Marraskuun jumppahaaste

16.11.2020

Haastoin itseni marraskuun ajaksi jumppahaasteeseen, sillä kaipasin lisää motivaatiota treenaamiseen. Jumppahaasteeni menee yksinkertaisuudessaan niin, että mun tulee jumpata (ts. liikkua) joka päivä marraskuussa vähintään 15 minuutin ajan. Sillä ei ole mitään väliä mitä se liikunta on, se voi olla lenkki, tanssia, venyttelyä, joogaa, kehonpainotreeniä tai vaikka intensiivistä haravoimista. Kunhan liikun joka päivä vähintään 15 min extraa normaalin arjen hyötyliikunnan lisäksi, olen onnistunut haasteessani.

Lokakuussa huomasin, että lenkkeilymotivaationi laski. Koskaan ei tuntunut olevan sopivaa hetkeä lähteä lenkille. Ja en kertakaikkiaan aio nyt suostua tähän, että lopetan liikunnan talven myötä motivaation puutteen vuoksi, kuten minulle kävi monena vuonna. Selvisin viime talvestakin lenkkeillen läpi talven ja tulen onnistumaan siinä tänäkin vuonna, se on vissi. Mutta jotain piti keksiä, jotta saan itseni sohvalta ylös. Ihana kollegani Mona Visuri keksi marraskuun lenkkihaasteen Instassa ja siitä inspiroituneena päätin itse vaihtaa sen omalla kohdallani jumppahaasteeksi. Koska tällä hetkellä mulla ne on juuri ne lenkit, jotka eniten takkuaa, päätin että voin jumpata ihan miten haluan, koska tärkeintä on se, että LIIKKUU, ei se miten liikkuu.

Minulla edelleenkin välillä stressaa se kesällä kesken lenkin iskenyt migreeni takaraivossa, vaikka hetkellisesti tuntui, että pääsin siitä jo yli. Yritän aina miettiä milloin on hyvä aika lähteä lenkille, jotta migreenin riski olisi mahdollisimman pieni. Esimerkiksi hormonaaliset vaihtelut lisäävät itselläni migreeniriskiä. Se tekee joskus lenkille pääsemisestä hankalaa, koska sekä aikataulut että olosuhteet voivat rajoittaa mun lenkkimahiksia.

En uskalla lähteä lenkille jos on PMS, menkat tai ovulaatio (heh, aika monta päivää kuukaudesta menee siis jo tässä). En myöskään lähde lenkille jos aurinko paistaa liian kirkkaasti tai jos mulla on yhtään pää kipeä. Mulle tulee harvoin migreeni, mutta silloin kun se tulee, on yleensä joku näistä tekijöistä ainakin osaksi taustalla. Ja antakaas kun selitän. Ymmärrän, että se migreeni voi hyvin iskeä noina päivinä myös kotona tai kaupassa tai missä tahansa, en välttele kaikkea. Mutta jostain syystä vaan se, että olen yksin kaukana kotoa jalkaisin migreenin iskiessä ja menetän näkökyvyn, on ajatuksena se kaikkein pelottavin. Olen kokenut sen kahdesti, enkä haluaisi kokea enää kertaakaan.

En voi olla kokonaan liikkumatta kuitenkaan noin monena päivänä kuukaudesta, mikäli haluan voida hyvin. Siksi olen keksinyt niille päiville muuta, kuten tämän jumppahaasteen. Voin aivan hyvin tanssia itseni hikiseksi olkkarissa, se on yhtä hyvää liikuntaa kuin lenkki. Tai tehdä YouTubesta kunnon kehonpainotreenin. Ja niitä kaikkia olenkin tässä viime aikoina tehnyt innoissani. Ja lopputuloksena se, että olen liikkunut vähintään saman verran tai jopa enemmän kuin ennen, koska liikun nyt joka päivä. Usein vartti venyy puoleksi tunniksi, ja jos joka päivä liikkuu vähintään sen vartin, ne pelkät vartit on jo viikossa 2h15min. Vertauksena kolme puolen tunnin juoksulenkkiä on ”vain” 1,5h.

