Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Carr’sin kanssa.

Me tykätään herkutella viikonloppuisin Oton kanssa. Meille on jo melkein muodostunut perjantain perinteeksi, että sitten kun saadaan illalla olla kahdestaan, me tehdään oikein kunnon juustotarjottimellinen tapaksineen, ja herkutellaan. Aina välillä ostetaan jotain muuta herkkua perjantaiksi, mutta viimeistään seuraavalla viikolla palataan aina takaisin juustojen pariin.

Juustoissa on jotain älyttömän koukuttavaa ja herkullista, ja on jotenkin ihanaa valkata uusia jännittävän näköisiä juustoja aina juustotiskiltä. Monesti toki kysytään suosituksiakin, ja yksi meidänkin juustosuosikiksi muodostunut juusto on kuulemma alunperin ollut lähimmän hypermarketin juustomestarin ensirakkaus juustoissa. Suositusten myötä ollaan uskallettu kokeilla paljon uudenlaisiakin juustoja, eikä vaan aina perus goudaa ja brie-juustoa. Yleensä valitaan kaksi tai kolme juustoa joita kokeillaan, ja otetaan sopivan pienet palat jotka jaksaa syödä kerralla kahdestaan. Näissä kuvissa oli kyllä niin paljon juustoa, että niillä herkuteltiin kaksikin perjantaita. Onneksi juustot, hillot ja keksit säilyvät pitkään niin ei tule hävikkiä.

Me aloitettiin alunperin tosi kevyesti tämä juustoherkuttelu, ainoastaan juustoilla ja kekseillä. Avainasemassa on aina ollut hyvä keksilajitelma, sillä huonojen keksien kanssa juustoilta ei ole yhtään niin jees. Keksilajitelmassa pitää olla useampi erilainen maku, ja mukana mun lemppareita: makeampia ja tummempia keksejä. Mun lapsuudessa äiti piti monesti juusto-keksi-iltoja kavereidensa kanssa, ja silloin mä olen itsekin tainnut ihastua juustoihin. Tykkäsin jo pienenä esimerkiksi valkohomejuustosta. Mun äiti osti aina Carr’sin keksilajitelman, ja ihan jo sieltä vuosien takaa on mieleen iskostunut, että siinä on hyvä lajitelma, joka sopii monenlaisten juustojen kanssa nautittavaksi.

Mitä enemmän juustoilla on herkuteltu, sitä enemmän ollaan alettu hifistelemään ja maistelemaan kaikkea muutakin juustojen kanssa. Melkein yhtä olennainen kuin hyvät keksit on myös hyvät hillot! Ekana aloitettiin perinteisestä viikunahillosta, mutta viime aikoina ollaan löydetty monta muutakin suosikkia. Mun uusimpia lemppareita ovat oluthillo, tyrni-omenahillo ja greippihillo. Greippihillo on älyttömän ihana kirpsakka kaveri sellaisille oikein pehmeille ja pähkinäisille juustoille (mun mielestä). Enpä tiedä mitä ekspertit olisivat mieltä mun makupareista. Mutta sehän on pääasia, että omalla kielellä maistuu hyvältä. Hillojen lisäksi hyviä kavereita juustoille ja kekseille ovat myös tuoreet omenat, viinirypäleet ja oliivit. Myös joku makeampi meloni, sekä erilaiset tapakset sopivat hyvin juustojen kaveriksi. Vaikka juustojen kaverit ovat lisääntyneet, Carr’s -keksit on kuitenkin aina pysyneet meidän lemppareina.

Kun lapset menevät perjantai-iltana nukkumaan, alkaa meillä juustopakettien ja hillojen availu sekä viikunoiden ja persimonien pilkkominen näin sesonkiaikaan. Siinä on jotain ylellistä, kun saa istahtaa arkiviikon jälkeen alas jonkun hömppäohjelman ja oman aviomiehen kanssa, ja vaan nautiskella herkuista. Ohjelman tosin on pakko olla tosi hömppä, ja sellainen mihin ei tarvitse keskittyä, koska juustojen kanssa ähertämisestä kuuluu ääniä ja juustoveitsen kilinää ja rouskutusta.

