Me ollaan lähdössä tämän vuoden aikana vielä rantalomalle, mutta ei olla päätetty että M-I-N-N-E vieläkään. Ei vaan kertakaikkiaan osata valita valtavan tarjonnan joukosta, eikä olla siis päätetty varmuudella vielä edes kohdetta, saati sitten hotellia. Nyt siis vastaanotamme todella mielellään sekä kohde- että hotellisuosituksia matkakohteista, joissa olisi mukavan lämmintä näin syys-talviaikaan, ja joihin olisi sopiva lentoaika eli ei yli kuutta tuntia. Se on kuopuksen ensimmäinen lento, ja halutaan tällä tavalla mukavasti mennä sieltä mistä aita on matalin.

Ollaan palloteltu useampia eri kohteita, lähinnä nyt Kanariansaaria ja Arabiemiirikuntia, eli Dubaita ja Abu Dhabia. Kanariansaaria tuntuu olevan ainakin miljoona, no ei nyt oikeasti mutta monta niitä kyllä. Ja eri saarilla kohteita vaikka kuinka paljon erilaisia. Tuntuu että on vaikeaa keksiä mikä niiden kaikkien joukosta olisi juuri se meille sopiva. Joissain on vähän lämpimämpää kuin toisissa, ja joissain taas enemmän aktiviteetteja, shoppailua tai puhtaampia rantoja. Me kaivataan oikeastaan lähinnä sellaista rentouttavaa ranta-/uima-allaslomaa, mahdollista puolihoitoa tai all inclusivea ja ihan vaan aurinkoa.

Meillä on se etu että pystytään matkustamaan off-season aikaan, eli joka puolella mihin ollaan katsottu on ollut oikein hyvin tilaa vielä myös meidän viisihenkiselle perheelle, vaikka tätä vuotta ei kovin paljoa olekaan enää jäljellä. Ja tietty mahdutaan hyvin ihan perus kaksioonkin, kun mahdutaan myös laivan normihyttiin paremmin kuin hyvin. Mutta ei tilavampi huone/huoneistokaan olisi pahitteeksi jos sellaisia on tarjolla.

Me ollaan oltu vain kerran Etelän lomalla tyttöjen kanssa, ja silloin meidän hotelli oli niin täydellinen, että tuntuu vaikealta löytää yhtä kivaa tai sitä ylittävää. Parasta olisi jos hotellissa olisi lämmitetty lasten allas ja lapsille vesiliukumäki, tai useampia mäkiä. Ja jonkinlainen leikkikenttä hotellialueella olisi myös tosi jees. Tietty perus supermarketit ja jotain tekemistäkin olisi kivaa olla, mutta minkään shoppailumahdollisuuksien tms. perässä me ei olla. Nähtävyyksillä voidaan käydä, mutta eniten kaivataan vaan aurinkoa ja lämpöä.

Ollaan itse kallistumassa enemmän nyt noihin Kanariansaariin, ne tuntuvat helpommalta ja jotenkin siltä että sieltä saataisiin juuri sitä mitä tältä lomalta kaivataan. Dubai kiinnostaa kyllä tosi paljon, mutta ehkä ensi- tai sitä seuraavana vuonna saataisiin siitäkin enemmän irti kuin nyt, jos tavoitteena on mahdollisimman iisi loma. Mutta jos ootte olleet siellä ja saaneet tosi hyviä kokemuksia niin kertokaa ihmeessä niitäkin, mitään ei olla lyöty vielä lukkoon!

Kiitos kaikille jotka jaksavat vinkkailla lemppari matkakohteita alkutalveen, ja jakaa omia kokemuksiaan <3

Piipahdettiin eilen koko perhe Ruotsin puolella, kun ajeltiin täältä Oulusta Haaparantaan. Torniolainen ystäväni sanoo ”Haaparannalle” mutta mun suussa se kuulostaa niin oudolta että on pakko sanoa Haaparantaan. Anteeksi kaikille jotka ovat eri mieltä. Ollaan jo monta kertaa Oulun reissuilla puhuttu että pitäisi ajella käymään Haaparannassa mutta ei koskaan olla saatu aikaiseksi. Eilen sitten lähdettiin piipahtamaan Candy Worldissa, MAXI ICAssa ja Max Hamburgaressa. Ei me viivytty Haaparannassa paria tuntia kauempaa mutta oli hauska reissu kuitenkin.

