Kukaan ei vielä ole huomauttanut ainakaan, mutta itse olen toki huomannut että samaan aikaan kun me muutettiin, myös blogi muutti ”uuteen kotiin”. Osoite on säilynyt samana, ja olen edelleenkin tavallaan Indiedaysilla – mutta Indiedaysin ja Blogiringin yhdistyttyä syntyi kolme mahtavaa uutta portaalia. Indiedays palautettiin alkuperäiseen tarkoitukseensa: kauneuden ja muodin portaaliksi, ja me lifestylebloggaajat saimme ihan oman uuden kodin: Lifien, jonne siirtyi Indiedaysilta monta vanhaa suosikkiani sekä roppakaupalla uusia ihania tuttavuuksia. Indiedaysin ja Lifien lisäksi nyt löytyy vielä upouusi ruokasivusto Foodlover, joka sitten taas kokoaa Suomen parhaiden ruokablogien sisällöt Kinuskikissasta Hellapoliisiin saman sivun alle.

Lifien kuvaillaan olevan vähän kuin hyvä naistenlehti: Ystävä, viihdyttäjä ja ajatustenherättäjä. Täältä löytyy kaikkea lapsiperhearjesta sisustukseen, hyvinvoinnista parisuhdeasioihin ja remppahommista vahvoihin mielipiteisiin. Tunnen oloni täällä ehkä hieman kotoisammaksi kuin Indiedaysissa aikoinaan, sillä portaalin kuvaus vastaa niin hyvin sitä miten kuvailen omankin blogini sisältöä. Indiedaysilla olo oli toki henkisesti kotoisa, olihan meillä aivan huikea porukka, mutta silti oma blogi tuntui jotenkin nuhjuiselta upeiden muotibloggaajien keskellä. Täällä Lifiessa meitä on niin monta erilaista ja mahtavaa persoonaa että jokaiselle on oma sopiva tilansa.

Puutalobaby-blogin Krista haastoi kaikki uudet Lifie-vaikuttajat #meollaanlifie -haasteeseen, eli jakamaan blogissaan muutaman blogisuosikin täältä uudesta yhteisöstä. Suosikkeja on vaikeaa valita, sillä Lifien etusivu on jatkuvasti täynnä uutta inspiroivaa ja kaunista sisältöä. Mutta yritin nyt ottaa tuosta viisi blogisuosikkia satunnaisessa järjestyksessä, jotka jaan teidänkin kanssa pienen kuvauksen kera. Toivottavasti löydätte uutta kivaa luettavaa!

1. Mami Go Go

Mintun rento, kaunis ja rehellinen blogi on ollut mun lemppareita jo vuosia. Tutustuin Minttuun Pampersin pressimatkalla Frankfurtiin vuonna 2014 kun Suomesta mukana ei ollut kuin kaksi bloggaajaa, minä ja Minttu. Siitä asti blogia on tullut säännöllisesti luettua ja Minttu on ihan huippu tyyppi jolla on pettämätön sisustussilmä ja ihania ajatuksia.

2. Deko 133

Tämä blogi on mulle aivan uusi tuttavuus johon törmäsin vasta Lifien myötä. Deko 133 sisältää ihania DIY-ideoita ja sisustusjuttuja, esimerkiksi aivan ihanan betonikynttelikön ohjeen. Ohjeet vaikuttavat sopivan helpoilta toteuttaa, vaikka ei mikään askarteluvirtuoosi välttämättä olisikaan (kuten minä). Mulla on tosi kova DIY-kuume ja luulen että tulen ainakin jotain näistä ohjeista kokeilemaan itsekin.

3. Nakit ja mutsi

Päivin blogi on kuulunut mulla aiemminkin satunnaisesti lukurepertuaariin, mutta varmasti nyt kun postauksiin törmää useammin tuossa etusivulla niin tulee luettua vieläkin säännöllisemmin. Mä tykkään kovasti Nakkimutsi-Päivin asenteesta ja tyylistä kirjoittaa, ja mua naurattaa koska mä sanoin aina Zeldaa pikku-nakiksi silloin kun hän oli vauva, tietämättä tästä blogista mitään. Ihanan rento ja rehellinen blogi, jossa arki on mun mielestä realismista huolimatta (tai ehkä juuri siksi) lämmintä ja kivaa.