Carr’sin keksilajitelmassa on juuri sopiva määrä erilaisia keksejä juustojen kanssa testattavaksi. Mä usein kokeilen samaa juustoa vähän erilaisten keksien kanssa. Esimerkiksi suolainen Lutwjinkel maistuu aivan erilaiselta table water -keksin ja digestive-keksin kanssa. Eri keksit korostavat eri makuja juustosta. Carr’sin keksit löytyvät kauppojen keksihyllystä, ja suosittelen ehdottomasti kokeilemaan ensi kerralla, kun järjestät juustoiltaa tai vaikka pikkujouluja, joissa juustoja on tarjolla.

VOITA CARR’S HERKUTTELUKORI!

Kommentoi postaukseen sun lempparijuusto, ja olet mukana Carr’s -herkkukorin arvonnassa! Mikä olisikaan ihanampi palkinto näihin pimeneviin syysiltoihin, kuin herkkukori täynnä ihania makuja. Muista jättää sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään, sillä voittajaan ollaan yhteydessä henkilökohtaisesti. Osallistumisaikaa on 31.10.2018 asti ja arvonnan tarkemmat säännöt löydät TÄÄLTÄ. Onnea kisaan!

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Flying Tiger Copenhagenin kanssa.

Halloween on juhlana vieläkin meille suomalaisille vähän tuntemattomampi kuin joulu tai juhannus, mutta kasvattaa koko ajan suosiotaan. Me ollaan vietetty Halloween-juhlia melkein joka vuosi siitä asti kun esikoinen on ollut parivuotias, ja niin myös tänä vuonna. Mä rakastan järjestää juhlia, ja Halloween on mahtava ilon ja hulluttelun juhla.

Meillä siihen kuuluu erityisesti hauskojen kasvomaalausten tekeminen, ja usein tehdäänkin monet erilaiset aina lokakuun aikana. Halloweenhan on siitä hauska, että Suomessa kukaan ei koskaan tunnu tietävän, milloin sitä ”kuuluu viettää”. Osa viettää Pyhäinpäivän kanssa samana päivänä, ja osa jenkkityyliin joko lokakuun vikana viikonloppuna tai sitten 31. päivä lokakuuta, jolloin on ”virallinen” Halloween muualla maailmassa. Suomessa Halloweenin ajankohtaa ei ole erikseen määritelty kalentereihin.

Viime vuonna meillä kävi karkki vai keppostelijoita kahtena eri päivänä, ja meidän lapset kävivät myös sekä Oulussa mun tädin lasten kanssa, että täällä Helsingissä kiertelemässä. Näin juhlista ja maskeerauksesta tykkäävänä mua ei ollenkaan haittaa, että nämä ilottelut kestävät useammankin päivän. Halloween tuo iloa ja lämpöä pimenevään syksyyn, ja on ihanaa höpsötellä ja askarella ja suunnitella lasten kanssa. He nauttivat siitä, kun saavat pukeutua erilaisiin rooleihin, ja katsoa peilistä aivan erilaiselta näyttävää naamaa ja asua.

Me tykätään panostaa juhliin, ja meillä on paljon koristeita erilaisia teemajuhlia varten. Teemajuhlien järjestäminen on mulle hirveän tärkeä ja rakas, voisin jopa ehkä sanoa harrastus. Mulle on kuitenkin ehdottoman tärkeää, että me säästetään aina käytetyt koristeet, ja uusiokäytetään niitä moneen kertaan. Mä tykkään askarrella paljon koristeita itse, ja toki osan ostan tai olen aikoinaan ostanut valmiinakin. Mitään muuta kuin ilmapalloja en ole heittänyt roskiin, vaan kaikki viirinauhat, pompomit, kirjainbannerit ja muut aina säästetään ja käytetään uudelleen sopivan tilaisuuden tullen. Ne menevät onneksi pieneen kasaan, eivätkä vie paljoa tilaa.

Yleensä me aina askarrellaan itse ainakin jotain juhlia varten, ja lapset saavat olla aina mukana askartelemassa koristeita. Heistä on aivan ihanaa osallistua ja päästä toteuttamaan luovuuttaan. Tänä vuonna askarreltiin lasten kanssa ihan mielettömiä luurankoja, joiden raajat liikkuvat, ja joilla on kiiltävät värikkäät luut. Luuranko-askartelusetit löytyivät Flying Tiger Copenhagenista, ja lapsista oli mahtavaa raaputtaa itse foliopinta luihin. He tekivät mahtavan värikkäät luurangot, ja niistä tuli hauskat Dia de los muertos -henkiset koristeet.

