Mä inhoon lahjojen antamista koska rakastan sitä liikaa! Ai miten? No mä oon ollu ihan tuskissani siitä lähtien ku päätin mitä annan Otolle isänpäivälahjaksi ja siitä on jo viikkoja, nyt ku se paketti polttelee tuol piilossa ja aikaa ois viel muutama päivä nii tää on ihan hirveetä. Mä en mitenkää jaksais enää odottaa et saan antaa sen lahjan ja muutenki mun tekis kokoajan mieli paljastaa Otolle mikä se lahja on. Ja tää tunne on mul aina ku annan jollekki lahjan, oli se iso tai pieni juttu ja kyseessä kuka tahansa ihminen mut tietty nyt viel enemmän ku on Oton eka isänpäivä. Mitenköhän selviän joululahjojen salassapidosta tänä vuonna. En tajua et miksi ne lahjat täyttää ainaki 50% mun ajatuksista aina kun odotan niiden antamista, eihän se nyt niin iso juttu oo todellakaan mutta minkäs teet, vielä pitää jaksaa sunnuntaihin asti. Ainiin ja jouluun.
                           Tästä tulee nyt ”Iinaton” postaus koska mulla on iskeny ihan järjetön ulkonäkökriisi. Mä katoin noita kuvia mitä Otto otti musta tänään ja ykskään niistä ei ollu julkasukelponen. Mua ällöttää tällä hetkellä mun kehon ja naaman jokanen millimetri ja en oikeesti ees tiiä mistä se johtuu, toivottavasti menee pian ohi tää fiilis. Itseinhon innoittamana mä tänään zumbasin tunnin verran ja totesin että oon ihan rapakunnossa. Tuli niin hiki ettei mitään järkee. Mun on ihan pakko hankkia se kuntosalikortti, en oo varmaan koskaan ollu näin huonossa kunnossa kun nyt.
                          Mutta on tässä itseinhossa jotain hyvääkin, mulla on sellanen uudistumisfiilis ja oon miettiny koko päivän mitä kaikkee haluaisin tulevaisuudessa tehdä, miltä näyttää ja mitä harrastaa. Keksinkin kaikkea mahdollista ja toivon että kaikki mun ajatukset ei jäis vaan toivomisen tasolle vaan jos vaikka kerrankin saisin jotain aikaseksi, alotettua säännöllisen harrastuksen, muutettua ruokailutottumukset ja ties mitä kaikkea. Mä mietin noita kuntosalijuttuja vaan et kannattaiskohan mun valita Elixia, Motivus vai SATS? Tai noi on ainakin mun mielestä kolme kivoimman tuntusta ja monipuolisinta palveluntarjoajaa. Onko teillä kokemusta noista tai osaisitteko suositella jotain muuta viel kivempaa?

Sitten vähän vauva-asiaa, meidän pikkuinen 7 viikkoa eilen täyttänyt neiti oppi tänään et lelukaaren norsusta kuuluu kiva ääni kun siihen huitoo! Mitä mun pienelle seiniä tuijottavalle rääpäleelle on tapahtunu?! Tänään myös varmistui se et se ei oo vahinko jos neiti kääntyy masulta selälleen vaan se ihan oikeesti osaa, koska laitoin sen masulleen monta kertaa leikkimatolle ja joka kerta käänty itse selälleen. Tietty noinpäinhän se on paljon helpompaa mut saas nähdä koska sitten kääntyy selältä masulleen. Tässä vähän vauvakuvia ja lopussa viel video neidin huitomisesta ft. ylpeä äiti!

”Mun norsu♥”

”Miksei tosta kuulu ääntä?!?!”

”Hieno katto?” :—-D eiku oikeesti nyt en tiiä mitä ihmettä toi miettii! 😀

Höpsö ihana vauva♥

Ihana ilonen pieni♥

Meillä on pienoinen käsien kokoero 😀

Mua itteeki naurattaa miten innostuneelt kuulostan tos videos 😀 Mut onhan se oikeesti maailman hienointa kun oma lapsi oppii uusia asioita, vai mitä äidit!

