Olen mukana Indiedaysin ja Vaasanin kampanjassa, jossa pääsin sanomaan sen leivällä. Eli toisinsanoen osoittamaan rakkautta ja piristämään arkea, tässätapauksessa rättiväsyneen isin ja kolmen vuorotellen vatsataudista kärsineen neitokaisen sunnuntaiaamua, hauskalla voikkaribrunssilla. Otto oli niin ihanasti hoitanut meitä kaikkia kolmea täällä vuorotellen, ja lapset olivat tylsistyneet sisällä jo pari päivää, että oli aika jo keksiä jotain hauskaa ja tavallisuudesta poikkeavaa. Tämä auttoi myös itseäni, kun ei taudin jälke

en oikein tehnyt mieli mitään niin hauskan näköinen värikäs ruoka innosti syömään edes vähän. Me laitettiin pystyyn voikkarihahmotehdas samalla kun testailtiin Vaasanin uusia Taika-sarjan ruis- ja kauraviipaleita.

Leikkasin meille hedelmiä ja vihanneksia eri muotoisiksi paloiksi, ja jokainen sai tehdä itselleen millaisen hauskan hahmoleivän halusi. Katseltiin etukäteen Pinterestistä vähän inspiraatiota, vaan meille perinteiseen tapaan kaikki oli vähän sinnepäin. Lasten mielestä kaikkein hauskimpia olivat hunajamelonista tehdyt sahalaitakuviot, joista sai sekä kruunun että terävät hampaat. Oton lemppari oli paprikarenkaan sisään paistettu muna, mutta Otto nyt on tuollainen kananmunahamsteri muutenkin, söisi niitä joka aterialla jos voisi.

Oli ihanaa tehdä jotain yhdessä kun vihdoin kaikilla oli hyvä olo. Lapsille Taika-voikkaritehdas oli maailman paras yllätys, ja Otolle oli kivaa saada istua melkein valmiiseen pöytään kun edesllipäivänä hän oli huolehtinut sekä lapsista että musta. Me istuttiin koko perhe yhdessä pöydän ääressä vääntämässä voikkarihahmoja varmaan yli tunti aamulla ja meillä oli niin hauskaa. ”Äiti kato miltä tää näyttää, tää on mun hirviö-prinsessa!”. ””Minä haluan tehdä lehmän, koska lehmä on mun lempieläin!”.

Meidän voikkaritehtaassa oli mm. banaaniviipaleita, hunajameloni”hampaita”, kirsikkatomaatinpuolikkaita, kevätsipulia, juustoa, broilerileikettä ja kinkkuleikettä, paistettuja kananmunia paprikaviipaleiden sisällä, raakaa paprikaa ja kurkkua sekä viipaleina että puolikkaina viipaleina, hilloa, maapähkinävoita ja normi margariiniä. Niistä sai kyllä ihan hauskat lopputulokset tehtyä, vaikka itse sanonkin. Pääasia että lapset tykkäsivät!

Taika-sarjan leivistä meillä pääsivät testiin siis Herkku Kaura ja TaikaRuis ruisviipaleet. Herkku Kaurassa on seassa omenanpaloja ja auringonkukansiemeniä, ja ne ovat kuitupitoisia ja laktoosittomia. Omena ja auringonkukansiemenet toivat kivasti makua ja rakennetta, ja ohut leipä paahtui rapsakaksi, just niinkuin pitääkin. TaikaRuis on mulle muutenkin tuttu leipä, sillä sekä paahtoleivän että ruisleivän ystävänä ostan sitä aina jos himoitsen grillattuja voileipiä. Toimii hyvin ihan perus paahtiksena myös, ja on maidoton, sekä sisältää 8,9% kuitua.

LUKIJAKILPAILU: Kenelle sinä haluaisit osoittaa rakkautesi herkkuleivillä? Vaasanilla on käynnissä hauska Instagram-kilpailu, jossa palkitaan joka perjantai kaksi voittajaa herkullisin eväskorein, joiden arvo on n. 40 euroa. Voittajat julkistetaan @vaasan_leipomot -instagram-tilillä. Osallistu kilpailuun Instagramissa julkaisemalla kuva omista leipäterveisistäsi, ja tägäämällä kuva #sanoseleivällä #jyväntaikaa @vaasan_leipomot.