Mun täytyy käsitellä näitä migreeniin liittyviä pelkoja ja ajatuksia rauhassa ja päästä niistä myös yli. Tiedän sen. Migreeni on kulkenut mun kanssa vuosikaudet ja vaikuttanut monella tavalla mun elämään. Se ei ole aina helppoa. Vaikka migreeni on yleinen sairaus, eikä se ole vaarallinen, se on silti ollut monella tapaa mulle pelottava asia läpi elämän. Välillä se vaikuttaa enemmän ja välillä vähemmän. Joku lenkkimotiin vaikuttaminen on loppupeleissä aika pientä.  Olen tosi onnekas, kun olen päässyt migreenin kanssa tosi helpolla verrattuna moneen muuhun, joilla se vaikuttaa vielä enemmän arkeen.

Olen ylpeä siitä, että en jämähtänyt sohvalle kuten niin monta kertaa ennen motivaatipulan iskiessä, vaan keksin ratkaisun. Aion jatkaa jumppahaastetta ainakin tämän kuun loppuun asti, mutta miksei ei siitä eteenpäinkin? Siitä tulee niin hyvä fiilis kun liikkuu ja se antaa paljon lisää energiaa pimeän talven keskellä!


Menee hermo migreeniin

26.06.2020

Oltiin keskiviikkona Laguunissa, jonne meidän ystävä Simo oli ostanut synttärilahjaksi Otolle (ja koko porukalle) wakeboarding-radan tunniksi käyttöön. Se oli niiiiiin siistiä! Tai siis, näytti niin siistiltä. Itsehän en uskaltanut kokeilla, koska mulla oli edelleen migreeni päällä. Olen päässyt koko kevään helpolla migreenien kanssa, mulla on ollut vain se yksi aurallinen migreeni ennen New Yorkin reissua ja pari tavallista migreeniä. Mutta tämän viikon maanantaina, kesken lenkin illalla 23 aikaan mulle tuli aurallinen migreeni ja silloin kun se tulee, siinä menee monta päivää. 

Meidän lapset pumppasivat maanantaina sellaisia pitkiä muotoiltavia taikuri-ilmapalloja ja yksi niistä meni liian täyteen pumpussa ja poksahti aivan älyttömän kovaa. Niin kovaa, että korvat alkoi ihan soimaan. Samalla tunsin heti sen oudon migreenitunteen mun oikeassa silmässä, joka usein tulee ennen migreeniä. Migreeni ei kuitenkaan alkanut heti, vaan vasta monta tuntia myöhemmin siellä lenkillä, kun luulin jo selvinneeni. 

Otin heti kotona särkylääkkeet ja auraoireiden mentyä täsmälääkkeen, joka vei onneksi sen pahimman terän kokonaan pois. Mutta se särky tuli silti ja kesti kolme kokonaista päivää, kuten mulla yleensä kestää. Vielä keskiviikkona Laguunissa mulla oli pää kipeä.

Puin jo märkäpuvun, liivit ja kypärän päälle ja ajattelin, että kyllä mä nyt kokeilen kun kerrankin pääsen tekemään jotain siistiä. Otto meni ensin ja jo siinä kun katsoin sitä Oton menoa, tajusin, että ei mun kannata. Kokeiltuaan Otto kertoi, että siinä sitten tärähtelee kunnolla ja tajusin, että sen lisäksi etten voisi pitää laudalla mun aurinkolaseja (ja aurinko häikäisi suoraan silmään radalla), myös tärähdykset voisivat aiheuttaa mulle uuden migreenin. Ja niin mä vaan istuskelin laiturin reunalla ja katsoin kun muut menivät laudalla. 

