Riemua lumessa & ensimmäinen adventti

03.12.2017

Saatiin nauttia upeasta lumesta sentään kaksi päivää ennen kuin vesisade palasi! Eilen kun aurinko paistoi pitkän tauon jälkeen, tuntui että pitää imeä sitä itseensä niin paljon kuin vain mahdollista. Siksipä me ulkoiltiinkin useamman tunnin ajan koko perhe + Oton sisko joka oli mukana. Käytiin kävelyllä läheisellä metsäreitillä ja otettiin pulkkalkin mukaan, eka kertaa tänä talvena oli niin paljon lunta että pulkalla pääsi eteenpäin. Vauvapulkkaa meillä ei vielä olekaan, mutta voihan se olla että joulupukki tuo kuopukselle tänä talvena ihan oman vauvapulkan.

Talvella aurinkoa osaa arvostaa jotenkin vielä sata kertaa enemmän kuin kesällä, kun sitä ei näe niin usein. Ja tuntuu myös, että siitä saa energiaa ihan eri tavalla. Täytyy toivoa että upean aurinkoisia päiviä olisi luvassa vielä, ja lunta myös. Luminen joulu on tietysti ihan unelma, silloin pääsisi ehkä aattona pulkkamäkeen niin kuin yhtenä jouluna tehtiin. Se vasta oli hauskaa! Mutta saa nähdä.

Me laitettiin pata uuniin muhimaan heti aamupäivällä, ja ulkoilun jälkeen olikin aivan ihanaa päästä melkein suoraan valmiiseen pöytään. Mä rakastan talvella mausteisia ja täyteläisiä pataruokia, ne sopivat ihanasti lumisiin päiviin. Eiliseen pataan heitin keltajuurta, porkkanaa, palsternakkaa, sipuleita, papuja, paprikaa, kirsikkatomaattia & paljon mausteita, sekä naudan sisäpaistia. Siitä tuli ihan super herkullista, ja maistui hyvin lapsillekin. Tosin keitin kaveriksi perunaa, mutta riisi olisi kyllä sopinut paremmin. Ensi kerralla muistan keittää riisit kaveriksi.

Onko teilläkin muuten sama fiilis, että ensin sitä joulukuuta odotti niin hartaasti, ja nyt yhtäkkiä kolme päivää on jo mennyt?! Ja jouluaattoon on enää kolme viikkoa. Miten voikin mennä aika niin nopeasti. Onneksi ollaan hyvällä mallilla jouluaaton valmisteluiden kanssa jo tässä vaiheessa, niin ei sinällään ole joulusta stressiä. Kovasti odotan sitä kun pääsen taas kokkaamaan Oton kanssa kaikki joulupöydän antimet, se on ihan mun suosikkipuuhaa joulussa kun saa viettää pari päivää Oton kanssa keittiössä hääräten.

Tänäänkin tosin ollaan vietetty päivää keittiössä, sillä heti aamulla herättyämme aloimme tekemään piparkakkutaloa. Tänä vuonna tehtiin jättikokoinen piparitalo taikinaa lukuunottamatta kokonaan itse, ja se jopa onnistui! Piparkakkutalo vilahtaa täällä blogissakin jossain vaiheessa joulukalenteria, sekä pari hyvää vinkkiä piparkakkutalon tekemiseen, joita olen saanut sekä teiltä lukijoilta instagram directin kautta (KIITOS!), että oppinut itse. Mutta hups! Nyt paljastin jo ihan liikaa, muuten en kerro joulukalenterista mitään etukäteen. Te olette ottaneet joulukalenterin aivan ihanasti vastaan, kiitos hurjasti kaikesta ihanasta palautteesta mitä olen saanut. Kalenteria on ilo tehdä just teille!

Osan postauksen kuvista on ottanut Oton sisko, olipa ihanaa kun oli osaava (ja tuttu ja rakas) tyyppi mukana kuvaamassa, sai kerrankin vähän perhekuvia! Kiitoksia <3


Joulukuun ensimmäisen viikonlopun tunnelmia

02.12.2017

Niin parasta, että joulukuu on nyt täällä! Eilen aloitettiin vuoden viimeinen kuukausi täällä oikein porukalla, kun saatiin lasten sokeriserkut meille kylään. Touhuttiin täällä, ja erityisen hauskaa oli seurata meidän junioreiden touhuja, 10kk ikäinen ja 15kk ikäinen ovat alkaneet löytää yhteisen sävelen, ja eilen mm. istuivat vastakkain vaikka kuinka kauan tekemässä toisilleen ”high five”, ja työnsivät toisiaan taaperokärryllä, ja tutkivat toistensa varpaita.

