Kuten aiemmin kerroinkin, kävin alkuviikosta kokeilemassa KC Professionalin uutta Olaplex-hoitoa Kampissa. En oikeastaan tiennyt hoidosta juuri mitään sen enempää kuin parin netissä silmiin osuneen aiemman testikokemuksen verran. Olaplex on siis uudenlainen hiusten hoitokäsittely, jonka voi tehdä joko värjäyksen tai vaalennuksen yhteydessä, tai sitten ihan yksinään. Multa ei nyt hiuksiä värjätty, mutta hoitoa pääsin kokeilemaan.

Olaplex on kaksivaiheinen käsittely, jossa ensimmäinen aine sekoitetaan joko väriin tai vaalennusaineeseen, tai sitten veteen. Toinen aine lisätään hiuksiin sitten kun edellämainitut on pesty pois, annetaan vaikuttaa ja sitten pestään ja muotoillaan hiukset normaalisti. Lisäksi sain vielä kolmannen purkin kotiin, jonka avulla saavutettua tulosta voi ylläpitää kampaamokäsittelyiden välillä.

”Miten se toimii?
Olaplex hoitaa ja korjaa hiuksen kuitukerroksen rakennetta ainutlaatuisen tekniikan avulla. Olaplex perustuu keksintöön, joka estää hiuksen rikkisiltoja katkeamasta käsittelyn yhteydessä ja samalla korjaa jo katkenneita rikkisiltoja. Olaplex estää vahingoittumista, korjaa jo syntyneitä vaurioita ja vahvistaa hiuksia.” (KC Professional Olaplex)

Mun hiukset on jo noin vuoden ajan katkeilleet todella paljon, lähinnä oikealta puolelta ja takaa. Vasen puoli taas on kasvanut normaalisti ja tasaisesti kokoajan. Olen yrittänyt miettiä syytä tälle kummalliselle toispuoleiselle katkeilulle, mutta siihen ei ole auttanut nukkuma-asennon muuttaminen, hiusten pitäminen mahdollisimman vähän kiinni tai mikään muukaan mitä olen kokeillut. Nyt n. 8 viikkoa syömäni biotiini on vaikuttanut kyllä kasvunopeuteen, ja kuukausi sitten Lorealin kampanjan yhteydessä leikattu kuontaloni on säilynyt tähän asti aika tasamittaisena. Nyt toivon, että tämä Olaplex-hoito estäisi katkeilun kokonaan, ja saisin viimeinkin kasvattaa omat hiukset pidemmäksi.

Taustalla mun tukkatilanteessa on vaalennus asteittain pikimustasta vitivalkoiseksi vuodessa, ja se ei tehnyt kovin hyvää tukalle. Myös toisen vuoden kestänyt blondin värin ylläpito rasitti hiuksia, vaikka en blondannutkaan kuin juurikasvua. Oman jälkensä ovat jättäneet myös kaksi raskautta, vuoden imetys ja 16-vuotiaana aloittamani aktiivinen hiustenpidennysten käyttö, josta tosin olen pitänyt taukoa viime kesästä asti.

Hoidon jälkeen mun hiukset ovat olleet todella pehmeät ja sileät, ja kun olen suihkussa kastellut hiukset eivät ne ole muistuttaneet märkää hamppukasaa, vaan ovat tuntuneet heti kastellessa (ennen pesua ja hoitoainetta) samalta kuin yleensä vasta intensiivisen tehohoidon jälkeen. Vaikutus ei siis ole ainakaan mennyt ohi näiden muutaman päivän aikana, vaan edelleenkin hiukset tuntuvat tosi hyvältä. Olen kokeillut myös antaa hiusten kuivaa ihan itsekseen suihkun jälkeen, ja ne ovat olleet pehmeät ja sileät. Ennen hoitoa en voinut tehdä niin, koska hiukset kuivuivat sellaiseksi takkupehkoksi että kuivana harjatessa olisi katkennut puolet pituuksista.