Flying Tiger Copenhagenissa on paljon kivoja ja edullisia koristeita, joilla saa näyttävästi teemaa tuotua esille. Esimerkiksi silkkipaperiset kurpitsa- ja luurankoviirinauhat on tosi edulliset, mutta niillä saa jo luotua tosi näyttävää Halloween-tunnelmaa. Lasten suosikkeja on tietysti kaikki halloween-teemaiset karkit, joita Flying Tiger Copenhagenit ovat myös pullollaan. Ällöjä silmiä, sormia ja tietenkin kurpitsan ja lepakon muotoisia vaahtokarkkeja.

Testattiin tänä vuonna eka kertaa myös Flying Tiger Copenhagenin kasvomaalit, ja ne olivat kyllä todella jees mun mielestä.  En ollut ennen tehnytkään itselleni näin voimakasta maskeerausta, vaan tämä oli ihan eka kerta. Ensikertalaiseksi olin kuitenkin ihan tyytyväinen lopputulokseen. Lapset olivat aivan haltioissaan omista kasvomaalauksistaan, mutta he eivät olekaan ihan yhtä kriittisiä mun kädenjälkeä kohtaan, kuin mitä itse olen, heh. Taapero ei halunnut edes nenua ja viiksiä tiikeri-asunsa jatkoksi, mutta söpö tiikeri hän oli pelkässä haalarissaankin. Tiedän jo nyt, että tullaan tekemään vielä useammat kasvomaalaukset tämän kuun aikana. Ainakin jotkut eläinmaalaukset pitää tehdä, ja ehkä Oulussa jotain pelottavaa mun meidän esikoista pari vuotta vanhemmalle kummipojalle.

Rakastan sitä, että eri vuodenaikoihin liittyy omia juhlallisuuksia, perinteitä ja vakiintuneita tapoja. Mikäs sen parempi tapa piristää pimenevää vuodenaikaa, kuin hauskat kasvomaalaukset, herkut ja hassuttelu. Halloween on ihana juhla.

Mun instagram-tilillä @iinalaura on meneillään Flying Tiger Copenhagenin arvonta, jossa voi voittaa 50€ lahjakortin Flying Tiger Copenhageniin. Sitä nyt ei ehkä halloweeniin enää ehdi käyttämään, mutta joulu se tulla jollottaa, ja mä olen nähnyt jo vähän etukäteen, mitä kaikkea ihanaa Flying Tigereihin on tulossa jouluksi. Voin kertoa, että nyt kannattaa osallistua, on nimittäin sen verran ihania ja persoonallisia juttuja tulossa. Arvonnan tarkemmat säännöt löydät TÄÄLTÄ. Eli siihen voi osallistua instagramissa. Muistathan seurata mun @iinalaura -tiliä ja Flying Tiger Copenhagenin @flyingtigerfi -tiliä.

Ihanaa Halloweenin aikaa kaikille <3

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Sandviksin kanssa.

Yksi mun lempiaiheista kirjoittaa kasvatukseen ja vanhemmuuteen liittyen on lapsille lukeminen. Olen kirjoittanut siitä useampaan kertaan, ja olen aiemminkin kiertonut siitä, kuinka tykätään paljon Vaukirjan kirjoista. Ne ovat olleet esillä täällä blogissa säännöllisen epäsäännöllisesti esikoisen raskausajasta lähtien, jolloin liityin kirjakerhoon.

Varhaisen lukemisen hyödyt ovat kiistattomia: oppimiskyvyn, ilmaisukyvyn ja sanavaraston kehittyminen, yhteinen aika ja lasten kanssa heräävät keskustelut monista eri aiheista. Puhumaan oppimisen ajankohtaan lukeminen ei vaikuta, mutta sanavarastoon sillä voi olla mahtavia vaikutuksia. Esimerkiksi meidän taapero bongaa aina lukiessa uusia fraaseja ja lauserakenteita, ja olen varma, että lukemisella on ollut huikean positiivisia vaikutuksia siihen, miten hyvin ja monipuolisesti hän ilmaisee itseään nyt 1v8kk iässä. Hän oppi ensimmäiset sanansa ”äiti”, ”hei” ja ”mummu” reilu vuosi sitten, ja siitä lähtien puheen kehitys on ollut huimaa seurattavaa.

