En voi tarpeeksi hehkuttaa, miten ihanaa on kolmen hyytävän kylmän lomaviikon jälkeen vihdoin fiilistellä lämpöä, biitsiä ja aurinkoa. Kesä, se tuli sittenkin takaisin! Melkein olin jo menettänyt toivoni säiden suhteen, mutta onneksi heinäkuu viimein näytti kyntensä ja toi auringon sateen tilalle. Aamupäivä kului siivoillen ja leipoen, iltapäivällä tavattiin odotettuja vieraita, Oton pikkuserkkua perheineen, ja päästiin nuuskuttelemaan ihanaa vauvaa, jolla on päivää vaille vuosi ikäeroa meidän Zelduskan kanssa. Ihana pieni, palasi ihan mieleen viimekesän vauvamuistot Zeldasta, kun keinuttelin pikkuista tyttöjen vanhassa sitterissä.

Ruuan jälkeen me otettiin suunnaksi Aurinkoranta, ensimmäistä kertaa yhdessä tänä kesänä. Puhelimen säätiedotus näytti asteiksi vain 21, joten jätettiin uikkarit kotiin ja napattiin vain hiekkalelut mukaan. Vesi oli aika kylmää, mutta kun muutkin lapset uivat, ei Tiaraa saanut mitenkään pidettyä pois vedestä, vaan lopulta hän sitten ui cooleissa Angry Birds -pikkareissaan ja liskotopissaan. Onneksi oltiin otettu mukaan tuulen varalta villatakkeja ja muita, niin saatiin neiti kuitenkin kuiviin vaatteisiin uinnin jälkeen.

Zeldakin oli kovin kiinnostunut vedestä, eikä hätkähtänyt hänkään sitä, että vesi oli ihan jäätävää. Miten se veden lämpötila onkin niin toissijainen asia lapsille, kun itsestä tuntuu että jäätyy jo pelkän varpaan kastamisesta? Kai se vain on niin että vesi on lapsille niin jännä asia itsessään, että sen lämpötilalla ei ole mitään merkitystä, kunhan vain pääsee läträämään. Huomenna pitäisi ilmeisesti olla vielä lämpimämpää kuin tänään, mutta huomenna me ei mennä rannalle, vaan perhetuttujen vauvan ristiäisiin Espooseen.

Juhlat ovat kuitenkin rennot, ja niissä on lapsille uima-allas, liukumäki ja muuta hauskaa ulkoilmatekemistä, niin he pääsevät nauttimaan auringosta juhlahumun keskellä. Erittäin fiksu idea järjestää lapsille kivaa tekemistä juhlien ajaksi! Voin vain kuvitella miten innoissaan meidän tytöt tulevat olemaan sekä kivasta kesäpuuhasta ulkoilmassa, että samanikäisistä leikkikavereista. Itsekin odotan kesän ensimmäisiä isoja juhlia, tänä vuonna kun ei meidän lähipiirissä ole ollut meidän häiden lisäksi vielä muita suuria juhlia ollenkaan!

Nyt on aika katsoa Oton kanssa leffaa, meillä on nimittäin sopimus, että kaikkina iltoina kesäloman ajan, kumpikin saa valita vuorotellen yhden leffan, joka katsotaan. Tietenkin on iltoja, jolloin ei aina ehdi leffaa katsomaan, mutta jokatapauksessa kumpikin pääsee valitsemaan vuorollaan, ja tulee katsottua paljon sellaisia leffoja, jotka vuoden aikana ovat kiireen vuoksi jääneet katsomatta. En tiedä vielä minkä leffan Otto on valinnut tänään, mutta jännityksellä odotan!

Ihanaa huomista sunnuntaipäivää kaikille<3

Kauheaa, että pian ollaan jo loman puolivälissä, ei tämän näin nopeasti pitänyt mennä! Etenkin tämä ensimmäinen lomaviikko kotona, on mennyt vaa hujauksessa, eikä olla saatu oikeastaan mitään järkevää aikaiseksi. Ollaan vaan niin lomafiiliksellä, että aikataulutus tuntuu ylivoimaiselta. Eilen piti mennä Ikeaan, mutta lähdettiin niin viime tipassa, että myöhästyttiin kolme minuuttia Ikea-bussista, eikä jaksettu odottaa puoltatoista tuntia seuraavaa. Suunnattin siis keskustaan shoppailemaan, kivaa toki sekin.

