Eilen se sitten alkoi, tyttöjen kesäloma. Töiden jälkeen suuntasin päiväkodille, ja rahtasin tyttöjen lisäksi kaikki keväänä päiväkotiin kertyneet tavarat kotiin kesälomalle. Meidän päiväkodissa lapset saavat viedä leluja mukanaan hoitoon aina kun haluavat, eikä ole mitään määrää montako tavaraa saa ottaa mukaan. Jännittyneenä kaivelin tyttöjen kaappien sisältöä ja sieltä löytyi kyllä mitä mielenkiintoisempia pikkujuttuja joita he olivat lähtiessään kotoa napanneet mukaan, puhumattakaan pehmoleluista, nukeista ja lego friends-lehdistä. Vaihtovaatteet, retkireput ja vesipullotkin sain jotenkin tungettua rattaisiin ja niin me sitten tultiin kotiin.

Nuoremmalle olimme sanoneet talvella, että sitten kesälomalla hän pääsee rannalle uimaan, kun on lämmintä. Hän tietenkin oletti, että sillä siunaaman sekunnilla kun tarhan hoitajille on toivotettu ”Ha en trevlig semester” me rynnätään uimarannalle uusissa uikkareissa. No eihän se ihan niin sitten mennyt. Mutta mukava ilta meillä kuitenkin oli, uintipettymyksestä huolimatta, ja tänään ollaan nautittu rauhallisesta aamusta leikkien ja höpsötellen. Vaikka en olekaan lomalla, musta tuntuu että mä olen lomalla. Varattiin me sentään pikku reissu ensi viikolle, vaikka ei äkkilähtö olekaan. Mennään muutamaksi yöksi laivalla Tukholmaan hotelliin, ja ajateltiin käydä Junibackenissa ja muissa lasten suosikkikohteissa, joissa itsekin on tullut pienenä vierailtua.

Tytöt ovat reissusta aivan innoissaan ja laskevat öitä, eilen kertoivat bussissakin vieruskaverille kuinka monta yötä on muumidiskoon. Ihanaa päästä hetkeksi edes pikkuiselle reissulle, ja olla ihan rauhassa Tukholmassa eikä vain muutamaa tuntia niinkuin yleensä.

Tänään ollaan nukuttu pitkään ja leikitty rauhassa vaikka mitä. Kestosuosikkibarbien lisäksi tyttöjen tämän hetkinen suosikki on Green Toysilta saatu Pizza-setti. Green Toysin täysin myrkytön 27-osainen setti on valmistettu USA:ssa 100% kierrätys maitopulloista, eikä se sisällä BPA:ta, PVC:tä tai ftalaatteja. Lelut voi myös pestä tiskikoneessa ja niiden kuviot on tehty soijamusteella. Lapset rakastavat tehdä äidille ja isille pizzoja, rastittaa pizzatilauksia ja vielä tuoda pizzat kotiinkuljetuksella suoraan sohvan nurkkaan. Hyvä palvelu! Nopealla googletuksella näitä löytyy esimerkiski Lekmeriltä, Ombrellinosta, Kärkkäiseltä ja Tacticista.

Kohta pitäisi lähteä käymään Oton ja lasten kanssa tekemässä juhannuksen ruokaostokset, saapa nähdä kuinka moni muu on päättänyt lähteä kauppaan juuri samaan aikaan. Aina fiksua jättää nämä juhlapyhiä edeltävät ostosreissut viimetippaan että varmasti on mahdollisimman ruuhkaista. No, onneksi meillä ei ole kiire mihinkään kun ihan kotosalla ollaan koko juhannus. Ilmojen salliessa lähdetään ehkä sinne Lintsille katsomaan Mimiä & Kukua lasten iloksi.

Ihanaa tostaita kaikille <3

Viime viikonloppuna kokeiltiin ystäväni Emmiksen kanssa jotain uutta ja herkullista, mutta kuitenkin suht tutuista ja turvallisista aineksista. Me tehtiin jauhelihatostadaa kahdella eri täytteellä, toinen perinteinen jauhelihatäyte ja Emmikselle soijarouheesta valmistettu tacotäyte tacomausteella. Tortilloiksi valittiin Old El Pason maissi-vehnätortillat, koska niissä on superherkullinen maku. Tostada on siis uunissa paistettua tortillaa, jonka päälle laitetaan täytteet vasta uunin jälkeen.

