*Postauksessa esiteltävä sänky on saatu Gefferiltä bloginäkyvyyttä vastaan.

Muistatteko kun esittelin koululaisen työpisteen, ja höpöttelin kuinka huone on sitten valmis, kunhan hänen mittatilauksena tehty sänkynsä valmistuu? No siinä kävikin niin, että meillä meni kaikki aivan uusiksi. Mittatilauksena tehty sänky ei siltikään mahtunut huoneeseen, sillä se meni YHDEN sentin verran liian pitkälle. Voitteko kuvitella, yhden sentin. Olin kai mitannut huonosti vahingossa, kun katsoin ihan että se nippa nappa mahtuu. Päädyttiin sitten siihen, että koululainen muuttaa takaisin vanhaan huoneeseensa, jossa hän nukkui yksin ennen kuin hän ja siskonsa halusivat muuttaa nukkumaan yhteen. Siellä sängyn ja ovenkarmin väliin jää kaksi senttiä tilaa, eli juuri sopivasti.

Muutettiin pari viikkoa sitten kaikki koululaisen tavarat siihen toiseen huoneeseen, ja alettiin järjestellä. Pienemmät tyypit muuttivat sitten kaksistaan siihen huoneeseen, josta alunperin piti tulla koululaisen huone, sillä sinne mahtui onneksi hyvin pieni kerrossänky, sekä pinnasänky. Tai no ei nyt hyvin, mutta mahtui. Pian varmaankin luovutaan onneksi pinnasängystä, ja kuopus muuttaa alasänkyyn, niin huoneeseen tulee reippaasti lisää tilaa. Mutta nyt palataan takaisin koululaisen huoneeseen.

Sinne siis siirtyi tismalleen sama työpiste, joka oltiin jo laitettu vanhaan huoneeseen. Tauluhyllyä ei lähdetty siirtämään, vaan hän sai nyt sitten omaksi taulukseen huoneessa valmiina olleen Mrs. Mighetton. Suurin muutos tuli tosiaankin hänen uudesta parvisängystään, jonka me saimme Gefferiltä.

Gefferin massiivipuiset talosängyt valmistetaan Tanskassa, käsittelemättömästä männystä. Kun sänky tuli sisään, samalla tuli myös ihana puhtaan puun tuoksu. Siitä en sentään saa migreeniä, hah. Sänky huokuu laatua ja luontoa, ja se ylitti kaikki meidän toivomukset. Me tilattiin sänky siis koossa 90×190, eli kymmenen senttiä standardisänkyä lyhyempänä. Jos mietitte patjakokoa, niin me saatiin tähän kuitenkin 200cm pitkä patja mahtumaan täysin ongelmitta.  Sänkyjä voi tilata juuri itselle sopivassa koossa (jos osaa mitata, toisin kuin minä), ja esimerkiksi sänkyä voi tilata myös korkeampana tai matalampana, tai leveämpänä tai kapeampana. Gefferillä on monta erilaista mallia talosängyistä, myös perusmallia, laidoilla ja jaloilla ja ilman löytyy, sekä kerrossänkyä.

Meidän valitsema sänky on melko suuri pieneen huoneeseen, kertovathan sen jo mitatkin ja se, että tilaa jäi 2cm sängyn ja ovenkarmin väliin. Mutta sänky on ihana, ja parvisängyn korkeus tuo myös tilaa. Sängyn alla on paljon tilaa sekä säilyttää leluja että leikkiä, ja tehdä vaikka majoja. Huoneen säilytysratkaisut on mietitty niin, että esim. Fabelabin lelusäkkejä (myös aikanaan saatu Gefferiltä) on helppoa siirtää, ja niiden tilalle rakennella vaikka barbietalo tai se maja. Pienet lapset rakastavat koloja ja matalia tiloja, joihin voi tehdä omia salaisia piilopaikkoja.

Koululaisen pienikokoinen koulupöytä jättää myös leikkitilaa ikkunan eteen lapsen mittapuulla ihan sopivasti, ja toisaalta usein leikit levittyvät myös aulaan (jossa on legohylly ja kaikki ehjät legorakennelmat), sekä pikkusiskojen huoneeseen, jossa on iso kirjahylly ja kaikki loput legot.