Vaikka ollaankin vain lusmuiltu ja oltu tekemättä mitään suunniteltua, mua ei harmita ollenkaan, eikä tunnu että loma olisi valunut hukkaan, päinvastoin. Superkiireisen ja aikataulutetun vuoden jälkeen se, että ei ole kiire minnekään, tuntuu vaan niin rentouttavalta ja ihanalta, parhaalta ikinä! Ja kyllä meillä on tässä vielä monta viikkoa aikaa tehdä niitä suunniteltujakin juttuja, kiertää kesäkohteita ja käydä siellä Ikeassakin. Kunhan vaan nuo säät tuosta paranisivat, niin olisi kivempi lähteäkin vaikka sinne Korkeasaareen tai pikinikille.

Tänään pidettiin tyttöjen kanssa askartelupäivä, kun suunniteltu puistoreissu ei tuntunutkaan niin kivalta ajatukselta jäätävän kylmän ja voimakkaan tuulen takia. Tiara on jo pitkään toivonut omaa tehtäväkirjaa, sellaista johon voi harjoitella kirjoittamaan numeroita ja kirjaimia, ja opetella laskemista, ja tänään löydettiin kiva ”Kohta mennään kouluun” -kirja, josta voi pyyhkiä uudelleen ja uudelleen tehdyt tehtävät, ja harjoitella niin monta kertaa kuin haluaa.

Ensin ajattelin, että tehtävät voisivat olla liian vaikeita Tiaralle ja hän turhautuisi, mutta mitä vielä, neiti oli into piukassa ja piirteli kirjaimia katkoviivaa pitkin tai vähän vierestä, kuin vanha tekijä. Ei vaan tuntunut niin kauhean ajankohtaiselta tuo ”Kohta mennään kouluun” meidän 2,5v:n kanssa, mutta Tiara oli toista mieltä, ja äiti oli väärässä luuloineen. Ehkä sitä ei niin kannata näissä oppimisjutuissa tuijottaa suositusikiä, vaan kuunnella lasta itseään, tuskin siitä haittaa on jos lapsella itsellään riittää kiinnostusta haastavempiinkin tehtäviin. Eri asia ovat pelit ja leffat jotka oikeasti voivat olla haitallisia liian nuorille katsojille tai pelaajille.

Zelda keskittyi enemmän (kiinni olevien) tussien imeskelyyn, kirjaintarrojen järjestelyyn pöydälle, ja Tiaralta tussien varasteluun, mutta näytti viihtyvän puuhissaan ihan hyvin hänkin. Mä itse keskityin vauvakirjojen täyttämiseen pitkästä aikaa, kun muutama päivä sitten tilaamani parinsadan paperivalokuvan satsi saapui kotiin asti. Tarkoituksena on päivittää vähän myös olkkarin valokuvakollaasia, ja siksi meidän piti sinne Ikeaankin mennä, että oltaisiin ostettu muutamat kehykset lisää.

Mä rakastan täyttää vauvakirjoja, mutta aina unohdan niiden olemassaolon liian pitkäksi aikaa ja sitten pitää aina stalkata täältä blogista, että mitäs siinä ja siinä ikävaiheessa onkaan tapahtunut. Onneksi kuitenkin on blogi, täältä löytyy niin kattavat höpötykset joka kuukaudelta, että ei ole vaikea täydentää kirjaa jälkikäteenkään.

Huomenna on luvassa lisää höpötyksiä, esittelyssä mun paras ostos ikinä, ja yritän myös vastailla huomiseen mennessä kaikki parin päivän aikana kertyneet kommentit. En voi sanoin kuvailla kuinka kiitollinen olen teille kaikille osoittamastanne tuesta postauksessa, jossa kerroin etten päässytkään kouluun. Epäonnistumisen tunne on vaihtunut toiveikkuuteen ja olen saanut kunnon motivaatioboostinkin. Kyllä tämä tästä, enkä mä kyyneleitä ole tirauttanut tämän asian vuoksi. Syksyn mahtavat haasteet siintävät jo mielessä, vaikka ilolla nautinkin vielä lomasta ja rauhasta.