Onnea kisaan kaikille ja huippua maanantaita!

Aamu alkoi ihanalla ruusulla jonka sain ruokakaupasta, ja jonka kotoisasti laitoin vedellä täytettyyn jaffapulloon työpaikalla jotta se ei kuihtuisi heti. Päivä kului töissä lepppoisasti, ja töiden jälkeen Otto tuli hakemaan mua. Sitten haettiin yhdessä lapset, ja suunnattiin Jumboon, sillä Otto halusi viedä meidät kaikki syömään jotain herkkua naistenpäivän kunniaksi. Me käytiin testaamassa Jumbon Ahorita, meksikolaistyylinen semipikaruoka-ravintola, jossa kuitenkin käytetään vain tuoreita ja aitoja aineksia, jopa maissilastut olivat itsetehtyjä.

Ruoka oli herkkua ja maistui myös lapsille hyvin. Täytevaihtoehtoja oli monia, ja me testattiin sekä kanaa, possua, kasvista että juustotäytettä tacoissa. Juomalle otettiin kaveriksi limonadaa, eli vesimeloni- ja lime-kurkkumehua. Nam! Sopivan rento paikka, työ- ja tarhapäivän jälkeen ei yhtään olisi houkutellutkaan mikään pönötys, varsinkaan lasten kanssa.

Otto vei meidät myös pienille ostoksille, toisinsanoen tytöt saivat valita itselleen ihan mitkä satukirjat halusivat, ja minä, noh ostin itselleni uuden kulmakynän ja kaksi söpöä purkkia keittiöön. Sen jälkeen oli vuorossa lasten koko päivän odottama ohjelmanumero: mentiin yhdessä kukkakauppaan. Ja me kaikki naiset saatiin valita omat kukat. Zelda valitsi pinkin ruusun, Tiara valitsi viininpunaisen ruusun, ja mä valitsin vaaleanpunaisen leinikin – mun lempparikukan joita oli myös mun hääkimpussa, tosin valkoisina silloin. Lapsille oman kukan valinta oli iso juttu, he olivat niin innoissaan ja kukkakauppiastakin vähän pisti hymyilyttämään pienet asiakkaat.  Me oltiin täyteen tupatun kukkakaupan ainoat naisasiakkaat tänään, meidän lisäksi siellä pyöri lähemmäs kymmenen miestä ostamassa toinen toistaan upeampia kimppuja naisille. Ihania!

Parasta oli kuitenkin tytöt kysyivät Otolta, minkä kukan hän valitsee itselleen naistenpäivän kunniaksi, ja Otto vastasi että me tytöt ollaan hänen kukkiaan eikä hän tarvitse muita. AWW! En kestä. Tytötkin sanoivat että isi on kyllä ihana. Ja onhan se, hitsi vieköön, vaikka olisi se kukankin voinut valita meidän kukille kaveriksi. Tästä kukkakauppareissusta tulee meidän jokavuotinen Naistenpäivän perinne, näin me ollaan päätetty. Ja joka vuosi mä aion ikuistaa meidän valitsemat kukat jollain tavalla. Ehkä aikuisena tytöistäkin on sitten hauska nähdä, mitä kukkia he ovat valinneet. Yksinkertainen ja pieni juttu, mutta tuntui lapsista niin isolta.