Tosiaan en voi vielä sanoa sen enempää hoidon pitkäaikaisesta vaikutuksesta, mutta ainakin toistaiseksi tuntuu tehonneen hyvin ja mun ei tarvitse pelätä hiusten harjaamista niinkuin tähän asti. Nyt jatkan biotiinin syömistä, Olaplex-kotihoidon käyttämistä ja hiusten hellää kohtelua ja toivottavasti vuoden päästä mulla on metrikutrit!

Kiitos paljon Olaplexille siitä että pääsin kokeilemaan hoitoa. Ja ihanaa päivää teille kaikille <3

Moikka ihanat! Musta tuntuu että en ole kirjoitellut kuulumisia kunnolla hetkeen kun on ollut niin paljon touhuttavaa että olen sitten kertonut vaan niistä erityisemmistä jutuista kuten synttäreistä ja muista. Niiden ohella ollaan kuitenkin eletty ihan sitä tavallista perus arkea vaan ja nyt mä ajattelin jakaa teille meidän kuulumisia muutaman räpsäisyn muodossa tämän alkuviikon ajalta. Pakko myöntää että viime yö meni niin surkeasti että mulla on takana unta ihan muutaman katkonaisen tunnin verran, ja siksi ei ajatus kulje juuri yhtään.

Yritän aloittaa lausetta ”Meille kuuluu…” ja päähän tulee vaan ”väsyttää. haluaisin syödä kakkua, onkohan meillä vielä kakkua.. aa pitäskö mennä nukkumaan, en jaksa. pakko jaksaa. ei kyllä mä nyt teen tän. mitä meille kuuluu?” Joten ehkä mä vaan näytän näitä kuvia!

Ihania haleja työpäivän jälkeen sohvalla. Herkullinen lounas Fabricissa Aleksanterinkadulla, ja yksi ensimmäisistä designeista joita itse suunnittelin töissä valmiina koruna.

Kaupasta iltaherkuksi mukaan tarttuneet uudet luomu-pillimehut menivät lapsille hyvin kaupaksi, en saanut edes maistiaista. Hississä hymyilytti pehmeä tukka joka ei sojottanut tuulesta huolimatta. Ja esikoista nyt naurattaa kaikki, ja lentää kyllä sellaista juttua että pistää muitakin naurattamaan, voi juku!

Ananaksia vaatteissa ja höpsöjä pieniä tyttöjä. Cosmo ja suklaalevy, jotka vielä odottavat avaamistaan. Taitavat aueta vasta huomenna, koska nyt tulee uni. Sormet ristissä että se uni ei katkeaisi niin monta kertaa kuin viime yönä!

Hyvää yötä kaikille, toivottavasti siellä nukutaan paremmin kuin täällä! 😀

Tänään ei olekaan luvassa perinteistä viikon arkiruokapostausta, vaan postauksen täydeltä Zeldan synttäriherkkureseptejä. Me haluttiin runsas herkkupöytä, ja vähän sellaisella jokaiselle jotain -periaatteella mentiin. Yritettiin keksiä mahdollisimman erilaisia juttuja, suolaista ja makeaa, kasvisjuttuja ja lihaisampia vaihtoehtoja. Viidakkoteemaa tietenkin mietittiin myös, ja ehkä parhaiten teemaan sopiva tarjottava olikin meidän herkulliset banaanitikkarit, jotka tuntuivat maistuvan sekä isommille että pienemmille vieraille paremmin kuin hyvin.

