Vauvan lautasella – samaa ruokaa kuin muillakin

22.01.2018

Multa on kyselty paljon meidän melkein-yksivuotiaan syömisistä, ja nyt olen pitänyt parin viikon ajan (aina kun olen muistanut) sellaista säännöllisen epäsäännöllistä ruokakuvapäiväkirjaa. !!DISCLAIMER!! heti alkuun, että kuvissa on siis satunnaisia annoksia vauvan lautaselta sieltä täältä. Postauksessa ei ole esitelty yhdenkään kokonaisen päivän ruokia, vaan joitakin meidän minin illallisia, lounaita, välipaloja ja aamupaloja eri päiviltä ja eri viikoilta. Kaikkia aterioita en mitenkään ehtinyt tai kyennyt kuvaamaan.

Meidän sormiruokataipaleen aloituksesta kirjoitin heinäkuussa, ja vinkkasin elokuussa erillisessä postauksessa myös parhaista astioista ja muista välineistä tähän puuhaan.

Ollaan menty koko tämä kulunut puoli vuotta kiinteiden ruokien parissa lapsentahtisesti. Vauvalle ei ole ikinä tuputettu ruokaa tai pakotettu syömään, eikä olla syömisistä jouduttu stressaamaankaan. Tyyppi on ollut tosi kiinnostunut ruuasta, ja hän on myös kasvanut hienosti ja tasaisesti, eli siinä mielessä me ollaan päästy tosi helpolla ruokien kanssa. Olen siitä tosi kiitollinen.

Koko perheen brunssi, vauvalle suolatonta ja maidotonta munakokkelia, tomaattia, kurkkua, klementiiniä, ruisnaksuja ja vauvojen lisäsokerittomia kauramuroja. Hän halusi myös oman paahtoleivän. 

Ehkä n. 6-7kk iässä alettiin tarjoamaan se 5 ateriaa päivässä, tosin vaihtelevalla menestyksellä. Välillä hän söi isompia annoksia, ja välillä ei tykännyt muusta, kuin puurosta. Puuro on hänen suurin suosikkinsa. Hän varmaan olisi tyytyväinen jos saisi syödä koko elämänsä pelkkää puuroa. Mutta ollaan siitä huolimatta yritetty tarjota monipuolisesti kaikkea mahdollista, ja nyt viime kuukaudet hän on syönyt tosi reippaasti. Hän on ennakkoluuloton maistelija, ja maistaa yleensä melkein mitä tahansa mitä lautaselle laitan. Vihanneksista ja hedelmistä hän tykkää erityisen paljon, ja myös maustamaton jugurtti on suuri lemppari.

Simppelin sormiruokakeittiön kanapötköjä (broilerin jauhelihaa, porkkanaa, omenaa, kauraryyniä, mausteita), tummaa täysjyvämakaronia, porkkanaraastetta ja kurkkua. 

Sormiruokailu on ainakin meillä ollut sotkuista puuhaa, ja ihaillen olen katsellut joidenkin siistejä vaaperoita, jotka syövät itsenäisesti lusikalla jo alle 1-vuotiaana siististi. Meillä siihen on vielä pitkä matka, ja tällä hetkellä menossa on oikein mega sotkuvaihe, kun 11kk neiti tunnustelee ja kokeilee ja heittelee ja puristelee ja litistelee ruokaansa. Onneksi on rätti, harja ja kihveli sekä hyvä imuri, niillä pääsee jo pitkälle. Ja vaatteiden kanssa sappisaippua on ehdoton. Välillä jaksan laittaa ruokalapun, välillä en, mutta kaikki vaatteet on meillä ostettu käyttövaatteiksi, ja tähän asti ovat ainakin lähteneet pyykissä puhtaaksi.

Uunilohta limemehulla, valkosipulilla ja mustapippurilla maustettuna, riisiä, raejuustoa, kurkkua ja tomaattia. Hän halusi kokeilla mitä tapahtuu jos kaataa nokkamukista vettä lautaselle. Yläpuolella lopputulos. 