Me haluttiin esikoiselle iso sänky, koska se kestää aikaa. Tulevaisuudessa, kun muutetaan isompaan kotiin, on parvisängyn alle mahdollista tehdä vaikka lukunurkkaus tai tila kaveripatjalle yökyläilyjä varten. Ja jos koululainen jossain vaiheessa alkaa kokemaan sängyn liian ”lapselliseksi”, on meillä onneksi kaksi äärimmäisen innokasta pikkusiskoa jonossa valmiina muuttamaan sänkyyn.

Esikoiselle oli iso juttu saada ihan oma huone ja muutos on sujunut tosi hienosti kaikin puolin. Hän on saanut tehdä huoneesta itsensä näköisen, ja on oikein tyytyväinen siihen, miltä siellä nyt näyttää. Sehän on kaikkein tärkeintä. Seuraavana projektina onkin sitten naapurihuone, kunhan tosiaan se pinnasänky lähtee sieltä pois. Sitten me rakennellaan sinne ihana oma lukunurkkaus kaikille tytöille, ja mietitään huoneen järjestystä muutenkin uusiksi.

Meidän koululainen saa pian oman huoneen, kunhan hänelle tilattu sänky valmistuu. Siihen asti kaikki kolme nukkuvat edelleen samassa huoneessa, ja toinen lastenhuone on leikkihuoneena. Koska koululainen tarvitsee kuitenkin rauhallisen läksyjentekopaikan, me laitettiin hänelle jo ennen koulun alkua oma työpiste pystyyn sinne leikkihuoneeseen. Näin ekaluokalla läksyjä on vielä melko vähän, ja sen aikaa kun hän niitä tekee, voivat keskimmäinen ja kuopus leikkiä vaikka alakerrassa. Sitten kun leikkihuoneesta tulee esikoisen huone, siellä on edelleen paljon tilaa leikille, ja kaikki kolme saavat sitä kyllä leikkeihin käyttää silloin, kun esikoinen ei tee koulutehtäviä. Esikoiselle on kuitenkin tärkeää saada nukkua siellä yksin ja kutsua sitä omaksi huoneeksi.

Keskimmäinen ja kuopus nukkuvat sitten jatkossa kahdestaan toisessa huoneessa, ja me luultavasti luovutaan sitten pinnasängystä. Näin huoneesta vapautuu paljon lattiatilaa, ja keskimmäinen ja kuopus voivat sitten nukkua yhdessä kerrossängyssä. Kerrossängyn alapedissä on turvalaita, ja keskimmäinenkin muutti siihen 1v10kk iässä. Uskon, että kuopus sopeutuu hyvin nukkumaan siellä, onhan hän jo pitkään nukkunut isojen tyttöjen kanssa samassa huoneessa, ja nukahtanut itsekseen.

Työpisteessä on mun vanha työpöytä, jonka pöytälevy päällystettiin itse uudelleen DC-fixillä. Ostettiin hänelle myös uusi työtuoli, sekä pieni laatikosto työpisteen alle, jossa on hyvä säilyttää värityskirjoja ja akkareita. Lattialamppu saa toimittaa työvalaisimen virkaa, siinä on hyvä himmennettävä valo, ja sitä voi käännellä juuri sopivaan kohtaan. Seinällä oleva kangaslokerikko on saatu.

Esikoinen sai valita työpisteeseensä uusia julisteita, sillä entuudestaan paikalla oli tauluhylly, ja kuopukselle Deseniolta valitut ja Desenion tammipuisilla kehyksillä kehystetyt julisteet. Esikoinen halusi vaihtaa vain kaksi julistetta, sillä hän tykkäsi niin kovasti kuopuksen omista valas- ja maailmankartta-julisteista, että halusi säästää ne. Hän valitsi itselleen Deseniolta ihanan La lune -julisteen, jossa on kaunis kuu. Lisäksi hän halusi ihanan Elephant Pink -julisteen, jossa norsu leijuu ilmapalloilla. Meillä on joskus ollutkin tämä ihana norsu-juliste, mutta se meni muutossa hukkaan, eikä sitä ole näkynyt sen koommin. Hän halusi valita sen uudelleen nyt kun sai mahdollisuuden, ja onhan se nyt aivan ihana ja hellyyttävä. Näistä syntyi mun mielestä ihana ja esikoisen näköinen kollaasi.3