4. Uusi Kuu

Emilian blogia olen lukenut siitä asti kun muutin Indiedaysille, ja sieltä löytyy kaunista sisustusta ja pohdintaa ja myös sitä perhe-elämää mitä itsekin elän. Ja tällaiselle jouluhullulle Uuden kuun jouluaiheinen sisältö on pahemmanlaatuista joulukoristelukuumetta nostattavaa.

5. Mirvaannamarian

Aloin lukemaan tätä blogia varmaankin joskus kesällä, kun se jostain pomppasi fb-feediini. Mirvan blogissa kuvat ovat kauniita ja mielipiteet vahvoja. Hän kirjoittaa monista ajankohtaisista aiheista, eikä pelkää sanoa suoraan mitä ajattelee. Olen kovasti koukussa myös postausten kommenttibokseihin joista usein löytyy mielenkiintoista keskustelua. Hän myös postaa tosi ahkerasti eli jos kaipaat usein uutta luettavaa niin kannattaa seurata tätä!

Sittenhän tietysti löytyy vielä Emilian blogi ja monta muutakin joita seuraan säännöllisesti. Kannattaa tutkia etusivua ja noita uusia osioita joista postauksia on helpompi löytää tietyistä kategorioista. Mä tykkään Lifiestä tosi paljon ja uskon että tästä tulee mahtava yhteisö jossa on hyvä meininki ja paljon yhteisöllisyyttä bloggaajien kesken. Ja toivottavasti tätä kautta myös moni uusi tyyppi löytää mun ja muiden blogeihin, kun eri blogien lukijakunnat sekoittuvat ja törmäävät uuteen sisältöön.

Oletteko huomanneet uuden blogiyhteisön ja mitä tykkäätte? Mitkä on teidän lifie-lemppareita?

Parin päivän täyslepo on tehnyt todella hyvää ja nyt on menossa raskausviikko 25+0. Vaikka muutossa mä en tehnytkään mitään raskasta, kuten kantanut, kyykistellyt tai kiipeillyt/kurkotellut, niin silti se muutto otti koville. Aina ei ollut tarjolla sohvaa jolla loikoilla, vaan välillä istuskelin kovalla tuolilla tai lattialla, ja jouduin vaihtelemaan paikkaa aina vähät väliä pois tieltä kun tavaroita siirreltiin. Sitä tarkoitin kun sanoin edellisessä postauksessani että ”nyt kun vihdoin voin olla oikeasti paikoillani”.

Harmillisesti jotkut tuntuivat ymmärtäneen sen väärin ja ajattelivat, että täällä huvin vuoksi hankin itselleni supistuksia, koska ihan tahallani haluan pelätä, että vauva syntyy ennen aikojaan. Ja tällä en nyt tarkoita tosiaankaan niitä mukavia kommentteja jotka sain, joissa tsempattiin ja kehotettiin lepäämään. Niistä haluan vain kiittää kauniisti. Tsemppi tuli tarpeeseen ja kauniit sanat piristivät keskellä väsynyttä viikonloppua, kiitos ihanat<3

Mutta, onneksi tämä lepo on nyt auttanut tosi paljon ja mulla ei ole ollut juurikaan supistuksia eilen, eikä tänään. Olen levännyt alakerrassa sohvalla ja kävellyt portaita ainoastaan heti herättyäni alas ja nukkumaan mennessä ylös. Otto on hoitanut ruuanlaiton ja lastenhoidon. Kuuntelen kroppaani koko ajan, enkä tee mitään sellaista mikä ei tunnu hyvältä. Niinkuin olen tehnyt koko raskauden ajan. Jos joku tuntuu liian raskaalta tai aiheuttaa supistuksia, en tee sitä. Mua ei kuitenkaan kukaan ole määrännyt vuodelepoon, vaan olen ihan itse ennakoinut ja ottanut rauhallisesti, ennen kuin sellaista tarvitsee tehdäkään.