Meillä oli n. 25 hengen juhlat eli ei mitkään hirmuisen isot mutta ei ihan pienetkään. Tarjolla oli banaanitikkareiden lisäksi suolaisia kinkku-paprikamuffineja, feta-pinaattipiirakkaa, poppiksia coctailtikuissa, mokkapaloja, keksejä, marja-valkosuklaatäytekakkua ja rocky roadia. Kakun teki mun ystäväni, joten me päästiin sen suhteen vähän helpommalla. Muutenkin yritettiin stressata tarjottavista mahdollisimman vähän, ja siksi valmistettiin sellaisia helppoja juttuja jotka eivät vaatineet hiusten halkomista tai kauheasti uuden opettelua, paitsi ne banaanit, niiden kanssa meinasi muutama ärräpää lennellä, mutta oli sen arvoista ehdottomasti.

Joku kommentoikin hauskasti, että meillä oli ihanan tavalliset synttärit tavallisine synttäriherkkuineen ja rennosti kotona. Se tuntui tällä kertaa parhaalta ratkaisulta, ja mä en ole herkkujen ja koristeiden suhteen mikään hifistelijä vaikka kuinka haluaisin. Niin kauan kuin mä olen puikoissa, tulee meillä aina olemaan kaikki tarjottavat joko suhteellisen yksinkertaisia, tai sitten sellaisia hifistely-yrityksiä jotka ovat vähän sinnepäin. Tähän asti ovat kelvanneet, toivottavasti jatkossakin!

Feta-pinaattipiirakka

Pohja:

2,5dl Myllärin piirakkapohja-ainesta*

100g sulatettua voita

1dl vettä

Täyte:

1 ps pakastepinaattia

1 prk kermaa

3 kananmunaa

200g fetajuustoa pilkottuna

1 sipuli

suolaa ja mustapippuria

Sekoita piirakkapohjan ainekset keskenään ja painele vuokaan, maailman helpointa. Sulata pakastepinaatti ja sekoita yhteen kerman, munien ja fetajuuston kanssa. Esipaista pohjaa 10min 180-asteisen uunin toisiksi alimmalla tasolla. Pilko sipuli ja kuullota nopeasti pannulla. Lisää se muiden joukkoon, ja mausta suolalla ja pippurilla. Kaada seos esipaistetulle pohjalle, ripottele halutessasi juustoraastetta päälle ja paista uunissa vielä n. 25-30min.

Kinkku-paprikamuffinit (40kpl)

300g palvikinkkupala

1 iso paprika

9dl vehnäjauhoja (Myllärin leivontakarkea vehnäjauho*)

6tl leivinjauhetta

6 kananmunaa

375g leivontamargariinia

150g mozzarellajuustoraastetta

200g kermaviiliä

1-1,5tl suolaa

välimeren yrttimaustetta

tukevia muffinivuokia tai muffinipelti

Pilko kinkut ja paprikat. Sulata margariini ja sekoita joukkoon munat, kermaviili, kinkku ja paprika. Sekoita erillisessä kulhossa jauhot keskenään ja lisää seokseen varovasti sekoitellen. Lisää suola. Täytä muffinivuoat taikinalla (3/4), ripottele päälle juustoraastetta ja yrttimaustetta koristeeksi. Paista uunin toisiksi alimmalla tasolla 225 asteessa n. 15 minuuttia.

Banaanitikkarit n. 30kpl

15 banaania

150g valkosuklaata

150g tummaa suklaata

150g maitosuklaata

50g cashewpähkinöitä

nomparelleja

coctailtikkuja

Kuori ja puolita banaanit. Laita coctailtikut niihin, ja laita sitten banaanit pakkaseen pariksi tunniksi. Sulata suklaat erikseen mikrossa tai vesihauteessa laakealle lautaselle. Murskaa pähkinät ja laita myös ne omalle lautaselleen. Ota banaanit pakkasesta, ja pyörittele banaania aina ensin haluamassasi suklaassa, ja sitten joko pähkinämurulautasella, tai ripottele nomparelleja päälle. Laita sen jälkeen banaanit vielä takaisin pakkaseen siihen asti että ne tarjoillaan. Tärkeintä on että banaanit on kylmiä silloin kun ne kuorrutetaan, koska suklaa on kuumaa. Muuten banaanit menee löllöksi ja tikut irtoilee ja banaanit lentelee ja saattaa päästä niitä aiemmin mainittuja ärräpäitä.