Hamstrasin Ramlösaa eri makuina ja Candy Worldista suolaista salmiakkia. Ikeassa ei käyty kun kuitenkin kotona on Ikea aivan naapurissa ja ei meidän autoon muutenkaan mahdu enää mitään kun jo tulomatkalla oltiin kuin sillit purkissa kun mä pakkasin vähän ”runsaasti”. Saa nähdä miten mahdutetaan edes Oulun ostokset mukaan. Ehkä Otto saa auttaa mua pakkaamaan tiiviimmin että mahdutaan kaikki. Se on hassua miten vauva on perheen pienin ihminen mutta vie kyllä varusteineen kaikkein eniten tilaa matkustaessa. Vauvalle on mukana vaunut ja sitteri ja leikkimatto ja kantoreppu ja vaipat ja ties mitkä.

Mä tykkään kyllä ihan hulluna Ruotsista, ja siellä on aina ihana käydä vaikka Ruotsin reissuja on mulla takana jo kymmeniä. Ihan sama onko se sitten parin tunnin reissu Haaparantaan (tämä oli mun kolmas kerta siellä), päiväristeily Tukholmaan tai pidempi reissu hotelleineen kaikkineen. Nautin Ruotsin tunnelmasta ja iloisista ihmisistä siellä. Odotan jo kovasti meidän ensi kuun risteilyä, kun ei olla pariin vuoteen käyty. Kesällä on tarkoitus tehdä vielä vähän pidempi reissu ja ottaa auto mukaan Tukholmaan niin päästään käymään muuallakin kuin vain siellä.

Puolentoista tunnin ajomatka kumpaankin suuntaan meni sutjakkaan ja Nova nukkui onneksi sekä mennessä että tullessa. Multa toivottiin postausta pitkästä ajomatkasta vauvan tai ylipäätään lasten kanssa, ja kunhan ollaan ajettu takaisin kotiin, aion myös kertoa meidän vinkit ja kokemukset. Isompien lasten matkustamisesta olen aiemmin kirjoittanutkin, mutta vauvan kanssa on tietysti omat juttunsa. Tulomatka Helsingistä Ouluun meni niin hyvin että en uskaltanut vielä silloin kirjoittaa postausta, katsotaan nyt vielä matka toiseenkin suuntaan ennen kuin uskallan hehkuttaa että vauvat nukkuvat autossa superhyvin ja pitkäkin reissu onnistuu helposti.

Tytöt olivat aivan innoissaan kun pääsivät ”ulkomaille” ja ihmettelivät että voiko ulkomaille mennä autollakin, eikö aina tarvitsekaan mennä lentokoneella niinkuin Mallorcalle tai laivalla niinkuin Ruotsiin. Siitä saatiin hyvät keskustelut aikaiseksi että millä kaikilla välineillä voi matkustaa minnekin.

Neidit saivat Max Hamburgaren lastenaterioiden mukana kirjat, ja Tiara luki heti oman helppolukuisen kirjansa kun tultiin takaisin tänne mun tädille illalla. Suomeksi Tipa on lukenut jo reilun vuoden ajan mutta ruotsiksi lukeminen on alkanut onnistumaan vasta tänä keväänä. Tuo 35-sivuinen tarina oli ensimmäinen tuollainen kouluikäisten ruotsinkielinen kirja jonka hän on lukenut yhdeltä istumalta kokonaan. Olen kyllä tosi ylpeä ja iloinen siitä miten hienosti lukeminen sujuu.

Mutta joo, sellaista rentoa viikonlopun viettoa täällä. Vielä muutama päivä tätä jäljellä, aiotaan nauttia niistä täysillä. Ihanaa sunnuntaita kaikille <3

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Ipanaisen kanssa.

