Tänään aamulla heräiltiin lasten kanssa kaikessa rauhassa siinä seiskan pintaan. Lähdin tekemään Zeldan kanssa aamupesuja ja vaihtamaan päivävaatteita päälle, kun huomasin että neitihän on aivan näppylöillä, joka puolelta. Pikatsekkaus äitiryhmästä kuvamateriaalin kera, ja vesirokkoa epäiltiin kaikki, sillä mihinkään muuhun rokkoon näppylät eivät täsmänneet eikä ole syytä epäillä allergiaa tms. Zeldalla ei ole ollut kyllä kuumetta ollenkaan, mutta näppylöitä ilmestyi tasaiseen tahtiin koko päivän ajan. Täytyy katsoa miten tämä yö sujuu, ja huomenna mennä lääkäriin, jos näppyläiset eivät muutu ah-niin-ihanan vesikellomaisiksi, ja vakuuta mua lopullisesti vesirokosta.

Onneksi Zeldaa näpyt eivät ole näyttäneet vaivaavan, ja eilinen nuhakin on mennyt ohi. Toivottavasti tilanne ei mene yön aikana pahemmaksi. Ajoitus on vaan kertakaikkisen surkea, kun ensi viikolla meillä olisi vaikka ja mitä kivaa tekemistä tyttöjen kanssa. Mutta eipä näille jutuille voi mitään, täytyy toivoa että menee nopeasti ohi, ja jos tarttuu Tipalle niin että menisi hänelläkin parissa päivässä ohitse.

Me jätettiin Zelda Oton hoiviin ja suunnattiin Tiaran kanssa äkkiä viettämään rentoa äiti-tytärpäivää, sillä halusin että Tipa saa tehdä jotain kivaa ja tavallisuudesta poikkeavaa flunssaviikon jälkeen, ennenkuin mahdollinen vesirokko sitten iskee häneenkin. Mentiin metrolla Itikseen ja pyörittiin parissa kaupassa, ostettiin Tipalle muutama uusi juttu, sekä mulle beiget perus ballerinat ja sitten suunnattiin jäätelölle Spice Iceen. Tipa oli aivan haltioissaan omasta mini fantasia -annoksestaan ja kieltämättä mullekin maistui ihanat jätskiherkut.

Oli ihana hengailla Tiaran kanssa kahdestaan, sillä on niin loistavat jutut! Ja on ihanaa kun saa välillä antaa 100% kaiken huomionsa vain toiselle muksulle, se on mulle tärkeää että vietän kummankin kanssa aikaa myös erikseen. Kyllähän sitä ihan eri tavalla pystyy keskittymään Tiaran juttuihin, kun ei ole se toinen hurjapää pyörimässä siinä yhtäaikaa, ja tietysti myös toisin päin.

Meillä on tosiaan ollut huonoa tuuria nyt viimeisen viikon ajan, mutta kyllä tämä tästä. Ehkä me ollaan sairastettu nyt koko kesän taudit kerralla, eikä tarvitse sitten juhannuksena kärsiä nuhasta tai varsinkaan vesirokosta. Nyt saa muuten vinkata lasten suosikkileffat tai sarjat, veikkaan että ainakin alkuviikko tulee edelleen kulumaan neljän seinän sisällä, joten uudet vinkit ovat tarpeen, kun tälläkin viikolla on Doraa, Risto Räppääjää, Kaapoa, Muumeja ja Milli & Mollia tullut tuijoteltua ihan riittämiin. Zelda ei ole telkkarista ollenkaan kiinnostunut vielä, mutta Tiara tykkää kipeänä makoilla peiton alla ja katsella sarjoja.

Mä käperryn nyt vihdoinkin Oton kainaloon katsomaan Viaplaysta jotain leffaa, hyvää yötä kaikille♥

Sunnuntai-iltana mulle iski ihan yhtäkkiä ilman mitään varoituksen merkkejä kauhea kuume, nuha ja kurkkukipu, juuri kun olin sopinut maanantaille syyskuusta asti odottamani tapaamisen. Kaverini sai nimittäin viime viikolla ihanan pienen vauvan ja olen malttamattomana odottanut että päästään nuuskuttamaan pientä, mutta eipä me tosiaankaan haluta flunssaa mennä minille tartuttamaan, eli vielä pitää odotella vähän.

Olin eilen aivan pihalla, kuumeilin vaan sohvalla peiton alla koko päivän ja söin tippaleipää, miksi kipeänä ollessa tekee aina mieli herkkuja? Illalla Tiarallekin nousi sitten kuume ja toinen oli niin raukka kun istui sohvalla peiton alla katsomassa Seikkailija Doraa ja sanoi että ”Tiara on vähän raukka. Minulle tuli flunssa!”. Onneksi kuume oli yön aikana vähän laskenut ja Tipa on vähän pirteämpi nuhanenu, toivotaan ettei kuume nouse  uudelleen korkeaksi. Ja toivotaan vain että Zelda ei sairastu, olisi niin ihana kun päästäisiin vappuna käymään torilla ja picnikeilemään!

Sunnuntaina kerettiin ulkoilla ihanassa säässä perheen kesken, ja käytiin myös ex tempore ostamassa sähkögrilli kun alkoi tehdä mieli grillipihvejä ja pekoni-tuorejuustoherkkusieniä. Saatiin hyvät sapuskat, vaikka vähän jännitti ensikertalaisgrillaajia. Tai ollaan me aiemminkin grillattu mutta kavereiden tai sukulaisten kanssa, jolloin on aina ollut apua tarjolla. Mutta tosiaan hyvin selvittiin, tästä tulee mahtava grillauskesä!

Uudet farkut mä esittelinkin jo, ne on ihan parhaat, kuten myös H&M:ltä ostamani neonpinkki college. College on superpehmeä, lämmin ja rento, kaikkea sitä mitä sunnuntaiasulta toivonkin. Sunnuntaina en jaksanut meikata hulluja sotamaalauksia tai laittaa hiuksia kunnolla, vaan menin pitkästä aikaa meikkivoide+kulmakarvat ja sotkuponnari -kombolla. Ihan mukavaa vaihtelua välillä meikata vähemmänkin!

Mulla olisi kauheasti inspiraatiota bloggailla, mutta flunssa vie nyt vähän turhan paljon voimia. Jos olo tästä helpottaa niin palailen illemmalla ehdottomasti! Ensi viikko on muuten blogini 3v-synttäriviikko, ja tuttuun tapaan tulen toteuttamaan toivepostauksia koko viikon, ideoita niihin poimin tuosta Sylvanian Families -arvonnan kommenttiboksista,  mutta jos jollekin tulee vielä erityistoiveita mieleen niin saa sanoa tähänkin.

Nyt vajoan takaisin sängynpohjalle lepäilemään, mukavaa päivää kaikille!♥

Moikka ja pahoittelut siitä etten ole päässyt sorvin ääreen pariin päivään! Me ollaan päästy tää vuosi yllättävän vähällä sairastelun suhteen mutta nyt iski sitten kuume, nuha ja yskä meihin kaikkiin oikein pahemman kerran. Zelda nukkuu ensimmäistä kertaa kunnon päikkäreitä tämän sairastelun aikana ja päätin tulla pikana kirjoittamaan kuulumisia, kun sain oman kuumeeni laskemaan buranan avulla. Jopa Otto on ollut ihan kanttuvei, eikä olo oikein ole helpottanut vieläkään muilla kuin Tiaralla, jolla on enää pieni nuha. Onneksi sentään Tipa voi jo vähän paremmin, vaikkakin raukka alkaa olla vähän tylsistynyt kun ensin kökittiin sisällä Tiaran flunssan vuoksi ja sitten sairastuttiin me muut.

Onneksi on lastenohjelmat ja hyllyllinen täynnä kirjoja joita lukea.  Onnistuin myös tekemään hyvän löydön tyttöjen vaatehuoneesta isompaa kokoa olevia Tiaran vanhoja yökkäreitä Zeldalle etsiessäni: Jättimäisen laatikollisen pehmoleluja jotka olin jostain kumman syystä siirtänyt sinne joskus kauan sitten siivoillessani. Tiara ilahtui ikihyviksi pehmoista ja ne ovatkin viihdyttäneet neitiä koko tämän ja eilisen päivän.

Kyllä me isommat selvitään flunssasta kuin flunssasta, mutta kaikkein inhottavinta tää on kyllä ollut tuolle pienimmäiselle joka ei tietenkään ymmärrä miksi olo on niin kurja ja miksi äiti ja isi antavat pahanmakuista lääkettä ja pyyhkivät ja niistävät nenua. Zeldalle ei ole maistunut oikein ruokakaan ja nukkuminen on ollut tosi katkonaista. Onneksi ollaan totuttu perhepetiin, muuten ei olisi viime yöstäkään tullut mitään kun Zelda havahtui hereille parinkymmenen minuutin välein, mutta rauhottui aina kun otti pienen huikan maitoa.Kun neiti nukkui viekussa niin mäkään en herännyt onneksi kunnolla joka kerta, vaan sain itsekin nukuttua edes vähän.

Toivotaan että tämä tästä nyt helpottaisi mahdollisimman pian, on niin inhottavaa kun ei voi helpottaa Zeldankaan oloa mitenkään tarpeeksi vaikka kaikkensa yrittääkin! Jos ei olo helpota huomiseen mennessä niin pitää kyllä mennä käymään lääkärissä. Ehkä olen vähän nipo, tiedän että luultavasti tämä on ihan tavallinen nuhakuume, mutta mä en halua odotella paria päivää pidempään jos toisella on kuumetta, vaan tarkistuttaa mieluummin ajoissa ettei ole mitään isompaa kuten esimerkiksi korvatulehdusta. Osaatteko muuten suositella Helsingistä huippua lääkäriasemaa tai jotain tiettyä lastenlääkäriä? Meillä ei ole ollut vielä tähän mennessä mitään sen isompaa flunssaa tai muuta niin ei olla tarvittu lääkäriä mutta olisi kiva jos löytyisi joku hyvä lääkäri josta tulisi sitten tuttu ja lastenkin olisi mukava käydä aina samalla tyypillä.

Kuvituksena muutama otos jotka nappasin eilen aamulla ennen kuin olo meni Zeldalla pahemmaksi. Parhaiten Zeldakin on nimittäin viihtynyt kun on saanut katsella isosiskonsa touhuja, silloin saattaa neidillä vilahtaa hymykin naamalla kun kurja olo unohtuu toisen leikkejä ihmetellessä. Nyt mä jatkan lepäilyä ja palaan blogijuttujen pariin kunhan olo tosiaan helpottaa, siihen asti meidän kuululumisia löytyy Instagramista, jonne sainkin teiltä ihanilta paranemistoivotuksia kun latasin aamulla kuvan surkeasta olotilastani!

Toivottavasti siellä ruudun toisella puolella voidaan paremmin! Viettäkää ihana Pyhänpäivä ja viikonloppu♥

Hei tyhmä flunssa, lähtisitkö takaisin sinne mistä tulitkin sillä olet kiusannut perhettämme jo tarpeeksi pitkään! Aloitit iloisesta pikku taaperostamme Tipasta, pilasit mahtavat kesälomasuunnitelmamme ja seuraavaksi teit jotain anteeksiantamatonta, aiheutit inhottavaa yskää myös kuusiviikkoiselle pikkuneidillemme. Tämänpäiväinen ilmestymisesi vuorostaan minun kroppaani kruunasi viimeisen kaksiviikkoisen – en päässyt kovasti odottamaani tilaisuuteen vaikka lapset voivatkin jo hyvin. Meillä olisi sen verran tärkeitä muistoja tässä luotavana, juhlat järjestettävänä ja muutenkin reippaasti hommaa että sinua ei kyllä kaivattaisi siihen lisäksi enää ollenkaan. Lisäksi vierailusi on kestänyt jo aivan turhan pitkään! Ikävää sinun kannaltasi sanoa näin, mutta kaikki olisi paljon kivempaa ilman sinua! Mene pois me ei tykätä susta yhtään!

Eilen meillä oli pienemmän neidin ja mun käynnit neuvolatädillä, meidät molemmat mitattiin ja perjantaina on sitten vielä neuvolalääkäri ja mun jälkitarkastus jonka jälkeen toivon mukaan saan luvan alkaa liikkumaan. Liikuntainto on kova ja kaiholla katselen parvekkeeltamme kanavanrannassa hölkkääviä ihmisiä, saisinpa mäkin jo liikkua kunnolla! Pidetään siis peukkuja että flunssapöpö poistuu pian jotta liikkumaluvan saatuani mun ei tarvitse lykätä liikunnan aloitusta enää flunssan takia. Kunhan olen käynyt jälkitarkastuksessa, ajattelin tehdä sitten postausta siitä synnytyksen jälkeisestä palautumisesta mittoineen ja kuvineen mistä moni on kysellytkin!

Flunssasta huolimatta sain sentään tänään ristiäiskakut tilattua ja en malttaisi odottaa että näen ne luonnossa! Muutenkin ristiäismenua pitäisi suunnitella – tällä hetkellä kun päätettynä on vasta voileipäkakut ja itse ristiäiskakku. Niiden lisäksi olisi mukavaa tarjoilla jotain raikasta, erilaista, ihanaa ja näyttävää. Saa nähdä mihin päädytään! Ristiäisiä itsessäänkään en kyllä malttaisi odottaa enää ollenkaan, mutta onni että niihin on vielä pari viikkoa niin ei (toivottavasti) tarvitse niitä enää kituuttaa flunssan kourissa. Kutsutkin on lähetetty ja kovasti odotan että saadaan kertoa nimi kaikille! Musta on ollut ihanaa lueskella teidän nimiarvailuja kevään ajan ja on mahtavaa sitten vihdoin paljastaa nimi josta olen mahdottoman iloinen ja ylpeä.

Postauksen kuvituksena meidän ihana pieni neitisemme joka (kuten kuvistakin näkyy) vispaa jo hurjasti jaloillaan  ja yrittää kääntyillä suuntaan jos toiseenkin lattialla hengaillessa.  Kovasti hän yrittää nostella päätäänkin, sylissä pää nousee jo tosi korkealle mutta lattialla masulleen ollessa se jää vielä vähän alemmas eikä pikkuinen jaksa vielä hirmuisen kauaa kurotella kaulaa. Mutta eipä sillä olekaan mikään kiire! Nyt oon mäkin muuten saanut jo ihania tarkoituksellisia hymyjä osakseni, aiemmin kun ne olivat vain Oton ja pikkuisen oma juttu. Mahtavaa, meidän vauva ei siis vihaakaan mua (vaikka imetyshormoneissani kerkesin jo pelkäämään sitäkin kun ei tullut niitä hymyjä heti mulle!).

Ajattelin että teen pienen kollaasin kuluneen viikon instagram-kuvista, kun en ole niitä jakanut pitkiin aikoihin täällä blogin puolella! Kun viimein juuri ennen synnytystä sain Instagramin taas toimimaan teidän lukijoiden ansiosta kunnolla olen aktivoitunut huomattavasti sen käytössä ja nykyään tulee laitettua melkeinpä vähintään kerran päivässä jotain sinne, usein jopa monta kertaa päivässäkin. Instagramin kuvia ei yleensä täällä blogin puolella nähdä ja sinne kaikki päivittyy ennen blogia sen käytön helppouden vuoksi. Joten jos et vielä mua Instagramissa seuraa, niin nimimerkillä @iinalaura löytyy kuvia!

Mä toivon itselleni pikaista paranemista ja odotan innolla perjantaita että pääsen sinne tarkastukseen ja saan kirjoittaa palautumispostauksen koska palautuminen raskauden jälkeen on aihe joka kiinnostaa mua ja josta on paljon keskustelua tälläkin hetkellä ja joka herättää niin tunteita kuin mielipiteitäkin laidasta laitaan. Ihanaa loppuviikkoa kaikille ja hyvää yötä♥♥

PS: Ainiin, se piti vielä mainita että olen jo toista yötä tutittoman taaperon ylpeä äiti :)! Jos haluat kuulla aiheesta lisää niin huikkaa kommenttiboxiin, saatan vaikka väsätä tutista luopumis -kertomuksen jos kiinnostusta aiheeseen löytyy.