Jotenkin niin ihanaa, miten heistä on tullut ihan best buddies, ja leikit yhdessä alkavat jo sujua. Ollaan tosin nähty tänä vuonna melkein viikottain, tai ainakin joka toinen viikko meidän reissuja lukuunottamatta, eli paljon he ovat olleetkin toistensa seurassa. Ihan mahtavaa kun on melkein samanikäiset minityypit joista on toisilleen seuraa. Molemmat ovat tosi tuttavallisia tapauksia, eivätkä yleensä ujostele toisiaan, vaan ottavat rohkeasti naamasta kiinni ja taputtelevat toistensa päälakia kikattaen. Hassut vauvat! Ainiin, ja meidän kuopus oppi eilen sanomaan myös ”kakka”, ja se onkin tämän hetken kuumin sana kaikista. Kaikki on ”kakkaa”.

Meillä on ollut oikein jouluisa viikonloppu, sillä oltiin sovittu jo viikkoja sitten että tänä viikonloppuna Oton sisko tulee meille koristelu- ja leipomistalkoisiin. Viime viikonloppu ja koko tämä ensimmäinen kokonainen arkiviikko vanhempainvapaan jälkeen on olleet niin hektisiä, että ihanaa kun on tällainen viikonloppu kun saa olla vain kotona. Tekee höpöä meille kaikille!

Huomenna ohjelmassa on varmaankin joulupolkua, ja muutenkin ulkoilua. Voi kun saataisiin pitää tuo mielettömän kaunis ja upea lumipeite,  joka sopivasti joulukuun ensimmäisenä satoi maahan. Ulkona on niin kaunista, ja lumen ansiosta ikkunoista tulvii valoa vaikka eletään vuoden pimeintä aikaa. Lumiset puut näyttävät jotenkin niin lumoavan kauniilta, voisin tuijotella niitä mieluusti tästä helmikuun loppuun asti. Ajateltiin tehdä myös jäälyhtyjä heti kun on tarpeeksi pakkasta! Niin ja aamu vietetään piparitalkoissa, saapa nähdä millainen talo me saadaan aikaiseksi! Tavoitteet on korkealla mutta lopputulos voi olla ihan mitä vaan, haha.

Aivan ihanaa viikonlopun jatkoa ja huomista ensimmäistä adventtia kaikille!

PS: Aikaistin joulukalenteria tunnilla yleisön pyynnöstä, eli uudet luukut aukeavat joka aamu klo 6.00! Huomenna luvassa vähän helppoja DIY-juttuja sunnuntain iloksi. <3


Perjantaiterveiset Pohjoisesta

17.11.2017

Tultiin eilen Ouluun lasten kanssa, ja tämä päivä on ollut tohinaa täynnä. Meidän minityyppi on ihan viittä vaille lähdössä kävelemään ilman tukea, ja me täällä jännätäänkin että ottaako hän ekat askeleet ilman tukea vielä tämän reissun aikana. Hän on suhannut täällä taloa ympäri kävelykärryn kanssa, kun täällä pääsee kivasti pyörimään isoa ympyrää niin ettei kärry välttämättä stoppaa mihinkään. Usein hän päästää irti kärrystä ja seisoskelee ilman tukea pitkänkin aikaa. Heti kun tultiin tänne, hän oli aivan kuin kotonaan. Ilmeisesti vielä sen verran tuoreessa muistissa edellinen reissu että ei arvannut edes jännittää yhtään.

Meidän pikku tuholainen on kyllä juuri sellaisessa tuhoavaisessa iässä että ihan jatkuvasti saa seurata perässä kuin haukka, hän nimittäin paiskaa täysillä lattiaan kaiken mitä käsiinsä vain saa. Hän niin kovasti tykkää heittää, ja vaikka kuinka koittaa sanoa EI, niin ei se oikein mene kaaliin tuolle yhdeksän kuukauden ikäiselle hassulle. Hän ei vielä näe eroa pehmeän pallon ja kaukosäätimen välillä, kaikkea on ihan yhtä kiva paiskoa. Mutta onneksi täällä on monta silmäparia jotka seuraavat hänen touhujaan, ainakaan vielä ei ole mennyt mitään rikki.

Täällä on ihanasti lunta ja lapset ovatkin ulkoilleet kauniissa talvi-ilmassa monta tuntia. Heti tuli paljon jouluisampi fiilis kun täällä on lunta ja niin kaunista. Ihasteltiin koko ajomatka eilen upeita lumen peittämiä puita ja maisemia, oli niin rauhallista ja nättiä. Ja nyt on talvirenkaatkin alla. Matka meni jälleen mukavasti lasten kanssa, heistä on tullut onneksi kaikista kolmesta ihan konkareita jo matkustelussa, eikä tarvitse enää juuri jännittää että kuinka matka tulee sujumaan. Kuopus nukkui kahdet normi päikkärit ja muuten oli hereillä ja leikki ja höpsötti isosiskojensa kanssa.