Me luetaan yhdessä joka päivä sekä isojen että pienimmän kanssa. Iltasatu luetaan joka ilta. Joskus se on päivän ainoa lukuhetki, useimmiten ei. Me kaikki nautitaan lukemisesta, ja mä rakastan sitä, että meillä lapset tarttuvat itsekseenkin mielellään kirjaan ja käpertyvät sohvan nurkkaan lukemaan. Meidän ei ole koskaan tarvinnut patistaa kirjojen pariin, eikä lukeminen ole ikinä ollut kenellekään meistä pakkopullaa. Paitsi ehkä juuri tässä taaperovaiheessa meille vanhemmille, kun taapero ihastuu johonkin tiettyyn kirjaan, ja se on sitten luettava n. 350 kertaa päivässä, se yksi ja sama kirja. Se on kuitenkin todellakin sen arvoista, sillä jo nyt meidän lukiessa niitä samoja kirjoja uudelleen ja uudelleen, taaperolle kehittyy positiivinen suhde kirjoihin ja lukemiseen. Toivottavasti se kantaa läpi elämän.

Meidän 7v aloitti ekaluokalla tänä syksynä, ja koulussa on painotettu lukemisen tärkeyttä meille vanhemmille. Joka päivä pitäisi lukea ainakin 15 minuuttia yhdessä, ja meillä se täyttyy kyllä helposti. 7v oppi lukemaan itse 4-vuotiaana, ja meidän keskimmäinenkin oppi itse lukemaan 4-vuotiaana viime keväänä, mutta silti me luetaan joka päivä myös yhdessä ääneen. Nykyisin usein niinkin, että 7v lukee meille iltasadun ääneen, koska hän tykkää niin paljon lukea. Keskimmäinen vielä harjoittelee lukemista omassa tahdissaan. Me ei koskaan painosteta lukemaan, mutta kannustetaan ja kehutaan aina kun lapset osoittavat kiinnostusta kirjoja kohtaan.

Yksi tärkeä juttu, jota ei välttämättä tule ajatelleeksi arjessa, on kirjojen oleminen helposti saatavilla kotona. Silloin kun kirjat olivat meillä  olohuoneessa suljettujen ovien takana kaapissa, lapset tarttuivat niihin oma-aloitteisesti paljon harvemmin kuin nykyään. N. vuosi sitten siirryttiin siihen, että kirjat ovat olohuoneessa esillä isossa korissa, josta kaikkien on helppo ottaa niitä, ja helppo laittaa takaisin. Tämä toimii loistavasti. Kun kirjat on aina esillä, niihin muistaa tarttua useammin. Ja kun ne on helppoa laittaa takaisin, ei tule niin paljon sotkuakaan, ja lapset oppivat itse laittamaan tavaroita oikeille paikoilleen.

Mä olen saanut kiinnostuksen kirjoja kohtaan perintönä omalta äidiltäni, ja niin myös Otto omilta vanhemmiltaan. Uskonkin, että vanhemman esimerkillä on suuri voima. Me luetaan Oton kanssa molemmat kirjoja paljon myös itse, ja lapsetkin näkevät sen. Mulla liittyy paljon lämpimiä muistoja niihin hetkiin, kun luettiin äidin kanssa yhdessä. Yhtä lämmöllä muistelen myös niitä hitaita viikonloppuaamuja, kun molemmat istuimme keittiön pöydän ääressä, söimme aamupalaa ja luimme omia kirjojamme. Äiti dekkaria, ja mä jotain nuortenkirjaa.

Vaukirjan kirjoja meillä on ollut niin kauan kuin olemme olleet vanhempia, ja yhä edelleen ne pitävät pintansa suosikkeina. Huomaan, että meidän taaperon suosikkeja on tismalleen samat kirjat kuin isosiskoillaan oli samassa iässä. Tällä hetkellä hittejä ovat kaikki kirjat, joissa käsitellään erilaisia tunteita ja niiden ilmaisua. Nyt saatiin vanhojen suosikkien seuraksi Vaukirjalta paketissa ihana Lohdutan sinua -kirja, joka ollaan luettu jo niin monta kertaa, että taapero osaa sen ulkoa. Hän höpötteleekin usein leikeissään, että ”Islalle tuli pipi, isä lukee kirjaa, islalle tulee hyvä mieli”.