Vaikka hän ei vielä osaa syödä siististi, hän osaa kuitenkin syödä todella hienosti. Hän pureskelee kuudella hampaallaan huolellisesti ruuan. Meidän ei ole tarvinnut panikoida ruokien koostumuksista yhtään. Sileitä soseita ei olla syötetty ollenkaan, mutta toki hän on itse nauttinut smoothieita pussista, ja kyllä me ostetaan välillä purkki (tai pussiruokaakin). Purkkeja harvemmin, mutta pusseja olen kyllä ostanut joka viikko. Ne on niin helppo napata mukaan, ja vauva itse ne syö suoraan pussista, ilman sotkua, vaikka autossa tai ostoskeskuksessa, tai ihan missä vaan.

Välipalalla hän söi äidin kuvausjutuista ylijääneitä mustikoita ja mansikoita, banaania, ja smoothien pussista. 

Muutenkin ollaan syötetty vauvaa melko vähän, suurimmaksi osaksi hän on syönyt aina itse, oli se sitten lihapullia, puuroa tai smoothieta. Paljon helpompaa, kun saa itsekin keskittyä oman ruuan syömiseen, kun vauva syö itse oman illallisensa, eikä kenenkään tarvitse syöttää. Samalla vauva saa myös hienosti olla mukana tasavertaisena jäsenenä koko perheen yhteisessä ruokahetkessä.

Muu perhe söi nachos supremea, hän söi jauhelihaa-papu-tomaattipaistosta, tummaa täysjyvämakaronia, avokadoa, tomaattia ja keitettyä maissia. 

Ruoat olen tehnyt sillä periaatteella, että samaa kuin meillä muillakin, mutta ilman suolaa (ja 10kk ikään asti ilman maitotuotteita myös). Reilun kuukauden ajan mukana olleet hapanmaitotuotteet on tuoneet taas ihan uusia ulottuvuuksia ruokailuihin. Vauva on aivan ihastunut jugurttiin, raejuustoon ja rahkaan. Piimääkin pitäisi kuulemma ostaa, t. ylpeä isosisko, joka on Oton piimäkaveri omien sanojensa mukaan. Piimää ei kuitenkaan olla vielä kokeiltu.

Vauvalle sopivaa pasta bolognesea, eli paseerattua tomaattia, porkkanaraastetta, sipulia, valkosipulia, mustapippuria, paprikajauhetta, jauhelihaa ja spagettia. 

Olen pyrkinyt tarjoamaan vähintään 2-3 kertaa viikossa kalaa, usein myös kasvisruokaa, ja monipuolisesti eri vaihtoehtoja, eli ei pelkkää riisiä tai pelkkää perunaa. Ihan niin kuin syödään muutkin monipuolisesti eri ruokia. Olen tehnyt paljon uuniruokia. Simppelin sormiruokakeittiön kanapötköt on meillä sekä vauvan että isompien tyttöjen lemppareita. Välillä olen tehnyt satsin kanapötköjä, jos olen ollut aikeissa tehdä vaikka pitkän haudutuksen vaativaa mausteista lihapataa muulle perheelle. Silloin olen antanut vauvalle kanapötköjä riisin ja vihannesten kanssa, ja muut ollaan syöty pataa riisin ja vihannesten kanssa. Koin pääseväni sillä tavalla helpommalla, kuin hauduttelemalla kokonaan oman padan vauvalle, vaikka toki niinkin olisin voinut tehdä jos olisin vaan jaksanut (ja omistanut toisen padan).

Tehtiin kukkakaalipastaa Hannan Sopan ohjeella muulle perheelle, ja vauva sai uunissa paahdettuja (limemehulla ja paprikajauheella maustettuja) kukkakaaleja, pinaattitagliatellea ja Simppelin Sormiruokakeittiön kanapötköjä. 

Suolan suhteen olen ollut tarkkana, mutta en kuitenkaan mitenkään neuroottinen. Itse en ole ikinä lisännyt suolaa vauvan ruokaan, mutta välillä olen antanut palan vähäsuolaista leipää, Talk-muruja pinsettiotteen harjoitteluun ym, varsinkin nyt kun ollaan jo tosi lähellä sitä 1v ikää. Aion olla tarkkana myös 1v-synttäreiden jälkeen, koska eihän se suolan sietokyky yhdessä yössä kasva mitenkään järjettömän paljon suuremmaksi. En yleensä lisää ollenkaan tai ainakaan kovin paljoa suolaa meidän ruokiin, vaan lisätään sitten Oton kanssa se suola suoraan lautaselle jos tuntuu että tarvitsee. Usein muut mausteet riittävät. Suolan käytöstä voi lukea lisää vaikka tästä artikkelista.