Mulla oli yksi työtapaaminen tänään aamupäivällä, ja muuten ollaan lähinnä hoidettu asioita, leivottu mun tätien kanssa, siivottu ja tehty tarvittavia ostoksia. Huomenna on tärkeä päivä meille kaikille, ja mua itkettää jo valmiiksi. Ihanaa kuitenkin olla täällä läheisten luona kaikki yhdessä. Se merkitsee paljon. Me vetäydytään nyt viettämään hautajaisia ja hiljentymään rakkaiden ihmisten kanssa, mutta blogi päivittyy kyllä viikonloppuna.

Mä toivotan rakkaudentäyteistä viikonloppua kaikille <3


Perinteinen isänpäivän aamiainen ja muut viikonlopun meiningit

13.11.2017

Sinne meni sekin seitsemäs Isänpäivä, ja uusi viikko on alkanut. Meidän viikonloppu sujui melko rauhallisissa tunnelmissa yhdessäolon ja ruuan äärellä. Lauantaina toinen tytöistä pääsi kummitätinsä kanssa käymään Eläinmessuilla ja oli aivan fiiliksissä siitä. Toisen kanssa taas järkättiin kivaa ohjelmaa kotona. Eilen vietettiin yhdessä Isänpäivää ensin kotona aamiaisella herkutellen, ja iltapäivällä Oton perheen luona. Lapset auttoivat aamiaisen valmistelussa into piukassa ja meillä oli niin kivaa, kun yhdessä kokkailtiin ja katettiin pöytää, ja kiherrettiin isänpäivälahjoista, että mitähän se isi niistä tykkää.

Taktinen päätös siirtää karkkipäivä perjantaille oli muuten loistava, ja tehdään niin varmaan jatkossakin. Jotenkin se lauantai on jämähtänyt omasta lapsuudesta ajatuksiin, mutta perjantai toimii meidän perheelle paremmin. Perjantaina takana on koko arkiviikko, ja ilta kuluu muutenkin lähinnä rennosti ottaessa: silloin voi hyvin pötkötellä sohvalla ja katsoa leffaa karkkipussin kanssa. Lauantaisin yleensä touhutaan enemmän ja ulkoillaan pitkään, ja yleensä leffalle ei ole sopivaa hetkeä kuin vasta myöhään illalla, muuten se katkaisee kummallisesti päivän puuhat. Eli jatkossa karkkipäivä perjantaisin, tämä sopii lapsillekin loistavasti kun he saavat karkkipäivän ”aikaisemmin”, hah. Milloin teillä vietetään karkki- tai herkkupäivää, vai vietetäänkö?

Karkkipäivästä isänpäivään, vikka mulla ei omaa isää olekaan, on kiva että nykyään saan viettää Isänpäivää Oton kanssa, ja Oton perheen luona. Ja tietysti soittaa omalle papalleni myös. Mukavia arkea piristäviä juhlapäiviä ei ole koskaan liikaa, ja on kivaa että Isänpäivä on saanut merkityksen munkin elämässä oman perheen myötä. Me ollaan tosi perhekeskeisiä, ja on myös kivaa kun voi viettää aikaa isolla perheporukalla yhdessä.

Viikonloppuna aloitettiin pikkuhiljaa jo joulun valmistelut, vaikka tänä vuonna meillä ei ole edes aavistustakaan missä joulua vietetään ja miten. Mutta eiköhän nekin ajatukset tästä kirkastu. Muutama lahja on jo ostettu, kun sattui olemaan hyviä tarjouksia parista jutusta, mitä lapset ovat joulupukilta toivoneet. Molemmat kirjoittivat jo viikko sitten pukille, ja aika paljon samoja toiveita löytyi tällä kertaa. Saa nähdä miten tehdään niiden kanssa, miten teillä on toimittu jos on ollut samoja toiveita lapsilla paljon? Lahjatoiveita ja vinkkejä on tulossa blogin joulukalenteriin tänäkin vuonna, joten kerron niistä sitten siellä lisää!

