Me ollaan tavoiteltu alusta asti kaikissa järjestelyissä rentoa häätunnelmaa, ja sellaista juhlapäivää että ei tarvitse katsella väkinäistä pönötystä tai osallistua leikkeihin joihin ei halua. Jotain ohjelmaa häissä kuitenkin meidänkin mielestä on mukava olla, ja ajattelin nyt esitellä muutaman ohjelmaidean joita meidän häihimme on mahdollisesti tulossa.

Morsiuskimpun/Sukkanauhan heitto

Tämä on tietysti klassikko, jota ei mistään hinnasta jätettäisi pois! Me halutaan ehdottomasti nähdä, ketkä meidän sukulaisista ja ystävistä ovat seuraavat naimisiin menijät kimpun ja sukkanauhan mukaan.

Photobooth

Photobooth eli vieraiden kuvaaminen hauskan rekvisiitan kanssa, on mun mielestä mukava tapa ikuistaa jokainen vieras häiden aikana rennosti. Me ei olla vielä hankittu photobooth-rekvisiittaa, joten olisinkin kysynyt että mistä teidän mielestänne löytyy parhaat tarvikkeet tähän tarkoitukseen? Mä oon kyllä tutkinut nettikauppojen valikoimia mutta en ole oikein osannut valita mitään. Olisi tietysti hauskaa jos asusteet olisivat meidän teemaväreihin sopivia. Itse tekemistäkin olen miettinyt, mutta tyypit jotka eivät olleet saaneet kuukautta ennen häitä vielä edes kaikkia kutsuja lähetetyksi eivät varmaankaan kaipaa enää yhtään enempää lisähommaa, vai mitä olette mieltä?

Karkkibuffet

Karkkibuffetista olenkin kirjoitellut jo useampaan otteeseen, jos on postaukset menneet ohitse niin niitä pääset lukemaan TÄSTÄ. Senverran kertaan vielä, että karkkibuffet on mielestämme hauska ja näyttävä tapa antaa vieraille jotain pientä kivaa kotiinvietävää (tai häiden ajaksi karkkiähkyn aiheuttajaa).

Häätanssi

Mä kirjoitin hääperinteistä tuossa muutama kuukausi taaksepäin ja kerroin jo silloin että meille ei tule häävalssia ollenkaan, vaan häätanssi. Häätanssin biisi me päätettiin jo aikoja sitten, se on biisi joka meille kummallekin merkitsee paljon  ja joka ei ole ihan sieltä tavallisimmasta hääbiisi -päästä. Se on jotain vähän raskaampaa, mutta herkkää ja kaunista silti, joku meidän kaveri ehkä saattaa arvatakin.

Hääbingo

Hääbingo on sellainen ”yhteinen tekeminen”, mitä ollaan mietitty. Törmäsin ideaan netissä ja mielestäni se on tosi hauska! Vieraille tehdään bingolappuset, joihin on kirjoitettu veikkauksia, mitä häissä saattaa tapahtua, esimerkiksi ”morsian polkaisee ensin kakunleikkauksessa”,  ”sulhanen on hukassa” tai ”anoppi heittää kengät nurkkaan”. Bingossa ensimmäisenä eniten oikein veikannut voittaa sitten jonkin hauskan pikku palkinnon. Bingo on vähän erilainen yhteinen tekeminen, mutta mielestämme hauska juuri siksi.

Aikakapseli

Aikakapseli on varmasti käsitteenä kaikille tuttu, eli tehdään jokin kaunis rasia tai säilytyslaatikko, johon laitetaan kaikenlaista pientä häiden aikaan ajankohtaista tavaraa tai vaikkapa lehtileikkeitä ynnä muita. Aikakapselin saa sitten avata tietyn ajan kuluttua, vaikka kymmenentenä hääpäivänä, tai viidentenäkymmenentenä.

Sukunimen hyvästely

Tämä oli ideana mulle täysin uusi, mutta sitäkin hauskempi juttu! Mä vaihdan sukunimeni Oton sukunimeen, ja olen siitä tosi iloinen. Sukujuuristani olen ehdottomasti ylpeä, mutta en ole koskaan kauheasti tykännyt mököttävästä sukunimestäni, joka ei oikein kohtaa iloisen luonteeni kanssa. Hääohjelmaa googlaillessani törmäsin tähän sukunimen hyvästelyyn ja olenkin koittanut keksiä kaasojen kanssa jotakin hauskaa ideaa, kuinka toteuttaa se. Paras idea tähän mennessä, on ollut ilmapallolla sukunimen lähettäminen taivaan tuuliin – ja näin mä taidankin toimia. Sukunimi saa arvoisensa hyvästit.