Rocky Road

200g maitosuklaata

200g tummaa suklaata

100g cashewpähkinöitä (tai muita pähkinöitä)

pari desiä minivaahtokarkkeja (esim Tiger)

(keksinpaloja, lakua, kuivattuja hedelmiä, ihan mitä vaan)

Tähän on kaikenlaisia ohjeita, mutta meillä toimi niin yksinkertaisesti että sulatin suklaat yhtäaikaa mikrossa isossa kulhossa, sekoitin vaahtikset ja pähkinät sekaan ja kaadoin mössön isolle lautaselle jonka olin päällystänyt leivinpaperilla. Sitten tunniksi pakkaseen, ja sen jälkeen leikkasin sopiviksi paloiksi isolla veitsellä. Maailman helpoimmin valmistuva synttäriherkku.

Mokkapalat me tehtiin Myllärin valmiista mokkapala-aineksesta*, ja oli muuten super iisiä. Sekoitettiin vaan ainekset yhteen, paistettiin pohja uunissa, ja levitettiin valmis kuorrute päälle, jonka jälkeen koristeltiin ne eri värisillä nomparelleilla. Maistuivat muuten aika hyvältä, autenttisemmalta kuin tälläiset ”lisää vain vesi ja munat” -leivonnaiset yleensä. Erittäin hyvä pikatarjottava! Yhdestä paketista tuli puoli pellillistä.

*Myllärin Mokkapala-aines, vehnäjauho ja piirakkapohja-aines saatu  blogin kautta testattavaksi.

Kyllähän tästä voi arkeenkin napata vinkit, ketäpä ei piristäisi ihana itsetehty fetapinaattipiirakka lounaana tai toimistolle muffinien vieminen tuliaisina! Kieltämättä tuli vähän nälkä ja ikävä juhlaherkkuja tätä tehdessä. Toivottavasti pidätte resepteistä.

Ihanaa keskiviikkopäivää kaikille <3

Tällä viikolla aurinko viimeinkin hellii taas ja sain ensimmäistä kertaa pukea keväisen trenssitakkini päälle eilen. Trenssin seuraksi valitsin vaaleanpunaista ja vaaleansinistä, aika hempeää meininkiä, mutta sopii mun mielestä kivasti kevääseen. Ettei olisi mennyt liian hempeäksi, asustin vaalean asun mustin asustein, ja laitoin jalkaan Red or Deadilta joskus viime keväänä saamani hauskat nilkkasukat, joissa on silmiä ja sarvia ja vaikka mitä. Pieni yksityiskohta, mutta mun omaan mielialaan sillä oli suuri vaikutus. Hihittelin päivän mittaan sukille aina kun satuin muistamaan ne.

Kuvattiin asu Oton kanssa kun tulin töistä kotiin ruokaostospussien kanssa ja voin kertoa että kulisseissa tapahtui, hahah! Mutta valo oli kerrankin ihana, ja jotenkin oli freesi olo vielä töistä tullessakin, vaikka kävin kaupassa ja kellokin oli jo lähemmäs kuusi. Uudet vaatteet toki piristivät myös sekä fiilistä, että asukuvia. Se että saa talven paksujen kamppeiden jälkeen vihdoin käyttää vähän kevyempiä päällysvaatteita on ihanan virkistävää, eikä enää tuntunut siltä että peilistä katsoo aina sama look vaikka kuinka valkkaisi vaatteita (sinne takin alle) puoli tuntia.

