Raskausviikko 28+0

24.11.2016

Tänään alkoi 29. raskausviikko eli täyteen tuli raskausviikko 28+0. Vauvan täysiaikaisuuteen on enää yhdeksän viikkoa, huh ja wau. Mä törmään usein fb:ssä hassuihin kuviin koskien sitä kuinka esikoisen aikana oli aivan kartalla siitä mikä raskausviikko milloinkin on menossa, ja kuopuksen kohdalla ei ole mitään käryä. Mutta mulla se ei kyllä pidä paikkaansa, blogin ansiosta tulee seurattua näitä viikkoja tällä kolmannellakin kerralla aikamoisen tarkkaan. Musta se on ihanaakin että tiedän missä mennään, vaikka saattaahan se olla että välillä odotusaika tuntuu sen takia sitten pidemmältä. Tiedän kuitenkin että tulen ikävöimään tätä masua vielä joskus ihan todella kovaa, ja siksi olenkin tyytyväinen että on tullut otettua tästä ajasta kaikki irti.

Vauva tuntuu oikeasti jo aika isolta, ja osa liikkeistä sattuu kipeästikin. Mahakin on iso ja kasvaa vain kasvamistaan. Tällä viikolla vauva päätti yhtäkkiä ensimmäistä kertaa vierailla mahan vasemmalla puolella, vaikka on siis nämä ensimmäiset 27 viikkoa ollut oikealla. Voin kertoa että mahani oli hieman järkyttynyt tästä yllätysvierailusta! Mutta nyt kun tyyppi on hyörinyt joka puolella, niin mahakin on tottunut. Jännää vaan, että tähän asti hän on aina ollut vaan oikealla. Edelleenkin pääosin hengailee siellä puolella, mutta sitten yhtäkkiä päätti, että käynpä välillä pyörimässä täällä vasemmallakin. Ehkä oikealla alkoi olla liian ahdasta.

Hormonipäänsäryt ovat tehneet comebackin, sopivasti kellon tarkkaan juuri nyt, kun seesteinen keskiraskaus on ohi ja viimeinen kolmannes virallisesti alkanut. Päätä on särkenyt jo kolme päivää putkeen, mutta ehkä se tästä pian taas hellittää. Onneksi muut alkuraskauden ihanat oireet ovat pysyneet poissa, enkä ole mitenkään väsynyt tai huonovointinen muuten. Olo on ihan suhteellisen energinen, ja olen voinut päänsärkyä lukuunottamatta hyvin.

Kotona jaksan liikkua ja tehdä aika paljonkin, ja on ihan hyvä olla: Pidemmät kävelyt ja kauppareissut tuntuvat raskaammilta ja kävelyni muistuttaa jo erittäin hidasta ankkaa. Mua aina naurattaa, kun me liikutaan jossain ja mietin miten huvittavalta varmasti näytän. Supistukset eivät ole pahentuneet tai lisääntyneet ja olen uskaltanut rentoutua niiden suhteen. Sekin on varmasti tehnyt hyvää, koska stressikin aiheuttaa supistelua ainakin mulla.

Toivon kovasti, että saan nauttia tästä hyvästä ja energisestä olosta mahdollisimman pitkään. Uskon, että saankin kunhan muistan kuunnella kroppaa ja itseäni ja ottaa rennosti silloin kun olo on sellainen että sille on tarvetta. Joulukuussa meillä olisi vielä yksi pikkureissu tiedossa sukulaisen syntymäpäiville ja toivon että pääsen osallistumaan sinne. Viikkoja onkin silloin jo aika monta kasassa. Onneksi ajomatka ei olisi kuin reilun tunnin verran, eli sen puolesta ei pitäisi olla ongelmaa. Pidetään peukkuja.

Tässä vielä kunnon mahakuva viikolta 28+0, aikamoinen pötsi! Otto kutsuu mua möhömahaksi, kaikella rakkaudella.

Ihanaa päivää kaikille <3


No Responses to “Raskausviikko 28+0”

  1. Kisu sanoo:

    Näistä kuvista oikein paistaa onnellinen hehku!

  2. I sanoo:

    Meitsinki tyyppi hengaa mielellään oikeella 😀 Ihan alusta asti oikee kylki on kielletty kylki nukkua ! 😀

  3. Johanna sanoo:

    Mun nuorin syntyi 28+1, maha oli valtava mutta vauva pienenpieni, vähän yli kilon :'( <3
    Nyt hän on 9kk ja terve, vaikka tarvii refluksilääkityksen ja fysioterapiaa.
    Tsemppiä loppuraskauteen 🙂 <3

  4. Ansku sanoo:

    No hei oikeesti ”kaikella rakkaudella”! Sulla on joulun aikaan vielä 2 kk laskettuun aikaan, niin tunnin matka ei ole mitään. Itse olin töissä vielä viikkoa ennen laskettua aikaa, vaikka oli kipujakin ja vkolla 34 muutettiin, oli ihan pakko kantaa laatikoita ym.että homma saatiin eteenpäin.
    Joskus tuntuu että nuoret mammat ovat jo viikolla 14 niin ”raskaana” että mitään ei oikein voi tehdä 😀
    Mutta en todellakaan halua sinua kritisoida, jokainen omalla tyylillään.