Hääkamerat

Näistä olen myös kirjoitellut jo aiemmin, eli vieraiden pöydissä on kertakäyttökamera per pöytä aina, ja vieraat saavat kuvata näillä kertakäyttökameroilla häätunnelmaa ja mitä ikinä keksivätkään. Häiden jälkeen on sitten hauska kehittää kuvat ja nähdä mitä vieraat ovat onnistuneet ikuistamaan!

Puheet

Puheita meidän häissä tulee varmasti olemaan useampia, ainakin bestmanit, kaasot ja mun äitini ovat jo ilmoittaneet pitävänsä puheen ja ehkäpä minä ja Ottokin intoudutaan sanomaan jotain toisillemme.

Musiikki ja tanssi

Häissämme tärkeimpänä ohjelmana kuitenkin tanssi ja yleinen juhliminen, eli musiikki tulee olemaan tärkeä osa hääpäiväämme. Meillä on vielä tämä musiikkiasia vähän auki, että kuka siitä vastaa ja miten, mutta elävää musiikkia ei ole tulossa vaan haluamme ehdottomasti DJ:n.

Millaista ohjelmaa teillä on ollut häissänne? Millainen ohjelma on mukavaa vieraan näkökulmasta?

Sain kommenttia, että meidän vihkisormusten paljastamista jo malttamattomana odotellaan, ja ajattelin viimeinkin paljastaa millaiset rinkulat me aiotaan sormiimme helmikuussa pujottaa. Rinkula on aikamoista vähättelyä, kun vihkisormuksista juttelee, tai ainakin nämä meidän sormukset ovat niin mielettömän upeat että en tiedä miten päin olisin! Kenellekään ei ole varmaan jäänyt epäselväksi rakkauteni Lumoavan koruja kohtaan, ja niimpä hihkuinkin riemusta kun saimme valita vihkisormuksemme yhteistyökumppanini Lumoavan valikoimista.

Lumoavalla on upea vihkisormusmallisto, ja sormuksia löytyy moneen lähtöön. Yhteistä sormuksilla on kuitenkin se, että ne ovat omaperäisiä ja sellaisia joita ei joka sormessa tule vastaan. Meille oli alusta asti selvää, että valitsemme valkokultaiset sormukset, sillä pidämme molemmat valkokullasta enemmän. Sormusten valinta oli kuitenkin vaikeaa, sillä epäröin pitkään kahden sormuksen välillä kun tykkäsin molemmista kuin hullu puurosta. Sormusvaihtoehto jota mietin pitkään, oli Eelis Aleksin suunnittelema Siro. Sirossa on yksi ihana timantti kauniina yksityiskohtana, ja mun mielestä se on aivan uskomattoman kaunis.

Merkitsevänä tekijänä meidän vihkisormusten ja Siron väliltä valitsemisessa oli kuitenkin se, että Siroa on saatavilla vain ,morsiamelle, eli sulhaselle olisi pitänyt valita joku erilainen sormus. Me halusimme, että meidän sormuksissa on jotain yhteistä, jotain kaunista, mikä kertoo että sormuksemme kuuluvat yhteen. Näin päädyimme valitsemaan Heikki Hartikaisen suunnittelemat Tahdon -sormukset. Jo sormuksen nimi, Tahdon, on mun mielestä aivan ihana! Tahdon -sormuksia on saatavilla sekä timanteilla, että ilman, ja sekä kelta- , että valkokultaisena. Me valitsimme Otolle timantittoman valkokultaisen version ja minulle timantillisen valkokultaisen version.

Yhdistävä tekijä meidän sormuksissa on yksinkertaisen virtaviivainen muotoilu, sekä ihana koristekuviointi sormuksen ylä- ja alareunassa. Me ihastuttiin molemmat tuohon kuviointiin todella paljon, sillä se tekee myös sulhasen sormuksesta näyttävän ja erikoisen, yleensä kun sulhasen sormuksissa ei hirveästi mitään koristeellisia yksityiskohtia tai erilaisia juttuja ole. Mun sormuksessa on viisi 0,10 tct timanttia ja ne ovat ihanan herkkiä ja kauniita, mutta eivät kuitenkaan tökkää ulos sormuksesta, eli ne eivät tee sormuksesta epäkäytännöllistä lapsiperhearjen pyörityksessä.