Edellisenä vauvavuonna, vuonna 2013, yksi lastentarvike oli tarpeellisuudessaan yli muiden: kantoreppu. Zeldan vauva-aikana mulla oli käytössä super ihana pääkallokuosinen Tula kantoreppu, joka me kerettiin myydä jo eteenpäin ennen Novan syntymää. Raskausaikana mulle oli selvää, että myös Novalle hommataan kantoreppu ehdottomasti. Kantoreppu on korvaamattoman arvokas silloin, jos vauva viihtyy parhaiten sylissä. Zelda rakasti olla lähellä ja sylissä, ja koska mulla oli silloin vauhdikas 1,5v taapero vauvan kaverina, oli kantoreppu erittäin tarpeellinen. Ilman sitä ei oltaisi ylipäätään selviydytty arkipäivien touhuista, leikeistä ja puistoreissuista.

Me lainasimme Novaa varten Ipanaisesta Tulan standardikokoisen kantorepun, sekä vastasyntyneen tuen. Ne ovat olleet meillä käytössä nyt ahkerasti siitä asti kun Nova oli kolmeviikkoinen. Vaikka ne ovat tosi helppokäyttöiset ja ananaskuosi on aivan ihana, olen salaa himoinnut jo hetken aikaa jotain uutta, mitä päästiin Novan kanssa kokeilemaan vähän etuajassa: säädettävää Tula Free-to-grow -kantoreppua. Tula Free-to-grow kantoreppu tuo aivan uudenlaisen tekniikan kantovälinemarkkinoille, sen saa nimittäin sellaisenaan säädettyä ihan pikkuvauvasta isommalle lapsellekin sopivaksi. Erillistä tukea ei siis enää tarvita!

Tula Free-to-grow säädettävissä kolmeen eri kokoon ilman lisäosia

Tula Free-to-grow -kantorepun paneeli on säädettävissä kolmeen eri kokoon helposti tukevilla neppareilla, joten se on aina lapsen kokoon sopiva, vastasyntyneestä (terve, täysiaikainen ja yli 3,2kg painoinen vauva) aina 2-3 -vuotiaaksi asti. Repun maksimipainoraja on n. 20 kiloa, sen jälkeen suositellaan isompaa Tulaa. Vastasyntyneen kanssa reppu puetaan hieman ylemmäs, jotta kangas tukee ylhäältä päätä ja niskaa enemmän ja vauvan vointia ja hengitystä on helppo tarkkailla. Vauvaa tulee aina kantaa sellaisella korkeudella, että hänen vointiaan ja hengitystään voi seurata jatkuvasti, ja täytyy varmistaa että hänen kasvonsa ovat esillä eivätkä painaudu kantajaa vasten.

Se että erillistä tukea ei tarvita on ihan mahtavaa, sillä se helpottaa repun käyttöä liikkeellä entisestään. Novan kanssa kantoreppu on meillä aina mukana jos lähden vauvan kanssa yksin vaikkapa kaupungille. Usein Nova nukahtaa kyllä aluksi vaunuihin, mutta jossain vaiheessa kun hän herää, hän ei enää oikein viihdykään vaunuissa. Hereillä makuuasennossa vaunukopan uumenissa ei ole mukavaa, kun ei sieltä näe mitään. Hän viihtyy paljon paremmin silloin kantorepussa, lähellä mua ja pystyasennossa niin että voi kuikuilla sivuille samalla. Vauvatuen kanssa repun pukeminen vaatii kuitenkin aina jonkinlaisen alustan – tai toisen tyypin avustamaan jotta tuen saa oikein puettua vauvalle. Free-to-grown saa nopeasti ja helposti puettua juuri silloin kun nopeutta ja helppoutta eniten tarvitsee, esimerkiksi kärsimättömän 2kk ikäisen kanssa.

Yksinkertaisin ja kaunein kantoreppu

Meillä ainakin joskus vauva ehtii hermostua siinä vaiheessa, kun vauvatukea puetaan ja hän joutuu hetkeksi pois sylistä. Nyt tämä on alkanut jo helpottamaan, eikä me oltaisi tukea enää pian tarvittu muutenkaan kun vanhan repun 7kg alaraja on pian täytetty. Olen silti tosi iloinen, että Free-to-growssa se vauvatuen pukemisvaihe jää kokonaan pois. Free-to-growta voi käyttää jo vastasyntyneen kanssa samalla tavalla, kuin standardi-Tulaa 7kg vauvan kanssa.

