10 suoraa kysymystä rahasta osa 3

14.06.2020

Tein viime vuonna maaliskuussa ja lokakuussa 10 suoraa kysymystä rahasta -postaukset. Alkuperäinen postausidea on peräisin Sara Tickle -blogista ja samalla kaavalla tehtyjä postauksia löydät useista eri blogeista. Ne osoittautuivat todella suosituiksi ja niitä oli munkin mielestä hirveän hauskaa tehdä. Ajattelin, että nyt kun maailman taloustilanne on tänä keväänä muuttunut ja toki myös meidän oma on muuttunut sen myötä, kun ostettiin oma koti, niin voisi olla hauskaa antaa mahdollisuus kysyä mikä nyt mieltä askarruttaa. Jonkin verran kysymyksiä on toki tullutkin instassa muutenkin esim. DM:llä ja myös blogin kommenteissa, mutta ajattelin, että olisi kivempaa tapani mukaisesti puhua suoraan ja vastata kerralla kunnolla. Sen pidemmittä puheitta, tässä siis tulee vastaukset teidän kysymyksiin rahasta.

1. Säästimmekö ASP-tilille ennen asunnon ostoa? Jos joo, niin suosittelemmeko sitä?

Me otettiin ASP-tili joskus muistaakseni v. 2011 tai 2012 pankkivirkailijan ehdotuksesta. Säästimme sinne minimisumman kuukaudessa ehkä noin vuoden tai kahden ajan, mutta meille tuli tarve sille rahalle ja lopetimme ASP-tilin kokonaan ja nostimme rahat (joka ei ollut vielä kovin iso summa edes vaan alle 1000€). Onhan ASP-tili fiksu, etenkin jos on ostamassa sellaista kotia, johon ASP-lainan määrä riittää ja muuten ASP-ehdot täyttyvät. Meille se ei kuitenkaan ollut fiksu varsinkaan enää nyt, koska ASP-lainan enimmäismäärä esim. Helsingissä on 180 000 (lähde: OP) ja sillä ei saa mitään sellaista asuntoa, johon meidän perhe mahtuisi. 

EDIT: ASP-laina on fiksu ja sen kaveriksi voi ottaa ”tavallista” asuntolainaa, mikäli tarvittu lainamäärä ylittää enimmäissumman, kannattaa lukea siitä lisää esimerkiksi valtiokonttorin sivuilta tai oman pankkisi sivuilta. Onneksi meillä ei vaikuttanut kuitenkaan lainan saantiin se, että ei säästetty ASP-tilille ja saatiin muutenkin lainaa hyvillä ehdoilla. Tässä päästään siihen, miten hitsin tärkeää olisi saada laajasti talouskasvatusta ihan kaikille (ks. 10. kysymys), sillä vaikka itse koen lukeneeni ja selvittäneeni asioita tosi paljon ja keskustelleeni paljon pankissa, en silti ollut ymmärtänyt esimerkiksi ASP-säästämistä oikein. 

2. Millainen budjetti meillä oli asunnon ostamiselle ja miksi juuri se? 

Meidän maksimibudjetti asunnon ostolle oli n. 550 000€. Se tuntui realistiselta summalta, jolla voisi löytää meidän tarpeita vastaavan kodin Helsingistä meidän toivealueilta, johon meidän perhe mahtuisi edes jotenkin. Se tuntui myös sellaiselta summalta, jonka myötä asumiskulut eivät kasvaisi liian suuriksi aiempaan nähden.

3. Paljonko meidän uusi asunto maksoi ja kuinka paljon jouduimme ottamaan velkaa sitä varten/kuinka paljon oli omarahoitusosuutta? 

Uusi asunto alitti meidän maksimibudjetin joillakin kymmenillä tuhansilla euroilla, mikä oli oikein mukava yllätys. Meillä oli omarahoitusosuutta n. 10% asunnon hinnasta. (Ensiasunnon ostajille 5% riittää, seuraavissa asunnoissa pitää olla 15%). 