Kuten olette ehkä blogista huomanneet, me rakastetaan pyöritellä huonekaluja, vaihtaa järjestystä ja tehdä sellaisia pieniä ja helppoja sisustusmuutoksia. Alakerta on usein venkslauksen kohteena, mutta niin ovat myös lastenhuoneet. Yksi helppo tapa meille päivittää sisustusta on ollut julisteet. Meillä on melkein kaikissa huoneissa julisteita, isoja ja pieniä, yksinkertaisia ja näyttäviä. Ihan kaikenlaisia. Melkein kaikki meidän kodin julisteet on joko ostettu tai saatu Deseniolta. Deseniolla on hurjan suuri valikoima julisteita, ja aina kun selailee jotain sisustuslehteä, ja miettii, miten jotain tyyliä saisi toteutettua helposti omassa kodissa, Deseniolta löytyy sopiva juliste. Me ollaan säästetty kaikki julisteet, ja vaihdellaan niitä aina tarpeen mukaan.

Esimerkiksi silloin, kun päätettiin tuoda olohuoneeseen vihreää väriä vaaleanpunaisen seuraksi, julisteet toimivat loistavasti. Niiden avulla väriä sai lisättyä hillitysti, mutta kuitenkin niin, että vihreät verhot yhdistyivät kivasti muuhun sisustukseen, ja värimaailma näytti yhtenäiseltä. Deseniolla on suuri valikoima kasviaiheisia julisteita, josta mekin löydettiin ne lempparit meidän olohuoneeseen. Juuri nyt mä harkitsen taas olkkarin julisteiden päivittämistä, sillä mulla on meneillään sinapinkeltainen kausi, ja olen jo lisännyt sohvalle muutamia keltaisia tyynynpäällisiä. Ehkä seuraavaksi sinapinkeltaista julisteessa, kasvien seurana?

25% ALENNUSKOODI DESENIOLLE

Millaisia työpisteitä teidän koululaisilta löytyy? Tykkäättekö sisustaa julisteilla?

Esittelin meidän terassia tuossa huhtikuun lopussa kun lumet lähtivät. Terassi on pikkuhiljaa tässä alkukesän aikana muotoutunut enemmän meidän tarpeita vastaavaksi, ja nyt sieltä löytyy myös se kauan kaivattu PORTTI, joka estää taaperon karkailemisen, halleluja! Se oli niin kaivattu kaveri, vaikka tietty nyt kun sitä ei enää ole, tulee vähemmän askelia itselle, kun ei tarvitse koko ajan ryntäillä 1-vuotiaan tutkimusmatkailijan perään.

Jotta taapero viihtyy terdellä, on siihen hankittu hänelle viihdykkeitä. Meidän pihalla ei ole tilaa millekään jättimäisille kiipeilytelineille tai leikkimökeille, vaikka sellaiset ihanat olisivatkin. Mutta me ollaan kuitenkin laitettu pihalle pieni hiekkalaatikko, ja oma vauvakeinu. Lisäksi meillä on terassilla vaihtelevasti telttaa, bObleseita ja muita leluja, jotka toimivat sekä sisällä että ulkona. Terassilla voi hyvin leikkiä myös nukeilla, barbieilla, poneilla ja muilla.

Hiekkalaatikko on muovinen, ja toimisi myös uima-altaana, mutta meillä se on hiekkalaatikkokäytössä ja uima-allas on erikseen.  Hiekkikseen tuli mukana suojapeite. Tämä hiekkalaatikko veti sisäänsä 3x 25kg säkillistä hiekkaa, ja niillä ollaan hyvin pärjätty, vaikka mini hyvin usein intoutuukin viskomaan hiekkaa ympäriinsä. Onneksi terassi on helppo lakaista, eikä se hiekka varpaanvälissä niin vaarallista ole, kun pääasia on, että minityyppi viihtyy.

Vauvakeinussa hän viihtyy, mutta ei ihan niin hyvin kuin puistojen tukevammissa keinuissa. En tiedä mikä siinä on, että tuo kevyempi muovikeinu ei viihdytä niin pitkään. Hän usein haluaa keinumaan, mutta sitten hetken istuskeltuaan haluaa heti pois. Puistossa hän taas voisi keinua vaikka kolme tuntia jos antaisin. Ehkä me keksitään tuohon joku toinen keinuratkaisu, esimerkiksi sellainen hämähäkkikeinu, jossa kaikki lapset voisivat keinua yhdessä.

Pari kuukautta sitten suunnittelin innoissani meidän pihalle istutuslaatikkoa ja yhteisiä istutuspuuhia lasten kanssa. Kuinka syötäisiin sitten oman pihan antimia jotka on itse omin kätösin kasvatettu. Suunnittelun asteelle se jäi. Tämä on ehdottomasti kyllä se mun heikko kohta, ostin tomaattipensaan/puun ja sekin kuukahti alkukesän helteillä heti, vaikka omasta mielestäni kastelin kunnolla ja tarpeeksi.

Heräsin myös oikeasti siihen todellisuuteen, että istutuslaatikko on todellakin aivan turha meille, kun me kuitenkin ollaan tänä kesänä reissussa monta viikkoa yhteensä. Kuka niitä sitten olisi kastellut sillä aikaa? Ei voi naapurillekaan sysätä kasteluvastuuta kovin moneksi viikoksi, vaikka joku parin päivän reissu vielä menisikin. Me ei vaan tällä hetkellä olla tarpeeksi kotona, että ehdittäisiin huolehtia minikasvimaasta. Ja se on vaan hyväksyttävä. En tiedä tullaanko koskaan olemaan sellainen perhe jolta se onnistuu, kun meillä on kuitenkin sukua ympäri Suomen ja kovasti tykätään reissata muutenkin.

Toisaalta oli ihan hyvä huomata tämä, ja hyvä että ei ehditty pystyttää mitään istutuksia tuohon pihalle ennen kuin tämä tajuttiin. Ei kaikkien perheiden tarvitse tehdä kaikkia juttuja, vaan priorisoidaan ne itselle tärkeimmät ja keskitytään niihin. Meillä voiton vie ainakin toistaiseksi Oulu (ja muut matkat). Onneksi Oulussa päästään nauttimaan mun tädin pihan salaateista ja yrteistä, nam!

Meidän pihalla hyvin hengissä pysyvät timantti-Tuijat, joita on tällä hetkellä neljä kappaletta. Ehkä me hankitaan lisää Tuijia jos kaivataan lisää vihreyttä. Niitä on monia erilaisia, ja ne taitavat kaikki olla juuri meidän kaltaisille ihmisille sopivia. Kestävät kuumaa, kylmää, kuivaa ja märkää kaikkia yhtä hyvin.

Ollaan oltu pihalla tosi paljon ja grillattu joka viikko ainakin pari kertaa tänä kesänä. Vaikka me ei istutus-ihmisiä ollakaan, niin terassityyppejä ollaan todellakin, ja viihdytään ulkona hurjan hyvin. Siksi olen iloinen, että ollaan panostettu terassiin paljon. Tällä viikolla meidän terassi täyttyy perjantaina ihmisistä, kun juhlistetaan Ottoa! En malta odottaa juhlapäivää, siitä tulee varmasti niin kivaa. Täytyy toivoa, että säät säilyvät yhtä kauniina kuin tähänkin asti.

Nyt esittelyyn pääsee meidän perheen ”huonekalu” tai asia josta kaikkein eniten saan kyselyitä blogissa ja somekanavissa. Eli meidän lattiatyyny. Me ostettiin se elokuussa, kun jossain yhtäkkiä törmättiin siihen netissä ja se tuntui olevan kuin vastaus meidän kaikkiin toiveisiin. Se oli heräteostosten heräteostos, sillä samana päivänä kun me nähtiin sen kuva, Otto kävi jo ostamassa sellaisen. Se oli nimenomaan rakkautta ensisilmäyksellä, vähän niinkuin meidän parisuhde. Kyllä, vertasin juuri meidän parisuhdetta tyynyyn.

Lattiatyyny on iso, oikein jättimäinen. Tasainen, paksu ja mukavan pyöreä muodoltaan. Se vie ison osan lattiasta meidän olkkarissa, ihan tarkoituksella. Sen päällä on ihanaa pötkötellä, siitä voi tehdä lisäsohvan lattialle jos sen nostaa nojaamaan sohvaa/bOblesia/seinää vasten ja sen päällä kuopus nukkuu aina aamupäikkärit menestyksekkäästi. Siihen vauvan voi jättää yksin nukkumaan ja istahtaa itse sohvalle tai keittiön pöydän ääreen, koska jos vauva sattuu heräämään hän osaa tulla itse alas, tai jos hän unissaan kierähtäisi alas, olisi pudotus korkeintaan muutaman sentin, ja sekin meillä pehmeälle matolle.

Helpoiten meidän kuopus nukahtaa tissille tai kainaloon, mutta ennen lattiatyynyä en uskaltanut nukuttaa häntä niin että hän olisi voinut jäädä yksin nukkumaan sängylle tai sohvalle. Lattiatyynylle voidaan mennä aina yhdessä pötköttämään, ja sitten kun hän nukahtaa, voin helposti nousta pois, ja vieläpä niin että hän ei herää mun poistumiseen. Tiivis tyyny ei nitise eikä pompsahtele kun siitä nousee pois, vaan pysyy paikoillaan, eikä vauva huomaa että äiti on hilpaissut pois. Siinä kuopus nukkuu pitkiäkin päikkäreitä. Hätätapauksessahan iso patja menisi vielä vaikka kahden leikki-ikäisen varavuoteena, kun se on niin suuri. Lapset on monesti kysyneetkin, että saisivatko joku yö yökyläillä olkkarissa ja nukkua tuon lattiatyynyn päällä, ja aivan varmasti vielä joku kerta saavat.

Meidän lattiatyynyssä on likaa hylkivä päällinen, ja sen voi myös pestä pesukoneessa. Luonnonvärinen päällinen on ihanan tuntuinen, ja se hylkii likaa tosi hyvin. Lapset ovat mm. pitäneet sen päällä meikkistudiota mun vanhoilla meikin jämillä, ja kostealla pyyhkimällä olen saanut esim. aurinkopuuterin siitä pois helposti.  Se hylkii pukluja ja kuolaa, sekä maitoa. Sen päällä uskaltaa hyvin katsoa leffaa niin että syö samalla suklaata, vaikka lasten kanssa. Monesti lapset on siinä syöneet myös aamupalaa jos on ollut just joku hyvä jakso pikkukakkosta menossa, ja he ovat halunneet katsoa sen samalla kun ovat syöneet.

Tyyny on toiminut Oton pelituolina, lasten päiväsänkynä, Vain Elämää -studiona ja sitä vasten kuopus opetteli myös ekoja kertoja seisomaan, kun se oli sopivan pehmeä ja matala.

Vaikka se vie ison tilan meidän olkkarista, se on ihana juuri siksi. Vauvan kanssa leikitään aina lattialla, ja on kivaa että lattiatasolla on mukava paikka istuskella. Tyyny ei suuresta koostaan huolimatta ole ikinä tiellä, koska sitä käyttää aina joku. Hyvin harvoin se on tyhjillään, jos me ollaan kotona.

Se on yksinkertaisesti niin loistava hankinta, että suosittelen tätä jokaiselle vauvaperheelle joka viihtyy lattialla, ja ihan kaikille muillekin. Tämä on varmaan kaikista ”vauva”hankinnoista eniten meillä arjessa käytössä oleva jos ei turvaistuinta lasketa. Eikä se edes alunperin ollut mikään vauvahankinta, vaan koko perheen yhteinen juttu. Tällä on ollut paljon suurempi merkitys arkeen, kuin sitterillä, kehdolla tai leikkimatolla, vaikka hinta on suunnilleen sama, ja käyttöikäkin on huomattavasti pidempi, ehkä ikuinen? Meidän tyyny on ostettu Ikeasta, mutta isoja ja ihania lattiatyynyjä on myynnissä muuallakin, ja helppohan tällainen on vaikka väkertää itse jos löytyy vaan ompelukone.

Mikä on ollut teillä sellainen yllättävä arjen helpottaja? Nyt saa laittaa kaikki vinkit kehiin, sillä lattiatyyny ei ainakaan itsellä olisi tullut mieleen, ja varmasti on muitakin sellaisia ei-niin-ilmiselviä arkea helpottavia juttuja!

Joko te olette bonganneet Suomeen Gefferille rantautuneen uuden tanskalaismerkin nimeltä Fabelab? Moni blogiani seuraava tietääkin että tanskalainen design ja erityisesti kaikki tanskalaiset lasten jutut ovat lähellä mun sydäntä. Meiltä löytyy mm. bOblesia, Muutoa, Normann Copenhagenia ja Ferm Livingiä. En tiedä mikä siinä on että juuri tanskalaiset merkit vetoavat muhun niin paljon, kai niitä yhdistää sellainen yksinkertainen tyylikkyys ja kekseliäisyys. He tekevät jotain eri tavalla kuin muut.

Fabelab valmistaa laadukkaista materiaaleista lapsille aivan hurmaavia sisustustuotteita. Säilytyskoreja, vilttejä, tyynyjä, helistimiä, mobileita ja vaikka mitä muuta. Kaikissa tuotteissa seikkailevat suloiset eläimet: nallet, pesukarhut, puput ja kissat. Eläinaiheista huolimatta ne on toteutettu tyylikkäästi ja hauskasti, ja sopivat monenlaisiin tarpeisiin ja sisustuksiin.

Me saatiin Gefferiltä muutamia Fabelabin tuotteita lapsille. Kumpikin neiti sai omaan huoneeseensa Fabelabin säilytyskoreja, kankaisia tukevia koreja joihin saa isommankin pehmolelu- tai duplokokoelman kerättyä helposti. Tytöt saivat itse valita oman lempparinsa eläinvalikoiman joukosta, hittejä olivat kissa* ja pupu*. 100% GOTS-sertifioitua luomupuuvillaa olevissa pusseissa on tikattu vuori ja ne pysyvät pystyssä myös tyhjänä hyvin. Lisäksi pussit saa kiristettyä ja suljettua naruilla, ja ne ovat käännettäviä. Eli jos alkaa eläinaihe kyllästyttää vaikka isompana, saa pussin käännettyä nurinpäin jolloin päällimmäiseksi tulee vähäeleinen vaalea tikkaus ja eläin jää sisäpuolelle. Pussi toimii siis hyvin duplovaiheesta aina teinin pyykkikoriksi asti.

Fabelabin söpöt pienet eläintyynyt koristavat niin pinnasänkyä kuin isommankin mukulan petiä, meille kotiutui hauska siniharmaa pesukarhutyyny* joka sopii kauniisti Tiaran huoneen värimaailmaan. Pieniä aarteita, joita meidänkin lapsilta löytyy lukuisia, saa kerättyä söpöihin pikkuisiin pusseihin. Eipä ole enää barbien kengät hukassa kun laittaa ne kettupussin* sisälle säilöön. Toki luomupuuvillaisessa pussissa kulkee mukana mikä tahansa muukin, meillä vaan tytöt rakastavat laittaa kaikkia pikkutavaroita juuri tällaisiin pussukoihin. Pussit saa kätevästi sidottua korvista kiinni niin että onnistuu pienemmiltäkin lapsilta.

Se tanskalainen kekseliäisyys josta tuossa alussa puhuin, kulminoituu eräässä Fabelabin tuotteessa todella hyvin. Fabelabin värikäs laivapeitto* on nimittäin juuri sitä mistä mä tykkään: monikäyttöinen, hauska ja kekseliäs. Tilkkutäkkityylinen luomupuuvillapeitto muuntuu muutamalla käännöksellä ja parilla puunapilla laivaksi jolla taaperon tai isommankin lapsen on hauska leikkiä ja purjehtia vaikka maailman ympäri.

Laivapeitosta saa myös pehmeän istuintyynyn tai ihanan ja turvallisen alustan vauvan leikeille ja kääntymisharjoituksille. Tai vaikka taustan instagramissa suosituille vauvan kuukausikuville, lisää vaan numeron vauvan viereen ja näin jokaisesta kuukausikuvasta tulee pirteän värikäs peiton avulla. Vauva sai myös ihanan vaaleanpunaisen pupu-helistimen* jonka ajattelin kiinnittää hänelle vaunuihin viihdykkeeksi.

*bOblesit ja Fabelab-tuotteet saatu blogin kautta.

ALEKOODI:

Mun lukijat saavat nyt Gefferin verkkokaupan Fabelab -valikoimasta 15% alennusta koodilla IINA15. Koodi on voimassa sunnuntaihin 5.2.2017 asti!

Iskeekö teihin tanskalaiset merkit sisustuksessa tai lastenhuoneessa?