Tula on kantorepuista mun lemppari, koska se on kaikkein pehmein, kaunein ja yksinkertaisin. Sitä se on ollut jo vanhassa mallissa, ja on vielä enemmän tämän uuden Free-to-grow-mallin myötä. Uudet kuosit ovat myös aivan ihania, mä valitsin oman reppuni herkässä ja suloisessa Blossom-kuosissa, jota itseasiassa Otto ehdotti. Saattaa olla, että vanhempainvapaan myötä Otto tuleekin olemaan meistä se joka kantaa Novaa enemmän. Kun perheessä on kaksi jotka kantavat aktiivisesti, arvostan erityisesti helppoja säätöjä kantorepussa. Me käytetään reppua usein vuorotellen ja on kiva että reppu on helppo säätää omiin mittoihin sopivaksi nopeasti. Mekin kun ollaan Oton kanssa aivan eri kokoisia ja muotoisia.

Hyvän ja ergonomisen kantovälineen valinta on tärkeää

Hyvän ja ergonomisen kantovälineen valinta on todella tärkeää, sillä vääränlaisella kantoasennolla voi olla todella ikäviä haittavaikutuksia vauvalle. On tärkeää että vauvan jalat ovat oikeassa ”M”-asennossa eivätkä väänny tai rasitu, ja että vauva on edessä kannettaessa sellaisella korkeudella että hänen otsaansa yltää pussaamaan helposti. Repun tulee olla myös tarpeeksi tiukasti puettu, jotta vauva ei heilu ja huoju omia aikojaan vaan kantaja liikkuu yhtenä yksikkönä vauvan kanssa.

Oikein puetussa Tulassa vauva on aina juuri oikeassa ergonomisessa omaan kokoonsa sopivassa asennossa, ja kantamisella on ainoastaan positiivisia vaikutuksia. Repun kanssa lasta voi kantaa sekä edessä, että takana sitten kun lapsi on jo vähän isompi. Mukana pakkauksessa tulee kattavat ja yksinkertaiset kuvalliset ohjeet repun pukemiseen sekä eteen että taakse, sekä erityisvinkit vastasyntyneen kantamiseen.

Tula Free-to-grow on täysin konepestävä

Tula Free-to-grow kantoreppu on täysin konepestävä mikä on ehdottomasti plussaa jos on vaikkapa paljon pulautteleva vauva. Mä kokeilin tänään ja pystyin hyvin imettämään repussa, kun laskin sitä ihan himpun verran alemmas kotona niin että vauva oli vähän alempana. Se oli ihan mullistavaa! Joskus tietysti imettäessäkin tulee sotkua jos vauva päättää vaikka hymyillä kesken ruokailun ja maitoa suihkuaa joka paikkaan, silloinkin konepestävyydestä on hyötyä. Ja plussaa se on myös siinä vaiheessa kun vauva on muuttunut sotkevaksi taaperoksi.

Uudet Tulan Free-to-grow -kantoreput on testattavissa ja kokeiltavissa Ipanaisen messuosastolla Lapsimessuilla huomenna, lauantaina ja sunnuntaina. Ipanaisen messuosasto on 6h20. Ipanaisen Anu pitää myös joka päivä klo 13.30 Neuvolan lavalla 10 vinkkiä kantamiseen -puheenvuoron joka kannattaa käydä kuuntelemassa, jos kantaminen kiinnostaa tai mietityttää. Ipanaisen osastolla on myös koko ajan paikalla koulutetut kantovälineohjaajat vastaamassa kysymyksiin ja auttamassa oikeanlaisen kantoasennon löytymisessä ja parhaiden välineiden valinnassa. Käykää tutustumassa jos pääsette paikalle messuille. Tätä reppua sekä muita Ipanaisen kattavan kantovälinevalikoiman tuotteita voi myös testata, ostaa ja vuokrata Ipanaisen ihanassa Hakaniemen myymälässä, tai ostaa verkkokaupasta.

Aurinkoista ja ihanaa torstaita kaikille ja terkkuja täältä Oulusta!