4. Millaiset ehdot meillä on asuntolainassa, esim marginaali & maksuaika? Vinkit lainaneuvotteluihin?

Meillä on korkomarginaalina 0,4. Maksuaikana meillä on 25 vuotta. Esim. tässä Salkunrakentajan artikkelissa on hyviä esimerkkejä siitä, miten korkomarginaali vaikuttaa lainan kokonaishintaan. Suosittelen ehdottomasti lainatarjousten kilpailuttamista. Niissä on aivan valtavan suuria eroja eri pankkien välillä niin lainan määrässä, marginaalissa kuin maksuajassakin. Kannattaa hakea tarjous useammasta pankista. Asuntolainan voi kilpailuttaa myös myöhemmin, vaikka sen olisi jo ottanut toisesta pankista. Kannattaa kokeilla. Myös tässä YLE:n artikkelissa on kerrottu hyvin lainojen koroista ja siitä, miten esimerkiksi lainan lyhennystapa (annuiteetti, tasaerä vai tasalyhennys) vaikuttaa lainan hintaan ja mitkä tekijät vaikuttavat pankin tarjoamaan marginaaliin. 

5. Ovatko asumiskulut muuttuneet tai kasvaneet aiemmasta omistusasunnon myötä? Paljonko lyhennämme lainaa kuukausittain?

Itse asiassa tähän asti asumiskulut ovat olleet jopa matalammat kuin aiemmin (mutta ei olla vielä saatu ekaa 3kk sähkö- ja vesilaskua, eli todellisuus tulee vastaan piakkoin). Uskoisin kuitenkin, että mikäli meidän himosaunominen ei ole liikaa nostanut sähkölaskua, asumiskulut ovat suunnilleen samat kuin aiemminkin tai maksimissaan alle 100€/kk korkeammat. 

6. Miten korona on vaikuttanut meidän töihin ja tuloihin? Onko töitä siirtynyt tai peruuntunut kokonaan tai olenko itse perunut niitä?

Olen siitä onnekas, että minulla ei ainakaan vielä ole peruuntunut kokonaan yhtään työprojektia. Siirtynyt sen sijaan on useampia kamppiksia syksylle sekä yksi ihana tapahtuma, joka piti järjestää huhtikuun alussa, on siirtynyt näillä näkymin elokuulle. Korona vaikutti siten, että yhteistyötarjouksia tuli keväällä vähemmän ja lyhyemmällä varoitusajalla kuin aiemmin. Töitä on kuitenkin kokonaisuutena ainakin toistaiseksi ollut yhtä paljon kuin ennenkin, mutta tosiaan siinä missä aiemmin työtilanteen tiesi varmasti kuukausia etukäteen, nyt onkin tiennyt vain päiviä tai viikkoja – mikä on tuonut epävarmuutta ja ahdistusta ja halun pitää entistäkin tiukemmin kiinni tienatuista euroista. Viime viikkoina tilanne on alkanut taas tasaantumaan, mutta edelleen kaikki menee nopeammassa aikataulussa kuin ennen. Tästä syystä saattaa käydä esim. niin, että yhdelle viikolle kasaantuu paljon kamppiksia ja toiselle ei ollenkaan. Otto on edelleen opintovapaalla ja opinnot ovat jo aivan loppusuoralla. Virtuaalisiin monimuoto-opintoihin korona ei vaikuttanut mitenkään.

7. Koenko, että olemme taloudellisesti vakaalla pohjalla? Pelottaako tai stressaako tulevaisuus?

Koen, että olemme taloudellisesti vakaalla pohjalla koronatilanteesta huolimatta, koska meillä on säästöjä ja nyt omistusasunnon myötä meillä on mahdollisuus tarvittaessa hakea esimerkiksi lyhennysvapaata, jos tulisi tiukempia kuukausia eteen. Yrittäjänä on myös se vapaus kehittää kassavirtaa myös uudenlaisilla tavoilla ja nopeassakin tahdissa, eli kaikki munat ei ole samassa kulhossa, eikä minulla ole vaaraa tulla irtisanotuksi, koska olen itse itseni pomo. Silti tulevaisuus on pelottanut ja emme ole esimerkiksi tehneet kaikkia niitä investointeja, joita alunperin suunnittelimme tekevämme tänne kotiin jo tänä kesänä. Mieluummin pidän nekin rahat nyt säästössä ja seuraan tilannetta. 

8. Kuinka paljon säästämme rahaa kuukausittain ja olemmeko koronan ja talon oston aikana pystyneet säästämään samalla tavalla kuin ennenkin? Säästämmekö lapsille, miten?

Säästämme rahastoihin kuukausittain vähintään 5-10% kuukausituloista (säästetty summa on sama, mutta tulot vaihtelee). Meillä säästöt menevät automaattisesti tililtä aina, eikä niitä ole tauotettu tänäkään keväänä. Tarkoitus on nostaa säästettävää summaa entisestään, kunhan syksyn työtilanne on täysin selvillä. Säästämme myös jokaiselle lapselle tietyn automaattisesti tililtä lähtevän summan joka kuukausi. Olen kertonut enemmän lapsille säästämisestä tässä postauksessa. Lisäksi asuntolainan lyhentäminen kerryttää meidän omaa varallisuutta myös nykyisin, mikä on suuri muutos entiseen. 

