Siitä on nyt noin puolitoista viikkoa kun meidän esikoinen oppi lukemaan. Lukutaito on kehittynyt jo tässä ajassa huimasti, ja hän lukee jo lyhyet sanat ilman tavujakin. Hän on alkanut lukemaan kirjojen nimiä, kylttejä ulkona, lehtiotsikoita cosmosta aamupalalla ja muita lyhyempiä tekstejä. Meillä ei onneksi ole sanomalehtiä kotona, sillä luen päivän uutiset mieluummin netistä reaaliajassa. Onneksi sanon siksi, että pystyn ainakin vielä kotona suojelemaan nelivuotiasta lukemasta masentavia ja pelottavia tekstejä lehtien etusivuilta.

Lukeminen tosissaan avaa ihan uusia maailmoja, niin hyvässä kuin pahassakin. Toivon että pystyn suojelemaan niiltä pahoilta asioilta – lähinnä maailman pahuuden ymmärtämiseltä – vielä mahdollisimman pitkään. En tiedä kuinka kauan se oikeasti onnistuu, sillä uutisia tulee joka tuutista, kokoajan. Toistaiseksi ulkona huomiota ovat kiinnittäneet kuitenkin ennemmin ihanat mainokset kuin kioskien lehtitabloidit, onneksi. Neljävuotiaan ei tarvitse tietää vielä sitä kaikkea mitä meille aikuisille päivittäin suolletaan.

Lukemaan oppiminen on kuitenkin ennenkaikkea hieno asia, ja me ollaan vietetty paljon ihania yhteisiä lukuhetkiä. Nelivuotias on myös lukenut pikkusiskolleen kirjaa, tosin pikkusisko kyllästyi aika nopeasti sillä lukeminen on vielä aika hidasta, etenkin kun esikoinen on luonteeltaan niin perusteellinen että hän varmistaa moneen kertaan lukeneensa varmasti oikein.

Lukeminen on mun mielestä yksi kivoimmista asoista mitä lasten kanssa voi tehdä, ja myös yksi mun lempiharrastuksista ihan yksin. Olen ollut addiktoitunut lukemiseen siitä asti kun kuusivuotiaana Oulun reissulla luin kyltistä että ”Pateniemeen”. Muistan sen hetken, mulla vaan loksahti kaikki kohdalleen päässä ja luin tuon yhden sanan jälkeen kaikki mahdolliset kyltit ja lehtien nimet. En koskaan ehtinyt opetella tavuttamaan kun opin suoraan lukemaan, toki sitten koulussa opeteltiin vielä tavujakin. Siitä asti mä olen ahminut itseeni tarinoita, tietoa ja kaikkea mahdollista.

Nyt vietetään lukuviikkoa, ja huomenna on jälleen Kirjan ja ruusun päivä. Viime viikolla olin lapsimessuilla Kirjan ja Ruusun päivän tämän vuoden teoksen, Ronja Salmen ja Jami Nurmisen Onks Noloo? -teoksen pohjalta paneelikeskustelussa Ronjan sekä kolmen muun äitibloggaajan kanssa. Keskusteltiin kirjan teemasta, noloudesta, ja saatiin aikaiseksi mun mielestä tosi mielenkiintoinen keskustelu. Kirjaa saa tosiaan huomenna ja vain huomenna kaikista kirjakaupoista, kaupan päälle ostaessaan vähintään 15€ edestä kirjoja.

Yritän ehtiä jossain vaiheessa Inspispäivän ja Inspiration Blog Awardsien välissä käymään itsekin kirjaostoksilla, sillä onhan mun pakko päästä lukemaan että minkälaisessa kirjaproggiksessa olen ollut tänä keväänä mukana! Kirjaa kun ei jaeta etukäteen luettavaksi kenellekään, edes niille jotka ovat olleet siitä puhumassa. Samalla voisin metsästää esikoiselle lisää helppolukuisia kirjoja!

Me vietetään tänään kotipäivää ja Tiaran kummitäti tulee meille Rovaniemeltä illalla yökylään, ihan parasta. Ollaan aamun ajan tehty tyttöjen kanssa helmikoruja Zeldan synttärilahjaksi saamalla setillä, ja luettu kirjoja. Illalla mennään ehkä pyöräilemään jos säät sallivat.

Tästä on tulossa toiminnantäyteinen viikonloppu ja parhaiten pysytte mukana kun seuraatta Instaa ja Snapchatia, molemmissa olen nimellä @iinalaura.

