosta ehtivät vielä kasvaakaan. Kiitos teille ihanille tsemppareille kaikesta tuesta ja teidän kauniista sanoistanne<3 koska olen todennut jo miljoonaan kertaan että te olette parhaita vertaistukijoita, kysynkin nyt:
Miten teidän synnytykset ovat käynnistyneet? Millä viikolla? Millaisia oireita teillä on ollut ennen synnytyksen käynnistymistä? Miten toinen synnytys on eronnut ensimmäisestä?
Ylläri Baby Showerit!
Jotkut jo eilen epäilivätkin blogin kommenttiboksissa mun olevan synnyttämässä kun en ollut ilmoitellut itsestäni mutta yhtenä kappaleena tässä vielä ollaan! Mulla oli vaan niin hektinen viikonloppu etten kerennyt postailemaan ja eilen illalla kun mulla oli aikaa viimeinkin niin mä olin niin rättiväsynyt mun super ihanien Baby Showereiden jäljiltä että nukahdin jo kymmenen aikoihin. Mutta siis, kiireisyydestään huolimatta ihan mielettömän ihana viikonloppu takana!
Lauantaina mä sain viimeinkin ripset kuntoon ja täytyy kyllä sanoa että huomaa kyllä eron kun on ammattilaisen tekemät ripsenpidennykset. Mä kun luulin että se on esim. normaalia että silmiä kirvelee ja ne valuu vettä koko pidennysten laiton ajan ja että 45 minuuttia on sopiva aika niiden kiinnittämiseen koska mulla on niin vähän ripsiä mutta totuus olikin ihan toinen! Ja kyllä, saatte haukkua mua hyväuskoiseksi pönttöpääksi :D! Ripsienpidennysten kiinnittäminen tällä kertaa oli oikein mukava kokemus, ei sattunut eikä kirvellyt ja silmätkään eivät vuotaneet, oikeastaan se oli niin leppoisaa että meinasin nukahtaakin sen parin tunnin aikana. Pitää ottaa näistä ripsistä lähikuvaa myös mutta oon kyllä hurjan tyytyväinen!!
Mutta nyt siis aiheeseen joka oli ne maailman mahtavimmat Baby Showerit! Mun ystävät olivat multa salassa leiponeet ihania herkkuja kuten mutakakkua, pätkisleivoksia, blogikollegani Anniinan tekemää herkullista broileripiirakkaa, katkarapusalaattia ja vaikka mitä muutakin ja ilmestyivät oven taakse eilen iltapäivällä tuoden kaikki herkut ja vielä ihania lahjoja sen tärkeimmän eli itsensä lisäksi paikalle. Oli mieletöntä nähdä montaa kaveria yhtä aikaa ja saada juhlistaa meidän pikkutyyppiä, super iso kiitos kaikille mukana olleille<3 Enpä tiedä mitä tekisin jos ei mulla olisi noin ihania ihmisiä ympärillä!
Vauvis sai kasan suloistakin suloisempia lahjoja ja kuvasinkin ne kaikki jo!
Ihanat Benettonin vaaleanpunaiset Chinot ja Du Pareil au Memen flamingomekko<3 Popin yli-ihana raitayökkäri ja punainen Popin pupupehmo<3 Zaran ihana pupu -neuleasu ja kisupaita <3
Luhdan vaaleanpunainen pyyhe, Mam -ensitutteja, Sophie the Giraffen luonnonkuminen purulelu ja ihana unelmanpehmeä Pentikin pupu<3
Tulevaa isosiskoakin oli muistettu suloisella turkoosilla Bogin pitsimekolla ja ihanalla puuhapussilla jonka antimista varmasti riittää hommaa pitkäksi aikaa!
Täytyy sanoa että mulla on nyt pari päivää ollut niin paljon supistuksia että ei oikein riitä keskittyminen eikä fyysinen kunto keskittymään tarpeeksi näihin postauksiin, pahoittelut siitä! Mulla kun katkeaa ajatus aina muutaman minuutin välein kun supistaa ja muutenkin pää on täynnä synnytysajatuksia! Mutta koitan kuitenkin tulla aina ees pikkuisen kirjoittamaan ja laittamaan kuvia ja kunhan kaikki tästä pian tasaantuu (toivottavasti) niin kirjoittelen taas enemmän. Olette kyllä ihan parhaita lukijoita, kiitos teille kaikille kaikesta tuesta ja tsempistä jota ootte mulle tämän(kin) raskauden aikana antaneet ja piristäneet mun päiviä!
Ihanaa viikkoa kaikille<3
33+0 masu!