Heippa! Nyt sain viimein käsiteltyä nämä kuvat, jotka itseasiassa nappasin vain pari tuntia ennen synnytyksen käynnistymistä viime viikon maanantaina. En tiedä mitä synnytystä enteilevää pesänrakennusintoilua se oli, mutta synnytystä edeltävänä päivänä me ajeltiin vielä keskustaan ja käytiin Stockmannin sisustusmaailmassa ostamassa uusi verho, istahdettiin smoothielle Joe & The Juiceen ja sen jälkeen hurautettiin vielä Ikeaan hakemaan verhonipsuja, valkoiset verhot ja kylppäriin uusi matto. Synnytyspäivänä höyrytin vielä Oton ikkunoihin ripustamia verhoja, juuri ennen kuin nappasin nämä kuvat, hahah!

Meidän ruokailutila on ollut sellainen keskeneräinen murheenkryyni ja sitä se tulee olemaan vielä hetken koska se on meidän laminaattien säilytyspaikka siihen asti että ne saadaan asennettua yläkertaankin. Mutta se että yksi nurkka on täynnä laminaattipaketteja ei tarkoita etteikö tilasta muuten voisi tehdä kodikasta ja kivaa. Aiemmin ruokailutila on ollut tosi kolkko, sillä siellä on ollut niin valkoista ja vaaleaa eikä siellä ollut verhoa tai mattoa. Vaikka rakastankin ruokailutilan isoa katosta lattiaan -ikkunaa, musta on ihanaa että se sai nyt kaverikseen verhot.

Ruokailutilan verhoiksi mä halusin jotain joka päästää kauniisti valoa läpi, mutta joka myös vangitsee katseen tilaan astuessa. Siksi päädyttiin ostamaan kaksi valkoista valoverhoa ja yksi ”statement”-verho, eli tuo kukkaverho. Se on Vallilan tämän kevään uutuuksia, ja kuosi on nimeltään Alma. Vallilan Alma verhoa saa myös harmaapohjaisena violetein ja sinisin kukin, mutta me ihastuttiin tuohon valkoiseen ja erityisesti noiden kukkien värimaailmaan. Vaaleanpunainen kukka tuo kauniisti olkkarin värimaailmaa myös ruokailutilaan.

Kukkaverho – Vallila Alma

Valkoiset verhot – Ikea

Ruokapöytä – Hobby Hall

Tuolit – Tori.fi

Syöttötuoli – Stokke (saatu)

Juniortuoli – Ikea

Matto – Anno Latu

Kaapit – Ikea Bestå

Lamppu – Ikea

Juliste – Desenio (saatu)

Kehykset – Desenio

Lightbox – Lilla Company (saatu)

Vaikka valkoiset ja vähäeleiset verhot ovatkin kauniita ja jättävät kivasti muulle sisustukselle kivaa, niin musta on kiva että ruokailutilaan löytyi tuollainen ihana katseenvangitsija kun tila on muuten niin valkoinen ja yksinkertainen sisustukseltaan. Verho tekee heti sisustuksesta mielenkiintoisemman, ja sopii kauniisti myös mun äidin ystävän maalaamaan tauluun jonka aikoinaan pihistin itselleni silloin kun mulla oli pinkkikultainen huone teininä. Se on kulkenut mun mukana siitä asti.

Ruokailutilan matto on meidän vanha olohuoneen matto, eli Annon Latu. Se sopi tosi kivasti tuohon ja on juuri sopivan kokoinen pöydän ja tuolien alle.

Nyt tykkään meidän ruokailutilasta tosi paljon, ja sitä laminaattien täyttämää portaidenalusta lukuunottamatta se on oikein valmiin tuntuinen ja näköinenkin. Mä rakastan tuota verhoa ja aina kun mä katson sitä se tuo mulle hymyn huulille. Ja jotenkin siitä tulee heti mieleen päivä ennen synnytystä, se oli mun viimeinen kokonainen päivä raskaana ja se oli meille kiva päivä yhdessä perheen kanssa.

Ihanaa torstai-iltaa tyypit <3

Ihanaa helmikuun ensimmäistä! Ajattelin kirjoittaa vähän kuulumisia, niitä aivan tavallisia kuulumisia, pitkästä aikaa. Hirveästi on ollut raskaushöpinää, sisustushöpinää, vaatehöpinää ja kakkuakin on leivottu, mutta mitä meille ihan oikeasti kuuluu? Siitä aion kertoa tänään.