Tosta Linkitä blogisi -postauksesta vielä sen verran et muistutan nyt uudemman kerran kun joiltakin oli unohtunu et jos tosiaan haluatte että käyn lukemassa teidän blogia niin kirjoittakaa siihen kommenttiin muutakin kun se pelkkä linkki blogiin. Toinen juttu mikä mua huvittaa on se että mä laitoin siihen loppuun viel et sillä ei ole mulle mitään väliä et kauanko mun blogia on lukenu, musta on vaan hauska tietää mut silti jotkut kokee tarpeelliseksi brassailla lukeneensa mun blogia jo ennen mun raskautta. Blogihan tosiaan on perustettu sillon kun mulla oli menossa rv17 ja ensimmäinen postauskin käsitteli mun raskautta mut muuten ihan hyvä! 😀

Mä vastailen niihin eilisen postauksen kommentteihin mitä pikimmiten, jos vastauksia ei kuulu viel tänään nii syy on siinä et Otto haluaa omalle koneellensa ku multa tosiaan poksahti omasta koneesta akun latausjohto nii en pysty käyttään sitä ennen ku uus on hankittu. Mut viimeistään huomenna aamulla sit vastailen niihin! Hauskaa keskiviikko-iltaa teille tai paremminkin hyvää yötä♥ Ainii ja jos viititte niistä kuntosaleista kertoa kokemuksia jos sellasia löytyy! Kiitos ja moi♥♥

Järkevä otsikko ja silleen mut hankala koittaa keksii mitää ku mä kuulen vaa kokoajan vierest et ”Wumppa-wumppa-wumppa-wuu” ku Otto jotai höpöttää tolle pikkuneidille. Ihanat murut♥

Eilen ei tullu postattuu ku ei oikein tapahtunu mitään ja homehduin koko päivän verkkareissa. Otto meni töihin eilen sairasloman jälkeen ja hengailtiin pikkuneidin kanssa koko päivä. Illalla olin suunnitellu tekeväni kollaasia joululahjajutuista mut sit mul vierähtiki kolme tuntii vastatessa niihin edellisen postauksen kommentteihin ja kello oli sit jo ihan liikaa. Ihan mielettömän paljon kiitoksia kaikista kommenteista ja vinkeistä liittyen siihen kaksikielisyys -asiaan! Ja tietysti muistakin kommenteista kiitokset, musta on niin ihanaa että jaksatte aina piristää päivää ja ottaa kantaa mun kirjottamiin asioihin.
                    Tänään oon sentään saanu vähän enemmän aikaseksi. Soitin meidän kastepapille ja sovittiin et millon pappi tulee käymään ja jutellaan kaikki ristiäisten yksityiskohdat selviksi. Sain myös kaikki ristiäiskutsut lähetettyä kun käytiin kaupassa ja sit poikettiin vielä Tiimarissa ostamassa ihania lahjapapereita ja muita paketointijuttuja joulua ja isänpäivää varten. En jaksa oottaa et mun tilaamat joululahjat tulee ja saan alkaa paketoimaan kaikkee! Onneksi jo torstaina tulee osa kun mun pikalähetyksenä laitettu Ellos-tilaus saapuu. Mulle on kyllä iskeny sen luokan joulukuume ettei mitään rajaa ja jouluun on vielä yli kuukausi. Onneksi en oo sentään sortunu ostelemaan konvehtirasioita, mä oon nimittäin päättäny et oon karkkilakossa jouluaattoon asti. Nyt oon ollu jo viikon ilman jokailtaista suffelipuffelipussia ja hyvin on menny, ei ees tee mieli karkkia!
                      Jotenki joulu tuntuu ihan hirveen paljon merkityksellisemmältä nyt kun on oma pikkunen. Aina mä oon ollu jouluihminen ja tykänny kaikista koristeluista ja lahjojen antamisesta ja pipareista mut nyt kun pikkuneitikin on osana meidän joulua niin kaikki tuntuu viel ihan ekstraspesiaalilta. Hassua toisaalta, eihän toi pieni ees vielä muista eikä ymmärrä tästä joulusta oikein mitään eikä nauti jouluruuistakaan. Neidille ostettu tonttuasukin on enemmän äidin iloksi ja suurin osa lahjoista myös. Kaikki vaatteet ym muut sellaset on enemmän vaan vanhempien juttu eikä ne vauvaa kiinnosta pätkääkään mut haluaisin kumminkin ostaa pienelle myös jonkun sellasen lahjan mistä ois oikeesti sille iloa, jonkun lelun. Mistä leluista teidän pikkuset on tykänny noin 3kk iässä? Tai vielä parempaa, onko ollu joku sellanen vempele et se on kiinnostanu lasta pidemmänkin aikaa mut kelvannu myös jo 3kk ikäisenä?
                       