Megamasu tässä moi! Mun maha näyttää ja tuntuu siltä että se pian jo poksahtaa! Ensimmäiset pienet arvetkin ovat ilmestyneet vanhan umpisuolen leikkausarven seuraksi, mutta ovat onneksi tosi haaleita (vielä). Saapa nähdä miten mun mahaparan nahan vielä käy tulevien viikkojen aikana. Välillä vauvan työnnellessä pyllyään navan oikealta puolelta ylös voi tuntea kuinka nahka venyy ihan äärirajoilleen, mutta onneksi tyyppi rauhoittuu heti jos Otto tulee juttelemaan ja silittelemään masua. Sf-mitta oli viime viikon neuvolassa 31cm eli tismalleen sama kuin Tiaraa odottaessani oli näillä samoilla viikoilla. Sekin jää nähtäväksi kuinka isoksi mitta kasvaa, viimeksi se oli synnytyspäivänä 35cm.
Viikonloppuna alkoivat kivuliaat supistuksetkin taas ilmestymään viikkojen tauon jälkeen, ja vieläpä ajoittain suht säännöllisinä. Sekä tänään että eilen kellottelin tunnin ajan alle 5min välein tulevia kivuliaita supistuksia, mutta ne sitten loppuivat kuitenkin levossa sen tunnin jälkeen. Eikä se kipu ole vielä sellaista että huolestuisin, vaan tismalleen samanlaista kuin Tiaraakin odottaessani mulla oli sen parin viikon ajan ennen kuin neiti syntyi.
Väistämättä lähestyvä synnytys pyörii mielessä päivittäin ja se jännittää kyllä hurjasti etukäteen, vaikka toisaalta odotankin sitä enemmän kuin innolla. Kipua en pelkää, enkä ponnistamista, mutta sitäkin enemmän pelottaa että sujuuko kaikki hyvin, onhan vauvalla kaikki kunnossa ja kaikkein eniten se että ehditäänkö me ajoissa sairaalaan. Tiaraa synnyttäessä me ehdittiin olla sairaalassa kaksi tuntia ja 7 minuuttia ennen kuin neiti oli syntynyt, mutta silloin olin ensisynnyttäjä. Uudelleensynnyttäjät taitavat yleensä olla nopeampia joten mua pelottaakin että näkeekö meidän ipana päivänvalon kenties taksissa matkalla sairaalaan tai mahdollisesti jo kotona?
Löytyykö täältä kohtalotovereita joilla ensimmäinen synnytys on ollut nopea (mulla ensimmäisen synnytyksen kokonaiskestoksi merkitty ~4h)? Miten toinen synnytys on sujunut? Tuliko kiire sairaalaan?
Mun kaveri ja Tiaran kummitäti Emmis tuli meille Rovaniemeltä kylään muutamaksi päiväksi ja tänään ollaankin vietetty tosi kiva päivä! Tiarakin on innoissaan kun kummitäti on kylässä ja mä oon kyllä kans. Ihanaa vaihtaa kuulumisia pitkästä aikaa ja hengailla kaikessa rauhassa. Mä jatkan nyt Emmiksen seurasta nauttimista ja toivotan kaikille ihanaa alkanutta viikkoa<3
PS: Käykääs Kultahippu-blogissa *Klik!* osallistumassa huikaisevaan Crocs-arvontaan jossa voi voittaa 50€ lahjakortin Crocs -verkkokauppaan!
Viimeisen kolmanneksen ekat masut ja asut
Nahkatakki: Saints & Mortals, Carlings / Tunika: Cubus / Sukkahousut: Lindex mama / Metallipompula: H&M / Tuubihuivi: Seppälä / Nahkasaappaat: Steve Madden / Laukku: Guess
Tänään olisi taas pitkästä aikaa tarjolla sillisalaattia, eli muutama asu- ja masukuva niin eiliseltä kuin tältäkin päivältä ja ruokakuvia ja Tipan kuvia ja ja ja…! Eilen siis käytiin Oton kanssa siellä Amarillossa syömässä ja musta oli niin ihana pukeutua nätisti ja meikata. Valitsin takiksi nahkatakin koska ulkona oli niin lämmintä ja koska tää mun rantapallo toimii näillä viikoilla jo aika mukavana lämmittimenä ja olisin tukehtunut mun toppatakissa.
Mä tykkään tuon tunikan muodosta tosi paljon, se sopii niin kivasti raskausmasun kanssa ja korostaa sitä, vaikkei se ole edes äitiysvaate. Ja vaikka se on ehkä helmamitaltaan lyhyt niin pitkät hihat ja super pieni kaula-aukko kuitenkin pitävät huolen siitä ettei mennä mauttomuuden puolelle. Noihin mun saappaisiin oon myöskin edelleen ihan rakastunut, ne on mun parhaat kengät ikinä! Niillä on hyvä kävellä ja ne sopivat asuun kuin asuun. Kokomustaa asua piristämään nappasin pitkästä aikaa Guessin pinkin laukkuni, jota en ole koko talvena voinut käyttää kun se ei ole sopinut beigen jättitoppatakin kanssa yhteen.
