Olen mukana Indiedaysin ja Vaasan Ruisnachojen kampanjassa, jossa me testattiin Ruisnachojen uusia suolaisia makuja: tomaatti-rosmariinia ja paahdettuja siemeniä. Ruisnachot olivat mulle jo entuudestaan tuttuja herkkuja, mutta näitä makuja en ollut vielä ehtinyt maistaa aiemmin. Ruisnachot ovat 100% täysjyväruista, ja niissä on todella runsaasti kuitua, jopa 18-19% mausta riippuen. Sanotaanko vaikka niin että siinä missä hiilihydraattia ja rasvaa sisältävät perunalastut aiheuttavat turvotusta, ruisnachot vievät sitä kuitupitoisuudellaan pois. Ne ovat lisäaineettomia, maidottomia ja vähärasvaisia.

Mä tykkään tosi paljon erilaisista siemenistä osana ruokavaliota, koska ne ovat terveellisiä ja tuovat makua ja rakennetta, ja niin myös näistä kahdesta nachovaihtoehdosta paahdetut siemenet oli mun ehdoton lemppari. Tomaatti-rosmariini taas oli enemmän lasten mieleen, vaikka molemmat kyllä maistuivat heille hyvin. Voisin kuvitella lisääväni pelkkien siementen sijaan esimerkiksi näitä paahdetut siemenet -RuisNachoja salaattiin, ne sopisivat varmasti aika hyvin täydentämään makumaailmaa. Ja oikein villiksi voisin heittäytyä korvaamalla texmex -salaatin maissilastut näillä kevyemmillä ja terveellisemmillä vaihtoehdoilla.

Ruisnachot ovat helppo  ja herkullinen naposteltava ihan mihin tahansa tilanteeseen, mutta me päätettiin nyt ottaa ne osaksi päivällispöytää, alkupalaksi ja lisukkeeksi.  Tehtiin viikonloppuna päivälliseksi pulled beef -hampurilaisia, ja niiden kanssa nachot sopivat hyvin alkupalaksi. Laittoipa rohkea kuopuksemme nachon hampurilaisen väliinkin, tästä on todiste alapuolella:

Nachoille kaveriksi mä tein mun bravuurisoosiani, terveellistä ja herkullista guacamolea. Yllämainittu salaatti-idea tuli mieleeni vasta kun pyöräytin guacamolea blenderissä, se olisikin ollut täydellinen kaveri tälle maukkaalle kastikkeelle.

Guacamole

2 hyvin kypsynyttä avokadoa

150g kirsikkatomaatteja

1/2  makea sipuli tai 2 salottisipulia

1 punainen chili

kourallinen minttua

1/2 tl ruokosokeria

1 limen mehu

suolaa & pippuria oman maun mukaan

Kuori avokadot ja poista siemenet. Pese tomaatit, mintut ja chili, kuori sipuli. Poista halutessasi osa tai kaikki chilin siemenistä saadaksesi miedomman lopputuloksen. Sitten kaikki ainekset vaan sekaisin blenderiin ja avot, soossi on valmis viidessä minuutissa. Koristele mintun lehdellä ja tarjoille herkkujen ruisnachojen kanssa.

Helppoja ja herkullisia reseptejä Nachojen kanssa kokeiltavaksi löytyy myös Vaasanin sivuilta.

LUKIJAKILPAILU:

Missä tilanteessa sä söisit RuisNachoja? Pelastaisko ne kiireisen työpäivän vai maistuisivatko guacamolen kanssa iltaherkkuna. Kommentoi ja muista jättää sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään. Kilpailuaikaa 17.4. klo 22.00 asti. Palkintona Vaasanin tuotepakkaus! Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Tarkemmat säännöt kisaan löytyvät täältä. Onnea kisaan!