9. Kuinka paljon rahaa pitää olla säästössä, jotta on turvallinen olo?

Mulla itselläni alkoi olla turvallinen olo rahan kanssa siinä vaiheessa, kun säästössä oli kolmen kuukauden tuloja vastaava summa. Tulojen (ja menojen) kasvaessa sekin muuttuu, että kuinka paljon rahaa pitää olla säästössä, jotta on turvallinen olo. Mitä isommat menot, sitä enemmän pitää olla säästössä. Tänä keväänä olen ollut säästöjen olemassaolosta erityisen kiitollinen. Vaikka tulevaisuus on ahdistanut, on tiennyt, että on kuitenkin pelivaraa vaikka kaikki työt peruuntuisivat. 

10. Onko meillä ikinä ollut maksuhäiriömerkintää tai pahoja vaikeuksia laskujen maksussa?

Meillä ei kummallakaan koskaan ole ollut maksuhäiriömerkintää. Nuorena kouluttamattomana perheenä kuitenkin olimme alkuun todella pienituloisia ja silloin jokainen kuukausi oli yhtä selviytymistä ja laskimen kanssa kaupassa käyntiä. Selvisimme vain tarkalla budjetoinnilla, jonka opettelin tyhjästä. 

Tilastokeskuksen mukaan lähes 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä ja niihin liittyy ihan kauheaa häpeää ja ne aiheuttavat paljon hankaluuksia. Mun mielestä se niiden ympärillä oleva stigma pitäisi poistaa ja löytää keino auttaa ihmisiä selvittämään raha-asiat (ja keino saada ihmiset matalalla kynnyksellä sen avun pariin). Monen ihmisen pitäisi myös ymmärtää se, että todellakaan aina talousvaikeudet eivät ole ihmisen oma syy. Esimerkiksi terveydelliset ongelmat voivat johtaa pahoihin talousvaikeuksiin, joissa ihminen tarvitsee apua ja tukea eikä syyllistämistä. Kouluissa pitäisi myös ehdottomasti olla enemmän talouskasvatusta, koska on niin paljon lapsia, jotka eivät sitä saa kotoa ollenkaan. Taloustaitojen puute aiheuttaa valtavaa epätasa-arvoa ihmisten välille. 

Aiemmissa postauksissa on vastaukset moniin kysymyksiin, joita kysyttiin myös nyt. mm. tulot, kuukausittaiset menot, ruokakulut, säästäminen ja sijoittaminen, pihistäminen ja panostaminen sekä rahapolitiikka lasten kanssa (esim. onko meillä viikkorahaa yms.) vastaukset löytyvät niistä. Löydät aiemmat postaukset alta: 

Osa 1

Osa 2


17 Responses to “10 suoraa kysymystä rahasta osa 3”

  1. Avatar Katja sanoo:

    Mahtava ja avartava postaus, kiitos tästä!

    Ja hyvä että nostit esiin myös maksuhäiriömerkinnät, ne kun eivät aina todellakaan ole yksilöstä johtuvia vaan esim. terveydentilan äkillinen muutos voi suistaa todella epävarmaan tilanteeseen, valitettavasti. Ja yksi asia mikä oli itselleni uutta, maksuhäiriömerkinnästä johtuvan summan/laskun poismaksamisen jälkeen merkintä pysyy vielä useamman vuoden, tosi epäreilua! Tähän voi ilmeisesti hakea Ref-merkintää, mutta todella harva tietää tästä. Eräät tuttuni myös menettivät aikoinaan luottotietonsa epäluotettavan vuokranantajan virheiden takia, mikä tuntui tosi kamalalta. Tilanne saatiin onneksi sovittua nopeasti, mutta nämäkään eivät aina ole niin mustavalkoisia asioita.

    Ehdottomasti pitäisi opettaa koulussa jo tällaisia käytännön asioita!