Banaania, pensasmustikkaa, mansikkaa, Nallen kauramuroja ja maustamatonta jugurttia. 

Sokerin suhteen olen ollut vielä tarkempi, ja aion olla jatkossakin. Kun isommat tytöt saavat ne euron irtokarkkipussit karkkipäivänä, vauva saa tyhjään irtokarkkipussiin niitä omia sokerittomia muroja ja naksuja, tai tuoreita hedelmäpaloja. Niihin hän on ollut kovin tyytyväinen, ja hän on ylpeä omasta rapisevasta pussistaan.

Imetys jatkuu edelleen lapsentahtisesti sinne 1v ikään asti, mutta imetyskerrat on jonkin verran vähentyneet jo, kun ruoka on ottanut tilaa mahasta. Nykyään imetys on enemmän sitä läheisyystankkausta, ja sellainen pieni rauhallinen hetki ennen kuin räpätäti viilettää taas ympäri kämppää. 1v iässä aion lopettaa yöimetyksen pikkuhiljaa, mutta päiväimetysten suhteen mennään ihan siten kun vauva itse haluaa, mulla ei ole mikään kiire lopetella.

Olen tyytyväinen siihen, miten ruokailut ovat sujuneet. Itselleni kokemus on tuonut varmuutta äitiydessä, monellakin saralla. Tällä kolmannella kerralla uudet vaiheet syömisissä on menneet tosi helposti ja luontevasti, kun kahdella ensimmäisellä kerralla niitä vielä jännitin jonkin verran.

Sellaisia ruokakuulumisia meillä. Pian koittavat 1v-synttärit, ja tarjoilut ovat jo kovasti mietinnässä. Saa vinkata kivoja tarjoiluita, joita 1v voisi maistaa myös ilman että heti maagisen rajapyykin täytyttyä tarvitsee vetää hurjat sokeriöverit. Kakkua hän saa kyllä silti maistaa pikku palan, ja meille tulee ihan oikea kakku. Mutta sen kaveriksi olisi kivaa laittaa kaikkia hedelmäherkkuja ja muita tarjolle, joita voisi antaa ihan surutta hänellekin niin paljon kuin napa vetää.

Ihanaa uutta viikkoa tyypit <3


Kokemuksia sormiruokailusta & parhaat astiat vauvalle

24.08.2017

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Ipanaisen kanssa.

Aloitettiin Novan kanssa kiinteiden maisteleminen 5,5kk iässä, kun valmiudet täyttyivät. Kirjoitin ruokailun aloituksesta ja siihen liittyneistä ajatuksista pitkän postauksen. Nyt ruokailua on takana kuukauden verran, ja todella nopeasti innokkaasta maistelijasta on kehkeytynyt taitava ruokailija joka syö jo viisi ateriaa päivässä, ja aterioi aina yhtäaikaa muun perheen kanssa.

Osan ruuista hän ruokailee itse, ja osa me syötetään, mutta kaikessa mennään lapsentahtisesti, eli koskaan ei laiteta lusikkaa/ruokaa hänen suuhunsa vaan hän tulee itse sitä kohti, ja lopetetaan aina heti kun hän vaikuttaa kylläiseltä. Nova osoittaa selkeästi olevansa kylläinen. Hän alkaa laittamaan sormia suuhun ja kääntää päätä pois lusikasta. Ruuan jälkeen kysytään myös onko ” kiitos!”, ja hän aina hymyilee tai nauraa tyytyväisenä ja alkaa taputtaa pöytää.

Alusta asti ollaan käytetty ruokailussa Ipanaiselta saatuja silikonisia Ezpz – Happy Mat – & Mini Mat -astioita. Ezpz:n matit kiinnittyvät suoraan pöytään, ja ovat pehmeitä. Niissä on ruokailualusta ja kuppi samassa. Näinollen lapsen huomio kiinnittyy suoraan ruokaan, eikä esimerkiksi lautasen heittelyyn tai pöydästä irroittamiseen, kun se on mahdotonta. Silikoni on aivan loistava materiaali vauvan ruokailuun, sillä se on hypoallergeeninen, myrkytön, kestävä ja turvallinen.