Ihanaa maanantaipäivää kaikille <3

Olen mukana Indiedaysin ja Vaasan Kotiuunin kampanjassa, jossa pääsin testaamaan uusia Kotiuunin taikinoita. Meidän lapset kiljuivat riemusta, kun kerroin että he pääsevät leipomaan kanssani itse patonkia, minä en nimittäin ole mikään varsinainen jauhopeukalo yleensä, ja hiivataikinat olen jättänyt kokonaan jonkun toisen keittiöön tähän asti. Kotiuunin uudet pakastetaikinat ovat kuitenkin sen verran iisi vaihtoehto, että jopa minä voitin pelkoni hiivaleipomuksia kuten pullaa ja leipää kohtaan: niitä taikinoita käyttäessä kun voi skipata kokonaan sen ”mulla on sormet, pöytä, seinät ja vaatteet ihan taikinassa eikä tää lähde millään pois” -vaiheen. Näin ollen oli oikein nautinnollista ottaa lapset mukaan, kun ei tarvinnut miettiä sitä puolta yhtään.

Taikinalevyt sulivat puolessa tunnissa, ja sen jälkeen päästiinkin jo tositoimiin, ilman kaulinta tai muitakaan apuvälineitä. Lapset auttoivat mua venyttämään taikinalevyjä vähän pidemmiksi ja leveämmiksi, ripoteltiin murskatut pähkinät ja kuivatut, sokeroimattomalla ananasmehulla makeutetut kuivatut karpalot levyjen päälle, ja sen jälkeen kiepautettiin ne patongeiksi. Esikoinen pyöräytti toisen patongin ihan kokonaan itse, ja uunia lukuunottamatta hän osasi siis tehdä tämän reseptin alusta loppuun asti aivan omin päin. Onko tarpeeksi helppoa? Musta ainakin, sillä kaiken lisäksi me leivottiin ihan tavallisena arki-iltana töiden ja päiväkodin jälkeen, eikä se tuntunut ollenkaan ylivoimaiselta.

Mun mielestä on tärkeää ottaa lapset mukaan keittiöön, mutta aina ei vaan jaksa tai ehdi. Välillä leivon heidän kanssaan pitkän kaavan mukaan ja he saavat osallistua kaikkeen jauhopussien etsimisestä viimeistelyyn ja koristeluun, mutta silloin kun ei ehdi tai jaksa, on tällaiset valmistaikinat aika hyvä vaihtoehto. Ne nimittäin tekevät siitä lasten mukaan ottamisesta hyvin helppoa, kaikissa tilanteissa ja aikatauluissa. Sotku on minimaalinen, ja hauska maksimaalinen, kun saa keskittyä ainoastaan niihin kivoimpiin osuuksiin: täyttämiseen, muotoiluun ja koristeluun.

Cashew-karpalopatongit 2kpl

1 pkt Vaasan Kotiuunin vaaleaa leipätaikinaa

50g kuivattuja karpaloita

70g naturel cashew pähkinöitä

tilkka vettä

Venytä taikinalevyt n. 30cm mittaisiksi ja vähän leveämmiksi. Murskaa pähkinät muruksi. Ripottele taikinalevyille pähkinämurua ja karpaloita oman maun mukaan. Meillä lapset ripottelivat oikein runsaasti, niin että herkkuja kuumia pähkinöitä ja karpaloita tippui leivän sisältä lautaselle paljon. Voit myös painella niitä vähän enemmän taikinan sekaan, mikäli haluat että ne varmasti pysyvät siellä. Kieritä levyt kulmasta kohti toista kulmaa patongiksi, ja halutettasi kiepauta vielä pari kertaa vähän tiukemmaksi pötköksi. Anna kohota 20min liinan alla lämpimässä paikassa. Kostuta muutamalla pisaralla vettä, koristele pähkinämurulla ja paista 200:ssa asteessa uunin keskitasolla n. 15min ja nauti voin tai omien herkkuleivänpäällisten kanssa.

LUKIJAKILPAILU:

Koska mä olen testannut vain leipätaikinaa, ja haluan testata myös pullataikinaa, te saatte ehdottaa mitä mä leipoisin pullataikinasta! Reseptivaihtoehdot löytyvät helppoina video-ohjeina Vaasan Kotiuunin youtubekanavalta, ja te saatte ehdottaa suosikkianne niistä. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan belgialaiset vohveliraudat, jotka ovat samanlaiset kuin Vaasanin pullavohveli-videossa näkyvät vohveliraudat. Osallistu arvontaan kommentoimalla suosikkireseptisi, ja jättämällä sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään. Osallistumisaikaa 12.4. klo 22.00 asti. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti hänen ilmoittamaansa sähköpostiosoitteeseen. Kilpailun tarkemmat säännöt löytyvät täältä.