Huh, piti vaan saada tämä pois harteilta. Raskauteen liittyvät asiat tuntuvat aina kuumentavan jonkun tunteita. Itselläkin helpommin menee muiden sanomiset tunteisiin näin raskausaikana, kun on muutenkin herkillä. Uskon kuitenkin, että näin kolmannen raskauden kohdalla osaan jo itse tunnustella aika hyvin, että mitä mun kannattaa tai ei kannata tehdä.

Mutta joo, tosiaan nyt voin hyvin, vauva voi hyvin ja hän on kasvanut aivan hurjasti viime viikkoina. Tyyppi potkii mua niin kovaa, että välillä saa hammasta purra. Hän mahtuu kuitenkin vielä hyvin pyörimään ympäri, ja maha muuttaa välillä todella radikaalisti muotoaan. Vauvan eka hikkakin on jo koettu, siitä kirjoittelin blogin fb-sivulla.

Se tuntui niin hassulta ja musta tuntui että halkean rakkaudesta kun minityyppi hikottelee mahassa. Tänään on menossa viikko 24+5 ja raskaussovelluksen mukaan vauvalla pitäisi olla jo  30cm pituutta ja n. 700 grammaa painoa. Pieni hän vielä on, mutta kuitenkin jo paljon isompi kuin vaikka rakenneultrassa kuukausi sitten, jolloin painoa oli 340 grammaa. Huh onko siitäkin jo kuukausi! Nyt vauvan liikkeet näkyvät ulospäinkin todella selvästi ja välillä on hassua kun maha kohoilee ja hytkyy.

Maha Rv 24+5

Lokakuu lensi kuin siivillä muuton vuoksi, ja nämä raskausviikkopostaukset ja -videot ovat jääneet todella vähälle. En ole ottanut edes kunnollista mahakuvaa pitkään aikaan, joten nyt sellainen oli paikallaan. Onhan tuo pötsi tainnut vähän kasvaa, vai mitä! Raskausviikot vaan hupenevat ja kohta siirrytään jo viimeiselle kolmannekselle, aika huikeaa että ollaan jo näin pitkällä. En malta odottaa että olisi jo ensi vuosi ja pääsisin pitämään meidän pikkuista ensimmäistä kertaa rinnalla tuhisemassa. Ei tässä onneksi enää montaa kuukautta ole odotettavaa, paljon vähemmän jäljellä kuin mitä on jo takana.

PS: Meidän sohva on todellakin vaaleanpunainen, se on Ikean Söderhamn niinkuin suunniteltiinkin, mutta vaan eri värisenä. Kirjoitan sohvan tarinan vielä paremmin kunhan mahdun kuvaamaan sen ihan kokonaan enkä vain tästä yhdestä kulmasta. Mutta täytyy sanoa että olen itsekin siihen aivan rakastunut, mukavin sohva jolla olen ikinä levännyt ja loikoillut!

Ihanaa marraskuun ensimmäistä kaikille ja kiitos vielä ihanista ja kannustavista kommenteista <3

Helou pienen blogitauon jälkeen! Muutto alkaa vihdoinkin olla paketissa vanhan kämpän osalta, ja tänään on siivottu ja laitettu vanha kämppä kuntoon ja kannettu viimeinenkin tavara sisään tänne. Yksi yö ollaan jo nukuttu täällä uudessa osoitteessa, mutta aamun jälkeen ei täällä yhdessä olla vielä montaakaan tuntia vietetty kun vanhassa kodissa oli vielä niin paljon tehtävää. Koko uusi koti on aivan pommin jäljiltä, tuo sohvan nurkka on ainoa kohta missä näyttää edes etäisesti ok:lta lastenhuoneiden lisäksi.