Elintarvikeluokan silikoni ei sisällä mitään haitallisia aineita, kuten ftalaatteja, BPA:ta tai PVC:ta. Silikoni on myös hygieeninen materiaali, sillä se ei kerää itseensä bakteereja, ja se on helppo puhdistaa tiskaamalla tai pesukoneessa. Meillä astiat ei ole myöskään värjäytyneet edes mustikoista, mutta olen innokkaana kyllä aina putsannut ne heti käytön jälkeen.

Happy Mat ihan oikeasti pysyy kiinni pöydässä koko ruokailun ajan, toisin kuin jotkut imukuppiastiat tai muut viritelmät, ja se tarttuu kaikenlaisiin pöytiin. Mini Mat on kulkenut meillä reissuissa mukana, ja se on kätevä ottaa mukaan kun on kooltaan vain puolet isommasta kaverista. Ezpz ruokailualustoja saa kivoissa väreissä, meillä on kaunis vihreä Mini Mat ja upea vaaleanharmaa Happy Mat. Ezpz:n alustat kestävät niin uunin, mikroaaltouunin kuin astianpesukoneenkin. Meidän mikro on vaan harmillisesti sen verran pieni, että Happy Mat ei sinne mahdu, mutta jos on tarvetta mikrottaa ruokaa niin onneksi voi sitten käyttää Mini Matia.

Ruokailualustoissa on hauska hymynaamakuvio, joka sekä naurattaa lasta, että auttaa hahmottamaan annoskokoja. Silmät ovat 1dl kokoisia, ja hymyilevä suu on 3dl kokoinen. Kolme lokeroa muistuttaa tarjoilemaan kasviksia, protskua ja hiilihydraatteja sopivassa suhteessa. Näistä saa tehtyä myös hauskoja ”naamoja” muutenkin, silmien yläpuolelle voi tehdä vaikka kurkkutikuista hiukset, ja ”silmiin” vaikka melonipalleroista ja mustikoista silmät, ja suuhun voi keksiä vaikka mitä hauskaa. 

Meillä on käytössä soseruokailussa myös Choomee Snack’n sose/smoothie/puuropussit, sekä Choomee Sipp’n -silikoniset korkit niihin. Kaupan smoothie-pusseissa on aina kovat ja ikävät korkit, jotka vuotavat heti jos vauva puristaa pussia ja tuntuvat ikävältä pehmeissä ikenissä. Ipanaiselta saa Choomeen silikonisia Sipp’n -korkkeja, jotka tekevät myös kaupan pusseista vuotamattomia, ja ovat pehmeitä pikkuisille ikenille. Pusseja ja korkkeja saa sekä erikseen, että yhteispakkauksessa Ipanaisesta.

Novakin osaa imaista itse smoothiet naamariin Choomeen korkkien avulla. Mä olen käyttänyt Choomeen uudelleentäytettäviä smoothiepusseja tosi paljon, ja tehnyt Novalle täytettä niihin itse. Itse moneen kertaan käytettävät, täytettävät ja pestävät pussit ovat ekologisia, ja mahdollistavat tuoreiden smoothieiden, puurojen ja muiden soseruokien helpon mukaan ottamisen ja, sen että vauva voi syödä ihan itse. Korkkien avulla se että vauva syö sosemaista ruokaa itse on jopa melko siistiä, mikä on yllättänyt mut täysin. Nova syö itse paljon siistimmin näistä pusseista, kuin mun syöttämänä lusikasta.

Novan kanssa ollaan käytetty melko vähän valmiita ruokia, ja menty suurimmaksi osaksi itsetehdyillä herkuilla. Välillä ollaan kyllä turvauduttu valmiiseenkin, kun ollaan reissattu enemmän. Tämä ei ole ollut mikään erityinen valinta, nyt on vaan ollut tarpeeksi voimavaroja ja aikaa siihen että ollaan kokattu hänelle. Ja jotenkin olen sisäistänyt nyt helposti sormiruokailun ja uusien ruokailuohjeiden kanssa sen, että puolivuotiaskin on jo valmis syömään ihan oikeaa ruokaa, eikä tarvitse olla mitään sileäksi ajettuja mahdollisimman mauttomia mössöjä.