Siinä hetkessä se migreeni ärsytti kyllä niin huolella. Mieleen tulivat kaikki ne muut kerrat, kun migreeni on estänyt mua tekemästä jotain hauskaa muiden kanssa. Niitä riittää. Ja useinkaan ei edes ole ollut päällä oleva migreenikohtaus joka estää, vaan jo pelkkä pelko. Pelko siitä, että näkö menee ja se hirveä särky alkaa taas. 

Migreeni on ollut mulla lapsesta asti ja olen oppinut sen, että usein se iskee juuri silloin kun ei toivoisi. Kuten vaikkapa kesken lenkin, juuri ennen keittiöremontin alkua. On monta keinoa, jolla sitä voi hillitä ja niin olen tehnytkin: vaihtanut hajusteettomaan kosmetiikkaan, hankkinut silmälasit (jotka suojaavat siniseltä valolta), syönyt ja juonut vettä säännöllisesti, välttänyt kaikkea hurjaa, jossa on tärähtelyä tai pään heilahtelua ja käyttänyt aina kuumalla aurinkolaseja ja hattua. Mutta sitten on ne yllättävät jutut, joita ei voi ennakoida. Poksahtava ilmapallo, jostain suoraan silmiin heijastuva kirkas valo, kaupassa hajonnut loisteputki, joka vilisee tai liian voimakas hajuvesi jollain, joka on samassa tilassa. Ja sitten ei voi tehdä mitään muuta kuin odottaa, että se menee ohi. 

Halusin vaan kertoa tämän. Migreenin kanssa on oppinut elämään ja kovasta särystä huolimatta teen asioita sen verran minkä pystyn – en suostu antamaan migreenille kolmea päivää vaikka se niin kauan yleensä kestääkin. Mutta vaikka kuvissa hymyilen ja fiilistelen siistejä juttuja, joita tehdään, siellä kuvan takana on tällä viikolla monena päivänä ollut se tunne, että hitto en jaksa tätä särkyä enää. En jaksa en jaksa en jaksa. Se tunne, että tekisin mitä vaan, kun voisin lahjoittaa puolet mun päästä jonnekin ja ottaa tilalle pelkkää hattaraa, joka ei tunne mitään. 

Se ei tietenkään ole mahdollista. Ja kun migreeni on ohi, olen ihan onnellinen, ettei puolet mun päästä ole hattaraa. Olen myös ehdottomasti kiitollinen siitä, että migreeni on kuitenkin ohimenevää sorttia ja ilmaantuu mulle suhteellisen harvoin silloin kun ei ole mitään suuria hormonaalisia mullistuksia. Tiedän, että monella on paljon paljon pahempiakin migreenejä (ja pahempia vaivoja kuin migreeni). Mutta silti se välillä ottaa päähän, kuten silloin kun pitäisi tehdä töitä tietokoneella pihalla auringossa, sisällä piikataan seinälaattoja irti ja päätä vaan jomottaa. Mutta toivottavasti saisin taas olla ilman migreeniä mahdollisimman kauan nyt kun se vihdoin onneksi loppui. Ihanaa viikonloppua kaikille ja tsemppihalaus jokaiselle, jolla just nyt on migreeni päällä. <3 


Hajusteetonta & ympäristöystävällistä kodinhoitoa

29.03.2020

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Lumme-tuotteiden & Indieplacen kanssa.

Silloin kun jätin kaikki hajustetut tuotteet pois käytöstä migreenin vuoksi 1,5 vuotta sitten, jouduin vaihtamaan lähes kaikki mun tuotteet kerralla niin kosmetiikan, hiustenhoidon kuin myös kodinhoidon osalta. Se ei tosiaan ole ollut mikään ihan helppo prosessi, että on löytynyt uudet, sopivat ja tehokkaat lempparit, jotka vastaavat omia toiveita ja arvoja. Hajusteettomuus ei ole mulle se ainoa merkitsevä tekijä vaan sen lisäksi odotan kaikilta mun käyttämiltä siivoustuotteilta myös laatua, tehokkuutta, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Tämä kaventaa vaihtoehdot aika vähäksi, mutta onneksi näiden vaihtoehtojen joukosta löytyy myös ihan huippuja tuotteita, jotka ovat korvanneet tai ohittaneet aiemmat lempparit mennen tullen.