Otto on tehnyt ihan järjettömän työn tässä muutossa, samoin kuin meidän ihanat ystävät. Mä en voi sanoin kuvailla miten kiitollinen olen jokaiselle joka on meitä tässä hullussa rumbassa auttanut, ei oltaisi ikinä selvitty ilman teitä, tai jos oltaisiinkin niin ei varmaan ilman yhtä hippusen liian aikaisin käynnistynyttä synnytystä, nytkin oli nimittäin jo tiukalla.

Mä olen supistellut eilen ja tänään aika paljonkin ja kärsinyt kovista alaselkäkivuista mutta supistukset on aina levossa hellittäneet. Mutta tällä hetkellä tilanne on se että heti kun nousen edes vessaan niin supistelen siihen asti että olen taas maannut hetken paikallani. Ja selkäsärky jatkuu kokoajan. Mutta ainakaan ei ole säännöllisiä supistuksia ja ne vielä hellittävät levolla. Täytyy nyt toivoa että kun vihdoinkin kaikki tavarat on täällä ja voin oikeasti olla paikoillaan, tämä menisi vielä ohi ja supistukset ja kivut hellittäisivät. Kyllä mä jaksan kovasti uskoa siihen, kun eivät ne ole vielä säännöllisinä alkaneet niinkuin viimeksi viikolla 25+1.

Lapset ovat aivan megainnoissaan uudesta kodista, ja he ovat olleet niin kärsivällisiä tämän muuttorumbaviikon kanssa että en tiedä mitä mä keksin heille palkinnoksi. Molemmat ovat sopeutuneet uuteen kotiin loistavasti ja rakastavat omia huoneitaan. Leikitkin on hienosti jo laitettu pystyyn niin ylä- kuin alakerrassakin. Myös eilinen päivä ystävien luona ja halloween-juhlissa oli mennyt heillä hienosti.

Tämän viikonlopun jälkeen fiilis on väsynyt mutta onnellinen. Me selvittiin, ah! Ja nyt saadaan olla täällä ihanassa kodissa, ja vaikka se toistaiseksi ei näytä yhtään ihanalta jäätävien tavaravuorten kanssa, niin kyllä tästä vielä ihana koti saadaan. Alakerrassa on uusi lattia jo paikoillaan, joskin ilman listoja vielä hetken, ja kunhan tämä härdelli helpottaa niin pääsen vihdoin kertomaan siitäkin enemmän. Yläkerta on vielä jäljellä, mutta näiden supistusten ja kaiken tämän purettavan tavaran ja muiden kanssa mä en uskalla edes vielä haaveilla millon me pystytään tekemään se loppuun. Ehkä tämän vuoden puolella, tai ensi keväänä. Stressiä en aio ottaa, se ei auta mitään.

Nyt mä jatkan pötköttelyä ja lepäämistä tässä uudella ihanalla sohvalla, ja otan tuon rakkaan mieheni kainaloon kun vihdoinkin ollaan samassa osoitteessa samaan aikaan eka kertaa viikkoon. Unohdan nuo kaikki tavarat tuossa ympärillä, ja keskityn vain tähän hetkeen. Kiitos vielä ihan mielettömän paljon jokaiselle joka on meitä auttanut tämän muuton aikana, myös teille kaikille tsemppikommenteista <3

Hyvää yötä ihanat <3

Moikkelis, ja terkkuja täältä muuttorumban keskeltä. Kodit ovat molemmat tällä hetkellä niin kesken kuin voi olla, mutta pikkuhiljaa pikkuhiljaa! Kyllä mulla on silti uskoa että saadaan viikonlopun aikana suurin osa tehtyä, toisinsanoen ainakin siirryttyä vanhasta kodista kokonaan uuteen. Remppahommissa tulee kestämään jonkin aikaa.