Tämä naistenpäivä oli ihana. Loppuilta vietettiin lukien lasten uusia kirjoja, Disneyn Insidan ut eli Inside Out sekä Katt Kan -kirja. Eilinen postaus kommenttibokseineen toimikoon muistutuksena siitä, miksi Naisten-  ja Miestenpäivät ovat tarpeellisia, ja miksi niitä oikeasti vietetään vuosittain. Tämä postaus toimikoon pienenä ilon pilkahduksena arjen keskelle. Tämä päivä oli täydellinen <3

Ihanaa Naistenpäivän iltaa vielä kaikille<3

Nyt on pakko jakaa teillekin, kun tehtiin niin törkeän överiherkullista lohta uunissa viikonloppuna! Bongasin reseptin alunperin uusimmasta Trendistä, mutta päädyin muokkaamaan sitä hieman koska meiltä puuttui esimerkiksi seesamiöljy jota en löytänyt lähikaupasta, jota siis alkuperäiseen reseptiin tuli. Tein myös reseptin vähän suurempana, perhekoossa, koska meille neljälle alkuperäisen reseptin 500g lohta on tosi vähän jos siihen sisältyy nahkakin. Tässä nyt siis meidän oma versio Trendin oivaltavasta lohireseptistä.

Helppo aasialaistyylinen sake-lohi uunissa neljälle

Valmistusaika n. 1h45min (aktiivista valmistusaikaa n. 30min)

800g-1kg Kirjolohifilee

2dl Sakea (saa alkosta juuri sopivassa 2dl pullossa kuten toi mikä me ostettiin)

1dl soijaa

3rkl hunajaa

1,5rkl srirachaa

1 lime

1 punainen chili

Korianteria

Santa Maria wasabi-seesam -maustesekoitusta

Sekoita soija, hunaja, sriracha, sake ja wasabi-seesam -maustesekoitus kulhossa keskenään. Kaada vuokaan, lisää lohi nahkapuoli ylöspäin liemeen maustumaan. Anna maustua jääkaapissa vähintään tunti (peitä vaikka kelmulla ettei jääkaappiin tartu kalanhaju). Nosta lohi leivinpaperin päälle uunipellille ja paista 225 asteessa n. 15-20 min. Älä heitä marinadia pois vaan keittele se överiherkulliseksi kastikkeeksi kattilassa hiljalleen koko lohen paiston ajan. Lohi saa jäädä keskeltä mehukkaaksi. Sillä aikaa kun lohi on uunissa, keitä kaveriksi esim riisi tai riisi-kvinoa-kaura-sekoitus jota me testattiin ja oli tosi herkkua ( ja muista keitellä sitä kastiketta). Kun lohi tulee uunista, anna sen olla vielä foliokääreessä n. 10 minuuttia, jolloin lämpö tasaantuu ja lohesta tulee aivan ihanaa. Koristele tuoreilla chili- ja limeviipaleilla sekä tuoreella korianterilla.

Tarjoile riisin ( tai tuon sekoituksen jota en jaksa sanoa uudelleen) sekä herkullisen kastikkeen ja vaikka ihan perus salaatin kanssa. Meidän lapset eivät ottaneet kastiketta, koska se oli soijan takia aika suolaista, mutta riisi ja lohi maistuivat heille tosi hyvin. Lohesta ei srirachasta huolimatta tullut yhtään tulista (ilman kastiketta), joten tämä sopii ehdottomasti myös lapsille ruuaksi oikein hyvin.

Hei ihanaa maaliskuuta kaikille!

PS: Pysykääs muuten kuulolla, mulla on kaikille PK-seudulla ja sen lähellä asuville tän viikon lauantaille hyvä menovinkki jos kiinnostaa lastenvaatteet ja lasten tapahtuma, sekä perhebloggaajien kirppis Kampissa, missä mäkin olen myymässä! Tästä lisää mahd. pian!

Olen mukana Indiedaysin ja McDonald’sin kampanjassa, jonka ideana  oli se että perheen isi ottaa vetovastuun ja äiti saa pienen hengähdystauon itselleen. Tämän aiheen myötä entinen bloggaaja, mieheni Otto-Otsukka pääsi vihdoinkin takaisin sorvin ääreen ja kirjoitti tänne muutaman rivin. Jos siis olette kaipailleet Ottoa niin lukekaa ihmeessä pidemmälle. Oton lisäksi myös lapset saivat kertoa lyhyen ja ytimekkään versionsa päivän tapahtumista. Postauksessa tarjolla harvinainen koko perheen näkökulma samoihin tapahtumiin siis.