Ainakin meidän perheessä sotkua ja pyykkiä tulee paljon ja usein. Meillä ei varota vaatteita tai pintoja, vaan kaikki vaatteet on pidettäväksi tarkoitettu ja lapset saavat piirtää ja maalata ja liimata missäpäin kotia haluavat. Meillä saa myös syödä banaania, tomaattikastiketta ja mustikoita tai puhaltaa saippuakuplilla. Tärkeintä ei ole se, että kaikki pysyy puhtaana vaan se, että sotkut on helppo puhdistaa, jos (ja kun) sellaisia tulee. Sotkut kuuluvat elämään ja usein ne hauskimmat jutut on just niitä, joista tulee vähän tai paljon sotkua. Vanhempana mun hermoja säästää se, että tiedän olevan tehokkaita keinoja puhdistaa ne sotkut. Silloin mun ei tarvitse hokea lapsille ”varo!” tai ”älä!” koko ajan. Kun me siivotaan ja pestään usein, on entistäkin tärkeämpää, että käytössä on ympäristöystävälliset tuotteet.

Vaatehuolto menee meillä niin, että pestään vain täysiä koneellisia, kuivataan suurin osa pyykeistä narulla (ainoastaan lakanat ja pyyhkeet kuivausrummussa), poistetaan tahrat tehokkaasti ja käytetään ympäristöystävällisiä, hajusteettomia pesuaineita. Meillä on käytössä Lumme Kirjopyykki Sensitive -pyykinpesuaine, joka on kehitetty yhteistyössä Allergia,- Iho- ja Astmaliiton kanssa. Lisäksi käytössä on nestemäinen Lumme Tahranpoistaja, joka on myös hajusteeton ja dermatologisesti testattu. Se on tehokas esikäsittelyaine sekä valko- että kirjopyykille. Molemmilla tuotteilla on Pohjoismainen ympäristömerkki, eli Joutsen-merkki. Lumme pyykinpesunesteet on tiivistetty, joten yhteen koneelliseen pyykkiä tarvitaan vain 40 ml pesuainetta. Yhdellä pakkauksella pyykinpesunestettä pesee siis 20 koneellista normaalilikaista pyykkiä. 

Sekä Tahranpoistaja että Kirjopyykki Sensitive toimivat jo alhaisissa lämpötiloissa. Me pestään käyttövaatteet aina 30 asteessa alusvaatteita lukuunottamatta, koska alhainen pesulämpötila on sekä hellävaraisempi vaatteelle että ekologisempi valinta. Pyyhkeet, lakanat ja alusvaatteet pestään korkeammissa lämpötiloissa, mutta niitäkin vain täysiä koneellisia. Pyykinpesuainepussit ja kierrätetystä muovista valmistetut Tahranpoistaja-pullot kierrätetään lopuksi muoveina. Pyritään pitämään pyykkihuolto mahdollisimman ympäristöystävällisenä alusta loppuun asti.

Monet tahrat lähtevät ihan ilmankin pesuainetta, kuten mustikkatahrat kiehuvalla vedellä. Osa tahroista, kuten juuri banaani, saippuakuplat ja rasvatahrat vaativat järeämpiä aseita ja silloin me otetaan Tahranpoistaja käyttöön. Sitä suihkutetaan tahran päälle, annetaan vaikuttaa viisi minuuttia ja sen jälkeen pestään normaalisti.

Mulle on tärkeää, että siivouksessa käytetyt puhdistusaineet ovat hajusteettoman lisäksi turvallisia ja ympäristöystävällisiä. Meillä myös lapset saavat auttaa siivouksessa ja esimerkiksi pintojen pyyhkimisessä, joten on erityisen tärkeää, että tuotteet ovat turvallisia käyttää myös heille. Meillä on käytössä Lumme Yleispuhdistusaine Hajusteeton, jossa on rajoittava vaahtosuutin, joka levittää vähemmän aerosoleja ilmaan kuin tavallinen suutin ja vähentää riskiä sisäänhengittää ainetta. Lumme-puhdistussuihkeet valmistetaan tehtaalla, joka toimii 100 % tuulivoimalla, uusiutuvalla energialla ja pullo valmistetaan 100 % kierrätetystä muovista.