Me oltiin jo tyttöjen kanssa ihan musertuneita, että he eivät pääse tänä vuonna halloween-bileisiin ollenkaan kun meillä on muutto tänä viikonloppuna ja seuraavana sitten Inspiration Blog Awards-gaala. Mutta meidän maailman ihanin ystävä tarjoutui ottamaan tytöt muuttopäivän ajaksi leikkimään ja samana iltana vielä käymään heidän kanssa lasten Halloween-juhlissa, joten eivät jääneetkään tytöt ilman kovasti odottamiaan pippaloita. Nyt heille tuleekin tylsän muuttopäivän sijaan ihana leikki- ja juhlapäivä, ihan parasta!

Mullakin on paljon parempi mieli nyt kun tiedän että heillä on muuton ajan kivaa tekemistä, ja saavat sitten tulla juhlista suoraan uuteen kotiin ja uusiin omiin huoneisiinsa nukkumaan, varmasti tyytyväisinä. Täytyy olla kiitollinen ja onnellinen siitä että on noin ihania ystäviä, jotka auttavat. Ja muutenkin ollaan saatu ystäviltä hurjan paljon apua muuton kanssa, niin siivouksessa kuin remontissa, pakkaamisessa ja purkamisessa, ja muuttopäiväksikin on tulossa runsaasti kantoapua. Tuntuu uskomattomalta että ollaan niin onnekkaita että meidän ympärille on kerääntynyt tuollainen määrä välittäviä ihmisiä. Ei voi kuin olla kiitollinen ihan oikeasti, mä tiedän että näin mahtavat tyypit eivät ole mikään itsestäänselvyys.

Tytöt ovat jo fiilistelleet tulevaa halloweenia monta kertaa ja testailleet eri asuja. Instassa vilahti pari viikkoa sitten peura-kasvomaalaukset, ja näitä kuvia otettaessa he halusivat olla batman ja noita. Saa nähdä mitkä asut valkkaavat lauantaiksi, veikkaan ehkä kissoja, yksisarvisia tai sitten noitia. He ovat kyllä olleet niin reippaina koko tämän muuttopöhinän ajan, ovat auttaneet pakkaamaan ja leikittäneet toinen toisiaan. Me ollaan saatu puuhastella tosi rauhassa. Ja ruuastakaan ei ole tullut valitusta vaikka ollaan nyt pari päivää menty eineksillä, hah.

Muutto edistyy, iso osa laatikoista ja irtotavarasta on jo viety uuteen kotiin ja lattiakin valmistuu vauhdilla. Kunhan lattia on tehty suurimmaksi osaksi, on huonekalujen siirron vuoro. Olen dokumentoinut projektia koko ajan, ja en malta odottaa että pääsen kertomaan siitä lisää. Mulla lyö aivot ihan tyhjää näin iltasella, kun päivä on ollut pakkaamista ja purkamista ja silitystä ja siivousta täynnä. Välillä on pakko levätä ja se tuntuu ihan tyhmältä, tunnen itseni niin hyödyttömäksi aina välillä kun on pakko ottaa iisisti supistusten takia. Mutta en halua mitään tyhmiä riskejä ottaa, ja tietenkin lepään silloin kun tarve vaatii. Ja onneksi Ottokin suorastaan tiukasti vaatii mua lepäämään silloin kun mulla itsellä tulee huono omatunto siitä työmäärästä mitä hän joutuu tekemään munkin edestä. Ja onneksi tosiaan on ystävät apuna myös.

Otto on raatanut joka ilta yömyöhään asti uudella asunnolla, tai asuntojen väliä kamppeita raahaten, ja mä olen ollut iltoja yksin tyttöjen kanssa täällä. Odotan niin kovasti sitä että päästään taas elämään normiarkea tyttöjen ja Oton kanssa yhdessä ja saa iltaisin käpertyä turvalliseen kainaloon sen sijaan että kykin vielä hinkuttamassa uunin aluslaatikkoa puhtaaksi yksin yhdeksän aikaan illalla. Tuntuu että näin raskausaikana ainakin mulla on tavallista suurempi läheisyyden tarve ja ikäväkin varmaan tuntuu sen takia isommalta. Onneksi tämä on vain lyhyt vaihe, ja ensi viikolla tämä vanha kämppä on jo uusien asukkaiden huomassa, niin ei ole enää montaa yksinäistä iltaa tässä jäljelläkään. Ja varmasti lopputulos palkitsee meidät kaikki, siitä olen innoissani jo etukäteen.