Mä odotan innolla mitä me päästään seuraavaksi leipomaan tyttöjen kanssa, sillä otan heidät ehdottomasti mukaan myös ensi kerralla, meillä oli ihan superhauskaa! Ihanaa päivää kaikille <3

Joko te olette innoissanne vihdoin koittaneesta parsakaudesta? Mä ainakin olen! Hamstrasin kyllä ylihintaisia kahdeksan euron parsapuntteja jo pari kuukautta sitten, kun oli niin kova himo, mutta nyt on ihanaa kun kaupat pursuavat hyvälaatuista tuoretta parsaa. Me ollaan Oton kanssa luovuttu pekonista lähestulkoon kokonaan jos ei hotelliaamiaisia silloin tällöin lasketa, joten on siis pitänyt keksiä vaihtoehto meidän entiselle lempparille parsa-pekonipiirakalle. Otto ei ole oikein kalan ystävä, ja itse taas rakastan kaikkia mahdollisia kalalajeja kaikissa eri muodoissa. Kylmäsavulohi on kuitenkin onneksi meidän molempien herkkua, Otolle osana ruokaa ja mulle ihan miten vaan.

Korvasin pekonin kylmäsavulohella, ja lisäsin reseptiin vähän lisämakua siemensekoituksesta ja pienestä määrästä maustettua ruokakermaa. Maku oli ihan täydellinen, ja maistui ihan meidän koko perheelle. Rukiinen piirakkapohja me laiskoina työpäivän jälkeen ostettiin kaupan pakastealtaasta, mutta sehän on helppo pyöräyttää itsekin jos ei halua valmista käyttää. Mä tykkään aina käyttää rukiista piirakkapohjaa koska siinä on enemmän makua kuin vaaleassa.

Rukiinen parsa-kylmäsavulohipiirakka

1kpl rukiinen piirakkapohja

400g tuoretta vihreää parsaa

3 kevätsipulia varsineen

3 valkosipulin kynttä

150g kylmäsavulohta

200g Creme Fraichea

1dl Mustapekka-kermaa tai pippuriruokakermaa

3 kananmunaa

100g Parmiggiano Reggiano -raastetta tai lastuja

Tuoreita yrttejä tai yrttisekoitusta oman maun mukaan

Mustapippuria ja suolaa

Laita uuni lämpenemään 175:n asteeseen. Pilko sipulit pieneksi, pese parsat ja leikkaa varresta n. 3cm pois (puumaiset kovat osat). Voit myös kuoria ihan kevyesti nupun alapuolelta jos koet tarvetta, itse en yleensä jaksa ellei näytä jotenkin hassulta. Pilko kylmäsavulohi suikaleiksi. Muotoile piirakkapohja vuokaan ja esipaista uunissa toisiksi alimmalla tasolla n. 10min. Kuullota sipuleita ja valkosipuleita voi-rypsiöjyseoksessa pannulla 1-2 minuuttia. Yhdistä maitotuotteet (myös juusto), kananmunat ja mausteet keskenään kulhossa. Kerrosta esipaistettuun pohjaan lohi, sipulit, parsat ja kaada lopuksi kerma-muna-mausteseos päälle. Paista uunin toisiksi alimmalla tasolla n. 30min ja anna sen jälkeen tasaantua vielä pöydällä hetkinen ennen syömistä.

Niin ja muuten ne pakastepiirakkapohjat, aina lukee että pitäis sulattaa vaan jääkaapissa tai huoneenlämmössä. Mä sulatan aina puoliteholla mikrossa jonkun 1,5 minuuttia, jonka jälkeen nostan pois. Sulaa n. viidessä minuutissa sen jälkeen ihan kunnolla. Kokonaan sulaksi ei kannata pitää mikrossa, koska se sulaa niin epätasaiseksi että voi mennä keskeltä ihan liian lämpimäksi ja pilalle ja reunoilta jäädä kivikovaksi. Mutta jos hetkisen pitää niin se ei haittaa mitään ainakaan mulla, tosi hyvä pohja tulee aina vaikka pikasulatankin.