Tämä ruoka on todella helppo valmistaa, ja suhtellisen nopea myös, ainoa aikaa vievä osuus on pilkkominen, mutta eipä sekään nyt hirveän kauaa vie jos on nopea, tai jos käyttää vaikka sellaista sauvasekoittimeen kiinnitettävää silppuria. Tämä ruoka maistui myös lapsille tosi hyvin, osansa on varmasti sillä että neidit rakastavat avokadoa, juustoraastetta ja tortillaa.

Jauhelihatostadat (12kpl)

HUOM! Jos haluaa sekä liha- että vegevaihtoehdon niin voi tehdä molemmat, tai sitten voi jättää joko jauheliha+tacomaustecombon tai soijarouhetacotäyteseos+tomaattimurskacombon pois, mutta jos jättää toisen pois ei tortilloja tule ihan kahtatoista kappaletta koska täyte loppuu kesken, ellei sitten tee sitä yhtä vaihtoehtoa tuplana. Olikohan nyt tarpeeksi sekavasti selitetty?

2pkt maissi-vehnätortilloja tai vehnätortilloja

400g jauhelihaa

1ps tacomausteseosta

1ps Santa Marian soijarouhe-tacomausteseosta

1prk tomaattimurskaa

300g miniluumutomaatteja

1 lime

1 pieni punasipuli

2 syöntikypsää avokadoa

200g mozzarellaraastetta

200g creme fraichea

1 lime

pippuria ja suolaa

Srirachakastiketta

Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen. Pilko tomaatit, sipuli ja avokado kulhoon, ja purista päälle limemehua. Lisää pippuria ja suolaa oman maun mukaan. Paista jauheliha ja lisää tacomauste. Paista samaan aikaan toisella pannulla soijarouhetacotäyteseos tomaattimurskan kanssa paketin ohjeen mukaan. Sivele tortillojen päälle kerros creme fraichea ja lisää päälle juustoraastetta. Paista uunissa n. 5 minuuttia. Tarjoile paistetut tortillat yhdessä tomaatti-avokadosalaatin, jauhelihan tai soijarouheen ja Srirachan kanssa. Me jätettiin vähän myös juustoraastetta ja creme fraichea kypsien tortillojen päälle, vaikka tortillan päällä niitä olikin jo paistettuna.

Tämä ateria oli kyllä ihan taivaallinen, tuli maha melkein liiankin täyteen ja maku oli aivan uskomattoman hyvä. Alkuperäisen ohjeen bongasin tämän kesän K-Ruoka-lehdestä, jota K-kaupoissa jaetaan. Muunneltiin sitä vähän Emmiksen kanssa omaan makuun sopivammaksi.

Ihanaa keskiviikkoa kaikille!

Me pelattiin joskus En ole koskaan -peliä tyttöjen illassa, ja se oli aika hauskaa, mutta aika moni asioista joita pelissä käytiin läpi oli sellaisia joita kovinkaan moni ei ole koskaan kokenut, ihan vaan koska kyseessä oli juomapeli, ja kaikki halusivat välttyä juomasta omalla vuorollaan. Unohdin koko pelin, mutta yhtäkkiä kun tällä viikolla selailin Facebookia ja katselin monen ihmisen festarifiiliksiä, mä tajusin etten koskaan ole ollut oikeilla kunnon festareilla ja saanut sitä autenttista festarikokemusta, telttoja, ulkomaisia megatähtiä ja kaikkea.

Tässä on ehkä se yksi asia, jonka olisin halunnut vielä kokea ennen äidiksi tulemista. En siksi, että en voisi lähteä festareille lasten takia, vaan siksi että paljon lasten kanssa kotona ollessa musta on tullut todella mukavuudenhaluinen. Ajatus teltasta, bajamajoista, hyttysistä ja ennenkaikkea parin päivän hullusta menosta ja meiningistä uuvuttaa jo valmiiksi. Oliskohan musta vielä siihen joskus vai menikö se juna jo?

Olen kuitenkin ollut alaikäisenä Kalajoen Juhannuksessa kaverini kanssa, mutta me yövyttiin hänen vanhempiensa mökillä, vanhempien ollessa mökillä myös. Hence the ei-autenttinen-festarikokemus. Hauskaa meillä kyllä oli, ihan superhauskaa, mutta kuitenkin. Aloin tämän festarikokemuksen puutteen myötä miettimään, mitä muita monelle muulle tavallisia asioita mulla on jäänyt toistaiseksi kokematta, ja päätin tehdä listan.

En ole koskaan..

.. käynyt oikeilla festareilla.

.. ollut telttailemassa.

