Blogini FB-sivuilla on taas pari päivää käynnissä blogikirppis, kun tyhjentelin kaappeja. Kauppa käy jo kovana, mutta lisäsin juuri uusia vaatteita ja nyt tarjolla on sekä lasten juttuja, että mun omia juttuja, vaatteita ja kenkiä. Lisään mahdollisesti vielä lisää tavaraa tänään myyntiin jos ehdin lajittelemaan ja kuvaamaan!

Tässä pientä sneak peekiä myynnissä olevista jutuista! Käykää kurkkimassa jos löytyisi jotain kivaa itselle tai muksuille! Mukavaa tiistaipäivää!♥

Sain viime viikolla pari uutta vaatetta Sheinsidelta, joita kuvailtiin kauppareissun yhteydessä. Tuntuu ehkä hieman että viimeaikoina joka kerta olen tehnyt ainakin yhden hutivalinnan, joka ei päällä ole näyttänyt ollenkaan niin nätiltä kuin kuvissa.  Tällä kertaa valitsin valkoisen bleiserin, ja valkoisen, pitsiyksityiskohdin koristellun puseron. Bleiseristä tykkään hurjasti, mutta pusero on ehkä vähän liian tätimäinen mulle. Toisaalta se antaa ehkä vähän kontrastia vaikkapa minihameelle, mutta en ole varma onko paidan malli mulle se paras mahdollinen.

Asukuvia otettaessa tuli perinteisesti räpsittyä myös niitä vähän vähemmän onnistuneita kuvia, ja tavallisesta tarkasta seulastani poiketen päätin esitellä myös muutaman sellaisen loppukevennyksenä, haha! Kuvia katsellessa ei voi muuta kuin ihmetellä, mitä päässä on juuri kuvanottohetkellä oikein liikkunut, ei ainakaan edustavuus tai tyylikkyys, siitä olen varma.

Bleiseri Sheinside* /  Paita Sheinside* / Housut Dr.Denim / Kengät Dinsko / Korut Lumoava* / * = saatu blogiyhteistyön kautta

Sininen ja valkoinen toimvat mun mielestä tosi kivasti yhteen, vaikka niistä vähän suomihenkinen viba tuleekin yhdistettynä. Ne raikastavat kivasti mustia housuja ja kenkiä, musta bleiseri taas olisi ollut ihan liian tunkkainen. Näyttää muuten jotenkin tosi orvolta, kun ei ole kelloa kädessä. En tajua miten kiireessä unohdin sen vaikka nykyään pidän sitä melkein aina! Mutta ehkä se ei kaada maailmaa että kello joskus unohtuu.

Paita Sheinside* / Tekonahkaleggingsit ZARA / Kengät H&M / Kello Guess* / * = saatu blogiyhteistyön kautta

Koitin yhdistää paidan nahkahousuihin jotta siitä saisi vähän rokimman, mutta ei se kyllä niin paljoa auttanut. Paita on kaunis ja kiva, mutta malliltaan väärä mulle. Se peittää kaikki ne mun vähäisetkin muodot, ja saa mut näyttämään perunasäkiltä pitsillä koristeltuna. No-no! Millaisellekohan vartalolle tämä paita sopisi?

Know your angles pätee myös asukuviin, sillä niitä otettaessa yleensä nopeus on valttia. Asukuvia räpsitään aina silloin kun ollaan matkalla jonnekin ja mukana on usein ainakin joku jota ei kiinnosta pysähtyä keskelle tietää räpsyttelemään, kuten vauva, mies tai mummo. Vaihtoehtoisesti itsellä  saattaa olla kauhea kiire jonnekin, eikä sekään innosta järjestämään tuntien editorialeja kuvien tähden. On siis tärkeää tietää missä asennoissa saa asun, kropan ja naaman näyttämään omasta mielestään parhaalta, ettei kuvaamiseen kulu kovin kauaa aikaa.Loppupeleissähän se on tärkeintä, että itse tykkää kuvista ja tuntee olonsa itsevarmaksi niiden suhteen, ei se mitä muut ovat mieltä.

Blogin alkuaikoina Otto saattoi ottaa pari sataa (kyllä!) kuvaa per asu että olin tyytyävinen ja löysin edes kolme etäisesti siedettävää kuvaa, ja siitä huolimatta kuvanlaatu oli silloin vielä ihan uskomattoman huonoa, kun kokemusta ei ollut kummallakaan. Nykyään yleensä 20 otosta riittää siihen että saan useamman onnistuneen kuvan joista valita parhaat. Aina silti joukkoon mahtuu myös noita yllä nähtäviä helmiä, ja hyvä niin. Saapahan hihitellä itselleen!

Kumpi asu kolahti enemmän? Mikä on paidan tuomio, kirppikselle vai annetaanko sille uusi mahdollisuus? Lemppari epäonnistunut asukuvani?

