Vaikka viime sunnuntaina tuntui siltä että vauva saattaa alkaa syntymään hetkenä minä hyvänsä, ollaan me onneksi päästy taas yksi kokonainen viikko eteenpäin ja vauva on turvallisesti masussa edelleen. Supistukset ovat rauhoittuneet alkuviikosta ja perjantaisessa kontrollissa tilanne näytti onneksi ihan hyvältä. Nyt vain toivotaan että tilanne jatkuu hyvänä tästä eteenpäinkin, parin päivän päästä onneksi on taas neuvolalääkäri niin pääsee tarkistamaan että pienellä on kaikki hyvin. Pikkutyyppi  oli perjantaihin mennessä ottanut 120 gramman kasvuspurtin sunnuntaista ja paino oli jo 750g!

Mun olo on ollut aika hyvä viikontakaiseen verrattuna, mutta Tiara-raasun parantuminen otti taas takapakkia! Kuumetta ei ole ollut keskiviikon jälkeen ja pari päivää neiti olikin ihan pirtsakkana mutta nyt on tilalle tullut niin paha yskä että yöt on menneet ihan pipariksi. Huomenna mennään uudestaan käymään lääkärissä katsomassa että mikä siellä kurkussa oikein kutittaa, on niin sydäntäsärkevää kun toisella lähtee vain pienen kuiskauksen verran ääntä ja sitten se surkeasti sängyn pohjalta kuiskaa että ”äiti auttaa!” keskellä yötä. Voi pientä, toivottavasti Tiaralla olo helpottaisi pian. Päivällä yskä ei ole onneksi ollut niin paha ja Tiara on vaikuttanut ihan hyvävointiselta mutta pitää katsoa miten tämä yö sitten sujuu.

Mutta nyt niitä masukuvia vimeinkin parin viikon tauon jälkeen. Masutyyppi on vaan villiintynyt entisestään tästä mun lepäämisestä ja mun maha heiluu ihan jatkuvasti joka suuntaan. Aamulla kun mä herään niin masu pomppii ja illalla kun alan nukkumaan on vaikea löytää hyvää asentoa kun kaveri koittaa potkia sänkyä mun mahan läpi oli mun asento mikä hyvänsä. Tänäänkin maha on muljunut tasaiseen tahtiin ja saatiinkin hauskasti tallennettua kuviin Oton kanssa kuinka maha muuttui alle puolen tunnin sisälä ihan eri muotoiseksi!!

Mun masu oli siis parin päivän ajan tuolla tavalla tasaisemmin jakautunut mutta sitten yhtäkkiä sillä aikaa kun räpsittiin noita kuvia joissa Tipa tökkii mun masua niin tyyppi päättikin valahtaa takaisin alemmas ja masu valahti siinä mukana. Perjantaina vauva oli ainakin raivotarjonnassa ja oonkin ollut tuntevinani aika mojovia monotuksia kylkiluihin aina välillä, voin vaan kuvitella miltä ne potkut tuntuvat myöhemmin kun viimeksi Tiara vain hellästi nyrkkeili mun kylkiluihin ja oon kuullut hurjasti kauhutarinoita siitä millaista tuhoa ne pienet jalat voi saada aikaan! Innolla odottelen!

Multa pyydettiin jo monta viikkoa sitten uutta vertauskuvaa Tiaramasusta ja nykyisestä masusta mutta nyt vasta sain aikaiseksi tehtyä sellaisen! Ja en tietenkään sitten viime raskaudessa juuri tällä raskausviikolla ottanut masukuvaa ollenkaan joten tuossa kuvassa Tiaramasu -kuva on otettu viikkoa myöhemmin, mutta eikai se ole niin tarkkaa.

Tuntuu hurjalta että viikkoja on jo 26! Vastahan mä hehkutin puoliväliä ja nyt ollaan jo reippaasti sen ohi ja viimeinen kolmanneskin häämöttää jo ihan pian. Mutta ihanaa että aika on mennyt näin äkkiä, saisi mennä mun puolesta vieläkin nopeammin. Toisaalta tuntuu kuitenkin helpottavalta että on vielä aikaa valmistella kaikkea vauvaa varten.

Mä oon niin hurjan väsynyt että ajatus ei jotenkin kulje ollenkaan, toivottavasti saitte edes jotain tolkkua tästä tekstistä! Koitan palailla mahdollisimman pian vähän selkeämpien ajatusten kanssa, nyt on nimittäin aivan pakko mennä nukkumaan. Ihanaa alkavaa viikkoa teille kaikille<3