Otto:

”Olin päässyt töistä vähän aikaisemmin, ja ajattelin yllättää töihinsä aina aika ajoin hukkuvan vaimoni koukkaamalla lapset kotoa ja kurvaisemalla kauppaan hoitamaan viikonlopun ostoksia. Olenhan kuitenkin kekseliäs kuin liitutaulu. Onko meinaan olemassa mitään mistä lapset nauttisivat enemmän kuin kauppareissusta? Häh? Ehkä on, ehkä ei, ei sen väliä. Meidän polvenkorkuinen jälkikasvumme nimittäin viihtyi jo puhki kolutun leluosaston parissa puolisenkin tuntia, niin sama se.

Arkisista asioista pitää osata nauttia. Koska sitähän se arki on. Niitä pieniä asioita. Tottakai on mahtavaa viedä lapsia huvipustoihin, uimaan ja ties minne, ei siinä. Kokonaiskuvassa ne kuitenkin ovat vain pieniä hetkiä. Arki on kauppareissuja ja pyykinpesua, ruoanlaittoa ja yhdessä syömistä, ja minä teen nämä asiat ainakin mielummin lasteni kanssa, kuin siten että lapset vain roikkuvat mukana. Meidän lapsilla on ihan mielettömiä juttuja sanottavana. Pitää vain osata pysähtyä kuuntelemaan. Silleen siitä elämästä lasten kanssa nautitaan. Välillä on esimerkiksi ihan okei antaa lasten pakata ostoksia. Jos ei muuta, aiheuttaa se hilpeyttää kanssaostostelijoissa.

Kauppareissun jälkeen tuli kuitenkin senverta ikävä vaimoani, etten malttanut olla noukkimatta tätä mukaan matkalla paikalliseen mäkkäriimme. Olen ehkä itse alkanut terveysintoilemaan ja laskemaan kaloreita, mutta se ei estä minua nuuhkimasta jonkun muun El Maco Deluxea rapeine kanapihveineneen oman salaattini takaa. Huhhuh, mikä tuoksu meinaan.”

Lapset:

T: ”Oli kivaa käydä isin kanssa kattomassa leluja. Siellä oli selfie bratzeja mutta meillä ei oo niitä, mut ei se haittaa. Siellä oli myös Rarityn kirjatalo jonka mä sain joululahjaksi joulupukilta. Mä sain auttaa isiä ja pakata ostokset, Zeldakin yritti mut se ei ihan osannut. Ja sit me mentiin Mäkkiin ja mä sain ihan ikioman lasten aterian ja Hello Kitty -lelun ja se oli parasta!”

Z: ”Minusta oli kivointa kävellä käsi kädessä isin kanssa. Ja sitten isi otti minut syliin. Ja minä sain omia ranskalaisia!”

Iina:

Mun hengähdystauko sisälsi työntekoa. Mä olen oppinut sen, että kun hoitaa työt pois alta ensimmäisenä, voi sen jälkeen keskittyä nauttimaan täysillä loppupäivän tai -illan. Oton ja tyttöjen reilun tunnin kauppareissu oli mulle kuin pieni ikuisuus, sain sinä aikana hoidettua monta juttua. Päiväsaikaan blogijuttujen tekeminen on mulle harvinaista herkkua, ja silloin olen aina tehokkaimmillani. Onneksi Otto ja lapset tulivat hakemaan mut mukaan Mäkkiin, niin en jäänyt ilman hampparia! Ja kun olin saanut tehdä hommia rauhassa, sain llalla keskittyä liimaamaan Hello Kitty -tarroja Happy Meal -leluihin ja katsomaan Salkkarileffan telkkarista Oton kanssa. Win-Win siis!