Mä tykkään siitä, miten Vaukirjalla valitaan kirjapaketit aina juuri lapsen ikään sopivasti, ja niitä voi myös itse muokata. Varsinkin esikoisen vanhempana olisin saattanut esimerkiksi olla ihan pihalla siitä, millaisia kirjoja luetaan minkäkin ikäiselle lapselle. Usein vanhemmat aliarvioivat lapsen keskittymiskykyä ja taitoja, ja olisin saattanut vaikka lukea jotain pehmokirjaa puolitoistavuotiaalle, joka halusi jo kuunnella vähän pidempää satua. Onneksi oli Vaukirja, joka lähetti meille aina sopivia kirjoja sopivassa iässä, ja näin tajusin opettaa esikoiselle numeroita jo 1v3kk iässä, ja lukea tunteista silloin kun pikkusisko syntyi ja hän oli puolitoistavuotias.

Vaukirja on helppo ja vaivaton kirjakerho, jossa tilaaja ei sitoudu mihinkään, vaan voi erota kerhosta milloin tahansa. Vaukirjalla ei ole vähimmäisostopakkoa tai minimiaikarajoituksia. Mekin ollaan joskus erottu, kun kirjoja on kertynyt jo niin paljon ettei ole ollut tilaa. Sitten ollaan myöhemmin liitytty takaisin.

LUKIJATARJOUS:

Nyt saatte Vaukirjan tutustumispaketin vain postikulujen hinnalla (4,90 — 6,90 €). Kirjapakettien hinta on 14,95 – 17,95 € (+ pakkaus- ja postituskulut 4,95 €). Tilaaminen ja peruuttaminen käy helposti Vaukirjan Omat sivut -palvelussa netissä, ja jäsenyyden voi perua siis vaikka heti tutustumispaketin jälkeen, jos ei ole tyytyväinen. Lisää tarjouksesta voi lukea Vaukirjan sivuilta, ja kannattaa vilkaista myös Vaukirjan blogia, jossa lukemisen hyödyistä ja vinkeistä kirjoittavat ammattilaiset. 

Tykkäättekö te lukea lasten kanssa? Mikä on teidän lapsen/lasten lempikirja tällä hetkellä?

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä CeraVen kanssa.

Mä melkein itkin onnesta, kun muutama viikko sitten sain pahvilaatikollisen Suomessa syyskuussa lanseerattuja CeraVe-tuotteita testattavaksi. Olen kirjoittanut täällä ennenkin tuoksuherkästä nenästäni, ja siitä, kuinka monet tuoksut aiheuttavat mulla migreeniä. Viimeisen parin vuoden aikana olen jättänyt varmaan n. 90% ennen käyttämistäni tuoksuvista tuotteista pois, koska niissä on se riski, että saan migreenin. Siksi olin niin älyttömän iloinen näistä CeraVen tuotteista, koska ne ovat kaikki hajusteettomia, ja niitä on paljon erilaisia tuotteita, erilaisille ihotyypeille. Nyt luvassa siis mun kokemuksia CeraVen tuotteista.

Tiedättekö, kun usein hajusteettomia tuotteita kyllä löytyy, mutta ne ovat luokkaa ”hajusteeton puhdistusaine”, ”hajusteeton kosteusvoide” ja ”hajusteeton saippua”. Siinä missä tuoksullisia tuotteita on erilaisia kaikille mahdollisille ihotyypeille, tarpeille ja erilaisilla koostumuksilla, hajusteettomien tuotteiden pitäisi yleensä vaan sopia ihan kaikille. Ja näin ei tietenkään ole. Eihän voida olettaa, että kaikilla hajusteita välttelevillä on samanlainen iho ja samanlaiset tarpeet. Silti se todellisuus, varsinkin helposti saatavilla olevissa tuotteissa on sitä, että on se yksi hajusteeton vaihtoehto per tuoteryhmä.

CeraVen tuotesarjassa on 10 eri tuotetta päivittäiseen, kokonaisvaltaiseen ihonhoitoon. CeraVe on ensimmäinen ihonhoitosarja, joka sisältää kolmen iholle tärkeän keramidin yhdistelmän, joka korjaa ja vahvistaa ihon suojakerrointa. Keramidit jättävät ihon kosteutetuksi, ja parasta CeraVen tuotteissa on tuoksuttomuuden lisäksi se, että ne eivät koskaan jätä ihoa tahmaisen tuntuiseksi tai rasvaiseksi, vaan pehmeäksi ja raikkaaksi. Lisäksi CeraVen tuotteet sisältävät mm. hyaluronihappoa.