Mä halusin ehdottomasti timanttisormuksen, sillä sellaisesta olen haaveillut jo pikkutytöstä asti. Pikkutyttönä haaveilin siitä tiiliskiven kokoisesta järkälemäisestä timantista, mutta oikeasti se mitä tarvitsin oli yksinkertainen mutta näyttävä timanttirivi, joka ei ole tapaturma-altis vaipanvaihdossa, ruuanlaitossa tai ulkovaatteiden pukemisessa vempuloivalle taaperolle. Timanttirivi on mun mielestä naisellinen ja tyylikäs, ja sormus on sopivan yksinkertainen että se sopii yhteen myös monien näyttävämpien statement -korujen kanssa.

Mä pahoittelen että sormuksista ottamani kuvat ovat vähän epätarkkoja, makrokuvaus on mulle täysin harmaata aluetta, ja uuteen objektiiviinkin olen totutellut vasta lapsikuvauksessa ja asukuvien ottamisessa. Parempia kuvia voi kuitenkin käydä kurkkimassa Lumoavan sivuilta jos kiinnostuitte näistä upeista sormuksista. Lumoavan Wedding -mallistosta löytyy aivan ihanan persoonallisia sormuksia muutenkin.

Millaisista vihkisormuksista te pidätte? Iskeekö kelta- vai valkokulta? Yksi timantti vai useampi, vai ei ollenkaan?

Saimme tuossa kuukausi takaperin aivan uudenlaisen itkuhälyttimen testattavaksi. Itkuhälytin on nimeltään Nabby, ja me ollaan siihen enemmän kuin tyytyväisiä. Nabby on Tanskalainen, vanhempien kanssa yhteistyössä kehitetty uudenlainen itkuhälytin siksi, että siinä on vain yksi erillinen laite, ja vastaanottimena toimii oma android- tai iphone. Loistavinta Nabbyssa on se, että sen saa yhdistettyä molempien vanhempien puhelimiin yhtäaikaa, ja sen kaikki ominaisuudet ovat hallittavissa omasta puhelimesta. Nabby toimii bluetoothilla ja yhteys on täysin yksityinen, eli tavallisista itkuhälyttimistä tutut häiriöäänet eivät kiusaa Nabbya käytettäessä.

Meillä oli ennen käytössä Lastentarvikeliikkeestä ostettu, laadukkaaksi mainostettu itkuhälytin. Se kuitenkin jäi lopulta vaan pölyttymään kaapin pohjalle, sillä muutaman kerran se ei toiminut vaikka kaikki oli laitettu tismalleen oikein ja ohjeiden mukaan. Itkuhälyttimessä ärsytti oikeastaan kaikki, särinä (häiriöäänet), epäluotettavuus, vastaanottimen kanniskelu, akun jatkuva lataaminen, noh en oikeastaan keksi paljoa mitään positiivista. Nabby on vanhanmallisen itkuhälyttimen täydellinen vastakohta.

Sen akun latausaika on tunti, lataus tapahtuu usb-piuhalla tietokoneesta (tai vaikka iphonen laturista johon usb-piuhan voi myös liittää) ja akkukesto on uskomattomat 70 tuntia! Nabby on todella pieni ja huomaamaton, sen saa helposti kiinni lenksun avulla pinnasängyn reunaan tai rattaisiin. Kuten todettua, kaikki ominaisuudet ovat hallittavissa omasta puhelimesta. Nabbyn ilmainen sovellus joka toimii puhelimessa vastaanottimena, on ladattavissa Google Play -kaupasta tai appstoresta. Nabbyn sovelluksessa on myös lisäominaisuuksia, jotka saa käyttöön ostamalla Nabbyn täyden version, joka maksoi ainakin Play-kaupassa huikeat 0,89 euroa.

Kun lisäominaisuudet ottaa käyttöön, pääsee tarkastelemaan lapsen nukkumalämpötilaa, voi kuunnella itkuhälytintä koska tahansa että kuinka levollisesti lapsi nukkuu ja saa käyttöön unilaskurin, joka laskee kauanko lapsi nukkuu. Käteviä ominaisuuksia! Varmasti ilman näitä lisäominaisuuksiakin Nabby on todella käytännöllinen, mutta en kokenut tuota hintaa mitenkään hirvittävän suureksi niin ajattelin että miksipä ei vähän laajennettaisi jo entuudestaan mukavan sovelluksen toimintoja.

Ilman lisäominaisuuksia Nabby-sovelluksesta voi säätää äänenvoimakkuutta ja hälyttimen herkkyyttä, tarkastella hälyttimen akun tilannetta, sekä tietysti kuulla jos lapsi alkaa itkemään tai ääntelehtii. Mun mielestä Nabby on tosi herkkä, kertaakaan ei ole kuukauden aikana jättänyt ilmoittamatta jos Zelda ääntelee.

Nabbyn voi ostaa helpoiten Nabbyn omilta sivuilta. Nabbylla on myös Facebook-sivut, joista tykkäämällä voi osallistua Nabby-arvontoihin ja lukea lisää tietoa. Me tykätään Nabbysta ihan ylipaljon, jos Nabby olisi ollut olemassa jo Tiaran vauva-aikana niin me ei oltaisi mitään muuta ikinä kokeiltukaan.

Millainen itkuhälytin teillä on käytössä?

Mä en voi sanoin kuvailla, kuinka rakastunut olen tuohon uuteen objektiiviin! Vihdoinkin mun asukuvat alkavat näyttää edes etäisesti sellaiselta kuin olen aina toivonut, ja se innostaa ottamaan niitä kuvia enemmän kuin ennen. Toivottavasti teitä ei haittaa mun asujen esittely, sillä mä veikkaan että asujen määrä tulee lisääntymään tämän vuoden aikana, kun ensimmäistä kertaa blogihistoriassa en aio todellakaan olla tänä vuonna raskaana, eli mahdollisuuksia panostaa pukeutumiseen tulee olemaan ratkaisevasti aiempaa enemmän. Eihän se raskaus ole este tyylikkäälle pukeutumiselle, mutta hidasteena sen koin ehdottomasti, sillä sen lisäksi että oli vaikea löytää sopivan kokoisia vaatteita, oli hankalaa löytää tyylikkäitä raskausvaatteita.

Mutta nyt nuo pukeutumisongelmat ovat onneksi takanapäin ja mä nautin pukeutumisesta enemmän kuin koskaan. Se oma tyyli on pikkuhiljaa hahmottunut raskaushölläilyvaatteiden ja kesän sortsikelejen jälkeen ja ensimmäistä kertaa moneen vuoteen mä en ole kriisin partaalla astellessani vaatekaapille, vaan määrätietoisesti vedän sieltä esiin itseäni miellyttävät, yhteensopivat (ainakin omasta mielestäni) vaatteet ja koen oloni hyväksi ne päällä, ilman kauheaa sovittelu-venkslausrumbaa ja tukan repimistä. Mä olen lakannut ostamasta turhia rättejä ja siivonnut kaapeista kaiken, mitä en ole käyttänyt viimeisen puolen vuoden aikana.

Yhteistyökumppanini Sheinside lähetti minulle taas muutaman vaatteen, joista tykkään todella paljon. Valitsin itselleni nahkaisen kellohameen mistä olen haaveillut jo useamman kuukauden, sekä tyylikkään mustan perusbleiserin joka sopii asuun kuin asuun. Lisäksi ihastuin valkoiseen kauluspaitaan, mikä on kuvioitu ihanilla mustilla pikkusydämillä, ja se kirjaimellisesti vei mun sydämen söpöydellään. Kuvailtiin tänään Oton kanssa asuja iltapäivän hämärässä, tsekatkaas mikä on teidän suosikki!

Takki Sheinside (saatu) / Paita JC / Hame Sheinside (saatu) / Sukkahousut H&M / Kengät H&M / Niittikoru Glitter (saatu) / Leopardikoru Vero Moda / Laukku River Island

Mä oon niin iloinen tästä nahkahameesta, se on sekä muodoltaan että pituudeltaan täydellinen ja istuu nätisti. Mun mielestä nahkan ja tartanin liitto on pettämätön, ne vaan sopii niiin kivasti yhteen. Mä tykkään myös siitä että tämän hameen saa yhdistettya todella monenlaisiin eri asuihin. Arkeen hame käy juurikin ruutupaidan tai jonkin muun rennon yläosan kuten vaikka neuleen kanssa, juhlaan taas näyttävän topin ja statement -kaulakorun kanssa.

Näitä kuvia kun katsoo niin ei todella uskoisi että on tammikuu! Mua ei ollenkaan haittaa ettei täällä ole lunta, kun kerran jouluna ei ollut, niin ei mun puolesta tarvitsisi tulla ollenkaan. Paitsi ehkä meidän hääpäiväksi helmikuulle niin saisi nätit talviset hääkuvat, vaikka on näissä utuisen harmaissakin maisemissakin jotain kaunista.

Bleiseri Sheinside (saatu) / Sydänpaita Sheinside (saatu) / Farkut DrDenim / Kengät Dinsko / Käsikoru Glitter (saatu) / Laukku Michael Kors

Mä oon etsinyt jo pidemmän aikaa täydellistä mustaa bleiseriä (kuka muistaa mun vaatekaappilistauksen, missä listasin ne vaatteet jotka halusin kaapistani löytyvän ja lupasin olla ostamatta mitään muuta?). Sheinsiden bleiseriä sovitettuani olen aika varma että tässä on yksi hyvä ehdokas, jos ei täydellinen niin ainakin täydellinen pelastaja siihen asti että se täydellinen löytyy. Sydänpaita on mun mielestä mielettömän söpö ja mulla on muutenkin tarvetta tuollaisille siistimmille puseroille.

Mikä oli teidän suosikkiasu? Kaipailetteko jo lunta vai saisiko tulla suoraan kesä tämän lauhan talven jälkeen?

Meillä on ollut tää viikko sellainen aika leppoisa rentoiluviikko, sillä ensi viikosta on tulossa kiireisin pitkään aikaan. Ensi viikolla on hammaslääkäriä, usean kaverin tapaamista, mun boudoir-kuvaukset liittyen Oton huomenlahjaan, sekä isoimpana juttuna kaikista; mun polttarit viikon päästä lauantaina. Mua jännittää jo polttarit ihan hulluna, enkä malttaisi odottaa, eikä tätä odotusta helpota yhtään se että en tiedä mitään, en kerrassaan mitään. Mutta eihän polttareista kuulukaan tietää, mä oon vaan tälläinen malttamaton hätähousu!

Tällä viikolla ollaan oltu rennosti kotona, ulkoiltu, ja syöty hyvin. Ajattelin jakaa teille erään kauppareissun satunnaisen päähänpiston tuloksena syntyneen kylmäsavulohesta tekemäni pastan joka olikin todella herkullista, vaikka heittelin vaan aineksia sekaisin. Otto ei ole mikään kovin suuri kalaruokien ystävä, mutta tämä pasta tuntui olevan hänenkin mieleensä, kuten myös Tiaran.

Eilen meillä kävi kylässä mun ystävä Ina (se samainen ihana joka neuloi mulle maailman siisteimmät villasukat joita taannoin esittelin blogin FB:ssä) ja tänään sitten oli vuorossa vanhojen tarhakavereiden jälleennäkeminen kahvin ja pakastepullan merkeissä. Musta on maailman siisteintä että pidetään mun vanhan päiväkotikaveriporukan kanssa edelleen yhteyttä ja nähdään säännöllisen epäsäännöllisesti. Asuinpaikat, koulut ja elämäntilanteet ovat vieneet meitä vaikka ja mihin, välillä hyvinkin kauas toisistamme, mutta silti ollaan aina pysytty ystävinä ja oltu osana toistemme elämää.

Zelda vipeltää nyt jatkuvasti Tiaran kannoilla ja neiti isosiskolla on välillä rankkaa kun toinen niin kovasti haluaa osallistua leikkeihin. Mutta yllättävän hyvin kuitenkin on leikit sujuneet yhdessäkin ja Tiara on myös huomioinut Zeldaa ja leikkinyt tämän kanssa. Zelda hosuu jatkuvasti jokasuuntaan ja kiipeilee enemmän kuin isosiskonsa ikinä, tänäänkin Zelda nousi melkein syöttötuolissa seisomaan, mutta onneksi kerkesin estää.

Ihan mahtavaa että on loppiainen maanantaina, sillä niin me saatiin kahden päivän viikonloppu Oton tämän päivän duuneista huolimatta, ja niin on myös pakko viimeinkin löytää aikaa ja jaksaa kerätä kaikki joulukoristeet taas vuodeksi varastoon. Jos ei olisi loppiaista niin tänä vuonna meidän joulu kestäisi ainakin maaliskuuhun saakka, sillä häästressi alkaa puskea voimalla päälle kun häihin on aikaa enää 34 päivää.

Nyt aion kuitenkin ottaa rennosti tämän illan ja tarttua huomenna työn touhuun, meillä alkaa nimittäin viimein Breaking Badin vikan kauden katsominen Oton kanssa! Muistatteko kun alettiin katsomaan kyseistä sarjaa? Siitä on monta, monta, monta kuukautta. Sinä aikana me ei olla katsottu mitään muuta sarjaa, ja ollaan siitä huolimatta vasta nyt pääsemässä vitoskauteen. Tuntuu hurjalta, miten vähän meillä on ollut yhteistä vapaa-aikaa. Mutta onneksi häiden jälkeen helpottaa, kyllä me vielä jaksetaan nämä muutamat viikot kun tiedetään että sitten on tiedossa duunien kannalta paljon rennompi loppukevät.

Ihanaa lauantai-iltaa ja yötä kaikille♥