.. ajanut autoa tai edes skootteria.

.. ollut hammaslääkärissä porattavana, koska mulla ei ole ollut reikiä.

.. neulonut sukkia tai lapasia, mutta yhden puolikkaan kaulahuivin kyllä.

.. katsonut yhtäkään Matrix-leffaa, suuri yleissivistyksen aukko Oton mielestä.

.. käynyt Euroopan ulkopuolella.

.. ollut vesipuistossa.

.. käynyt veneilemässä.

.. pelannut rantalentopalloa.

.. nukkunut ulkona.

.. matkustanut asuntoautolla tai asuntovaunulla.

.. käynyt treffeillä kenenkään muun kuin Oton kanssa.

.. omistanut Tinder-profiilia.

.. käynyt zumba-tunnilla.

.. pelannut pelikonsolilla peliä läpi.

On aika monta asiaa joita en ole tehnyt, vaikka paljon olenkin ehtinyt kokea. Tältä listaltakin puuttuu varmasti monta asiaa, jotka eivät vaan nyt tulleet mieleen. Kaikkea en välttämättä haluaisikaan kokea, kuten reiän poraamista hammaslääkärissä tai autolla ajamista. Autolla ajaminen pelottaa mua ajatuksena ihan hulluna, enkä uskaltaisi ikinä kokeilla sitä. Muiden kyydissä mua ei pelota ollenkaan mutta itse en haluaisi ajaa, on tosi pelottava ajatus että mun vastuulla olisi sellainen järkäle! En tiedä miksi, mutta mua ei koskaan ole kiinnostanut autolla ajaminen, se on aina enemmän vaan pelottanut. Tinder-profiilillekaan en koe tarvetta, kun on tuo Otto, mutta ajatuksena Tinder on hauska. Jos sellainen olisi ollut viisi vuotta sitten, olisin varmasti ollut ihan innoissani. Olisikohan Otolla ollut Tinder, ja oltaisiinkohan me oltu match, hah!

Villasukkia lupaan opetella neulomaan ennenkuin musta tulee mummo, ja aion ehdottomasti viedä lapset vesipuistoon ja laskea liukumäistä minkä kerkeän. Oton mieliksi voisin yrittää pelata kokonaisen pelin läpi, tai ainakin katsoa sen Matrixin, edes ensimmäisen niistä. Ja ehkä mä vielä joskus kerään itseni ja lähden sinne festareille, ja vietän maailman hauskimmat kolme päivää, mutta tänä kesänä ei kyllä taida olla vielä sen aika.

Mitä te ette ole koskaan tehneet? Löytyykö samoja kuin mun listalta?

Koska olen tehnyt edellisen kysymyspostauksen melkein vuosi sitten, on nyt aika vihdoin tehdä uusi. Tuon edellisen kysymysmahdollisuuden jälkeen teidän määrä on lisääntynyt ihan hurjasti blogimuuton myötä ja meidän elämä on kokenut myös isoja muutoksia, antaen ehkä uudenlaisia aiheita joista teillä saattaa olla kysyttävää, tai ainakin joista itse puhuisin ihan mielellään. Siksi haluan toteuttaa tämän juuri nyt. Eli kysykää ihan mitä tahansa, ja mä vastailen.

Kysymysten jättämiselle on aikaa maanantaihin 22.6.2015 asti jonka jälkeen sitten käyn ne läpi ja vastaan. Voisin vaikkapa tehdä niin, että vastaan osan kirjallisena ja osan videolla. Nämä videovastaukset saattavat olla nyt hieman mukavampaa katsottavaa kuin vuosi sitten kun en osannut vielä editoida tai mitään. Mutta joka tapauksessa, kerro ihmeessä samalla kommentissasi haluatko vastauksen kirjoitettuna, vai videolla, videota en lähde tekemään jos te ette sitä halua. Mä rakastan tehdä kysymyspostauksia koska mua kiinnostaa kauheasti kuulla mikä teitä kiinnostaa, ja tykkään myös kovasti vastata kysymyksiin. Laittakaa siis tulemaan mitä vain mitä haluatte tietää!