Ihanaa torstai-iltaa kaikille <3

Vihdoinkin me saatiin avaimet uuteen kotiin, ja nyt se varsinainen muutto- ja rempparumba vasta alkaakin. Tänään aamulla kävin heti ekana vähän mittailemassa ja ottamassa asunnolla kuvia, ja tänään meille tuotiin asunnolle myös uudet laminaatit* Karitma Collectionilta, jonka kanssa toteutamme lattiat yhteistyössä. Laminaattiprojektista tulen postaamaan enemmänkin kunhan se etenee, mutta siis ihan ensimmäisenä sanon että tuo asunnon tummanruskea laminaatti on lähdössä pois, ja tilalle tulossa siis upea ja raikas vaaleanharmaa laminaatti jollaisesta olen haaveillut varmaan viimeiset kymmenen vuotta. Me tehdään lattiat ihan itse ja vähän jo alkaa jännittää että miten nopeasti saadaan kaikki valmiiksi. Onneksi välineet on kunnossa ja ollaan luettu hyviä ohjeita, sekä saatu neuvoja mun kirvesmies-papalta. Mutta jos teillä tulee vielä mieleen jotain vinkkejä niin saa antaa! Mutta joo, sen pidemmittä puheitta: tervetuloa meidän uuteen (toistaiseksi tyhjään ja keskeneräiseen) kotiin.

Olohuone

Olkkarissa on megaiso katosta lattiaan -ikkuna terassille, ja lisäksi toiseen suuntaan vähän pienempi ikkuna, joista tulee hyvin valoa. Olkkari on tuulikaapista ja eteisestä katsoen oikealla. Eteisen kaappien takana on portaat yläkertaan, ja niiden takana ruokailutila ja keittiö. Portaita vastapäätä on alakerran kylpyhuone ja säilytyskaappi. Kaappitilaa on ainakin tosi runsaasti, sillä alakerrassa on eteisen naulakon ja kaapin, sekä keittiön kaappien lisäksi siivouskaappi ja ylimääräinen korkea hyllykaappi.

Keittiö ja ruokailutila

Keittiössä ihan parasta on uudet isot jääkaappi ja pakastin, ai että! Tuon epämääräisen irtokaapin tilalle meille tulee astianpesukone ensi viikon alussa kun laminaatit on saatu paikoilleen. Ruokailutila on aivan mielettömän iso, ja mietin tässä juuri että mitä kivaa sinne keksitään ison ruokapöydän lisäksi. Ehkä jotain säilytystilaa tai avohyllyjä, tai kenties lasten pieni leikkikeittiö. Liesi meidän on tarkoitus vaihtaa ajan kanssa, mulle tuli ehkä vähän järkytyksenä että näin uudessa kämpässä on vanhan mallinen liesi eikä keraaminen liesi, kun meillä on vuokrallakin ollut keraaminen liesi jo näiden neljän vuoden ajan. Mutta se nyt ei onneksi ole niin justiinsa, liesi on kuitenkin ihan siisti ja toimiva ja uusikin. Tuon ikkunanpuoleisen keittiötason keskikohdassa on myös sellainen kahden baarijakkaran mentävä baaritaso, eli siihen hommataan varmaan pari kivaa baarijakkaraa. Kurkataanko sitten yläkertaan?