  2. Avatar Heippa sanoo:

    Hei,
    Ei ASP lainan tarkoituksena välttämättä olekkaan kattaa koko lainan määrää, vaan ainoastaan juuri tiettyyn summaan asti. Tämä ei tarkoita sitä,että pitäisi ostaa asunto sillä summalla, vaan asp lainan päälle myönnetään ASP lisälaina,joka kattaa lopun osan lainasta. Eli näin ollen ASP laina on erittäin kannattava :)

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Erittäin hyvä korjaus! :) Korjaan tämän tekstiin myös. Mutta tässä juuri tuli mieleen se sama, että olisipa kouluissa talouskasvatusta. Koska vaikka olen esim. itse lukenut paljon liittyen juuri asuntolainoihin ja muihin ja myös pankkivirkailijan kanssa keskusteltiin ASP:ista useampaan kertaan, niin olen onnistunut ymmärtämään tämän asian väärin. Se nyt ei onneksi vaikuttanut meidän asunnon ostoon ja saatiin tosi hyvät ehdot lainaan yms, mutta tämä on hyvä esimerkki siitä, miten paljon lisää tietoa pitäisi olla kaikille helposti saatavilla. :)

      • Avatar Gideon sanoo:

        Hei,

        haluaisin huomauttaa, että kouluissa kyllä opetetaan talouskasvatusta (myös mm. lainoihin liittyviä asioita), ja talouskasvatus on yksi tärkeä osa yläkoulun yhteiskuntaopin opetussuunnitelman mukaisia aihesisältöjä. Vilkaise OPSia tai selaa kirjastossa uusimpia yhteiskuntaopin oppikirjoja. Talouskasvatusta on viime vuosina myös lisätty.
        Myös silloin, kun olet Iina itse ollut koulussa, on yhteiskuntaoppi sisältänyt talouskasvatusta. Talouskasvatus ja taloustieto ovat oleelliset osat myös lukion yh:n opetussuunnitelmaa.

        Koulun ohella myös kodilla (ja elämällä ylipäätään) on tärkeä merkitys ja tehtävä lasten ja nuoren taloustaitojen opettamisessa. Koulussa opetetaan paljon erilaisia asioita ja niiden soveltamista, mutta aivan kaikkea elämässä tarvittavaa tietoa ei sielläkään voida opettaa – muutoin olisimme koulunpenkillä koko loppuikämme ;)

  3. Avatar E sanoo:

    Pari juttua liittyen asp-säästämiseen. :) Aika harva pelkällä asp-lainalla asuntoa ostaakaan. Esim. kaksi ihmistä voi Helsingissä saada yhteensä 360 000 euron lainan, ja loppuosuudelle otetaan erikseen oma laina. Asp-säästämisessä on tavalliseen asuntosäästämiseen verrattuna paljon paremmat hyödyt, kuten valtion lainatakaus ja korkotuki sekä yleensä paljon paremmat korot. Asp-säästäjä on pankin silmissä yleensä hyvinkin haluttu asiakas ja asetelma on usein se, että pankki kilpailee asp-säästäjästä eikä toisinpäin. :)

  4. Avatar Nimetön sanoo:

    Miksi kolmanteen kysymykseen et vastannut suoraan jossa kysyttiin paljonko asunto maksoi ja paljon otitte velkaa? Otsikossa oli viittaus suoriin kysymyksiin mutta tuo oli aika ympäripyöreä. 😅

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Yksityisyyden vuoksi en kerro mitään sentilleen tarkkaa summaa joiden avulla voisi esim. lähteä selvittämään toteutuneita asuntokauppoja Helsingissä ks. summalla, mutta aika hyvin sen hinnan pystyy kyllä 2. kysymyksen perusteella siitä arvioimaan, eikö? :)

    • Avatar Mari sanoo:

      Niin, suoriin KYSYMYKSIIN, ei vastauksiin :D aika moni vastaus näistä on epäsuoria mut se ei tainnutkaan postauksen ideana olla että olis suoria vastauksia

  5. Avatar Mrs H sanoo:

    Hei!
    Tämän piti olla ”suoria kysymyksiä rahasta, mutta silti ei ole suoraa vastausta siihen, kuinka paljon talo maksoi ja myöskään siihen, kuinka paljon lyhennette lainaa kuussa et vastannut ollenkaan, vaikkakin kysymys oli postauksessa.
    Mun mielestä tällaiset postaukset tarvitsee lukuja. Aiemmissa suoraa puhetta rahasta postauksissa olet ehkä ollut vielä avoimempi.