Millä tavalla puoliso on pelastanut tai voisi pelastaa teidän päivän? Kertokaa se kommenttiboksissa ja osallistutte Mc Donald’sin 25€ lahjakortin arvontaan! Arvonta-aikaa 4.3.2016 klo 22.00 asti. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti, joten muistakaa jättää sähköpostiosoite sille varattuun kenttään. Käykää lukemassa kilpailun tarkemmat säännöt TÄÄLTÄ.  Onnea arvontaan <3

Eilinen ja tämä aamu oli kyllä niiin super! Miniloma kahdenkesken Oton kanssa tuli juuri sopivaan saumaan, ja siitä jäi ihana fiilis. Höpöteltiin vaikka mitä ja oli niin kivaa saada keskittyä ihan vaan toisiimme koko illan ja aamun ajan ja mennä vaan meidän ehdoilla. Sai rentoutua ihan kunnolla, ja olla vaan.

Ajettiin Oton kanssa eilen iltapäivällä keskustaan Hotel Indigo Boulevardiin, mistä oltiin varattu meille huone. Hotellilta lähdettiin melkein heti vähäksi aikaa kauppoihin pyörimään, ja sen jälkeen testattiin Akseli Herlevin Naughty Brgr Lönnrotinkadulla. Voin lämpimästi suositella, oli ihan todella hyvää ruokaa. Me otettiin molemmat Cuban Frita burgerit, ja niiden kaveriksi bataattiranet ja herkkuja majoneeseja. Tunnelma oli mahtavan rento, musat ei olleet liian kovalla ja ruoka tuli ainakin mun mielestä aika nopeasti. Myös hintataso oli erittäin kohdillaan. Naughty Brgr oli ihan meidän paikka, ei yhtään pönötystä ja ihan hulluna hyvää ruokaa.

Ruokailun ja hetken chillailun jälkeen me lähdettiin Tennispalatsiin tsekkaamaan Deadpool joka tuli eilen ensi-iltaan. MENKÄÄ kattomaan, siis aivan mielettömän hauska leffa. Ja yllättäen jopa vähän myös koskettava. Mä tykkään tosi paljon supersankarileffoista ja toiminnasta, mutta Deadpool oli ihan omaa luokkaansa, koska Deadpool ei ole supersankari vaikka supervoimia omaakin. Otto on puhunut mulle Deadpoolista siitä asti kun tavattiin, koska hän on lukenut niitä sarjiksia jo vuosikaudet sitten, ja oli hauska päästä näkemään leffaa ihan uudesta tyypistä kun Batmanit, Spidermanit ja kaikki muut on nähty jo niin moneen kertaan eri versioina. Ja jos Ryan Reynolds mietityttää pääroolissa, niin älkää miettikö, se oli ihan loistava. Koko sali hörähteli mahat kippurassa jatkuvasti.

Leffan jälkeen me käytiin vielä Kokomossa drinksuilla kahdestaan, ennenkuin suunnattiin hotellihuoneeseen nukkumaan. Nukahdettiin jo kahdentoista aikoihin, ja seuraavan kerran heräsin aamulla ihan itsestään yhdeksältä, pirteänä kuin peipponen. Olivat varmaan pisimmät yöunet muutamaan kuukauteen, ja oli niin ihanaa nukkua kaikessa rauhassa. Aamulla nautittiin vielä hotellin herkullinen aamupala ennenkuin ajeltiin ruokakaupan kautta kotiin. Tytöt odottivat meitä täällä innoissaan mummun kanssa, ja ollaan vietetty huippu lauantai yhdessä.

Yhdistetty häävuosiystävänpäivä oli ihana, varmaan paras tähän asti. Tuntuu siltä että meidän parisuhde, avioliitto ja ystävyys vain paranevat vanhetessaan. Jotenkin me joka vuosi löydetään enemmän ja enemmän omat itsemme, mutta kuitenkin yhdessä. Tänä vuonna kaikki tuntui vaan just tasan oikealta ja meiltä, paitsi ehkä ne leffanjälkeiset drinkit.  Ensi vuonna jätetään varmaan nekin pois ja mennään vaan hotellihuoneeseen katsomaan Netflixiä, hahahha. Kiitos Ottomurulle ihanasta viikonlopusta<3

Ihanaa lauantai-iltaa kaikille <3