Takki H&M Conscious collection / Jakku Gina Tricot / Paita H&M / Farkut Gina Tricot Alex / Sukat Red or Dead* / Kengät Zara / Laukku Coach

Hiukset olivat kerrankin ojennuksessa käytyäni aamulla kokeilemassa paljon hehkutettua Olaplex-hoitoa KC Professional Studiolla. Mulle kokemus oli mielenkiintoinen ja ainakin mun silmiin hiukset näyttävät tässä postauksessa huomattavasti tavallista paremmalta, mihin toki vaikuttaa sekin että joku muu stailasi ne hoidon jälkeen kuin minä. Jonkun muun laittamina ne myös pysyivät kivan näköisinä tuulesta ja pitkästä päivästä huolimatta, vaikka en näyttänyt niille Late Lammas -kuvioitua Tangle teezeriäni kertaakaan päivän aikana. Kiinnostaisiko teitä lukea tuosta hoidosta enemmän?

Ihanaa tiistaita kaikille! Uusi työasu hot or not?

Nyt on viidakkosynttärit ohitse ja voi vitsi miten meillä oli kivaa! Melkein kaikki kutsutut pääsivät paikalle, ja me saatiin kerrankin kaikki ajoissa valmiiksi vaikka nämä oli ekat teemasynttärit jotka olen ikinä järkännyt. Tytöt olivat aivan pähkinöinä vieraista, viidakkoasuistaan ja tietenkin tarjottavista. Neiti päivänsankari pukeutui tiikeriksi ja Tiaralla oli söpö elefanttiasu.

Meidän viidakkobileiden viidakkoisuus jäi ehkä vähän pieneksi muun paitsi tarjottavien osalta, mutta ainakin lapsilla oli hauskaa asuissaan, ja osa vieraistakin oli panostanut oikein kunnolla. Mä koristelin meidän liitutaulun ja ruuat yritin suunnitella mahdollisimman viidakkoisiksi. Niistä on tulossa oma erillinen postauksensa ensi viikon aikana, mutta kaikkein suurin lemppari itse kakun lisäksi olivat ehdottomasti banaanitikkarit, jotka oli yllättävän helppo tehdä. Synttärikakusta kiitokset vielä mun ystävälle Inalle, joka leipoi aivan ihanan ja herkullisen kakun.

Koristeiksi me ostettiin muovieläimiä, erilaisia coctailtikkuja Tigerista viidakkotyylisinä, värikkäitä kartonkeja joista askarreltiin kirjaimia, sekä erilaisia ilmapalloja. Lasten asut mä ostin Butterick’sista, missä valikoima oli oikein hyvä. Pienten lasten asujakin oli monen monta erilaista ja meinasi oikein iskeä valinnanvaikeus. Mun valinnat taisivat osua oikeaan, koska kummallekaan ei tullut kilpailua siitä että kumpi saisi jommankumman asun, vaan molemmat nappasivat heti itselleen omansa ja olivat niistä innoissaan.

Lapset touhusivat kavereidensa kanssa koko iltapäivän ja loppuillasta alkoi tulla jo pienoinen iltavilli. Pääasia että kaikilla oli hauskaa! Zelda sai aivan ihania lahjoja, joista suuret kiitokset kaikille! Iltasaduksi luettiin tänään kummisedältä saatu Lilla Spöket Laban -kirja, joka tulikin tosi tarpeeseen, koska meillä on ruotsinkieliset vähän isompien naperoiden kirjat ollut tosi vähissä.

Aikamoinen hulinaviikonloppu takana, ja vielä yksi hulinaviikonloppu edessä, ennenkuin rauhoitutaan vapun viettoon. Meillä vapusta taitaa tulla aikalailla viime vuoden tyylinen, piknikkiä lasten kanssa, keskellä olkkarin lattiaa tai sään salliessa vaikka Espan puistossa. Nyt kuitenkin vielä muutama synttärikuva, ennenkuin me aletaan siirtyä takaisin arjen pariin täältä juhlahumusta.

Kiitos vielä kaikille vieraille ja kaikille teille ihanille jotka olette onnitelleet Zeldaa tällä viikolla! Ja vielä kerran onnittelut meidän pienelle prinsessalle <3

Ihanaa alkavaa viikkoa ja hyvää yötä!