Yläkerta, lastenhuoneet 1 ja 2

Lastenhuoneet ovat kooltaan suhteellisen kompakteja, mutta kumpaankin mahtuu hyvin sänky, pöytä ja hylly ja jää vielä leikkitilaakin. Toiseen huoneista mahtuu myös tuleva vuodetuoli, kun siellä ei ole niin paljoa ikkunaa. Molemmissa on myös omat vaatekaapit. Mä rakastan sitä että toisessa lastenhuoneessa on isot ikkunat kahteen suuntaan, se on valoisaakin valoisampi ja aivan ihana. Lastenhuoneet ovat yläkerrassa vierekkäin, vastapäätä meidän superisoa makuuhuonetta.

Yläkerta, Master Bedroom

Meidän iso makuuhuone tulee pitämään sisällään niin Oton miesnurkan kuin vauvan oman nurkkauksenkin, ja tulevaisuudessa – hyvin hamassa tulevaisuudessa, sen voi myös jakaa sitten kahden lapsen huoneeksi jos tarve sellaista vaatii. Toisaalta myös kerrossänky mahtuu hyvin kumpaan tahansa lastenhuoneeseen, eli sen puolesta jaettu huone voi hyvin olla toinen niistäkin niin kauan kun lapset itse kokevat samaan huoneeseen mahtuvansa. Makuuhuoneessa on paljon ikkunoita, iso parveke ja hyvin kaappitilaa. Uskon että me tullaan mahtumaan oikein kivasti sinne Oton ja vauvan kanssa.

Yläkerta, kylpyhuone

Yläkerran kylppärissä on saunan lisäksi tila pesukoneelle, ja myöskin tuollainen pyykkikaappi/kodinhoitotaso. Lavuaarin alle tulee vielä allaskaappi, ja kunhan ehditään, mahdollisesti ensi vuoden aikana, me maalataan kylppärin lattia harmaalla kaakelimaalilla. Mä en ole ihan fiiliksissä tuosta kamelin ruskeasta mutta kyllä sekin menee ihan hyvin nyt sen aikaa että keretään sitä muuttamaan. Alakerran kylppäri mulla unohtui kuvata tänään kun oli niin paljon muutakin hommaa, mutta se siis muistuttaa kovasti yläkerran kylppäriä, paitsi pyykkikaapin tilalla on siivouskaappi ja siellä ei ole saunaa eikä pesukoneen paikkaa. Suihku kuitenkin löytyy. Myös sieltä on tarkoitus maalata lattia tulevaisuudessa. Ja kummastakin ehkä myös katto kuultovalkoiseksi, sekin raikastaisi ilmettä tosi tosi paljon. Mutta saa nähdä kuinka aktiivisia me jaksetaan olla sitten pikkuvauva-arjen keskellä.

Huh, aikamoinen kuva- ja tekstipläjäys. Mutta sellainen on tosiaan meidän uusi koti vielä. Uskon että ilme raikastuu uusilla lattioilla huomattavasti, ja kun vielä saadaan kaikki huonekalut paikoilleen ja tekstiilejä niin siitä tulee aivan ihanan kodikas ja meidän näköinen koti. Kaikki tuntuu tosi toimivalta, ja vieläkin on ihan uskomatonta että ollaan niin onnekkaita että saadaan tuota asuntoa kutsua kodiksi. Piha-terassi tulee esittelyyn myöhemmin, toistaiseksi se on vaan siis iso tyhjä tila, jossa on pari lavaa joiden päällä laminaatit tuotiin. Ei kovin esteettistä siis.

Mä en tiedä onko bloggaajilla enää nykyään tapana näyttää jotain näin keskeneräistä ja tyhjää, mutta musta tämä oli kiva katsaus toteuttaa. Tästä me lähdetään, ja syksyn ja talven aikana pääsette näkemään mitä me saadaan aikaiseksi tästä tilasta.

Kaikenlaiset laminaattivinkit siis ovat erittäin tervetulleita (laminaattileikkuri, saha, kiilat ja kaikki muu tarvittava meiltä löytyy onneksi jo) mutta lähinnä siis tekniikkaan tai johonkin muuhun liittyen saa neuvoa! 🙂