Tänään on ollut meidän viisivuotiaan vapaapäivä, ja sen kunniaksi hän valitsi aamulla lempiasunsa päälle: eli isosiskon banaanipaidan, sekä liehuvat culottes-housut ja halusi, että kyselen häneltä kysymyksiä mistäpäs muustaan kuin KESÄstä. Nyt on siis oikein hyvä hetki virittäytyä viisivuotiaan seurassa kesätunnelmaan, ja huomata, miten ihania asioita hän muistaa kuluneesta vuodesta, ja miten suloisia juttuja hän odottaa eniten kesässä. Mä en taida tälle kesälle sen kummempaa bucket listiä tarvita, kun on nuo viisivuotiaan ajatukset pohjana, ne kuulostavat oikein hyvältä.

Sulla on enää neljä päivää päiväkotia jäljellä, mitä aiot vielä tehdä vikoina dagispäivinä?

Leikkiä, nukkua ja syödä. Ja pussata mun kaveria. Siis iltapäivällä, kun te tuutte hakemaan mua.

Mitä sä oot oppinut tän päiväkotivuoden aikana?

Mä oon oppinu tekemään herkullisia kakkuja. Ja et kaktukset on vaarallisia, ja et pingviinit voi olla kans vaarallisia ja eri värisiä. Sit oon oppinut et lihakset on keltaisia. Ja et ööö vartalot voi olla myös pieniä tai isoja teineillä. Ja et lehtiä voi olla erilaisia ja erimuotoisia. Ja sit mä oon oppinut et syksyllä pitää olla collegepaita päällä, ja sit mä oon oppinu et talvellakin voi uida ja pyöräillä. Ja kotona mä opin LUKEMAAN, se pitää kirjottaa mun vauvakirjaan. Ja myös se kirjotetaan vauvakirjaan, et mä siivosin meidän huoneen.

Odotatko jo kovasti kesälomaa?

Jooooo! Koska sillon mä saan olla kotona niinku tänään.

Mitä aiot tehdä ensimmäisenä kesälomapäivänä?

Mä toivoisin et me mennään sisäleikkipuistoon, ja sit haluisin syödä jätskii. Sirkusjätskii, niinku jätskikiskalt.

Mitä kaikkea aiot tehdä kesälomalla muuten?

Auttaa ruuan laittamisessa, käydä ulkona leikkimässä, pyöräillä. Kesälomalla voi tehdä kaikenlaista, jopa askarrella!

Mihin aiot matkustaa kesälomalla?

KREIKKAAN! Mallorcalle! minä: ”ai ollaaks me menossa Mallorcallekin?” ”No mä haluisin. Mä haluisin lähtee Mallorcalle. Mut Oulukin käy.”

Missä paikoissa haluaisit käydä kesäloman aikana?

Mä haluisin käydä maatilalla kattomassa erilaisii eläimii. Ja sit käydä isoisän mökillä ja Turussa. Ja sit mä haluisin käydä lintsillä, ja sit mä haluisin käydä Power Parkissa ekan kerran.

Kenen kanssa aiot leikkiä kesälomalla?

Mä haluisin et mun kaveri päiväkodista järjestää mun kaa leikkitreffit. Ja sit mun toisen kaverin kanssa, ja kolmannen kaverin kanssa (hän mainitsi nimet kyllä). Ja isosiskon ja pikkusiskon. Mut nehän asuu tääl, nii ei niit lasketa. Ja teidän isin ja äidin mut teitäkää ei lasketa koska teki asutte tääl. Ja mun itteni kaa. Mut lasketaan.

Mitä kirjoja aiot lukea kesälomalla?

100 asiaa ruuasta. Rut och Knut lagar mat koska se on niin hauska koska ne kokkaa väärällä reseptillä ja prinsessojen kukkakirja. Mut mä en aio lukee mitää muita kun noi kolmet. Ja sit mä aion välil kattoo Pat ja Mat eli Hupsis-ukot.

Mikä on kesässä parasta?

Se että ei oo kylmä!

Millaisia kesälomaterveisiä haluat lähettää äidin blogin lukijoille? Hauskaa kesää, tai myös mahtavaa kesää ja muistakaa uida!

Rakas kotikaupunkini on upea aina, mutta kesällä se näyttää kyllä ehdottomasti ne parhaimmat puolensa. Muistan jo lapsena, kuinka kesäinen Helsinki oli vaan niin upea paikka. Vaikka aina mielelläni lähdin kesälomalla Ouluun, oli kotikaupungin kesässä jotain ihan spesiaalia kaikkine aktiviteetteineen. Mulla liittyy niin lämpimiä muistoja lapsuuden Helsingissä vietettyihin kesäpäiviin, että muistan vieläkin elävästi monia tilanteita ja juttuja mitä tehtiin. Me asuttiin mun lapsuudessa ihan keskustan tuntumassa, Ruoholahdessa, ja sellainen keskustan kesä-Helsinki on mulle se kaikkein rakkain ja mieluisin, ja myös tutuin.

Aikuisiällä on toki tullut luotua niitä muistoja ja rakkaita paikkoja muuallakin täällä, kuin vain keskustassa, mutta keskustassa tuntuu että mihin tahansa kävelee, tulee joku hauska tai tunteita herättävä muisto mieleen. Siksi me haluttiin mennä naimisiinkin nimenomaan keskustassa, Vanhassa kirkossa, koska sen ympärillä me vietettiin Oton kanssa aika monta kesää. Vaikka meidän tiet ei Vanhan kirkon puistossa koskaan kohdanneetkaan, ollaan oltu siellä todennäköisesti monta kertaa yhtäaikaa ja hengattu osittain vieläpä samojen ihmisten kanssa! Niin hassua. Mutta uskon, että sille oli tarkoituksensa, että kohdattiin nimenomaan silloin kun kohdattiin. Ehkä niinä teinikesinä ei oltu kumpikaan valmiita vielä toisillemme, eikä onneksi tavattu.

Muistan elävästi myös kesän 2009, jolloin tulin Oulusta kahdeksi kuukaudeksi tänne Helsinkiin kesätöihin. Sain ensimmäistä kertaa elämässäni asua kaksi kuukautta ihan omillani 17-vuotiaana, sain kesätyöstäni palkkaa, joka siinä iässä tuntui ihan järkyttävän suurelta. Se vapauden huuma oli uskomaton, ja silloin kaikki tuntui olevan mahdollista. Sinä kesänä sinetöin päätöksen siitä, että halusin muuttaa Oulusta takaisin Helsinkiin heti lukion jälkeen, ja seuraavana kesänä sitten muutinkin.

Vaikka tein sinä kesänä töitä joka arkipäivä kasista neljään kahden kuukauden ajan, Helsingissä riitti koettavaa ja nähtävää vaikka joka illalle. Vaikka tein töitä, tunsin olevani silti lomalla, enkä tainnut viettää yhtäkään iltaa töiden jälkeen yksin kotona, vaan aina oli tekemistä ja kavereita. Päivät työskentelin vakuutusyhtiön arkistossa pölyisten mappien kanssa, ja illat viiletin pitkin Helsingin katuja ja rantoja kavereiden kanssa. Se oli se tunne mitä kaipasin, että ei tarvinnut ikinä möllöttää kotona, vaan aina oli jotain uutta ja siistiä. Siksi mä halusin niin palavasti takaisin Helsinkiin.

Vaikka näin iän myötä olen rauhoittunut aika tavalla ja nykyään rakastan myös möllöttää kotona, niin kyllä mua se sama vapaus ja spontaanius viehättää Helsingissä edelleen. On ihanaa mennä ja nähdä ja kokea. Täällä on AINA jotain siistiä, aina. Ei sen tarvitse olla mitään ihmeellistä edes, eilenkin me vaan käytiin jätskillä keskustassa. Mutta se fiilis, kun syöt kesän ekaa jäätelökioskijätskiä, takana huristaa sporat ja edessä katusoittajat soittavat jotain letkeää biisiä, se on vaan  niin jees. Ja jos haluaisi tehdä jotain ihmeellistä, olisi täällä aina taidenäyttelyitä, leffoja, uusia ravintoloita, uusia ihmisiä, tapahtumia, konsertteja, klubikeikkoja, teatteriesityksiä. Aina on jotain. Helsingissä on niin paljon kaikkea, että kaikkea ei ole koskaan mahdollista nähdä ja kokea elämän aikana. Ja se on just parasta. Helsinki love <3

Musta on niin siistiä kasvattaa meidän lapset juuri täällä, ja olen niin iloinen siitä, että me asutaan Helsingissä. Vaikka joskus on pyöritelty muitakin kaupunkeja mielessä, on tämä aina se meidän koti, johon ollaan meidän yhteinen elämä rakennettu. Toivottavasti lapset ovat siitä iloisia ja onnellisia, ja oppivat näkemään kaiken sen hyvän, mitä tällä kaupungilla on annettavaa, vaikka joskus haluaisivatkin muuttaa muualle.

Ihanaa iltaa kaikille <3

Siis vaikka kesällä sataisi mitä rakeita tai muita taivaalta niin lupaan olla kitisemättä, tää viikko on ollut sään puolesta niin täydellinen! Ja oon niin kiitollinen siitä että ollaan saatu nauttia näin upeista ilmoista, aurinko ja lämpö antaa kyllä sellaista hyvänolon boostia ettei mitään järkeä. Kyllä on Suomen kesä kaunis, ja ihan mieletöntä miten puihin on tullut lehdet ja nurmet on alkaneet vihertää tämän viikon aikana.

Helatorstaina aiottiin nukkua pitkään, kun kuopuskin on tällä viikolla parina aamuna nukkunut jopa kahdeksaan, ja eilen hän meni vielä poikkeuksellisen myöhään nukkumaan. Tänään hän kuitenkin halusi ylös ensimmäisen kerran jo kuudelta, mutta jatkoi sentään unosia vielä seitsemään. Sitten herättiin kahvin keittoon ja luettiin aamulla kirjoja, ennen kuin muu perhe heräsi myöhemmin. Mä kyllä nautin meidän rauhallisista aamuista, vaikka ne joskus aikaisin alkavatkin.

Päivällä me kuvattiin yhdessä yhtä videota, joka ilmestyy ensi viikolla myös tänne blogiin ja YouTuben puolelle. Sen jälkeen Otto lähti hakemaan esikoisen kummisetää meille kylään, ja hiekkalaatikkoa sekä hiekkaa meidän pihalle. Me sen sijaan lähdettiin tyttöjen kanssa puistoon tekemään hiekkakakkuja ja keinumaan. Ihan mieletön aurinko, me laitettiin bombertakit päälle mutta päädyttiin ottamaan ne pois, kun oli niin kuuma. Siis ihan uskomaton keli kyllä, ei voi lakata fiilistelemästä, eikä tarvitsekaan. Silloin kun joku on vaan ihan loistavaa, voi hyvällä omallatunnolla fiilistellä oikein kunnolla.

Puistoreissun jälkeen laitettiin hiekkalaatikko pihalle, ja alettiin grillauspuuhiin, kun Otto ja Simo olivat käyneet hakemassa kaupasta grillattavaa. Kesän ekat grillailut omalla grillillä oli ihan best! Kaikille maistui, ja oli ihana istuskella siinä auringossa pihalla kaikessa rauhassa. Syötiin vielä jäätelötkin jälkkäriksi, ja hengattiin ulkona niin pitkään kun aurinko vielä lämmitti. Sitten tultiin äkkiä sisälle iltapuuhiin, ja lapset nukkumaan, sillä esikoisella on huomenna eskaripäivä ja eskarin viimeinen uimakoulukerta. Se oli kyllä niin huippu juttu, että sai tuon uimakoulun eskarissa, toivotaan että myös kesän Kreikan matka ja siellä lämmössä uima-altailla hengailu pitäisi innon vettä kohtaan yllä.

Tuntuu niin hassulta, että huomenna alkaa jo viikonloppu, mutta ihan mahtavaa sekin! Viikonloppuna on tarkoitus ajella ehkä kirsikkapuistoon ihastelemaan ja kuvamaan, mikäli kirsikkapuiden kukat avautuvat viikonlopun aikana jo täyteen loistoonsa. Tänä vuonna ehkä siis paremmalla menestyksellä, kuin viime vuonna, jolloin mentiin vahingossa lähellä sijaitsevaan Japanilaistyyliseen puutarhaan, jota luultiin Kirsikkapuistoksi, hah!

Hyvää yötä ja ihanaa alkavaa viikonloppua teille kaikille mahtityypeille <3

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Breyer’s Delights:n kanssa.

Me ollaan sellainen perhe joka rakastaa jäätelöä. Se tulee varmaan jo ihan lapsuudenkodeista, sillä meidän molempien lapsuuden kodeissa jätski on aina ollut se go-to jälkiruoka, jota on tarjolla melkein aina vieläkin kun käydään siellä syömässä. Jäätelö on vaan yksinkertaisesti herkullista, raikasta ja hyvää. Se sopii melkeinpä tilanteeseen kuin tilanteeseen jälkiruuaksi, enkä tiedä ketään kuka ei jäätelöstä tykkäisi. Varmasti heitäkin on, mutta itse kuulun juuri siihen toiseen ääripäähän: jäätelö on mun lempiherkku, ja muu perhe on samalla linjalla.

Talven pimeinä kuukausina meillä on joskus ollut Oton kanssa sellainen vaihe, että joka ilta lasten mentyä nukkumaan on puputettu kahdestaan purkillinen jäätelöä puoliksi. Se on kuitenkin saanut jäädä jo aikaa sitten, ja nyt kun olen ollut jo pari kuukautta ilman kauheaa sokerikoukkua, ei enää tee ollenkaan edes mieli. Ajatus siitä ähkystä ja ällömakeudesta ei tunnu houkuttelevalta. Välillä on kuitenkin kiva herkutella, ja vielä kivempaa herkuttelu on silloin, kun sen voi tehdä ilman sokeri-ähkyä ja ällöä oloa.

Yksi hyvän mielen ja olon herkku, on Breyer’s Delights proteiinijäätelö. Breyer’s Delight’s proteiinijäätelöt sisältävät paljon vähemmän sokeria ja rasvaa, kuin tavalliset jäätelöt. Silti ne maistuvat super hyvältä.  Breyer’s Delight’s proteiinijäätelöitä on saatavilla sekä isossa purkissa että pienenä jäätelöpatukkana. Koko isossa jäätelöpurkissa on mausta riippuen vain 340-350 kaloria, eli jos me syödään se Oton kanssa puoliksi, jää kalorien määrä per naama aika pieneksi. Mä en ole koskaan kaloreita laskenut, mutta kyllähän tuo luku kertoo siitä, että tällä jätskillä voi herkutella vähän useamminkin ilman, että siitä on haittaa. Päin vastoin, tätä jätskiä voi hyvin nauttia vaikka keskellä päivää treenin jälkeen palkkariksi. NAM!

Herkullisia proteiinijäätelöitä on saatavilla puolen litran purkeissa kahta eri makua: Mint Chip & Chocolate sekä Cookies & Cream. Patukkana löytyy lisäksi Vanilla Caramel. Cookies & Cream on jo pitkään ollut mun ultimate lempparimaku jäätelöissä, eikä Breyer’s Delight’s ollut poikkeus. Keksit ja kermainen jäätelö on mun makuun täykky yhdistelmä, ja on vaikea uskoa, että jäätelö oikeasti on niin vähäkalorista, kun maku on kuitenkin niin kermainen. Sen kaveriksi voi hyvin lisätä vaikka tuoreita marjoja tai hedelmiä, tai nautiskella suoraan purkista puistoreissulla.

Parhaalta jäätelö maistuu näin kesän korvalla mun mielestä juuri ulkona. Pian voidaan nauttia jätskiä omalla terassilla, kun ilmat vielä vähän lämpenevät, jes! Lisätietoa jäätelöistä löydät Breyer’s Delight’s -sivuilta. 

Breyer’s Delight järjestää perjantaina 20.4. klo 15-17 liikunnallisen tapahtuman Lassilan Urheilupuistossa Helsingissä. Tapahtuma on maksuton, ja siellä on mukana mm. treeniguru Martina Aitolehti. Osallistujilla on myös mahdollisuus voittaa hienoja palkintoja. Tsekkaa lisätiedot tapahtumasta ja ilmoittaudu mukaan tapahtuman FB-sivuilla!

LUKIJAKILPAILU:

Mitä makua Breyer’s Delight’s -jäätelöistä sinä haluaisit maistaa? Kerro vastauksesi, ja saa ilmainen jäätelöpatukka! Kommentoineiden kesken arvotaan 20 koodia, joilla voi hakea ilmaisen jäätelöpatukan R-kioskilta. Muista jättää sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään. Arvonta-aikaa on 22.4. klo 22.00 asti. Arvonnan tarkemmat säännöt löydät TÄÄLTÄ.

Onnea arvontaan kaikille, ja ihanaa päivää!

Pääsiäisloman aikana me otettiin lasten kanssa oikein asiaksi suunnitella tämän kesän lomareissua. Koska reissuun lähtee koko perhe, saa koko perhe myös osallistua matkakohteen valintaan, aktiviteettien suunnitteluun ja hotellien arvioimiseen. On tärkeää että koko porukka viihtyy yhtä hyvin, ja halutaan ottaa lasten mielipide huomioon mahdollisimman hyvin. Lapset osaavat suunnittelussa keskittyä niihin heille olennaisimpiin seikkoihin: liukumäkien hurjuuteen, leikkikentän laitteisiin, uima-altaiden varustetasoon ja siihen löytyykö paikalta lasten disco.

Me ei olla vielä päätetty lopullista kohdetta, sillä näin lähellä kesää se määräytyy sen perusteella, koska päästään lähtemään lomalle. Niin monet kohteet on jo kokonaan täynnä, ja varsinkin kun meitä on viisi, niin lopullinen matkakohde määräytyy nimenomaan sitten ajankohdan perusteella. Etelään ollaan kuitenkin lähdössä, ja varmaan viikoksi. Kunhan Oton lomat on lyöty lukkoon niin päästään vihdoin ostamaan reissu. Meidän piti silloin viime syksynä lähteä ennen Oton vanhempainvapaan päättymistä lämpimään, mutta silloin suunniteltuun reissuajankohtaan oltiinkin Oulussa viettämässä mun mummun kanssa hänen viimeisiä hetkiään, sekä hautajaisissa. Sitten Otto palasikin heti töihin, ja reissu siirtyi kesään.

Lapsillakin reissukuume tuntuu olevan kova, ja voin kertoa että tänä talvena on melkein parin vuoden takaista Mallorcan matkaa muisteltu harva se päivä lasten toimesta. Ensin he olivat sitä mieltä että samaan paikkaan on päästävä uudestaan, mutta kun kerrottiin että maailmalta löytyy muitakin kohteita joissa on esimerkiksi a) vesiliukumäkiä, b) leikkikenttä ja c) lasten disco, niin he olivat oikein avoimia ihan kaikille kohteille, onneksi! Me nimittäin halutaan kokea joku ihan uusi ja jännä paikka lasten kanssa.

Varaslähtönä kesään tein lapsille kesäiset ”drinkit” Disney On Ice -mukeihin (kahta eri mehua sekaisin), ja sitten tehtiin Ananaksesta Herra Ananas aurinkolaseilla (joka oli maailman paras läppä), otettiin pikkusiskon maailmankartta esiin ja alettiin höpöttelemään eri paikoista kaikessa rauhassa. Oli ihan mahtavaa kuunnella lasten ajatuksia, ja kirjoitin niitä vähän ylöskin lasten luvalla tänne blogiin, kun ne olivat niin loistavia.

Mikä olisi hyvä matkakohde?

”Berliini, koska sieltä saa legopassin kuulemma.”

”Havaiji koska siellä on hiekkaranta mistä mä voisin ettii leppäkerttuja.”

”Kiina, koska mä tykkään kiinalaisesta ruuasta.”

Mikä on matkustamisessa parasta?

”Parasta on se et me mennään lentokentälle TAKSILLA, koska taksit on kivoja.”

”Päästäänkö me joskus vielä lentokoneeseen?”

”Onneksi meillä on hälytysjärjestelmä kun lähdetään reissuun.”

Mitä haluaisitte nähdä matkalla?

”Mä haluisin Italiaan, koska siellä on kuulemma kaikkein kauneimmat maisemat.”

”Italia on sellanen kieli mitä mä haluisin ehkä oppii puhumaan, ehkä ne vois siel opettaa meitä puhumaan italiaa.”

”Ainakaan me ei voida mennä Egyptiin, koska siel on tosi kuivaa.”

”Mä oisin halunnu nähdä intiaaneja, mut onks ne kuollut sukupuuttoon? 

”No ei oo!”

”Ai voisinko mä vielä nähdä niitä? Mä haluaisin nähdä kun ne on löytänyt sen kiven.”

”Ja sit mä en tiiä miten pääsee pyramidiin, nii mä haluisin mennä kattomaan.”

”No ovesta pääsee.”

”Entäs jos se ei aukee?”

”Ainaki Kreikkaan me voitais lähtee. Mä haluun maistaa kreikkalaista jugurttii.”

”Ehkä ne hotellit on tosi hienoja siel Kreikassa.”

”Sit mä haluisin matkata Norjaan, koska siel voi nähdä Marcuksen ja Martinuksen.”

”Mut ne ei asu koko Norjassa, vaan Oslossa, joka on Norjan pääkaupunki varmaan. Eli Oslo on Norjan…. Äiti mikä on viktigaste?

“Tärkein”

”Nii, Oslo on Norjan tärkein kaupunki, koska se on pääkaupunki.”

”Mä haluisin nähä niiinku… Mä haluisin ainakin nähdä maan mis on aina kesä. Ei Mallorca, vaan joku muu mis on aina kesä.”

Lasten toiveiden perusteella lähdetään johonkin Välimeren maahan, mahdollisesti Italiaan tai Kreikkaan, tai ehkä Kyprokselle. Heti kun reissun tarkkaa ajankohta selviää, niin päästään valkkaamaan kohde. Aika ihania vaihtoehtoja näyttää olevan kyllä edelleen tarjolla, vaikka näin viime tipassa ollaankin, ja vaikka meitä on viisi. Onneksi näin.

Nyt kun kuopus on vielä näin pieni, pidän tärkeimpänä sitä että kohde on meille helppo pienen lapsen kanssa. Sitten kun hänkin kasvaa vielä vuoden tai pari, voidaan hyvin lähteä kaupunkireissuille, tai jonnekin missä ei välttämättä olekaan niitä lasten discoja ja liukumäkiä, vaan jotain paljon jännittävämpää. Mukavuudenhalu ajaa toistaiseksi seikkailunhalun ylitse meidän perheessä, mutta vielä koittaa seikkailujenkin aika. Ehdottomasti haluan näyttää lapsille maailmasta paljon muutakin kuin ne värikkäimmät vesiliukumäet, ja niiden reissujen vuoro on sitten kun se tuntuu ajatuksena hyvältä meistä kaikista.

Lapset ovat innoissaan mukana valkkaamassa parasta reissukohdetta, ja meistä on ihanaa ottaa heidät mukaan päätöksentekoon. Ja melkein en malttaisi odottaa itse reissua, kun tiedän jo valmiiksi miten innoissaan lapset tulevat olemaan. Siitä tulee ihan mieletöntä nähdä se ilo ja onni. Ei haitannut ollenkaan katsella ulkona pauhaavaa lumimyräkkää, kun täällä sisällä on näin lämpimän aurinkoinen meininki ihanien rakkaiden kanssa.