Mahtavaa perjantaita ja lukuviikonloppua kaikille <3

Kävin viime viikon perjantaina jälleen Essin hellässä huomassa Salon Pepe Åhmanilla Tapiolassa, sekä nostamassa pidennyksiä että värjäämässä ja sävyttämässä hiuksia. Mulle oli ehtinyt puolessatoista kuukaudessa kasvaa jo mojova maantienvärinen juurikasvu pastellitukalle, joka me ihan ekaksi vaalennettiin sen jälkeen kun oltiin irroitettu pidennykset. Tukka meni aika hauskan näköiseksi kun juurikasvu oli ihan vitivalkoinen ja muu kuontalo sellainen harmahtavan violetti kun vaalennusainetta pestessä sävyte ”hiukan” haalistui. Tukkaani tehtiin myös olaplex-hoito jälleen, sillä mun omat hiukset ovat edelleen aika huonossa kunnossa ja latvat epätasaiset.

Sitten lähdettiin sävyttämään hiuksia. Juureen laitettiin vähän tummempaa kuin pituuksiin, jotta vitivalkoinen juuri saatiin sopimaan latvaan, ja jotta se ei heti haalistuisi muita hiuksia vaaleammaksi ekassa pesussa. Nyt ei tosiaan laitettu mitään kestovärejä, vaan ainoastaan sävyteltiin. Pidennykset vaihdettiin uusiin ID Hair B*longin tarjoamiin jo valmiiksi pastellivioletteihin hiuksiin*, jotka ovat hieman lämpimämmän sävyiset.

Tällä kertaa siis toisinpäin, eli pidennykset ovat lämpimämmät ja mun oma pää vähän kylmempi. Tämä sopii mulle oikein hyvin, ja on kiva saada vähän vaihtelua. Mä tykkään siitä että tämä violetti väri vähän elää kokoajan. Siihen ei ehdi ikinä kyllästyä, ja välillä on kiva pitää hetken aikaa tummempaa ja kirkkaampaa ja sitten mennä taas kohti vaaleampaa. Saa nähdä kuinka tämän värin käy sitten Mallorcan auringon alla ensi kuussa, pidennyksiä pitää ainakin suojata kloorivedeltä.

Tällä viikolla lasten päiväkotikaverit kysyivät multa ”Miksi sulla on violetti tukka ja miksi sun miehellä on vihreä tukka?” Mä vastasin hihitellen että ”Koska me ollaan yksisarvisia.” Se oli kuulemma hyvä vastaus, ainakin lapset saivat hyvät kikatukset siitä ja niin sain minäkin. Mä viihdyn mun silmiinpistävässä tukassa oikein hyvin, ja musta on hauskaa kun meillä on Oton kanssa molemmilla kirkasvärinen tukka. Bussissakin joku nuori tyttö kehui mun tukkaa tällä viikolla ennenkuin jäi pois, ja siitä tuli niin hyvä mieli!

Salon Pepe Åhman on mun yhteistyökumppani, ja tarjoaa teille jälleen 10% alennusta kaikista kampaamopalveluista Olaplexiä lukuunottamatta kesäkuun loppuun asti. Alennuksen saatte mainitsemalla varauksen yhteydessä IINAN BLOGI ja se on voimassa kaikissa Salon Pepe Åhmanin salongeissa eli Tapiolassa, Espoon keskuksessa ja Helsingin keskustassa Mikonkadulla. Varauksen voi tehdä joko netissä tai puhelimitse, tsekatkaa lisää Pepe Åhmanin sivuilta.

Mitäs tykkäätte tukan uudesta väristä? Onko lämpimämpi vai kylmempi parempi?

25:n päivän kuluttua me tehdään jotain mitä ei olla yhdessä perheenä tehty vielä ikinä: lähdetään meidän ensimmäiselle rantalomalle! Varattiin reissu joskus maaliskuussa ja ollaan laskettu päiviä siitä asti. Kaupunkilomat on ihania ja risteilyt myös, mutta ihan huikeaa päästä nyt ihan kunnolla viikoksi reissuun ja lämpimään. Samalla mä vietän mun ensimmäistä kunnon lomaa sen jälkeen kun aloitin työt reilu vuosi sitten Jevelolla. Ollaan kyllä oltu yhdessä vapaalla muutama päivä kerrallaan välillä, mutta tästä tulee eka ihan oikea loma mitä mulla on ollut aikoihin. Loput lomat lomailen sitten heinäkuussa, mutta kiva tällainen pikkuinen varaslähtö kesään.