Aamuisin ja iltaisin Nova syö kaurapuuroa tai neljän viljan puuroa hedelmäsoseella. Tässä olen käyttänyt joko itse tehtyä sosetta, tai Bonnen Suomessa valmistettuja 100% hedelmäsoseita jotka tulevat isoissa tetroissa, ja säilyvät jääkaapissa avattuna useita päiviä. Samoja Bonneja käytän kreikkalaisen jugun sekaan isommille tytöille ja itselleni. Välillä Nova syö puuron sijaan Talk -muruja ja hedelmäpaloja. Ja yleensä annan hedelmäpaloja/vihanneksia/marjoja myös puuron lisäksi, jotta hän saa myös sormiruokailla. Välipalan Nova sormiruokailee aina, ja se on yleensä vihannesta tai hedelmää. Lemppareita on vadelmat, kurkut, melonit, ja nektariini.

Lounaalla ja päivällisellä Nova syö samaa ruokaa kuin mekin, mutta vauvaversiona. Yksi Novan herkuista on avokadopasta, jota hän on nyt muutaman kerran syönyt. Avokadopasta on tietenkin vauvaversio meidän perheen klassikkoherkusta. Vauvan avokadopastaan tulee täysjyvämakaronia, tuoretta avokadoa, limemehua, basilikaa, valkosipulimaustetta (suolatonta), ja pari lusikallista äidinmaitoa (tai korviketta). Nova tykkäsi tosi paljon tästä herkusta. Ajoin sen silppurilla sellaiseksi kiinteäksi mössöksi jotta maut sekoittuivat, ja lisäsin sekaan tilkan äidinmaitoa suoraan lähteestä, kun koostumus oli melko kuiva.

Olen huomannut että Novan lemppareita on ruuat joissa on kunnolla makuja, mauttomat mömmöt hän jättää suosiolla muille. Yrteillä saa helposti makua vauvan ruokiin. Kerran kun Nova oli meidän kanssa keittiössä kokkailemassa, hän tarrasi basilikaan kiinni ja maistoi aivan onnesta soikeana sitä ihan itse.

Vaikka Nova syö jo viisi ateriaa päivässä, tissi on edelleen hänen pääravintonsa. Ruokaa hän syö yleensä n. 1-1,5dl kerrallaan yhteensä, ja aina ennen ruokia mä imetän hänet, kuten myös aina ennen päivä- ja yöunia, sekä yöllä. Nova käy rinnalla edelleen n. 8-12 kertaa vuorokaudessa.

Ruuan jälkeen me huuhdotaan Novan suu pienellä vesitilkalla, jonka hän nauttii itse nokkamukista. Meillä on käytössä Ipanaiselta saatu suloinen DonebyDeer -nokkamuki harmaalla kannella ja kultaisilla pilkuilla. Toinen nokkamukilemppari on Design Lettersin N-muki, siinä tosin ei ole kahvoja niin se ei pysy käsissä yhtä helpasti kuin DonebyDeer. Käytössä on myös Ipanaiselta saatu DonebyDeerin ruokailuessu.

Ruokailuun on Ipanaisella mittava valikoima innovatiivisia ja hauskoja tuotteita, jotka tekevät lapsen ruokailusta hauskaa, aavistuksen siistimpää ja helppoa. Ainakin meillä on tällä kertaa sujunut kiinteiden aloitus sata kertaa helpommin kuin koskaan ennen. Uskon että se on oikeanlaisten astioiden lisäksi eniten kiinni vauvan valmiuksista, ja myös omasta rennosta asenteesta, ja tietouden lisääntymisestä.

Ainiin, Novan maailman cooleimmat lusikat ovat Oogaan, ja nekin on saatu Ipanaiselta. Jos siis olet sitä tyyppiä joka leikkii lusikalla lentokonetta ja junaa, käy ostamassa nämä niin olet vielä uskottavampi!

Ihanaa päivää kaikille <3