    • Iina Hyttinen sanoo:

      Meidän molemmat lapset on syntyneet ennenaikaisina ja molemmista olen ollut vuodelevossa jo ennen viikkoa 34, toisesta alkaen viikolta 25. Se on hienoa että sinulla meni oma raskaus hyvin mutta en lähtisi silti arvostelemaan toisia tietämättä mitä on taustalla 🙂

    • Nimetön sanoo:

      No huh huh Anskulle 😀 ”en todellakaan halua sinua kritisoida” mutta ihan vähän silti? Niin kuin Iinakin jo sanoi, hienoa, että sinulla raskaus on mennyt hyvin, mutta eihän se mitenkään tarkoita, ettei joku toinen voisi tarvita paljonkin enemmän lepoa ja varovaisuutta. Hyvänen aika sentään.

  5. Rapu sanoo:

    Oi mikä ihana masu <3 mä elän vielä sitä väsymyksen täyteistä aikaa rv10, huonot olot onneks pikkuhiljaa väistymässä(alko rv6). Tsemppiä loppuun! Mäkin ootan et tää väsymys hellittäis, tällä hetkellä ku ei muuta jaksa ku töis käydä väkisin

  6. Venla sanoo:

    Raskauspostaukset on parhaita <3

  7. Krista sanoo:

    Hei ja kiitos!
    Näitä sun raskauskuulumisia on ihan mahtava seurailla, kun mennään niin samoilla viikoilla. Luen kyllä ihan jokaisen postauksen, että nämä nyt ovat vain kiva lisä tänne muiden juttujen joukkoon 🙂 Niin, että terveisiä vaan toiselta möhömahalta (tänään rv 28+5 eli vähän olen edellä, heh). Täällä myös jännitellään miten loppuun selvitään, edelliset syntyneet 34+5 ja 40+6 sektioilla ja nyt haava uhkailee välistä kivuilla, eli ei voi yhtään tietää mitä tuleman pitää. Pitänee kai vain uskoa että kaikki menee hyvin ja unohtaa se huoli ainakin välillä. Mun tavoite ois pystellä (melkoisen fyysisessä) työssä joulukuun puoleen väliin ja voin kertoa että pienellä jäänityksellä katson miten käy.
    Ihanaa loppuraskautta sinulle ja kiitos ihanan aidosta ja rennosta blogista!

  8. Johanna sanoo:

    Hei olisi kiva kuulla mitkä asiat koet helpottavan päänsärkyä ja miten sitä hoidat tai ennalta ehkäiset? Terveisin samasta vaivasta kärsivä nyt 20+0. Ihana maha ❤

  9. Sanna sanoo:

    Huh huh miten joku voikin olla noin kaunis ja vielä raskaana ollessa ☺️ Ihanaa hehkua

  10. Nimetön sanoo:

    Olet kyllä todella kaunis!

  11. Elena sanoo:

    Hih mää kävin vielä 38 viikolla 200km päässä ikeassa ja kesäloma reissulla toisella puolen Suomea vaikka viikkoja oli jo 30

  12. Susanna sanoo:

    Ihana pötsi sulla!! ja olet kyllä todella kaunis! Itse kateellisena katsoin raskaana olevia naisia, kun itselläni maha ei millään lähtenyt kasvamaan. No sitten se pulpahti heti kerrasta tuossa pari viikkoa sitten ja nyt rv30 katselen kaikkia hoikkia naisia, että kyllä minäkin vielä varmaan joskus olen noissa mitoissa. Niin sitä aina haikailee sitä mitä ei ole Mutta oikeasti olen kyllä ylpeä pötsistäni ja ihanasta tyttelistä, joka siellä polskii ❤

    Hassua, että raskaus ja äitiys herättää aina niin paljon kritisointia. Ihan sama miten teet, teet väärin. Onko oikeasti olemassa aina oikea ja väärä tapa?? Voi kun voitaisiin vain olla toisillemme tukena ja jakaa hyvää mieltä ja parempaa itsetuntoa äideille

    Jokainen raskaana oleva nainen tietää itse parhaiten, millainen se oma vointi on. Jokaisen raskaus on erilainen. Esimerkiksi itse en melkeen edes tietäisi olevani raskaana, ellei maha olisi vihdoin pulpahtanut ja muksu potkisi kylkiluitani. Minulla ei ole koko raskausaikana ollut mitään ”oireita” ja olen pystynyt tehdä ihan normaalisti pitkää työpäivää ja kulkemaan asuintilanteestani johtuen 200km automatkan pari kertaa viikkoon. Viikkoja tosiaan 30 kasassa ja olo on koko ajan ollut fyysisesti erittäin mahtava (henkisellä puolella sitten onkin ollut enemmän murhetta, onko kaikki hyvin, kun ei maha kasva yms). Olen todella kiitollinen siitä, miten helppo raskauteni on ollut. Ymmärrän silti kuitenkin senkin, ettei kaikilla näin ole. Osa naisista käy läpi todella vaikean raskauden. Kunnioitan heitä todella paljon, enkä julista mitään ”ei raskaus ole sairaus”-propagandaa ja käske niiden naisten purra hammasta ja painaa duunia sata lasissa.

    Voi kun maailmassa olisi enemmän rakkautta ja vähemmän toisten arvostelua. Tsemppiä huikeesti Iina loppuraskauteen!! Lepää juuri niin paljon kuin olotila vaatii, ei siitä mitään mitaleja jaeta, kuinka kovasti on raskausaikana tehnyt töitä. Vauvan ja äidin hyvinvointi pitäisi olla etusijalla aina! ❤ Itselläni se välillä unohtuu, kun olotila on ollut niin hyvä, mutta onneksi aviomies ja äitini välillä muistuttavat lepäämään ja nauttimaan raskausajasta!

Kommentoi

Sinun pitää kirjautua kommentoidaksesi.