Meillä oli eilen koko perheen yhteinen vapaapäivä pitkästä aikaa, ja suunnattiin rauhallisen aamun jälkeen hetkeksi Itikseen pyörimään. Tarkoituksena oli käydä katsomassa vähän Zeldalle synttärilahjaa, mutta ei oikein löydetty mitään jännää. Ongelmana on että me suurinpiirtein hukutaan leluihin, mutta en kuitenkaan haluaisi ostaa kuopuksen ensimmäiseksi synttärilahjaksi mitään lapsen mielestä ”tylsää” kuten vaatteita tai muuta. Mikä siis ei olisi vaate, eikä lelu?

Ollaan pohdittu sellaista potkuautoa, vai mitä ne on mitä vanhempi voi työnnellä, ja joilla lapsi voi itse potkutella menemään. Mutta onkohan se lapsen mielestä kiva, tuleeko sitä käytettyä? Tipalle meillä ei ollut sellaista, kun Tipa täytti 1v juuri ennen talvea ja sitä ei olisi voinut käyttää edes ulkona, mutta Zelda taas pääsisi heti ulos potkuttelemaan. Potkuauton kanssa Zelda ehkä pysyisi hirmuista vauhtia viipottavan Tiaran perässäkin vähän paremmin, kuin kontaten tai hitaasti taapertaen.

Tiaralle me ostettiin muistaakseni Brion rakennuspalikoita, ja ne on kyllä molempien tyttöjen kovassa suosiossa edelleen. Zeldalle on juuri siksi niin hankalaa ostaa kun tuntuu että ostettiin Tiaralle jo kaikki vauvalelut taaperokärrystä nukkeihin, duploihin ja leikkikeittiöön, kaikki mitä kuvitella saattaa (sitä potkuautoa lukuunottamatta). En myöskään halua antaa synttärilahjaksi esimerkiksi ekstrarahaa säästötilille tai muita ”järkeviä” lahjoja, koska eivät nekään ilahduttaisi Zeldaa juuri nyt, ja niistä voi pitää huolen tavallisessa arjessakin. Mä haluan nähdä sen iloisen ilmeen Zeldan kasvoilla kun hän saa avata ensimmäisen oman synttärilahjansa, vaikka tiedänkin ettei noin pieni mitään osaa odottaa tai kaivata.

Tiara ja Zelda ovat ihania keskenään leikkiessään, ja synttäreiden lähestymisen alkaa tosiaan huomata, kun tytöistä on jo miljoona kertaa enemmän seuraa toisilleen kuin vielä pari kuukautta sitten. Tiara konttaa Zeldan perässä (kyllä, luit oikein) ja yhdessä tytöt hyppivät tyynyjen päälle, sotkevat lastenhuoneen ihan hyrskynmyrskyn ja keinuvat onnesta soikeana vierekkäin puistossa.

Nyt siis parhaat lahjavinkit yksivuotiaalle jakoon!

Perjantaina ihana Kidekollegani Korinna huristeli Turusta tänne, nappasi mut mukaan kyytiin ja sitten ajettiin Kirkkonummelle upeaan Långvikin kartanoon. Mä en ollut aiemmin koskaan käynyt Långvikissa, mutta kuullut olin kyllä. Paikka oli henkeäsalpaavan upea! Mä kerron lisää Långvikista myöhemmin keväällä, tässä postauksessa keskityn meidän huikeisiin Kidenaisiin ja ihaniin synttärijuhliin.

Oli tosi kiva nähdä osaa pitkän tauon jälkeen, ja osaa vasta aivan ensimmäistä kertaa. Meidän porukka on harvoista näkemisistä huolimatta tosi hitsautunut yhteen aktiivisen FB-keskustelun ansiosta, mutta oli kiva nähdä ihan kunnolla eikä aina vain näpytellä puhelimella vastauksia. Hurjia bileitä ei ollut odotettavissa, kun puolet porukasta oli viimeisillään raskaana, mutta seura oli loistavaa, ruoka herkullista ja miljöö ihana, en mä olisi bileitä kaivannutkaan.

Aluksi kokoonnuttiin ihanassa Ritari-sviitissä koko porukalla kuohuvaa, macaronseja, tuoreita hedelmiä ja konvehteja maistellen, minkä jälkeen siirryttiin aulaan ottamaan kuvia ja maistelemaan herkullisia drinkkejä. Voin kertoa että kamerat räpsyivät kun paikalla oli joukko innokkaita bloggaajia, mutta se oli juuri siksi niin hauskaa. Kaikki asettelivat drinkkejä oikeaan asentoon ja haroivat tukkaa kuosiin että kuvat onnistuivat, yleensä saa aina olla se joka yksin ilmoittaa kuvaavansa annoksen ennen syömistä, hahah! Syötiin kahdeksan ruokalajin illallinen pitkän kaavan mukaan, ja höpötettiin sydämemme kyllyydestä.