Tässä on vähän kuvamateriaalia tältä päivältä:

Hyi että mä inhoon kuvata salamalla! Mut talvella toi päivänvalo on vähän vähissä neljän jälkeen ku Otto pääsee duunista kuvailemaan 🙁

Ihana pikkuneiti pikkurilli pystyssä :DD

Aina pitää olla kädet tollee ylhäällä 😀 Hassu vauva♥

Meidän pikku nukkulineiti♥ Kerranki selälleen 😀

Meidän säihkysilmä♥ Tuijotti isiä kun isi otti kuvaa 😀

Tämmösiä paketointijuttuja tarttu mukaan Tiimarista. Toi musta lahjapaperi on ihanan yksinkertasta ja tyylikästä ja sit toi toinen on vähän joulusempaa ku siinä on lumihiutaleita ja punasta ja silleen. Mä rakastan noit tollasii ruusukkeita tai mitä onkaan, niitä on pakko änkee joka pakettiin ja sit toi sydänkuvioinen paketointinaru on tosi söpöä! Mä oon haka paketoinnissa ku oon keränny luokkaretkelle rahaa yläasteella mun luokkalaisten kaa paketoimalla lelukaupassa leluja joulupakettiin. 😀

 Mua alko tänään ärsyttää se liberon järkyttävän vihree hoitolaukku ku se oli nii kamala ettei sitä kehdannu pitää tossa ja sit aina jos sielt tarvi jotain nii piti kaivaa se tuolta tavarakorista. Keksin sitten tänään toimivan väliaikaratkasun kun laitoin ton mun Turkista vuonna nakki ja peruna hankitun wnb Louis Vuittonin tohon. Sopii ainaki väreihin, toisin kun Liberon hirvitys! Kyllä tohon ehkä joskus ilmestyy joku oikeasti tohon tarkotukseen tarkotettu laukku mut toistaseksi mä oon ihan tyytyväinen tähän ratkasuun :).

 Tämmösiä juttuja on sit ainakin odotettavissa torstaina toivottava
sti saapuvassa Ellos-paketissa. Ihana raidallinen velourhaalari pikkuneidille joulupakettiin ja mulle paita, neule ja laukku. Tota laukkua oon himoinnu jo todella kauan mut oon aina ajatellu etten viiti tilata 100€ maksavaa nahkalaukkuu ku en ees tiiä onks se hyvä vai ei ja oon todella huono palauttamaan mitään. Nyt oli kumminkin sen verran hyvät alennukset et kannatti ottaa riski ja tilata toi! Tosta puuttuu yks joululahjajuttu mut sen näätte sitten joulun jälkeen, pikkuneiti ei onneksi osaa lukee tätä blogii mut on yks toinen joka osaa ;D

 Sellasta tällä kertaa, nyt lähden kylvettämään pikkuneitiä ja sitten on pikkuisten neitien nukkumaanmenoaika. Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille♥ Huomenna muuten luvassa taas pikkuinen ylläripostaus, ei oo nyt arvonta mut varmasti ainakin joidenkin mielestä ihan kiva juttu. Mut nyt meen moimoi♥

Naurattaa, hirvittää ja säälittää. Huomasitteko tuon anonyymin kommentin edellisessä postauksessa johon oli linkitetty jonkun blogi? Kommentissa kerrottiin et blogin kirjoittaja on kopioinu mun raskauden aikaisen masukuvan ja läntänny oman naamansa siihen päälle. Ei siinä mitään tää on jo ihan tuttu juttu kesältä kun oli toinen samanlainen joka Irc-galleriassa oli toiminut samoin mutta mua hirvittää se että toi bloggaaja oli kopioinu sinne toisten vauvojen kuvia ja ultrakuvia ja esitti että niissä kuvissa on sen oma rakas pikkuneiti. Miksi joku kokee tarpeelliseksi keksiä itselleen elämän? Ja miten joku kehtaa väittää jonkun toisen lasta omakseen.. Kaikenlaisia pellejä liikenteessä kyllä. Onneksi se blogi on jo poistettu niin ei tarvi enää pelätä et se kopioi kohta meidänkin pikkuneidin kuvia sinne. Toivottavasti kenenkään teidän muiden äitibloggaajien lasten kuvia ei ollut siellä, mua vaan hämäs kun jotenki näytti hirveen tutulta ne blogin bannerissa olleet vauvakuvat, ihan varmasti oon jonkun blogissa ne nähny aiemmin..
                          Käytiin tänään pitkästä aikaa Oton kanssa yhdessä jossain, nimittäin Itäkeskuksessa. Oli kyl kiva kun ei tarvinnu mennä yksin kauppaan enää kun murukin alkaa jo tervehtyä. Kierreltiin kaupoissa ja tein aivan täydellisen löydön, mekon ristiäisiin! Mutta pidän teitä jännityksessä ristiäispäivään asti myös tän asian suhteen koska musta on kiva sit yllättää oikeen kunnolla. Sen verran voin paljastaa että mekko ei kyllä varmaan oo mikään perinteinen ristiäisiin puettava mekko, siinä on mm. nahkaa, mutta täysin asiallinen kumminkin eikä liian paljastava tai mikään bilemekko jos asustaa oikein. Tässä vähän kuvia tältä päivältä:

Tuima tuijotus :DD Pikkuneidillä on selkeesti pahat mielessä :D♥

Ihana mutrusuu neitonen♥

Sitten asiasta kukkaruukkuun. Otto puhuu täydellistä ruotsia ja oon itekin käynyt koulua ruotsiksi joten puhun sitä suhteellisen sujuvasti mut keskenään puhutaan aina suomea. Me tutustuttiin suomenkielisten kavereiden kautta vaikka oltiin oltu yli puol vuotta vierekkäisissä ruotsinkielisissä kouluissa. Mutta se pointti oli että mä haluaisin hirveesti että pikkuneitikin oppisi jo pienestä asti ruotsinkielen ja että Otto puhuis ruotsia neidille ja mä suomea.Tuntuu vaan jotenki tosi hassulta ku meidän kotona on aina puhuttu suomee niin että Otto alkaiskin yhtäkkiä puhumaan ruotsia neidille. Kokeiltiin tänään parin tunnin ajan ja se tuntu hassulta :D. Mut siinä ois kyllä puolensa että osais kaksi kieltä jo pienestä asti joten luultavasti pyritään siihen et Otto nyt alkaa puhumaan pikkuselle aina pelkkää ruotsia. Onkos mulla blogin lukijoina muita jotka opettaa lapsilleen kahta kieltä lapsesta asti? Tai onko mun lukijoina sellaisia jotka on itse kasvaneet kahden tai useamman kielen kodissa? Millaisia kokemuksia teillä on, onko ollut helppoa oppia/opettaa toistakin kieltä vai onko se vaikeuttanut jotenkin elämää?

Kiitos vielä kaikille teille ihanille lukijoille kannustavista kommenteista joita laitoitte eiliseen postaukseen, ootte parhaita♥ Alan pian vastailemaan niihin kunhan kerkeän, siinä onkin aikamoinen urakka mut mukava sellainen! Ihanaa alkavaa viikkoa teille♥
PS: Mahtavaa että teitä lukijoita on bloggerin kautta jo yli 600!♥ 

Mä en osaa käyttää mitään exceliä enkä tienny mitää hienoo keinoo miten arpoisin niin kirjottelin sitten kaikkien nimet yhdelle tai kahdelle arvpalappuselle ja lätkäisin lappuset cowboyhattuun mistä Otto sitten onnettarena pikkuneidin kanssa poimi voittaja-arvan.

 Arvonnan voittajaksi paljastui siis tänään Tintti! Tintti otappa muhun sähköpostitse yhteyttä couturecouture@windowslive.com niin sovitaan miten toimitan palkinnon sulle! Onnea voittajalle♥ Mä mietin pitkään tota palkintoa ja koska se palkinto oli yllätys mun piti laittaa semmonen palkinto mistä on iloa lähes kelle tahansa. Mietin ensin et oisin ostanu jonkun korun esimerkiksi tai vaikka jotain ihania suihkugeelejä ym mut palkinnon piti olla kaikille sopiva koska te ette tienneet ”minkä” arvontaan te osallistuitte niin päädyin sitten tällaseen turvalliseen ratkaisuun että palkintona on 20 euron lahjakortti H&M:n. Toivottavasti kelpaa♥

Ja sitten niitä neuvolakuulumisia! Tänään meillä oli siis neuvolalääkäri ja kaikki oli oikein kunnossa. Pikkuinen sai kehuja jäntevyydestään ja rauhallisuudestaan. Kaikki heijasteet kuulemma tuli hienosti ja neiti otti monen monta askeltakin kävelyheijastetestissä. Päätäkin kannatteli jo hienosti ja kääntyi vatsalta selälleen. Neiti kasvaa hyvää vauhtia ja alkaa kuulemma saavuttaa jo samanikäisiään kasvussa vaikka olikin syntymäpainoltaan pikkuruinen. Tämmösiä merkintöjä tuli neuvolakorttiin:

Eli noi alimmat on siis tänpäiväiset 1,5kk neuvolan mitat, painoa on jo huimat 4120g ja pituutta 53,5cm. Pipo oli 37,3cm♥

Ja näin lääkäri kirjoitti ”Jäntevä. Kääntyy. Heijasteet löytyy. Iho tervettä. Punaheijaste ok. Keuhkot ja sydän ok. Vatsa pehmeä. Lonkat jämptit. Reisivaltimot tuntuu. Tyytyväisen oloinen lapsi!” Ja saatiin hieno tarrakin! 😀 Tässä vähän kuvia tältä päivältä meidän hurmuriprinsessasta:

Tänään ollaan makoiltu varmaan pari tuntia Oton ja pikkuneidin kanssa sängyllä ja kuunneltu smurffeja spotifystä. Pikkuneiti kuuntelee ihan hiljaa ja tarkkaavaisesti kun on musiikkia ja heti kun musiikki loppuu niin alkaa ähisemään ja pyörimään. Ja huomaa kans et pikkuneiti tykkää enemmän semmosest ysäriteknosta ja sit ku laittaa jonkun rokimman tai hitaamman smurffibiisin nii sit ei keskity niin paljoo. Mä rakastan kaikkii vanhoja smurffibiisei ku oon viettäny koko lapsuuteni niiden parissa, ne on ihan parhaita! Pitäis varmaan tutustuu joihinki vähän uudempiin lasten artisteihin/bändeihin etten ois ihan vanhanaikanen äiti, mut näillä mennään toistaseks ku mä en koe ainakaan viel mitään tarvetta kuunnella Hevisaurusta. Kuinka moni muu on kuunnellu lapsuudessa smurffeja? 😀 Ja mitä musiikkia te soitatte lapsillenne, onko teillä hyviä lastenmusavinkkejä?

Huomenna ajattelin väsäillä jonkinmoista meikkipostausta kun sitä on nyt pyydelty niin moneen kertaan ja en oo vieläkään saanu aikaiseksi. Jos teillä on viel jotain toiveita et millasen meikkipostauksen teen (mitä tahansa paitsi videopostaus koska en oo henkisesti valmis meikkaamaan videokameralle XD) niin kertokaa ihmeessä, tyyliin bilemeikki, arkimeikki, fantasiameikki ym.. Hauskaa iltaa kaikille♥♥

Lähdin tänään ekaa kertaa synnytyksen jälkeen ilman vauvaa kaupungille kahville ja muutenvaan pyörimään Nonan kanssa. Oli kyllä niin outoa lähtee ilman niitä vaunuja jonnekki ku oon tässä tottunu siihen et oon aina niiden kans liikenteessä. Mä onneksi tiesin ettei pikkuneidillä oo mitään hätää isin kanssa kotona mut silti tuli kyl mietittyy vähän joka välissä et mitenköhän ne pärjää täällä ja mitä ne tekee ja onko neiti syöny tarpeeksi and the list goes on.. Mut yritin kumminkin olla soittelematta kokoajan ja kyllä mä pystyin nauttimaankin siitä muutaman tunnin omasta ajasta. Oli tosi hauskaa!
                    Hyvin  olivat kuulemma pärjänneet Otto ja pikkumuru ja neiti oli esitelly mun poissaollessa isille monta kertaa uutta taitoaan jonka tänään oppi, nimittäin hymyilyä! Kerkesin onneksi itsekin aamulla todistaa pikkuneidin ekan hymyn ja täytyy sanoo et oli ehkä sulosinta mitä ikinä oon nähny. Se oli vaan niin hauskaa kun isi sano ilosella äänellä ”MOI!” että oli pakko hymyillä. Ihana muru♥ Pikkuinen teki tänään aamulla toisenkin söpön jutun; Neiti makoili tossa meidän kakkossängyllä ja menin hetkeksi olkkariin hakeen rättiä tai jotain niin sillä aikaa pikkuinen oli ottanu itse tutin pois suusta ja piti sitä tiukassa otteessa kädessään. Ihmeissään tuijotteli tuttia kun se oli niin jännä!

”Oumaigaad!!! Se on tutti!!!”