Kun ylitin sen 37+0 viikon rajapyykin, mä häkellyin hetkeksi. En ollut osannut odottaa että pääsen niin pitkälle, kun neuvolassa ja äitiyspolillakin oltiin alusta asti sitä mieltä että vauva tulee samaan aikaan kuin aiemmatkin. Muutama päivä meni sellaisessa valmiustilassa, kokoajan olin valmiina lähtöön. Nyt olen ollut jo monta päivää rennommin. Vaikka supistaa säännöllisesti ja paljon, se ei tarkoita mitään. Kyllä mulla se vaisto on vielä tallella, vaikka tämä raskaus onkin erilainen. Hetken jo nimittäin pelkäsin että olen kadottanut omat vaistoni enkä osaa enää tulkita omaa kroppaani. Kyllä mä osaan, ja huomaan sitten kun aika on, ja ei se ainakaan vielä ole ihan käsillä. Tein vielä suunnitelmia viikonlopuksikin ihan hyvillä mielin ja uskon ehtiväni ne toteuttaa, sillä tämä tyyppi ei ainakaan näillä näkymin halua vielä ulos jos yhtään omia fiiliksiäni tulkitsen oikein. Tokihan kaikki voi muuttua nopeastikin mutta sitten mennään sen mukaan.

Viime päivinä olen saanut tehtyä paljon töitä valmiiksi varastoon, jotta ensi hetket vauvan kanssa voidaan sitten rauhoittaa vain hänen kanssaan olemiselle. Se on ihan loistavaa, koska pelkäsin että mulla puskee deadlinet päälle turhankin aikaisin kun tässä onkin kestänyt pidempään. Lisäksi olen pessyt vähän lisää pikkupyykkiä (odotellessa ehtii vähän turhankin hyvin shoppailemaan), käynyt kävelyillä, siivonnut ja katsonut leffoja. Olen ilokseni huomannut että en olekaan niin huonossa kunnossa kuin luulin, ja jaksoin hyvin kävellä tunnin lenkin. Olen puhunut pitkiä puheluita kavereiden ja äidin kanssa ja saanut höpöttää kaikesta maan ja taivaan välillä.

Lapset ovat olleet lyhyempiä päiviä päiväkodissa, ja on ollut ihanaa hengata heidän kanssaan enemmän. Ollaan pelattu Kimbleä, leikitty barbeilla, luettu kirjoja ja hoidettu nukkevauvoja.  Iltapalalla he saivat neljiä eri muroja ja myslejä samaan annokseen, vaikka onhan se vähän hömppää että on niin monta pakettia yhtäaikaa auki. Mutta hei, miksi olla tylsä kun voi olla kiva? Huomenna heillä on vielä tarhapäivä, ja sitten on taas useampi kotipäivä. Kieltämättä odotan hurjasti sitäkin että neitokaiset jäävät lomalle meidän kanssa ja saadaan ihan koko perhe hautautua vauvakuplaan.

Otto päätti eilen vaihtaa meidän olkkarin järjestystä, ja niin me hengattiin sillä aikaa tyttöjen kanssa keittiössä pelaamassa lautapelejä kun Otto pyöräytti koko järjestyksen ympäri. Esittelen uudistuneen olkkarin kunhan ollaan saatu meidän uusi matto jonka tilasin tänään. Huomattiin nimittäin järjestyksen vaihdon jälkeen että meidän olkkari onkin oikeasti aika iso ja vaatii ehdottomasti 200×290-kokoisen maton tuon nykyisen 160×240-kokoisen tilalle. Ja tuon nykyisen maton voi sitten laittaa keittiöön niin saa sinnekin kotoisuutta ja lämpöä. Uuden maton pitäisi tulla perjantaina, joten sen jälkeen luvassa sisustusjuttuja ja ennen-jälkeen -kuvia!

Että joo, sellaista ihan tavallista arkea meille tänne, perus keskiviikkokuulumisia. Ihanaa iltaa kaikille <3