Mä jouduin valitettavasti lähtemään kotiin jo perjantai-iltana, kun meidän lauantain lastenhoitojärjestely peruuntui ja mun piti tulla kotiin lasten kanssa että Ottokin pääsi töihin. Olisin mielelläni testannut vielä varmasti superherkullista aamiaista ja ylellistä kylpylää, mutta onneksi jo perjantain ihana ilta antoi kunnon energiaboostin ja vahvisti entisestäänkin sitä oloa, että olen löytänyt oman paikkani blogimaailmassa. Mulle on ilo ja kunnia saada olla näin ihanassa seurassa täällä Kideissä!

Långvik jäi kuitenkin lyhyen visiitin perusteella siinä määrin kutkuttamaan, että tekisi mieli varata sinne lähitulevaisuudessa vaikka yhden yön romanttinen reissu Oton kanssa. Mutta näistä suunnitelmista tosiaan lisää myöhemmin. Tässä vielä bloginkin puolelle muuten linkki radio Novan haastikseen, joka tänään julkaistiin Novan nettisivuilla. Haastattelussa kerron vähän omia fiiliksiäni bloggaamisesta!

Ihanaa iltaa kaikille♥

Kulunut viikko on ollut tapahtumia ja lennokkaita tulevaisuudensuunnitelmia täynnä. Joka päivä ollaan ravattu paikasta toiseen, ja huominen himapäivä sunnuntai tulee kyllä enemmän kuin tarpeeseen. On ollut pressitilaisuuksia, kaveritapaamisia, ulkoilua, kynsihuoltoa ja eilen viimeisimpänä Kideblogien ihanat 1v-synttärit Långvikin kartanossa. Tämä viikko on kyllä ollut lastenleikkiä tulevaan huhtikuuhun verrattuna, sillä tulossa on enemmän menoa ja meininkiä kuin koskaan. Hirvittää jo valmiiksi, mutta onneksi mun äiti tulee meille niin saa hoidettua menoja blogigaaloista Zeldan synttäreihin ja mahdollisen pienen blogimatkankin.

Alkuviikolla iskenyt takatalvi latisti vähän fiiliksiä, mutta onneksi kevät on tullut takaisin ja nyt tekee vain mieli suunnata ulos ja nauttia auringon lämmöstä. Olin juuri kerennyt siivota eteisen kaapit ja pakata kaikki talvivaatteet,-kengät ja asusteet varastoonviemistä varten, kun kurkkasin ikkunasta ja huomasin että lunta tulee kuin viimeistä päivää. Onneksi en ollut ainoa, kuulin monelta kaverilta samaa. Kävikö jollekin teistäkin niin, että kerkesi juuri tehdä kevätvaatteille tilaa, ennenkuin huomasi että talvivaatteita tarvitaan taas?

Kuvissa päiväunilta herännyt punaposki, joka käy välillä halimassa äidin ja isin unelmanpehmeitä Marimekon tasaraitapussilakanoita, ja sanomassa ”aaaaai”.

Zelda on oppinut tällä viikolla leikkimään puhuvansa puhelimessa, hän laittaa aina puhelimen korvalle ja toistelee ”haa, haa”, ihana pieni! Tuntuu että tällä viikolla muutenkin Zelda on ottanut aivan uuden ulottuvuuden puheen ymmärryksessä ja ymmärtää monia ohjeita hienosti, esimerkiksi tulee luokse tai näyttää oikeaa lelua kysyttäessä, jos kyseessä on jokin tuttu lempilelu. Viimeisiä vauvavuodenrippeitä karistellaan nyt selkeästi pois kovaa vauhtia, ja muutaman viikon kuluttua on neidin ensimmäiset synttärit.

Viikko ei ole missään nimessä ollut huono, olen päässyt kokemaan kivoja juttuja joista kerron lisää blogissa kunhan saan kuvat käytyä läpi ja käsiteltyä. Kuitenkin tuntuu että pitkästä aikaa on tullut useampia pieniä, ärsyttäviä vastoinkäymisiä. Sellaisia joita ei olisi ollenkaan osannut odottaa, ja vaikka ne eivät olekaan olleet mitään isoja juttuja, on välillä vähän harmittanut että miksi juuri nyt käy niin. Mutta pienet vastoinkäymiset kuuluvat elämään ja saa olla iloinen siitä että kaikki on pääosin hyvin, ei niissä pikkujutuissa kannata jäädä rypemään. Mieluummin suuntaan ulos ja aurinkoon ja ostan kevään ensimmäisen jäätelön, mikä voisikaan piristää paremmin?

Nyt kuitenkin iloisempiin aiheisiin, eli arvonnan voittajaan. Lumoavan Serafina -korvakorujen voittajaksi selviytyi nimimerkki Sanna! Laitatko Sanna mulle sähköpostilla yhteystietosi osoitteeseen couturecouture(ät)windowslive.com niin saadaan palkinto oikeaan osoitteeseen. Paljon onnea arvonnan voittajalle! Mulla on tulossa nyt lähiaikoina muutama muukin arvonta, ei siis hätää jos ei voitto osunut nyt omalle kohdalle.

Ihanaa ja aurinkoista lauantaipäivää kaikille, mä palailen myöhemmin!