Kävin CeraVen järjestämässä tilaisuudessa ihotautilääkärin konsultaatiossa, jossa valittiin juuri mun omalle iholle sopivimmat tuotteet. Mun iho ”räjähtelee” jonkin verran edelleen, koska lopetin vasta pari kuukautta sitten imetyksen. Tämä on tuttu juttu mulle, sillä olen kokenut tämän saman joka kerta lopetettuani imetyksen. Siksi valittiin mulle normaalille ja rasvoittuvalle – sekä mun kaltaiselle sekaihollekin – sopiva putsari, joka on mun ihon tämänhetkiselle kunnolle aivan loistava. Mulla on kuitenkin nimenomaan sekaiho (eikä rasvainen iho), joka kuivuu reilusti otsalta, nenänpielistä ja leuasta, ja siksi on tärkeää myös kosteuttaa sitä tehokkaasti.

CeraVella on kaksivaiheinen ihonhoitofilosofia: ensin puhdistetaan ja sitten hoidetaan. Mä puhdistan kasvot siis aamuisin CeraVen normaalin ja rasvoittuvan ihon vaahtoavalla puhdistusgeelillä, ja sitten hoidan normaalin ja kuivan ihon SK25 kosteusvoiteella, sekä CeraVe Eye Repair Cream -silmänympärysvoiteella. Iltaisin puhdistan meikit kasvoilta CeraVen Hydrating Micellar Cleansing Water -misellivedellä, ja pesen sen jälkeen vielä samalla vaahtoavalla puhdistusgeelillä. Myös kosteutus tapahtuu samoilla tuotteilla, kuin aamuisin.

Ihanien kasvotuotteiden lisäksi CeraVelta löytyy myös koko kropan puhdistusemulsio, erittäin kosteuttavat jalka- ja käsivoiteet, sekä kosteusvoide ja kosteusemulsio erittäin kuivalle vartalon iholle. Kaikki tuotteet sopivat hyvin myös lapsille, ja meillä onkin tuo puhdistusemulsio suihkussa koko perheen käytössä. Lapset tykkäävät leikkiä kasvomaaleilla välillä, ja CeraVen hajusteettomalla misellivedellä uskalsi hyvin putsata myös lapsilta hienot maskit pois, kun se sopii nimenomaam herkälle iholle eikä sisällä mitään turhaa.

CeraVen ihonhoitotuotteet on saatavilla apteekeissa (esim. Yliopiston Apteekki), ja niissä on loistava hinta-laatusuhde, sillä tuotteiden hinnat vaihtelevat 6,90-15,90 välillä. Edullinen voi olla myös laadukasta, ja näin ainakin mun kokemuksen mukaan todellakin on näissä CeraVen tuotteissa. Nämä ovat tulleet nyt syyskuussa myyntiin, eli ei ole kovin pitkään vielä olleet markkinoilla Suomessa, vaikka CeraVe on perustettu jo vuonna 2006. Mahtavaa, että mekin saatiin tämä kulttibrändi vihdoin Suomeen, mun nenä ja iho ainakin kiittää!

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Santanderin kanssa, ja toimin Santanderin brändilähettiläänä.

Yksi eniten kysymyksiä ja kiinnostusta herättäneistä aiheista autoiluun liittyen on ollut autolla ajamisen ekologisuus. Aihehan on aivan äärettömän ajankohtainen, varsinkin IPCC:n julkaistua maanantaina odotetun ilmastoraportin. Fakta on se, että muutoksia on tehtävä maailmanlaajuisesti, ja niitä on tehtävä nopeasti. Autojen ekologisuuteen ja päästöihin liittyy paljon harhaluuloja ja ennakkoluuloja, ja tästä asiasta pitäisi ehdottomasti puhua enemmän. Se on kuitenkin ehdottoman totta, että autoista tulevia päästöjä on pakko vähentää.

Hybridiautojen ekologisuus

Asia, josta itselläni on ollut paljon epätietoisuutta, ovat hybridiautot. Ainakin itse olen haaveillut hybridiautosta meidän perheelle seuraavaksi autoksi, koska ensimmäisenä ajatuksena se tuntuu tosi hyvältä ja paljon ekologisemmalta, että auto kulkee osittain pelkällä sähköllä. Tässä seuraavasta autosta haaveillessa ja selvitellessä on kuitenkin käynyt ilmi, että esimerkiksi tällä hetkellä meidän reilut 2 vuotta vanha dieselillä kulkeva citymaasturimme saattaa olla juuri meidän käytössä päästöiltään melkein samaa luokkaa, kuin monet saman ikäiset hybridit.