Lumme  kasvipohjainen ja vegaanisertifioitu Yleispuhdistusaine sisältää vain tarkkaan valittuja ainesosia uusiutuvista raaka-aineista. Yleispuhdistusaine puhdistaa kaikki pinnat ja sopii hyvin myös lasi- ja peilipinnoille, eikä jätä raitoja. On kätevää, kun yhdellä aineella saa puhdistettua kaiken. Mä rakastin ennen puhdistusaineiden tuoksuja. Rakastin ostaa erilaisia tuoksuvia tuotteita ja koti nimenomaan tuoksui puhtaalta silloin, kun täällä leijaili raikas puhdistusaineen tuoksu. Pikkuhiljaa olen tottunut siihen, että silloin kun koti on puhdas, täällä ei tuoksu mikään ulkopuolinen aine vaan täällä tuoksuu me. Meidän koti, meidän kodin asukkaat. Nykyisin hajusteeton tuoksuu puhtaalta. Sama pyykin suhteen. Ennen rakastin erilaisia huuhteluaineita ja tuoksuttelin niitä. Nykyisin rakastan sitä, että pyykki tuoksuu puhtaalta, kun se ei tuoksu erityisesti miltään.

Astiat me pestään Lumme Konetiskitableteilla. Niissä ei ole hajusteita eikä väriaineita ja ne on kehitetty yhteistyössä Allergia, Iho ja Astmaliiton kanssa. Tabletit on pakattu 100 % kierrätysmateriaaleista ja kierrätettävästä kartongista valmistettuihin kartonkipakkauksiin ja niillä on sekä Joutsenmerkki että Vegan Society -sertifiointi. Lumme konetiskitableteissa on mukana huuhtelukirkaste, joka antaa astioille puhtaan pinnan, sekä suolaa, joka huolehtii astianpesukoneen puhtaudesta. Tabletit toimivat tehokkaasti jo 50 asteen lämpötilassa, mikä on hyvä, koska tykätään pestä astiat meidän koneen 50 asteen Eco-pesuohjelmalla, vaikka se onkin hieman hitaampi. Ennakoimalla senkin käyttö kuitenkin onnistuu hyvin.

Ilman migreenin aiheuttamaa hajusteyliherkkyyttä mä varmasti edelleen rakastaisin erilaisia tuoksuja ja nauttisin niistä täysillä, mutta kun tilanne on tämä, olen oppinut elämään sen kanssa. Lumme-tuotteiden joukostahan löytyy paljon myös ympäristöystävällisiä, tuoksuvia vaihtoehtoja heille, jotka tuoksuista pystyvät edelleen nauttimaan. Itse olen vain super iloinen ja kiitollinen siitä, että laadukas, kaunis ja ympäristöystävällinen brändi on tehnyt myös meille hajuherkille sopivat vaihtoehdot. Käytän niitä ilomielin nyt ja jatkossa ja toivon, että hajusteettomien tuotteiden valinnanvara lisääntyy jatkossakin entisestään.

Psst! Instagramin puolella on muuten arvonta, jossa kaksi onnekasta voittaa Lumme-tuotepaketin itselleen! Käy osallistumassa mun @iinalaura -tilillä.

Millaisia tuotteita te käytätte siivouksessa ja/tai pyykinpesussa? Koetteko, että hajusteettomia vaihtoehtoja on helppoa löytää tarvittaessa?


Silmälasit osana mun tyyliä

03.12.2019

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Silmäaseman ja Indieplacen kanssa.