Ihanaa huomista perjantaipäivää kaikille, ja kauniita unia<3

Huomenna kääntyy (vuokra)auton nokka kohti Helsinkiä, ja kotiudutaan pysyvästi meidän kesäreissuilta. Kieltämättä risteilyreissun ja Oulun viikon jälkeen alkaa olla jo pienoinen koti-ikävä. Oma sänky, oma vaatekaappi ja oma suihku houkuttelevat, vaikka täällä mun tädillä on hieno vastaremontoitu saunarakennus upeine kylppäreineen. Omassa suihkussa vaan on sitä jotain! Ehkä hieman jo kaipaa oman kodin rauhaa, vaikka täällä onkin ollut rento meininki, ja viikko on ollut juuri sopiva pituus reissulle, niin ollaan rauhassa ehditty nähdä kaikkia, eikä hösätty paikasta toiseen 24/7.

Tuntuu että meidän tytöt on kasvaneet ainakin kilometrin isompien serkkujensa seurassa, ja oppineet vaikka mitä uusia taitoja. Zelda on oppinut kiipeämään tuolille ja trampoliinille, ja sanomaan loppu, ruoka ja ihhahhaa. Mieluisaa tekemistä on riittänyt joka hetkelle, ja mekin ollaan Oton kanssa saatu ladattua akkuja kun Zeldalle on ollut monta innokasta syöttäjää ja hoitajaa, ja Tiaralle leikkikavereita. Etenkin Tiaralle oli iso juttu myös vierailla mummunsa kotona ekaa kertaa niin että muistaa, nyt neiti tietää aina kun mummulle soitellaan, että missä se mummu oikein luuraa, on ehkä helpompi sitten miettiäkin päässä että mitä se tarkoittikaan että mummu on Oulussa.

Jokapäiväisten monen tunnin pihaleikkien lisäksi lapset ovat päässeet näkemään kaikkia sukulaisiaan, mökkeilemään, kastelemaan kukkia ja vierailemaan heppatallilla katsomassa heppoja. Zelda oli järkyttynyt kun iso heppa työnsi pään ulos karsinastaan, mutta kovin kiinnostunesti tarkkaili heppoja kokoajan. Tiara säikähti hepan päristelyä, mutta halusi silti innoissaan käydä katsomassa eri heppoja kun mun serkku esitteli suosikkejaan. Tuleekohan tytöistä heppatyttöjä isona?

Tänään näin päivällä mun rakasta Jarppulia keskustassa, sekä serkkuani Riinaa. Oli ihana hengailla, ja vähän aleshoppailla sekä ostaa serkuille tuliaisia. Lisäksi ihana lukijani täältä Oulusta kävi moikkaamassa, ja hänen kauniista sanoistaan tuli niin hyvä fiilis! Ihanaa että te olette niin aktiivisia ja hengessä mukana meidän elämässä, ei voi muuta kuin kiittää sydämen pohjasta teitä kaikkia, jotka kannustatte ja piristätte meitä päivittäin eri kanavien kautta!

Naurattaa muuten hieman mun ja Jarnon identtiset poseerausasennot ja melko samantyyliset takitkin, molemmat ihan vahinkoja!

Shoppailun jälkeen tein jotain mitä en ole tehnyt yli kahteen vuoteen, vietin äidin kanssa pari tuntia kahdelleen, ja suuntasin äidin kanssa kahdestaan lounaalle. Me oltiin sovittu jo Helsingissä, että viimeisenä Oulu-päivänä mennään kahdestaan kiinalaiseen syömään meidän vakkari Kung Po -kanat ja jutellaan oikein kunnolla. Oli ihanaa viettää äiti-tytär -aikaa, yleensä kun ollaan aina liikenteessä koko porukalla ja päähuomion vievät lapset. Käytiin Torinrannan Beijingissä ja ruoka oli superhyvää, mä söin koko annoksen ja tilattiin vielä lisäriisiä, taisi olla ihan pieni nälkä, kun ne annokset on tosiaan ihan rekkamiestasoa kooltaan.