Hybridin ekologisuuteen vaikuttaa se missä sillä ajetaan, kuinka paljon ja onko se ladattava hybridi vai ei-ladattava hybridi. Ladattavan hybridin käyttö vaatii ekstravaivaa, jotta siitä saadaan kaikki hyöty irti.  Hybridi ei kaikessa ajossa ole esimerkiksi dieseliä ekologisempi, sillä myös hybridiauto käyttää fossiilista polttoainetta aivan samalla tavalla nopeuksien noustessa, ajon ollessa epätasaista tai ladatun virran loppuessa, ja keskikulutus voi silloin olla sama tai jopa korkeampi, kuin dieselillä. Meidän auton keskikulutus on parhaimmillaan reilut 4l/100km, mikä on sama kuin monessa hybridissä bensiinimoottoria käytettäessä.

Me ajetaan autolla paljon pitkää matkaa esim. Ouluun, sekä kehäteitä pk-seudulla, ja meidän auton ikäisten hybridien vahvuudet ovat erityisesti kaupunkiajossa. Se ei siis olisi ollut kaksi vuotta sitten välttämättä meille kaikkein ekologisin vaihtoehto. Onneksi hybridiautot kehittyvät koko ajan, ja osa hybrideistä pystyy hyödyntämään sähkömoottoria myös tasaisessa ajossa kovillakin nopeuksilla.

7-paikkainen hybridiauto?

Hybridiautoja on myös todella vähän tarjolla 7-paikkaisina, jollaista me ollaan pitkään mietitty. Tällä hetkellä ainoa 7-paikkainen malli Suomessa on mun käsittääkseni Toyota Prius +, joka ei vaan kohtaa meidän toiveiden ja tarpeiden kanssa. Toisaalta, voihan niitä olla tulossa lisää eri valmistajilta. Me ollaan toistaiseksi luovuttu hybridiauto-haaveista. Ollaan päädytty viime aikoina vähän toisenlaiseen ratkaisuun. Kaikkea ei voi saada, mutta halutaan ehdottomasti tehdä kaikki voitavamme, jotta meidän aiheuttamat päästöt olisivat mahdollisimman pieniä.

Meidän auton päästöt verrattuna muihin

Autolla ajaminen on tällä hetkellä yksi eniten hiilidioksidipäästöjä aiheuttavista asioista, johon kuluttajat voivat vaikuttaa. Siksi mä koen tärkeänä sen, että me valitaan niin pienipäästöinen menopeli kuin mahdollista. Meidän tämänhetkisen auton CO2-päästöt ovat 99g/km, kun keskiarvo on 2017 ensirekisteröidyillä (eli uusilla) autoilla 118,8g/km (lähde Liikennefakta.fi). Liikennekäytössä olevien kaikkien henkilöautojen keskimääräinen CO2-päästö oli vuoden 2017 lopussa 160,0 g/km, eli kyllähän meidän auto on todella paljon pienipäästöisempi, kuin suurin osa autotiellä vastaan tulevista kavereista. Pienet tai olemattomat päästöt on mulle ihan ykkösprioriteettina myös seuraavaa autoa hankittaessa. Liikennefaktan mukaan keskimääräisten päästöjen pitää pienentyä 5,5g/km vuosivauhtia, jotta päästään tavoitteisiin. Meidän tavoitteena on siis vieläkin pienipäästöisempi seuraava auto, ja mieluisin vaihtoehto meille olisi täyssähköauto.

Tulevaisuudessa sähköauto?

Viime aikoina ollaan keskusteltu siitä, että mikäli reilun puolen vuoden kuluttua, uuden auton hankinnan ollessa ajankohtaista, ei vielä ole olemassa 7-paikkaista täyssähköautoa, joka kohtaisi meidän budjetin kanssa, me ollaan valmiita luopumaan niistä kahdesta ylimääräisestä paikasta, joita aiemmin ollaan pidetty niin tärkeänä. Me tarvitaan niitä paikkoja lähinnä silloin kun mun äiti on meillä kylässä, tai kun kuskataan lasten kavereita, tai muita ylimääräisiä kyytiläisiä. Tähänkin asti ollaan selvitty ilman niitä, vaikka välillä se on vaatinut järjestelyitä. Ollaan kyllä valmiita tekemään niitä hieman hankalampia järjestelyitä, jotta voidaan leikata meidän päästöjä tuntuvasti arjessa.