Ihana Nona♥

 Tulin kaupungilta joskus kuuden jälkeen kotiin ja sen jälkeen hengailin pikkuneidin kanssa kunnes neiti meni nukkumaan. Kylvetettiin pikkuneiti ja vietiin se nukkumaan iltamaidon jälkeen ja hyvin nukahti omaan sänkyyn. Ollaan alusta asti tehty niin et viedään neiti aina sänkyyn iltamaidon jälkeen vaikka oiskin viel silmät auki ja hereillä ja niin se on oppinu sinne nukahtamaan joka ilta. Ehkä kaks? kertaa tän kuuden viikon aikana on käyny nii et pikkuneidil on menny hermo ku ei ookkaan tullu uni ja sit se on tullu viel vähäks aikaa isin ja äidin kaa kattoon telkkarii, mut viimeksi noin on käyny sillon kun neiti oli ehkä 3viikkoinen.  Tässä on vielä vähän kuvia pikkuisesta iltapäikkäreillä ja kylvyn jälkeen:

Meiän ihana pikkupulla♥

Sellainen juttu tuli mieleen mistä multa on nyt useaan otteeseen kyselty, nimittäin meidän kihlasormukset. Missä ne on? No ne on vielä kultasepänliikkeessä, ostamatta. Ja kyllä, meillä on aikomus ostaa sormukset, mitä pikimmiten koska kyllä me halutaan sormukset sormeen. Mutta kuten varmaan ainakin osa teistä muistaa niin pikkuneiti syntyi kaks päivää kihlauksen jälkeen ja sen jälkeen toi sormusasia ei oo vaan ollu mitenkään päällimmäisenä mielessä. Viime viikolla meidän oli tarkoitus mennä yhdessä katselemaan sormuksia samalla kun piti mennä shoppailemaankin mutta tultiin sitten kipeeksi eikä päästy mihinkään.
                   Mä en myöskään halua tehdä mitään hätäsiä päätöksiä kauppareissulla et ”no otetaan nyt vaan noi”. Se sormus on mun sormessa mun loppuelämän ja mä haluun rauhassa päättää millasen otan joten saattaa kulua jonkun verran aikaa et löydetään sellaset sormukset jotka halutaan. Ja mun mielestä ainakaan ei oo tärkeintä se että on sormus sormessa jotta voi näyttää kaikille et ”mä oon kihloissa”, tärkeintä on se että me ollaan tehty toisillemme lupaus avioliitosta ja me itse tiedetään meidän kihlauksen merkitys. Mutta niin, pointti oli se että kyllä mun sormeen jossain vaiheessa lähiaikoina ilmestyy se sormus ja varmasti esittelen sen sitten täälläkin kunhan oon löytäny haluamani. Mut siihen asti ainakin mulle riittää se tieto että mä oon kihloissa, ihan ilman mitään käsin kosketeltavia todisteitakin. Tai no on mulla käsin kosketeltava todistekin, maailman ihanin kihlattu tässä sängyllä mun vieressä mut ei siitä sen enempää ;D.

Mun on pakko nyt taas kerran kiittää teitä ihania lukijoita ihan mielettömän ihanista ja kannustavista kommenteista joita oon teiltä saanut eiliseen postaukseen. En kyllä ikinä lakkaa ihmettelemästä miten paljon hyväsydämisiä ja mukavia ihmisiä löytyy ja kuinka te aina jaksatte ilahduttaa mua. Kiitos ihan hirveästi teille kaikille♥
                         Tai no melkein kaikille, nimittäin loppukevennykseksi haluan poimia tuolta kommenttien joukosta sen ”ehdottoman helmen”, kommentin jonka kirjoittaja on tosiaan päässy syvälle mun sisimpään ja löytäny sen postauksen po
hjimmaisen merkityksen ja olennaisimman asian:

Kiitos, Jenna, että jaoit tämän varmasti kaikkia kiinnostavan mielipiteen kanssamme, nyt oot saavuttanut jotain suurta ja voit olla itsestäsi ylpeä! Tässä kiteytyy kaikki mitä asiallinen palaute mulle tarkottaa.

Noh mutta joo toivottavasti saitte yhtä makoisat naurut kuin mäkin :D. Huomenna luvassa arvontaurakka, kommentteja on tullu ihan mielettömän paljon! Nyt on kello yli 00.00 eli ei kantsi enää kommentoida arvontaan koska se on päättynyt. Huomenna paljastan tietysti myös palkinnonkin voittajan lisäksi. Nyt alan vastailemaan eilisiin kommentteihin ja sen jälkeen tää isompikin neiti vois kipitellä nukkumaan. Huomisiin, ootte parhaita♥