Ihanaa lauantaita ja viikonloppua kaikille, nauttikaa auringosta ja keväästä <3

Olen mukana Indiedaysin ja Vaasanin kampanjassa, jossa pääsin sanomaan sen leivällä. Eli toisinsanoen osoittamaan rakkautta ja piristämään arkea, tässätapauksessa rättiväsyneen isin ja kolmen vuorotellen vatsataudista kärsineen neitokaisen sunnuntaiaamua, hauskalla voikkaribrunssilla. Otto oli niin ihanasti hoitanut meitä kaikkia kolmea täällä vuorotellen, ja lapset olivat tylsistyneet sisällä jo pari päivää, että oli aika jo keksiä jotain hauskaa ja tavallisuudesta poikkeavaa. Tämä auttoi myös itseäni, kun ei taudin jälke

en oikein tehnyt mieli mitään niin hauskan näköinen värikäs ruoka innosti syömään edes vähän. Me laitettiin pystyyn voikkarihahmotehdas samalla kun testailtiin Vaasanin uusia Taika-sarjan ruis- ja kauraviipaleita.

Leikkasin meille hedelmiä ja vihanneksia eri muotoisiksi paloiksi, ja jokainen sai tehdä itselleen millaisen hauskan hahmoleivän halusi. Katseltiin etukäteen Pinterestistä vähän inspiraatiota, vaan meille perinteiseen tapaan kaikki oli vähän sinnepäin. Lasten mielestä kaikkein hauskimpia olivat hunajamelonista tehdyt sahalaitakuviot, joista sai sekä kruunun että terävät hampaat. Oton lemppari oli paprikarenkaan sisään paistettu muna, mutta Otto nyt on tuollainen kananmunahamsteri muutenkin, söisi niitä joka aterialla jos voisi.

Oli ihanaa tehdä jotain yhdessä kun vihdoin kaikilla oli hyvä olo. Lapsille Taika-voikkaritehdas oli maailman paras yllätys, ja Otolle oli kivaa saada istua melkein valmiiseen pöytään kun edesllipäivänä hän oli huolehtinut sekä lapsista että musta. Me istuttiin koko perhe yhdessä pöydän ääressä vääntämässä voikkarihahmoja varmaan yli tunti aamulla ja meillä oli niin hauskaa. ”Äiti kato miltä tää näyttää, tää on mun hirviö-prinsessa!”. ””Minä haluan tehdä lehmän, koska lehmä on mun lempieläin!”.

Meidän voikkaritehtaassa oli mm. banaaniviipaleita, hunajameloni”hampaita”, kirsikkatomaatinpuolikkaita, kevätsipulia, juustoa, broilerileikettä ja kinkkuleikettä, paistettuja kananmunia paprikaviipaleiden sisällä, raakaa paprikaa ja kurkkua sekä viipaleina että puolikkaina viipaleina, hilloa, maapähkinävoita ja normi margariiniä. Niistä sai kyllä ihan hauskat lopputulokset tehtyä, vaikka itse sanonkin. Pääasia että lapset tykkäsivät!

Taika-sarjan leivistä meillä pääsivät testiin siis Herkku Kaura ja TaikaRuis ruisviipaleet. Herkku Kaurassa on seassa omenanpaloja ja auringonkukansiemeniä, ja ne ovat kuitupitoisia ja laktoosittomia. Omena ja auringonkukansiemenet toivat kivasti makua ja rakennetta, ja ohut leipä paahtui rapsakaksi, just niinkuin pitääkin. TaikaRuis on mulle muutenkin tuttu leipä, sillä sekä paahtoleivän että ruisleivän ystävänä ostan sitä aina jos himoitsen grillattuja voileipiä. Toimii hyvin ihan perus paahtiksena myös, ja on maidoton, sekä sisältää 8,9% kuitua.