Joulukalenteri starttaa tosiaankin taas joulukuun alussa, ja mulla on 20/24 luukusta lyötynä lukkoon, mutta muutaman luukun verran on vielä varaa toiveille. Eli jos toivotte jotain erityistä joulukalenteriin tänä vuonna, niin kertokaa ihmeessä. Joulukalenteri noudattaa tänäkin vuonna samaa linjaa kuin aiemmin, eli sieltä tulee löytymään jouluruokaohjeita, lahjavinkkejä, joulukoristeita, jouluun liittyviä ajatuksia & mielipiteitä, diy-vinkkejä ja muuta. Se on järjestyksessään jo blogin viides vuosittainen joulukalenteri, aika monta luukkua on siis rustattu joulusta, WAU! Mutta mä rakastan joulua, ja ei todellakaan lopu ideat kesken vaikka tänä vuonna tuleekin täyteen 120 kirjoitettua luukkua joulujuttuja.

Ihanaa uutta viikkoa kaikille ja jakakaa ihmeessä ajatuksianne karkkipäivästä, lahjatoiveista ja joulukalenteritoiveista!


Pyhäinpäivän ja viikonlopun tunnelmia

04.11.2017

Tämän vuoden Pyhäinpäivä on kolahtanut kovemmin kuin monena muuna vuonna yhteensä, kun mun mummu on niin paljon ajatuksissa juuri nyt. Ollaan silti vietetty mukavaa viikonloppua ja nähty ystäviä ja läheisiä, ja onneksi heidän ja oman perheen kanssa ajan viettäminen vie myös niitä ajatuksia mukavampiinkin juttuihin.

Eilen meille tuli Oton pikkuserkku ja meidän lasten sokeriserkut (kiitos rakkaat lukijat tämän termin opettamisesta, hih) kylään, ja nappasin sokeriserkuista joulukorttikuvia siinä samalla. Vietettiin kiva touhuntäyteinen päivä porukalla, lounaaksi valmistettiin ”Karvaisia nakkeja”, ja iltapäivällä nautittiin vielä pullakahvit. Lapset leikkivät kivasti yhdessä, ja oli ihana nähdä pitkästä aikaam kun yleensä nähdään melkein joka viikko, ja nyt tuli meidän reissun takia taukoa.

Tänään me syötiin ruuaksi jouluruokia, sillä mulla on yksi kiva projekti käynnissä ja valmistin tänään aamulla siis jouluruokia. Jouluruuat valmistuivat vähän modernimmalla twistillä tällä kertaa. Mutta siitä varmasti lisää myöhemmin! Oli kyllä ihan kiva maistella lanttulaatikkoa taas melkein vuoden tauon jälkeen, joulukuume sen kuin kasvaa.

Jouluisan päivällisen jälkeen vietettiin kuitenkin taas vähän syksyä, ja lähdettiin ulkoilemaan tuonne +10 asteen lämpimään syysilmaan. Käytiin lasten kanssa pyörä- ja potkulautalenkki ja pysähdyttiin vielä leikkipuistossa, vaikka oli jo aivan pimeää. Se oli lapsista tosi jännittävää, vaikka kellokaan ei ollut kuin viisi. Puisto oli ainakin ihan tyhjä niin pääsi heti kaikkiin keinuihin ja muihin vempeleisiin. Käyttekö te talvella puistossa iltaisin, vai ainoastaan valoisan aikaan? Mietin kun yleensä puistossa on hulluna perheitä ja nyt ei ollut yhtään ketään, että johtuiko pimeydestä, vai siitä että tänään oli Pyhäinpäivä. No, yhtä kaikki meillä oli oikein nasta puistoreissu.

Kun tultiin kotiin, alettiin heti kaivertamaan meidän kurpitsoita tyhjäksi. Joku ehkä muistaakin, että käytiin kuukausi sitten hakemassa Halloween -kurpitsat ihan oikealta kurpitsatilalta, mutta ne odottelivat meidän jääkaapissa sitä Halloweenia. Halloween oli ja meni jo viime viikonloppuna kun oltiin Oulussa (tai tiistaina 31.10.), mutta päätettiin juhlia Pyhäinpäivää sitten kurpitsan kaiverruksella tänään. Se oli aika hauskaa puuhaa. Mä piirsin ääriviivat ja Otto leikkasi kuviot, ja siitähän tuli ihan jees vaikka itse sanonkin!

Tuli tästä Pyhäinpäivästä mukava päivä, vaikka näin iltaa kohti ajatukset menevätkin taas vähän surullisemmille vesille, kun  on aikaa ajatella lasten nukkuessa. Onneksi me vuokrattiin Oton kanssa Bad Moms, ja aletaan kohta katsomaan sitä, niin jos se vaikka vähän kutkuttaisi nauruhermoja.

Ihanaa Pyhäinpäivän iltaa kaikille ja hyvää yötä <3