Santanderin All in One mahdollistaa rahoituksena meille sen, että jatkossakin ajetaan upouudella ja ehkä jopa päästöttömällä autolla. Jos rahoitettaisiin auto kokonaan omasta pussista, ei pystyttäisi ottamaan käyttöön yhtä uutta ja kallista autoa, koska samaan aikaan meillä on myös asunnon etsintä meneillään. Mun mielestä on jokaisen autoilijan velvollisuus miettiä hyvin pitkään ja hartaasti millaisella autolla ajaa, ja kuinka paljon hiilidioksidia päästää vuodessa ilmakehään. Budjetin lisäksi on tärkeää miettiä sitä omaa vastuuta, ja löytää omalle elämäntilanteelle ja budjetille sopiva balanssi päästöjen kanssa. Kaikille autoilijoille ei todellakaan ole mahdollista vielä hankkia sähköautoa, mutta täytyy toivoa että tilanne muuttuu, ja ne yleistyvät, monipuolistuvat ja hinnat laskevat. Uudet autot ovat onneksi vanhoja pienipäästöisempiä, vaikka eivät olisikaan hybridejä tai täyssähköautoja. Mä seurailen melko usein Santanderin uusien autojen valikoimaa, ja tarkastelen tarjontaa tulevaisuutta silmällä pitäen.

Auto 2018 -tapahtumasta inspiraatiota

Ollaan menossa ensi kuussa Auto 2018 -tapahtumaan tsekkailemaan vähän tulevaisuuden tuulia, sillä siellä esitellään paljon sellaista, mistä ei vielä nyt ole mitään tietoa. Onhan siis hyvinkin mahdollista, että etenkin tämän IPCC:n raportin jälkeen markkinoille tulee fiksumpia ja ekologisempia vaihtoehtoja myös meille mahdollisesti 7-paikkaista autoa etsiville. Yksi 5-paikkainen täyssähköauto meillä on ollut jo mietinnässä, ja uskon, että messuilta saadaan lisää inspiraatiota ja tietoa. Meille sähköautossa tärkeää olisi myös pitkä kantama, sillä Ouluun on se 605 kilometriä (n. 400km kantama olisi hyvä, sillä silloin riittäisi yksi pikalataus matkan puolivälissä, tosin kantamakin vaihtelee monista eri tekijöistä kuten lämpötilasta riiippuen). Odotan tapahtumaa innolla, sillä uuden auton hankinta on suuri päätös, joka pitää tehdä huolella, ja seuraavien vuosien hiilidioksidipäästöt huomioon ottaen. Myös Santander on tapahtumassa mukana.

Miten voi autoilla ekologisemmin

Kun me ajetaan autolla, me mietitään aina, että onhan autoilu varmasti kannattavin vaihtoehto. Esimerkiksi silloin, kun olen menossa yksin johonkin tapahtumaan, käytän lähes aina julkisia, enkä pyydä kyytiä. Alle 3km matkat kävelen yksin (tai rattaiden kanssa) ollessani lähes poikkeuksetta. Lähikauppaan kävellään. Ouluun matkustaessa taas auto on selkeästi ekologisin vaihtoehto, kun toinen vaihtoehto on lentäminen. Me saadaan ajaa aika pitkään autolla niillä päästöillä, mitä meidän perheen yhdestä edestakaisesta Oulun lennosta syntyisi. Yritetään aina miettiä mikä on järkevintä ja kannattavinta, sekä meidän perheen että ympäristön kannalta. Silloin kun mennään autolla, meitä yleensä istuu autossa se viisi henkeä.

Voiko autolla ajaminen olla ekologista, oli otsikon kysymys. Mä toivon, että tulevaisuudessa autolla ajaminen voi olla ekologista, ja että siihen keksitään yhä parempia ja innovatiivisempia ratkaisuita, kuinka voidaan vähentää sekä autojen käytöstä, että jo autojen valmistuksesta syntyviä päästöjä. Monille auto on välttämättömyys matkojen tai työn takia, ja uskon, että tulevaisuudessa on ihan pakko keksiä fiksumpia ratkaisuja autolla ajamisen toteuttamiseen mahdollisimman vähäpäästöisesti.