    Tykkään blogistasi paljon. Tsemppiä ja voimia tähän muuttuneeseen tilanteeseen. Uskon, että on yrittäjänä ollut stressaavaa, kun kaikki tapahtuu lyhyellä varoitusajalla.. Toivottavasti pian helpottaa ja tasaantuu. <3

  6. Avatar Maija sanoo:

    Moi! Korjaisin, että ASP-laina voi olla fiksu vaihtoehto vaikka se koko asunnon hintaan riitäkään. Jos asunto maksaa esim. 250t, voisi ASP-lainaa ottaa sen 180t (joka on muuten fiksua lainaa jo valtion korkosuojauksen kannalta) ja loput ns. normia asuntolainaa. Nuo eivät siis sulje toisiaan pois ja tavallista asuntolainaa voi hyvin ottaa ASP-lainan lisäksi :) yleensä pankit ovat myös suotuisampia asettamaan matalamman marginaalin ASP-lainalle/osuudelle, sillä ko. laina on pankille riskittömämpää.

  7. Avatar Tara sanoo:

    Moikka,

    korjaisin sua hieman tuosta ASP-lainasta; sillä 180k ei ole tarkoituskaan rahoittaa koko asuntoa, vaan sen lisäksi otetaan sitten toinen, ”normaali” asuntolaina. Aspiin säästäminen siis kannattaa, sillä siinä on hyvät ehdot.

  8. Avatar Mami sanoo:

    Aina nämä pk-seudun hinnat jaksavat kauhistuttaa, vaikka itsekin asun siis pk-seudulla ja olen joutunut myös pulittamaan asunnosta kohtuullisen paljon rahaa.

    Nämä rahakysymykset tuntuivat nyt ymmärrettävästi linkittyvän paljolti teidän uuteen kotiin. Siihen liittyen olisikin vielä kiva kuulla lähemmin siitä, jouduitteko / mitä kompromisseja jouduitte lopulta tekemään. Ja tuntuuko nyt hetken asumisen jälkeen sille, että teitte kompromisseja juuri oikeissa asioissa? Luulen, että pk-seudulla useimmat joutuvat kuitenkin tinkimään jostain, ellei budjetti ole ns. rajaton. Me itse esimerkiksi tingimme hieman etäisyydestä keskustaan (hyvät yhteydet silti). Näin saimme tarvitsemamme tilan (ei ole tilan puolesta pakko muuttaa pois) ja ison pihan, jonka ihanuuden olen vasta tässä asuessa ja lasten leikkejä katsellessa tajunnut.

  9. Avatar Emma sanoo:

    Ihana että puhut näin suoraan ja avoimesti rahasta <3

  10. Avatar Nimetön sanoo:

    Maalla asuvana ihmisenä huimaa päätä 500k maksavat asunnot! Sillä hinnalla saisi meidän seudulta kaksi luksustaloa, omalla isolla pihalla ja kaikilla herkuilla!
    Onko pk-seudulla asuvilla suuremmat tulot kuin maalla asuvilla? Onkohan tästä jotain tutkimusta..?

    • Avatar tilasto-niina sanoo:

      Ainakin kolme vuotta sitten Helsingissä keskimääräiset vuositulot olivat noin 8 000 euroa suuremmat mitä koko maan keskiarvo. Espoossa ero oli vielä suurempi, peräti 13 000 euroa. Kun ottaa huomioon, että tuohon koko maan lukuun on huomioitu kovapalkkainen pk-seutukin, niin ero muun Suomen ja pääkaupunkiseudun on vielä em. lukuja suurempi.

      Keskimääräinen neliöhinta Helsingissä on jo 5200 e eli keskiarvoa tuijottamalla on ihan luontevaa, että perheasunto maksaa 500 tonnia. Toki keskiarvo muodostuu vain tehdyistä kaupoista eivätkä perheasunnot vaihdu yhtä tiuhaan kuin pienemmät ja neliöhinnaltaan kalliimmaat sinkku-/dinkkukämpät :)

  11. Avatar Tiia sanoo:

    Hei ja kiitos hyvästä postauksesta!

    Ihanaa kun rahapuhe yleistyy ja kun nostit tuon taloustieto asian esille! Itse juuri kirjoittelin omaan blogiini postauksen taloustiedosta oppiaineena.

  12. Avatar Maisu sanoo:

    Kiva postaus! Minusta ainakin oli aikoinaan motivoivaa lukea muiden tarinoita, kuinka niitä lainoja on otettu ja asuntoja hankittu ja on vieläkin vaikka olen jo toisen asunnon osaomistajana. Tsemppiä vaan kaikille asunnon ostoon, varsinkin sen ensimmäisen! Kyllä te pystytte, jos vaan jonkinlaiset säännölliset tulot on.

Kommentoi