Asu oli juuri passeli Amarillon jälkeistä ruoka-ähkyä ajatellen, mekko oli mukavan löysä ja koristenauhaakin sai löysättyä ruuan jälkeen (toivottavasti en järkyttänyt teitä liioilla yksityiskohdilla)! Mutta eikai ähkyä voinut välttää kun tarjolla oli tälläisiä herkkuja:
Alkupalaksi karamellisoitua possun kassleria tomaatti-sipulipaistoksen, kevätsipulin ja jääsalaatin kera sekä juustolla kuorrutettu tortilla jonka sisällä kermaista broileri-ananastäytettä, avocado-cremeä ja jääsalaattia. Näiden lisäksi tietty korillinen nachoja, nam! Pääruuaksi otin Chicken pocketin jossa oli tomaattitortillan täytteenä pariloitua broilerin rintafileetä ja vuohenjuustoa, paholaisenkastiketta, tomaattisalsaa ja salaattia. Niiden lisäksi jalapeño-valkosipulimajoneesia ja ranskalaisia perunoita. Voin kertoa että oli hyvää, superhyvää! Vaikka eiköhän se välity kuvistakin.
Tänään mulla alkoi siis viimeinen kolmannes (ihan hullua!) ja sen kunniaksi napsittiin Oton kanssa muutama masukuvakin. Masu on ottanut tässä taas viikon sisällä ihan hurjan kasvuspurtin ja tuntuu sekä näyttää jo tosi isolta! Neuvolakäynnillä kuitenkin kun sf-mitta otettiin niin se oli aivan keskikäyrällä. Viime raskaudessa mulla meni mitta kokoajan yläkäyrällä, vaikka masu oli pienemmän näköinen kuin nyt! En sitten tiedä mistä se johtuu että masu näyttää nyt niin isolta, kai se on tuo muoto vain kun se on aika sellainen terävä viimekertaiseen verrattuna.
Meidän Tipaliisa on oppinut tällä viikolla pussaamaan masuvauvaa ja nyt masu on jatkuvien ihanien kuolaisten pusuhyökkäysten kohteena! Tiara tulee kokoajan sanomaan ”pusuuuu! pieeeeni vauvvva!” ja pussaa masua niin hellästi, välillä taputellen ja silitellen samalla. Mun on pakko saada Tiaran ja masun hellät hetket vielä ikuistettua kuviin ja videolle ennen kuin vauva syntyy, ei voi olla mitään suloisempaa! Masun lisäksi Tiaran on hurjan innostunut koruista ja korkokengistä (ei ilmeisesti yhtään äitiinsä tullut ;D) ja tänäänkin meidän nappaillessa asukuvia tämän päivän asusta oli neiti heti kuvausten päättymisen jälkeen pukemassa korkkareita jalkaansa ja sormusta sormeen. Ihana!
Mun tämänpäiväinen kotiasu oli maailman mukavin, mutta mun mielestä silti tyylikäs ja olisin voinut lähteä siinä minne vain (tosin kengät olisi pitänyt vaihtaa), kuvasin korkkarit jalassa vain koska ne tuovat aina vartalon parhaat puolet esille ja ryhdin myös raskausmasun painosta väsyneeseen selkään. Housut ovat uudet ja farkkumaisesta ulkonäöstään huolimatta pehmeää, joustavaa trikoota.
Topit ja mustat korkkarit : H&M / Housut: Cesilija S. (Mamamia.fi -verkkokaupasta saadut)
Mä teen Cesilija S. -äitiyshousuista ihan oman postauksensa ensi viikolla, sen verran kovasti oon niihin tykästynyt että haluan tuoda ne teidänkin tietoisuuteenne! Jos ette jaksa mun housutietoutta odotella niin kipittäkää mamamian sivuille jo nyt *klik!* ja lukekaa sieltä lisää, tällä hetkellä saatte koko Mamamian valikoimasta 15%:n alennuksen koodilla ”KIDE”! Mutta mitäs piditte päivänasuista, kumpi oli kivempi?
Mulla on ensiviikoksi valmisteltuna jo muutama muukin kiva postaus, mm. meikkijuttuja (toivepostaus), mielipidekirjoitusta (toivepostaus) ja ostosten esittelyä, mutta tässä oli kaikki tänään! Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille <3