Syksyn värit

07.10.2015

Ulkona on just nyt niin kaunista ettei mitään järkeä! Värikkäät vaahteranlehdet ja punaisiksi värjäytyneet puut ovat ihania, ruska on kauneimmillaan. Päivät tosin ovat olleet tosi kirpakoita ja nenänpäätä paleltaa, saa kyllä pikkuhiljaa kaivaa jo enemmän vaatetta kaapista päälle ettei ole ihan jäässä. Jännä nähdä onko Lontoossa sitten vielä lämmintä, kuulin että ainakin viime viikolla siellä oltiin oltu vielä lähellä +20 astetta.

Me ollaan ulkoiltu lasten kanssa ja ihasteltu syksyn värejä. Tytöt keräsivät meille ihanan syyskimpun kotiin, siihen kuului vaahteranlehtiä ja risuista sekä pienemmistä puunlehdistä tehtyjä kukkia joista he olivat kovin ylpeitä. Kukkaidean he olivat ihan itse keksineet jo päiväkodissa, ja ollaan saatu näitä itsetehtyjä kukkia joka päivä kun ollaan heitä haettu, niin suloista.

Mun joulufanius täällä nostaa jo päätään kun ulkona on oikein kylmä, melkein jo voi tuntea kuinka joulukin on ihan kohta täällä. Äkkiä ne pari kuukautta menee, tässähän sen jo huomaa kuinka pari kuukautta sitten vasta nautittiin ekoista kesähelteistä elokuussa ja nyt onkin jo purevan kylmä lokakuu. Mutta ei hypitä asioiden edelle, vaan nyt nautitaan tästä lokakuusta, punertavista väreistä ja auringosta, joka paistaa vielä ainakin pari tuntia pidempään kuin sitten jouluna.

Pitää taas opetella aikatauluttamaan viikkoa vähän eri tavalla kun illat pimenevät, että saa otettua luonnovalossa kuvia. Näitäkin kuvia kuvatessa kello oli vasta puoli seitsemän mutta oli jo niin hämärää että sai tehdä taikatemppuja että kuvat sai näyttämään edes näinkin valoisilta. Onneksi on hyvä kamera ja objektiivi, parhaat välineet mitä koskaan aikaisemmin tähän aikaan vuodesta.

Tänään onkin pitkä päivä tiedossa, mutta onneksi sitten meillä on pari päivää kotona ennenkuin minä ja Otto lähdetään reissuun ja mun äiti ja Armas matkaavat Oulusta tänne. En malta odottaa että saadaan olla tyttöjen kanssa vaan kotona ja tehdä kaikkea hauskaa kolmestaan. Se on parasta!

Ihanaa keskiviikkopäivää kaikille ja muistakaa laittaa paljon vaatetta päälle! <3


Ollaan vaan

01.10.2015

”Voidaanko tänään olla koko päivä kotona, kun mä haluaisin vaan lukea kirjoja ja katsoa possuvideoita iPadilla ja tehdä palapelejä?”. ”Ollaan vaan”. ”Miten pottu kiwjoitetaan?” ”P-O-S-S-U, possu.”

No tänään ollaan sitten vaan oltu. Letitetty hiuksia, katsottu niitä possuvideoita youtubesta ja luettu kirjoja, Tarinoita Arendelista ja Lilla spöket Labania. Räkätetty Rohmu krokotiilille ja tehty Frozen-palapelejä ainakin kaksi tuntia. Rakennettiin me talokin pikkulegoista ja arvailtiin millä kirjaimella mitkäkin sanat alkavat, laskettiin jopa paljonko on viisi plus kaksi. Ihasteltiin vesisadetta ikkunasta, syötiin välipalaksi omppuja ja banaaneja ja kirjoiteltiin kirjainmagneeteilla höpöjä juttuja. Meiltä puuttuu monta tärkeää kirjainta magneettikokoelmasta, mutta niillä saa hyvin kirjoitettua esimerkiksi BOSS HÖPÖT.

Niin ihana päivä, näitä rauhallisia torstaipäiviä mä odotan joka viikko. Vaikka on kiva mennä ja tehdä, niin paras torstai on kyllä kotihousutorstai, sellainen torstai että ei tarvitse edes kammata tukkaa jos ei huvita. Näillä vapaapäivillä on hurjan suuri merkitys jaksamisen kannalta. Mä olen oppinut aikatauluttamaan, ja yleensä puristan viikon ensimmäisten kolmen päivän aikana itsestäni irti niin paljon kuin vaan pystyn, herään aikaisin aamulla ennen lasten heräämistä kirjoittamaan, muokkaamaan kuvia ja vastaamaan sähköposteihin, käyn päivän töissä ja jatkan blogijuttuja lasten mentyä nukkumaan tehden niitä yleensä iltayhteentoista asti vähintään. Siten voin ottaa torstain ja perjantain rennommin, tehdä blogijuttuja vain osan illasta ja muuten vain olla lasten ja Oton kanssa.

Olen myös oppinut sanomaan ei ja kuuntelemaan omaa jaksamistani. Vaikka joka päivä voisi juosta kymmeneen eri paikkaan, ei se ole tarpeen. Tarpeen on nauttia hetkestä ja avata silmät kaikelle sille siistille mitä tapahtuu kotona kahdeksan aikaan aamupuuron äärellä. Sieltä voi löytyä ihan mielettömiä ajatuksenjuoksuja ja loistavia keskusteluita.

En ole avannut konetta koko päivänä ennenkuin istahdin tähän sohvalle lasten mentyä nukkumaan. Ja vaikka avasin sen, unohduin hetkeksi katsomaan Antti Holma showta enkä muistanut koko koneen olevan sylissä ennenkuin huomasin että reisiä vähän kuumottaa.

Ihanaa torstai-iltaa kaikille, ja mahtavaa alkanutta lokakuuta!


Rennosti ruuduissa

30.09.2015

Joskus on kiva pukeutua vähän rennompaan asuun, sellaiseen jonka ei ole tarkoitus istua kuin hansikas tai näyttää asialliselta. Etenkin näin syksyn tullen mä siirrän pääpainon lämpimyyteen ja mukavuuteen mitä arkipäiviin tulee. Toki joskus tekee mieli panostaa arkenakin, yhtenä päivänä laitoin korkkarit jo työmatkalle lenkkareiden sijaan, ja kirosin koko matkan hidasta etenemistäni. Kyllä ne lenkkarit vaan on parhaat silloin kun on tiedossa paljon kävelyä, niinkuin mulla aina arkisin on.

Sain Junkyardin Sweet SKTBS -merkkisen ihanan ruutupaidan* itselleni tässä jokin aika sitten, ja se on ehdottomasti näiden mukavuuspäivien lemppari. Pitkä flanellipaita on lämmin ja mukava, ja näyttää mun mielestä kivalta. Ainakin se tuo vähän väriä tähän syksyn harmauteen, ja mun muuten niin neutraalin väriseen vaatekaappiin. Ehkä suurin syy siihen miksi mä halusin edes kokeilla pidennyksiä taas,  oli se että rakastan puolinutturoita. Ja pidennysten kanssa mä saan tehtyä ison puolinutturan, sellaisen joka näyttääkin joltain. Omalla pituudella ja tuuheudella (tai siis lyhyydellä ja ohuudella) mun puolinutturat on aika lame, mutta näiden kanssa näyttää sellaiselta kuin haluankin. Rennon sekaiselta.

Takki Sheinside* / Ruutupaita Sweet SKTBS* (Junkyard) / Leggingssit Monki / Kengät Nike / Laukku Marc by Marc Jacobs / Korvakorut Ur & Penn / *saatu blogin kautta.

Tänään mulla ei ole pidennyksiä päässä, päällä on harmaata ja meikkiä ihan minimimäärä. On se olo mukava ja kotoisa näinkin kyllä. Olen tästä ennenkin kirjoittanut, että mun on vaikea pysyä yhdessä tyylissä, kun yhtenä päivänä tekee mieli kauluspaitaa, suoria housuja ja polkkatukkaa ja toisena sotkunutturaa, flanellia ja reikäisiä farkkuja. Mun tyyli on se että mulla ei ole tyyliä vaan menen fiilispohjalta, ja se on ihan hyvä.

Tiaran asu / Takki Zara / Paita Dedicated (T-Shirt Store) / Legginssit Lindex / Kengät Zara

Zeldan asu / Takki Cubus / Hame Zara / Sukkahousut Kappahl / Kengät Nike / Pipo Zara

Meillä on yllättäen käynyt niin että kuopus ei suostu pukemaan enää ylleen muuta kuin hameita tai mekkoja. Paras on jos on hame ja mekko yhtäaikaa päällä, kuten hänellä aina kotona on, mutta ainakin jompikumpi on oltava. Mitä enemmän pinkkiä, tylliä ja kimallusta, sen parempi. Mutta kunhan edes helma liehuu niin sentään kelpaa. Tämä tuntuu hassulta, kun tähän asti hän on ollut se jolle ei ole mitään väliä minkälaiset vaatteet valitsee. Mutta kai se on se tahtoikä, hän on herännyt siihen että vaatteiden valitseminen on kivaa, ja sen voi tehdä itse (järkevyyden rajoissa).

Hassua että tänään on jo keskiviikko, aika on kulunut ihan hullua tahtia taas. Tänään meillä on esikoisen tanssitunti jota vanhemmat saavat seurata koko tunnin ajan, tätä on odotettu. Ihana päästä näkemään ihan kaikki, ja veikkaan että kuopus intoutuu tanssimaan mukana kun saa olla salissa myös kerrankin.

Iskevätkö ruudut teihin vai onko ihan no-no?

Mukavaa päivää kaikille <3

 


Vapaalla

24.09.2015

Tänään oli ensimmäinen aamu muutamaan viikkoon, kun heti aamusta ei ollut mitään tekemistä kuten synttärijärjestelyjä tapahtumia tai treffejä kaverin kanssa. Me otettiin siitä kaikki irti nukkumalla puoli yhdeksään ja nauttimalla aamupalaa ihan rauhassa vailla aikataulua. Edelleenkin hengaillaan yökkäreissä, ja kello on sentään kaksitoista. Iltapäiväksi meillä on ohjelmaa, ja kohta pitääkin alkaa jo valmistautumaan, mutta tämä aamu on ollut ihan paras.

Rauhassa nautittu aamiainen hedelmineen ja kahvia vastakeitettynä ja kuumana, nautinnollista. Aamiaisen jälkeen ollaan rakenneltu kuopuksen kanssa legoilla ja askarreltu esikoisen kanssa synttärilahjaksi saaduista Frozen -hamahelmistä Olaf. Hän asetti jokaisen helmen itse paikoilleen ja mä vain silitin lopputuloksen. Hieno Olaf tuli, ei voi muuta sanoa! Mulla oli itselläkin pienenä hamahelmiä, mutta en muistanutkaan miten mielettömän hauskoja ne on! Mulla ei myöskään tainnut olla mitään tällaisia hahmohelmiä, vaan ainoastaan sellaisia erimuotoisia alustoja joihin sitten tein kaikenmaailman kukkia ja tähtiä.

Eilen olin päiväkodin vanhempainillassa ihan ekaa kertaa ja oli kyllä tosi mielenkiintoista kuulla tarkemmin mitä päiväkodissa päivisin tapahtuu. Vaikka meillä on aina ollut hyvä fiilis hoidosta, niin nyt on kyllä vielä kovempi luotto kuin aiemmin. Henkilökunta on niin innoissaan kaikesta mitä he lasten kanssa tekevät ja muistavat kaikkia hassuja pieniä yksityiskohtia joita kerrottiin eilenkin. Hoitajat jopa lauloivat lasten metsälauluja meille ja esittelivät tunnekasvatustuntien käsinuket, jotta me vanhemmat sitten tiedetään tasan kenestä lapset puhuvat kun he kertovat Olesta tai Snigelistä.

Lasten kielellinen kehitys on ollut todella hurjaa tämän puolen vuoden aikana, enkä ollenkaan ihmettele miksi. Päiväkodista he saavat hyvät eväät kieleen jo ihan arkipäiväisessä kanssakäymisessä, mutta myös erillisillä Språklust-tunneilla joita pidetään joka viikko. Lapsille opetetaan myös tunnekasvatusta ja sosiaalisia taitoja erillisillä tunneilla, ja sitte on tietysti myös viikottainen metsäretki jossa opitaan tuntemaan luontoa. Onneksi meillä sattuu juuri ne päivät dagispäiviksi, jolloin on kaikki tuo erityisohjelma juuri meidän lasten ikäryhmille. Mä tykkään siitä että päiväkodissa jaetaan lapsia paljon pienryhmiin jolloin lapset saavat paljon yksilöllistä opetusta ja huomiota. Ei sillä että nuo ryhmät muutenkaan isoja olisivat, eivät lähellekään niitä kauhumääriä joista kunnallisen päivähoidon yhteydessä puhutaan.

Molemmat neidit ovat oppineet tosi omatoimisiksi ja rohkeiksi näiden kuukausien aikana, ja viihtyvät selvästi hoidossa. Isompi osaa ottaa ruuan jo itse ja kaataa maitoa lasiin, ja tietää että ruokaa otetaan sen verran kun aiotaan syödä ja kaikkea pitää maistaa. Hän paapattaa ruotsiksi ummet ja lammet ja ymmärtää ihan hurjan paljon. Nuorempikin tietää että kaikkea pitää maistaa, osaa pukea ja riisua itse ja toistelee paljon ruotsinkielisiä sanoja. Hän ei vielä puhu ruotsin kieltä oma-aloitteisesti yksittäisiä sanoja enempää, mutta saattaa vastata ruotsiksi ja toistelee paljon mitä hänelle puhutaan tai mitä Tiara sanoo.

Ulkona paistaa ihana aurinko, ja lounas on kohta valmista. Pian me lähdetään tyttöjen kanssa vähän ulos, ja käymään hoitamassa mun työjuttuja. Tästä tulee varmasti ihana päivä kun aamukin on ollut jo näin mahtava! Ihanaa torstaita kaikille <3


Terkkuja synttäritohinan keskeltä

17.09.2015

Ei hitsit mikä hulinaviikko on takana, ja viikonloppu vielä edessä. Me ollaan tohistu ja kohistu synttäreistä koko perhe ja ravattu kaupassa jos toisessakin. Mä pidin tässä myös mun äidille vähän etukäteissynttärilahjaksi hemmottelupäivän josta kuulette myöhemmin lisää! Mutta se oli kyllä tosi ihanaa, siis viettää kahdestaan äidin kanssa aikaa kokonainen päivä, ja jutella ja vähän hemmotella äitiä. Lasten syntymän jälkeen äidin kanssa on tullut lähinnä vietettyä aikaa lasten kanssa, ja pari kertaa ollaan käyty tyyliin syömässä kahden kesken, mutta useampaa tuntia ei olla hengattu rauhassa. Sitä on ollut ikävä, varsinkin kun miettii että ensimmäiset 18 vuotta elämästä mä asuin kahdestaan äidin kanssa, ja se oli ihanaa.

Hemmottelun lisäksi käytiin lounaalla ja shoppailemassa. Mä sain äidin ostamaan elämänsä ensimmäiset farkkulegginssit itselleen ja olen ihan innoissani siitä. Aika kauan olen nimittäin yrittänyt suostutella. Ja kyllähän ne näytti hyvältä, ja äitikin on tyytyväinen. Oli kyllä mahti päivä, en malta odottaa että pääsen kertomaan enemmän!

Lapset ovat olleet ihan innoissaan lääkärin salkusta, jonka mun äiti heille osti kun he olivat tarpeeksi monta kertaa mitanneet kuumeen mun meikkisudilla. Harmi vaan että kuopukselle tuli ihan oikea nuha tässä. Tiara on sitten ollut ahkerana hoitajana ja tuonut hänelle muuminenäliinoja. Toivottavasti nuha helpottaa ennen sunnuntain synttäreitä, eikä muutu pahemmaksi.

Mulla tuli sellainen tahaton sometauko ja vähän blogitaukokin. Onneksi loppuviikoksi on vaikka mitä asiaa, kun huomenna on ensin mun synttärit ja sunnuntaina sitten ne Tiaran juhlat. Aikamoista juhlahumua siis luvassa! Ajattelin jakaa myös synttärireseptit ja vinkit Frozen-juhliin, jos joku vaikka sattuisi kaipaamaan sellaisia helppoja ja yksinkertaisia vinkkejä, jotka sopii tämmöiselle ei-niin-jauhopeukalo-äidille kuin esimerkiksi minä olen.

Käytiin tuossa yhtenä päivänä lasten kanssa Toys’R’Usissa ostamassa neiti neljäveen synttärilahja. Hänestä on tullut liian fiksu, ei enää onnistunut sellainen varovainen ”tykkäisitkö enemmän tällaisista vai tuollaisista” -kysely ja salaa ostaminen sillä aikaa kun isi hämää. Neiti ilmoitti kyselun jälkeen että voi odottaa My Little Pony -osastolla sen aikaa kun ”sä voit käydä ostamassa sen lahjan”. Nyt hän sitten tietää etukäteen lahjansa, mutta ei se näytä vaivaavan. Hän tietää että synttäreihin on kolme yötä ja että lahjan saa sitten, ja on tyytynyt siihen. Huvittaa että oltiin edes niin pönttöjä että luultiin että menisi vielä neljävuotiaalle läpi, mutta ainakin saatiin hyvät naurut topakasta vastauksesta.

En malttaisi odottaa viikonloppua ja sitä kaikkea kivaa mitä meillä on edessä! Toivottavasti teilläkin on kaikilla ihana viikonloppu tulossa <3 Hyvää yötä!