Me valittiin matkakohde ja etenkin hotelli vain ja ainoastaan sen perusteella mikä näytti kaikkein mukavimmalta lapsiperheen kannalta. Kriteereinä olivat turvallisuus, helppous ja se että lapsille on paljon kaikkea kivaa. Päädyttiin valitsemaan siis ihan perinteinen pakettimatka oikein kaikilla herkuilla kuten suomenkielisellä lastenkerholla, lentokenttäkuljetuksilla ja muilla. Hotellissa on lapsille trampoliineja, miljoona erilaista uima-allasta ja vesiliukumäkeä ja kiipeilytelinettä, se lastenkerho, leikkipuisto ja vaikka mitä muuta. Tavoitteena on lähinnä rentoutua ja viettää kunnolla aikaa perheen kesken.

Matkakohteeksi valittiin Mallorca, koska siellä sattui olemaan kaikkein kivoimman näköinen hotelli niistä mitä jaksettiin selata.  Espanjaan kuuluva saari tuntui turvalliselta muiden kokemusten perusteella. Myös Tripadvisoria selattiin ja meidän valitsemasta hotellista löytyi ainoastaan tuhansia positiivisia, tuoreita kokemuksia ja tähtien keskiarvokin oli 4,6 eli en usko että ihan vikaan ollaan menty valinnassa. Lontoon reissun hotellista jäi sen verran kökkö maku suuhun että nyt oltiin oikein erityistarkkoina, varsinkin kun lapset ovat tällä kertaa mukana.

Meidän kohde sijaitsee semilähellä Alcudiaa, mutta kuitenkin ihan omassa rauhassaan. Sieltä pääsee helposti myös Mallorcan pääkaupunkiin Palmaan, joka on iso kaupunki hyvine shoppailumahdollisuuksineen. Palmassa ajateltiin käydä mahdollisesti yhtenä päivänä retkellä, mutta muuten keskitytään vaan siihen löhöilyyn, lasten kanssa leikkimiseen ja vapaaseen hengailuun.

25 päivää, se on lyhyempi aika kuin mitä ollaan jo matkaa odotettu, mutta tuntuu silti vielä pitkältä! Nopeasti se varmasti menee, varsinkin kun tässä on vaikka ja mitä äksöniä luvassa joka viikolle. Pakko myöntää että olen kyllä aivan todella täpinöissäni täällä, terveisin olen ollut vain kerran rantalomalla Rodoksella ja olin silloin 10-vuotias.

Oletteko te käyneet Mallorcalla? Suositteletteko jotain kohdetta erityisesti? Parhaita vinkkejä lasten kanssa rantalomailuun?

Osana Indiedaysin ja Kotiuunin kampanjaa päästiin tyttöjen kanssa leipomaan Vaasan Kotiuunin Pullataikinasta teidän valkkaama resepti, eli Puustipopsit! Kampanja sattui sopivasti Zeldan 3v-synttäreiden holleille, ja niin mä päätin ottaa puustipopsit osaksi synttäritarjoiluja, varsinkin kun ne tikkarimaiselta muodoltaan ja hauskoilta koristeluiltaan sopivat täydellisesti teemaan, eli Jali ja Suklaatehdas -elokuvaan.

Kuten varmaan kaikki vanhemmat tietävät, lastenjuhlissa riittää järjestettävää. Leivottavaa on paljon, ja yleensä tarjottavien pitää sopia sekä lasten että aikuisten makuun. Vaasan kotiuunin pullataikina maistuu siltä miltä pullataikinan kuuluukin, ja puustipopsien överihelppo resepti ja toteutustapa olivat tervetullutta vaihtelua sokerimassan kaulimiseen ja pikkutarkkaan leivontaan. Lapset tekivät puustipopsit kaulimista lukuunottamatta melkein kokonaan itse, sillä jokainen työvaihe oli niin iisi.

Sokeria ja kanelia vähän humpsahti reippaammalla kädellä kun tytöt saivat niitä ripotella, mutta enpä ole koskaan kuullut kenenkään valittaneen että pulla olisi liian makeaa tai liian kanelista, hah! Näitä voi hyvin tehdä nopsana tarjottavana joskus jos tulee vaikka kavereita kylään, ja varmasti tulevat olemaan varma kestohitti tulevissakin synttäripaardeissa. Kiva kokeilla jotain vähän uudenlaista ja pirteää.

Kotiuunin Taikinoista löytyy hauskoja video-ohjeita, niin myös puustipopseista. Muita reseptejä joita te ehdotitte edellisessä postauksessa olivat pullavohvelit sekä pullachurrot, ja ainakin niitä churroja on pakko kokeilla kun vappu on jo ensi viikolla. Nyt vaan synttärikiireessä valkattiin nämä puustipopsit, sillä marsipaanimassahahmon muotoilu oli mulle jo niin haastavaa että en uskaltanut enää alkaa kokeilemaan uppopaistamista ensimmäistä kertaa elämässäni. Ensi viikolla ehtii! Mutta kurkatkaa ihmeessä helppo puustipops-ohje alta, jonka Zelda katsoi leipomisen aikana ainakin 35 kertaa uudelleen hauskan musiikin takia. Nyt mulla tulee tuosta musiikista aina mieleen meidän hauska leivontahetki ja lentelevät kanelit.