LUKIJAKILPAILU: Kenelle sinä haluaisit osoittaa rakkautesi herkkuleivillä? Vaasanilla on käynnissä hauska Instagram-kilpailu, jossa palkitaan joka perjantai kaksi voittajaa herkullisin eväskorein, joiden arvo on n. 40 euroa. Voittajat julkistetaan @vaasan_leipomot -instagram-tilillä. Osallistu kilpailuun Instagramissa julkaisemalla kuva omista leipäterveisistäsi, ja tägäämällä kuva #sanoseleivällä #jyväntaikaa @vaasan_leipomot.

Onnea kisaan kaikille ja huippua maanantaita!

Aamu alkoi ihanalla ruusulla jonka sain ruokakaupasta, ja jonka kotoisasti laitoin vedellä täytettyyn jaffapulloon työpaikalla jotta se ei kuihtuisi heti. Päivä kului töissä lepppoisasti, ja töiden jälkeen Otto tuli hakemaan mua. Sitten haettiin yhdessä lapset, ja suunnattiin Jumboon, sillä Otto halusi viedä meidät kaikki syömään jotain herkkua naistenpäivän kunniaksi. Me käytiin testaamassa Jumbon Ahorita, meksikolaistyylinen semipikaruoka-ravintola, jossa kuitenkin käytetään vain tuoreita ja aitoja aineksia, jopa maissilastut olivat itsetehtyjä.

Ruoka oli herkkua ja maistui myös lapsille hyvin. Täytevaihtoehtoja oli monia, ja me testattiin sekä kanaa, possua, kasvista että juustotäytettä tacoissa. Juomalle otettiin kaveriksi limonadaa, eli vesimeloni- ja lime-kurkkumehua. Nam! Sopivan rento paikka, työ- ja tarhapäivän jälkeen ei yhtään olisi houkutellutkaan mikään pönötys, varsinkaan lasten kanssa.

Otto vei meidät myös pienille ostoksille, toisinsanoen tytöt saivat valita itselleen ihan mitkä satukirjat halusivat, ja minä, noh ostin itselleni uuden kulmakynän ja kaksi söpöä purkkia keittiöön. Sen jälkeen oli vuorossa lasten koko päivän odottama ohjelmanumero: mentiin yhdessä kukkakauppaan. Ja me kaikki naiset saatiin valita omat kukat. Zelda valitsi pinkin ruusun, Tiara valitsi viininpunaisen ruusun, ja mä valitsin vaaleanpunaisen leinikin – mun lempparikukan joita oli myös mun hääkimpussa, tosin valkoisina silloin. Lapsille oman kukan valinta oli iso juttu, he olivat niin innoissaan ja kukkakauppiastakin vähän pisti hymyilyttämään pienet asiakkaat.  Me oltiin täyteen tupatun kukkakaupan ainoat naisasiakkaat tänään, meidän lisäksi siellä pyöri lähemmäs kymmenen miestä ostamassa toinen toistaan upeampia kimppuja naisille. Ihania!

Parasta oli kuitenkin tytöt kysyivät Otolta, minkä kukan hän valitsee itselleen naistenpäivän kunniaksi, ja Otto vastasi että me tytöt ollaan hänen kukkiaan eikä hän tarvitse muita. AWW! En kestä. Tytötkin sanoivat että isi on kyllä ihana. Ja onhan se, hitsi vieköön, vaikka olisi se kukankin voinut valita meidän kukille kaveriksi. Tästä kukkakauppareissusta tulee meidän jokavuotinen Naistenpäivän perinne, näin me ollaan päätetty. Ja joka vuosi mä aion ikuistaa meidän valitsemat kukat jollain tavalla. Ehkä aikuisena tytöistäkin on sitten hauska nähdä, mitä kukkia he ovat valinneet. Yksinkertainen ja pieni juttu, mutta tuntui lapsista niin isolta.

Tämä naistenpäivä oli ihana. Loppuilta vietettiin lukien lasten uusia kirjoja, Disneyn Insidan ut eli Inside Out sekä Katt Kan -kirja. Eilinen postaus kommenttibokseineen toimikoon muistutuksena siitä, miksi Naisten-  ja Miestenpäivät ovat tarpeellisia, ja miksi niitä oikeasti vietetään vuosittain. Tämä postaus toimikoon pienenä ilon pilkahduksena arjen keskelle. Tämä päivä oli täydellinen <3

Ihanaa Naistenpäivän iltaa vielä kaikille<3