Tytöt avustivat hienosti postauksen kuvittamisessa, ja pitivät ylpeinä kysy-kylttiä yhdessä. Ihanat pikkuiset<3

Aivan ihanaa päivää kaikille <3

Tänään Otto täyttää 25 vuotta, ihan hullua! Mä olen kiusannut Ottoa koko kevään että kohta se on neljännesvuosisadan vanha, mutta oikeasti musta on ihan kiva että me vanhetaan molemmat. Tuntuu vaan niin kreisiltä miten monta vuotta me ollaan vanhettu yhdessä, siis tietenkin ihanalla tavalla. Tiedän että monelle nämä meidän neljä ja puoli vuotta on ihan lyhyt aika, ja tiedän itsekin että 20 vuoden päästä mietin, miten ihmeessä olen saattanut ajatella vuonna 2015 että me ollaan oltu kauan yhdessä.

Me ollaan kuitenkin koettu niin paljon näiden vuosien aikana, että ehkä siksi se aika tuntuu jälkikäteen hämmästyttävän pitkältä vaikka onkin kulunut tosi nopeasti. Ja lasten kanssa aika kuluu vähintään triplanopeudella siihen verrattuna mitä aiemmin, sen on saanut huomata. Silloin kun me tavattiin, Otto oli vasta nuori 20v poika vailla selkeitä päämääriä ja itsevarmuutta, ei sillä että mullakaan niitä olisi kauheasti ollut. Mä olen ylpeä, ihan hiton ylpeä ja onnellinen siitä miten Otto on löytänyt omat juttunsa ja tehnyt itsensä lisäksi meidän perheen onnelliseksi. 25 -vuotias Otto on fiksu, huolehtiva, rakastava, kunnianhimoinen, maailman paras isi ja aikas komea, ja saan olla onnellinen että se on mun. Paljon onnea Otolle syntymäpäivänä vielä täälläkin<3

Juhlistettiin Oton synttäreitä jo eilen vähän etukäteen, ja leivottiin tyttöjen kanssa vanilja-valkosuklaajuustokakku. Siitä tuli todella hyvää, vaikka ulkonäkö ei päätä huimannutkaan. Meidän irtopohjavuoka oli mun kaverilla lainassa, ja mä käytin sitten piirakkavuokaa jonka olin vuorannut leivinpaperilla, jonka avulla nostin epämääräisen köntsän muotoisen kakun hyytyneenä kakkuvadille. Koristeluilla kakkuun sai vähän väriä, ja ei se muoto mitään haitannut kotioloissa kun maku oli niin törkeän hyvä!

Vanilja-valkosuklaajuustokakku

180g digestive- tai muita keksejä

75g sulatettua voita

2 kananmunaa

1dl sokeria

200g Viola vanilja-tuorejuustoa

100g maustamatonta tuorejuustoa

2dl Flora vanillaa

4 liivatelehteä

100g valkosuklaata

Murusta keksit pieneksi ja sekoita sulatettuun voihin. Painele leivinpaperilla päällystetyn irtopohjavuoan pohjalle tiiviiksi. Irroita keltuaiset ja valkuaiset toisistaan. Sulata 80g valkosuklaata mikrossa tai vesihauteessa ja laita liivatelehdet kylmään veteen pehmenemään. Vatkaa keltuaiset ja sokeri vaahdoksi. Lisää tuorejuustot ja sulatettu valkosuklaa. Vatkaa Flora vanilla eri kulhossa vaahdoksi. Yhdistä muiden ainesosien kanssa. Sulata pehmenneet liivatelehdet kattilassa minitilkkaan vettä, ja kaada seos muiden joukkoon. Vatkaa valkuaiset vaahdoksi, ja sekoita varovasti muihin ainesosiin. Kaada täyte vuokaan ja anna hyytyä jääkaapissa vähintään neljä tuntia. Lopuksi koristele haluamallasi tavalla. Mä käytin tuoreita mansikoita, kirsikoita ja limeviipaleita ja raastoin valkosuklaanjämistä kuorimaveitsellä hassuja kiehkuroita. Pahvinen kalakoriste on Tigerista ostettu.

Kakku ehkä kuulostaa ällömakealta, ainakin mun omaan korvaan, mutta sitä se ei edes ollut! Vanilja ja valkosuklaa sopivat tosi hyvin yhteen, ja tykkäsin tästä paljon enemmän kuin aiemmin tekemästäni valkosuklaalime-juustokakusta, koska siinä se lime on jotenkin niin pistävä. Tämä oli ihanan pehmeää ja herkullista.

Eilen oli hurjan pimeä päivä kun satoi niin paljon ja oli vaikea saada hyviä kuvia kun meidän keittiö oli niin synkkä ja pöydästä hehkui jotain keltaisenharmaa sävy kasvoille. Onneksi kakku sentään näkyy suht hyvin!

Mukavaa maanantaipäivää kaikille <3