Loput videot löytyvät tosiaan Vaasanin youtubekanavalta, jos churrot alkoivat himottaa.

Kiitos Vaasan Kotiuunin taikinoille tämän kevään siisteimmistä, helpoimmista ja rennoimmista leivontahetkistä, koko meidän perheeltä. Kotiuunin taikinat toimivat hyvin sekä arjen piristykseen että juhlajärjestelyiden helpotukseen.

Moikka täältä synttärivalmisteluiden keskeltä! Me ollaan Oton kanssa viimeiset kaksi iltaa leivottu, askarreltu ja koristeltu ja rampattu kaupassa hakemassa synttärijuttuja. Nyt ei ole enää tekemättä kuin puustipopsit, yksi helppo kakku ja täytekakun koristelu. Otto on niin ihanasti auttanut mua kaikessa ja leiponut ja askarrellut Willy Wonkan suklaalevyjä ja meillä on ollut hauskaa yhdessä touhuillessa. Vaikka Otto itse järjestäisi synttärit varmaan vähän eri kaliiperissa, tyylillä ”kaupasta pari jätskiä kulhoon ja nomparelleja päälle”, musta on ihanaa että hän ei yhtään tuhahtele mun synttäri-innolle tai jätä mua yksin laittamaan kaikkea.

En mä olisi saanut puoliksikaan yhtä paljoa tehtyä ilman Oton apua. En malta odottaa että päästään näkemään Zeldan ilme huomenna kun kaikki on valmista!

Koska tämä loppuviikko on ollut yhtä hullunmyllyä synttärivalmisteluiden lisäksikin, mä ajattelin näyttää teille kolme kuvaa näiltä päiviltä. Kolme kuvaa jotka ovat niiiiin ME!

1. Yksi pieni elefantti

Näin söi mummun ostamaa myslipatukkaa meidän pieni kolmevuotias eräänä päivänä. Isosiskon vanha norsupuku on kova hitti tällä hetkellä, ja hän hengailee siinä mielellään kotona. Saa nähdä onko huomenna synttärijuhlissa sittenkin päällä norsupuku silinterihatun sijaan.

2. Rainbow cupcakes

Näistä taikinoista syntyi meidän sateenkaarimuffinssit, niiden tekeminen oli aika hauskaa ja yllättävän helppoa! Lopputulos oli aika hauska. Jali ja Suklaatehdas -teemalla saa tarjota melkein mitä vaan kreisiä ja me ollaan Oton kanssa laitettu mielikuvitus likoon näitä miettiessä.

3. Ryhmä rämä Lapsimessuilla

Tänään käytiin piipahtamassa lapsimessuilla kun mä osallistuin Lapsimessujen Olohuoneessa 45:n minuutin paneelikeskusteluun yhdessä muutaman muun äitibloggaajan sekä kirjailija Ronja Salmen kanssa Kirjan ja Ruusun päivän tiimoilta. Oli ihan tosi hauskaa olla mukana keskustelemassa ja mua jännitti yllättävän vähän olla siinä lavalla, äänikään ei oikeastaan tärissyt ekan lauseen jälkeen! Otto ja tytöt kävivät mua välillä kurkkimassa yleisössäkin, vaikka muuten pyörivät kolmestaan touhuamassa. Oli ihan hauskat lapsimessut vaikka en ehtinyt kauheasti kiertelemään, pari juttua kuitenkin tarttui mukaan siinä kymmenen minuutin pikakiertelyn aikana ja niistä lisää myöhemmin. Tytöt olivat aivan onnesta soikeana kun pääsivät messuille ja saivat vielä ilmapallotkin. Kuvassa myös mun uusi tukka, josta lisää heti kun kerkeän!

Huomenna on sitten the juhlapäivä, toivottavasti kaikki menee hyvin eikä kakusta tai mistään muustakaan tule katastrofia. Jännittää vähän, mutta onneksi paikalle tulee vaan rakkaita ystäviä ja sukulaisia, ja kyllä ne tietävät kaikki että meillä on aina kaikki melkeen eikä just. Eiköhän meillä ole rento meininki ja hyvät bailut.

Ihanaa viikonloppua kaikille <3