Mulla on ollut mun kahdet uudet kate spade new york -silmälasit nyt kuukauden käytössä ja mä olen rakastunut! Arvatkaapa ihan ekaksi montako kertaa olen kärsinyt päänsärystä tänä aikana? En kertaakaan. Kertaakaan mun päätä ei ole edes vihlaissut. Se on merkittävää, koska normaalisti mulla on päänsärkyä ainakin kerran parissa viikossa, vaikka migreenit jo ekojen lasien myötä vähenivätkin. Sen jälkeen kun sain nämä uudet lasit itselleni, en ole tehnyt mitään sinivalo-työtä ilman mun BlueControl -pinnoitettuja silmälaseja. Silmät ei tunnu enää väsyneeltä ja oikeastaan olen lähes kaiken hereilläoloajan silmälaseissa ainakin kotona.

Aiemmasta poiketen lasit ovat lähteneet mun mukaan myös ihmisten ilmoille, vieläpä monta kertaa. Mä kertakaikkiaan rakastan mun laseja ja koen, että molemmat kehykset ja linssit olivat ihan nappivalinta. Viimeksi en vielä esitellyt mun uusia laseja, mutta nyt esittelen. Valitsin itselleni kevyet vaalean roosan väriset, hieman pyöreät kate spade new york -kehykset. Niihin laseihin valitsin silmiä sinivalolta suojaavat BlueControl -pinnoitetut räätälöidyt linssit, joista kerroin tarkemmin ensimmäisessä postauksessa.

Ainoa miinus, jonka olen näistä sinivalolta suojaavista linsseistä keksinyt käytössä on se, että ne päässä ei saa kuvattua selfieitä. Ne heijastavat sinivaloa niin voimakkaasti pois päin, että kuvissakin näkyy sitten sininen heijastus. Mutta se on aika pieni miinus ja voin hyvin riisua lasit selfien ajaksi, hah. Hyödyt voittavat moninkertaisesti tämän minimaalisen jutun.

Toisiksi silmälaseiksi valitsin kauniit kilpikonnakuvioiset vaaleanpuna-ruskeat pyöreät kate spade new york -kehykset, joihin tuli hyvin kevyt mahongin värinen liukuvärjäys. En olisi ilman tätä kampanjaa edes tiennyt, että liukuvärjättyjä linssejä on saatavilla. Valitsin sävyn sen mukaan, mikä sopii kehyksiin. En myöskään halunnut siitä liian tummaa, jotta se toimii hyvin kaikissa tilanteissa, valoisalla ja pimeällä.

Molempien lasien käyttömukavuus on aivan omaa luokkaansa! Ne on todella mukavat ja kevyet ja pystyn helposti unohtamaan, että mulla edes on ne päässä. Ainoa mistä edes huomaan ne on se, että näen paremmin ja pää ei tule kipeäksi. Olen tosi iloinen, että valinnat menivät näin nappiin, koska halusin oppia hyödyntämään silmälaseja arjessa vielä enemmän. Nämä korjaavat mun silmien eriparisuutta ihan loistavasti ja olen niin tyytyväinen. Olen aika ylpeä itsestäni, että silmälasien itselleni hankkimisen taitavasta vastustajasta on tullut oikein silmälasi-iina tänä vuonna ja se on parantanut mun elämänlaatua huomattavasti.

kate spade new york lähetti mulle myös kaksi upeaa mekkoa kuvauslainaan, joiden kanssa kuvasin mun uudet silmälasit ja aurinkolasit. Mekot edustavat kyllä täydellisesti kate spade new york -tyyliä ja ihastuin molempiin! Oli hauska kokeilla vähän uudenlaisia mekkomalleja, jollaisia multa ei omasta kaapista löydy. Ja tietenkin myös ihanan rohkeita kuoseja, jotka piristävät kyllä talvipukeutumista ihan toden teolla. Uskaltaisipa useamminkin pukeutua näin rohkeasti.

Mun valitsemat kate spade new york -aurinkolasit eivät ihan hirveästi ole vielä päässeet käyttöön, kun marraskuussa on ollut ihan älyttömän pimeää. Yhtenä päivänä aurinko paistoi marraskuussa varmaan n. kaksi tuntia ja siitä sai jo ihan hurjasti energiaa. Silloinkaan ei kyllä tarvinnut vielä aurinkolaseja. Nyt on takana pari aurinkoisempaa päivää ja kunhan kevät tulee ja valkoinen lumihanki heijastaa kirkasta kevätaurinkoa, niin pääsevät nämäkin ihanuudet aivan oikeasti käyttöön. Silloin tulen olemaan kiitollinen mun valtavista mustista kehyksistä, jotka suojaavat silmiä. Ja toki myös näistä ihanista beigeistä Sinkkuelämää Samanthan tyylisistä kehyksistä, jotka tuovat asennetta tyyliin kuin tyyliin.

Silmäaseman Black Weeks -tarjouskampanja:

Silmäasemalla on nyt käynnissä Black Weeks, ja 8.12. asti kaikki silmälasit -50 % ja aurinkolasit -30 %. 

Nyt jos koskaan kannattaa siis päivittää omat silmälasit, jos sille on tarvetta. Mä olen niin fiiliksissä mun uusista laseista! Mitkä niistä oli sun lempparit?


Hajusteeton kuivashampoo – arjen pelastus

13.10.2019

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Erisanin kanssa.

Joulukuussa tulee vuosi siitä, kun luovuin viimeisistäkin hajusteellisista kosmetiikkatuotteista pakon edessä. Sillä on ollut ratkaiseva merkitys mun migreenin kannalta, eikä hajustettuihin tuotteisiin enää ole paluuta. Alkuun mulla oli tosi paljon sopeutumista siihen, että kaikki piti vaihtaa. Välillä tuntui, että en vaan löydä sopivia korvaajia ihan niille käytetyimmillekään perustuotteille.

Monet tuotteet olivat myös hajusteettomana kalliimpia, kuin hajusteelliset vaihtoehdot. Yksi tällaisista tuotteista, joka oli pakko vaihtaa markettituotteesta kampaamotuotteeseen, oli kuivashampoo, koska hajusteetonta kuivashampoota ei vaan löytynyt. Käytän kuivashampoota niin runsaasti, että tämä vaihdos tuli myös aika kalliiksi. On eri asia ostaa neljän euron pullo kerran kuussa (tai useammin) kuin 20 tai 25 euron pullo kerran kuussa. Harva haluaisi käyttää kuivashampooseen esim 300 euroa vuodessa.

Mulle kuivashampoo on arjen pelastaja. Mun tukka menee likaisen näköiseksi nopeasti, ihan jo yhdessä päivässä ja lisäksi se on sellaista ohutta hiuslaatua joka lässähtää hetkessä. Näin on ollut aina siitä asti kun hiukset alkoivat teini-iässä rasvoittumaan.

Käytän kuivashampoota niin tuuheuttamaan kuin raikastamaankin. Pesen hiukset joka toinen päivä ja kuivashampoota tulee käytettyä siis ainakin niinä pesujen välipäivinä, mutta myös aina kun teen kampauksia tai laittamalla laitan tukkaa. Sitä siis kuluu paljon ja usein. Kuivashampoo säästää mun aikaa ja myös hiuksia. Kun suihkuttelee kuivashampoota hiusten juuriin, ei tarvitse myöskään tupeerata saadakseen tuuheutta. Olenkin kaivannut markkinoille hyvää hajusteetonta kuivashampoota, joka löytyisi ihan lähikaupasta.

Yksi ensimmäisiä tuoksuttomia tuotteita, joita viime keväänä ostin hiuksille marketista, oli Erisanin hajusteeton joustava hiuslakka. Siitä tuli mun lemppari, koska se ei tehnyt hiuksiin sellaista kypäräfiilistä, vaan antoi joustavaa tukea niin hiusten laittamiseen kuin viimeistelyynkin. Vuosien varrella monia eri hiuslakkoja testanneena siitä tuli heti yksi mun suosikeista, eikä maltillinen hintakaan todellakaan haitannut. Nyt sille on tullut vielä mahtavampi kaveri: Erisan hajusteeton kuivashampoo.

Mun toiveisiin on vastattu! Erisanin uusi hajusteeton kuivashampoo on päivittäistavarakauppojen ensimmäinen hajusteeton kuivashampoo, jolla on Allergia-, Iho- ja Astmaliiton myöntämä allergiatunnus. Se antaa hiuksille rakennetta juuri niinkuin toivonkin, mutta ei jätä hiuksia tahmaisen tuntuiseksi. Tuote sopii myös tummille hiuksille, mikä on tosi hyvä. Vaikka mulla on pääosin vaalea tukka, mun juurikasvu on ruskeaa ja se puskee esiin nopeasti. Erisan hajusteeton kuivashampoo ei sisällä hajusteita, väriaineita tai silikoneja. Erisanin kuivashampoo on todella hyvä ja pärjää ihan 6-0 myös tuoksullisille kilpailijoille ainakin mun kokemuksella. Se raikastaa mun tukan, eikä jää mähmäistä tuntumaa tai jauheista lookia.

Erisan hajusteetonta kuivashampoota kuuluu ravistaa kunnolla ja sitten suihkuttaa tukkaan n. 15cm etäisyydeltä. Jos hiukset haluaa raikastaa, tuotetta suihkutetaan kuivien hiusten tyveen. Jos haluaa tehdä kampauspohjan, kuivashampoota voi suihkia enemmän koko hiusten pituudelta. Sitten annetaan kuivahtaa hetki ja muotoillaan. Tosi helppoa. Just sellainen arjen hyvä keino, jollaiselle mulla on käyttöä, kun ei ole aikaa laittaa hiuksia kovin pitkään vaan pitää saada nopeasti siisti look. Mä käytän mun hiuksissa klipsipidennyksiä ja kuivashampoo auttaa myös tekemään tukasta vähän karheamman, jotta klipsit pysyy paremmin kiinni eikä liu’u pois itsekseen.

Mulle kuivashampoo on yksi tärkeimmistä kosmetiikkajutuista, koska mua ei ole siunattu tuuhealla ja itsekseen pitkään puhtaana näköisenä pysyvällä kuontalolla. Se sopii niin äitinutturan raikastamiseen kuin hienompiikin juhlakampauksiin. Olen tosi iloinen, että nyt löydän kuivashampoota samalla kun käyn kauppareissulla ja siihen menee paljon vähemmän rahaakin. Erisan hajusteentonta kuivashampoota saa esimerkiksi S- ja K-ryhmien kaupoista, Stockmannilta ja Sokokselta. Kuivashampoota myydään kahdessa eri pakkauskoossa: 250ml sekä käsilaukkukoko 100ml, jota on myynnissä vain S-ryhmän kaupoissa.

Erisanin hajusteettomaan kuivashampooseen ja sen uuteen raikkaaseen pakkausdesigniin voi käydä tutustumassa Erisanin sivuilla. Kannattaa myös osallistua Erisanin Facebook-sivulla kilpailuun, jossa arvotaan 3 hiustenmuotoilu -palkintokassia, jotka sisältävät Erisan kuivashampoon (250 ml), Erisan Extra Strong -hiuslakan (250 m) ja Erisan muotovaahdon (200 ml). Kilpailuaika on 10-17.10.2019.

Ihan mieletöntä, että hajusteettomien tuotteiden valikoima laajenee jatkuvasti ja tästä muutoksesta tulee mullekin koko ajan helpompi ja helpompi. Hajustettomuus on parantanut mun elämänlaatua migreenistä kärsivänä todella paljon, koska migreenikohtaukset ovat hajusteettomuuden myötä vähentyneet radikaalisti.

Käytättekö te kuivashampoota arjessa? Löytyykö muita hajusteettomien tuotteiden suosijoita?