Lounaan jälkeen oli vuorossa vielä viimeinen  vierailu, käytiin moikkaamassa Oton serkkua ja hänen avovaimoaan, sielläkin sai ahtaa herkkukakkua naamariin. Meillä alkaa kyllä nyt monen viikon herkkulakko kotona, aivan liikaa tullut syötyä herkkuja tämän viikon aikana kun joka kyläpaikassa on aina ollut uudet herkut tarjolla, välillä monta kertaa päivässäkin. Mutta onneksi tämä on vain väliaikaista, kotona laitetaan taas ruokavalio kuntoon ja herkutellaan tuoreilla mansikoilla, pensasmustikoilla ja muilla kesäihanuuksilla.

Lomaa on varjostanut ainoastaan yksi ikävämpi juttu, nimittäin mun viisaudenhammas. Ensin päättelin kipeän posken johtuvan vain aftasta, mutta kun kipu ei ollut vielä viikonkaan jälkeen helpottanut, päätin tarkastella suun tilannetta. Viisaudenhammashan se sieltä puskee takahampaan vierestä kauniisti 90 asteen kulmassa, suoraan kohti poskea. Nyt hieman kaduttaa, että yhden traumaattisen viisaudenhampaan poistoeikkauksen jälkeen en antanut leikata muita pois 18-vuotiaana.

Hammaslääkäriin on melkeinpä pakko suunnata, vaikka kylmä hiki puskee jo pelkästä ajatuksesta otsalle. Elättelen vielä pientä toivoa että hampaan puhkeaminen pysähtyisi, sillä se on jo vuosia ollut läpi ikenestä yhden millinkokoisen kulman verran, mutta melko epätoivoiselta tuntuu tämä toiveiden elättely. Saa nähdä miten tässä vielä käy! En jaksa stressata, kun en asialle juuri nyt voi mitään. Ja pitihän se pieni kiusa olla muuten niin ihanalla lomalla, eihän sitä liian mukavaa saa olla näin suomalaisen ajattelutavan mukaan olla, eikö, haha!

Mä lähden nyt pakkaamaan vielä viimeiset jutut ennen huomista, ja sitten nukkumaan, että jaksetaan sitten aamulla olla pirteinä hakemassa autoa. Luvassa on ainakin arvontaa ja kaikkea muutakin hauskaa, pysykää kuulolla! Ihanaa huomista torstaipäivää kaikille! Blogi aktivoituu kunnolla taas kunhan päästään himatunnelmiin!

Moikat Oulusta! Me tultiin tänne eilen päivällä junalla, ja matka sujui paremmin kuin osasin kuvitella 4h yöunien jälkeen. Kummatkin tytöt olivat oikein nätisti koko matkan ja nukkuivat päiväunetkin, niin jaksoivat hyvin myös loppupäivän aikaisesta herätyksestä huolimatta. Ollaan mun tädin luona koko reissu, ja jo heti eilen Tipalla ja mun 4-vuotiaalla kummipojalla klikkasi, ja he ovat leikkineet yhdessä siitä asti. Zeldakin kulkee tyytyväisenä isompien perässä omiaan höpötellen, ja molemmat nukkuivat yön nätisti. Zeldan rytmit ovat menneet reissuiluissa vähän sekaisin ja raukka on jo iltakuuden aikaan niin väsynyt että on pakko laittaa nukkumaan, onneksi unta riittää silti aamuun asti ja tänäänkin herättiin vasta kahdeksalta.

Juhannus sujui suht rauhallisissa merkeissä grillaillen sukulaisten ja ystävien kanssa. Ihanaa olla taas täällä, ja nähdä rauhassa kaikkia ja viettää aikaa. Aina kun joku tulee Helsinkiin meidän luo, on yleensä joku tapahtuma kuten synttärit tai muu sellainen syy tulla, mikä vie aikaa ihan perus hengailulta. Täällä ei kiireestä ole tietoakaan ja se on ihanaa, Oulussa on niin ihanan rentoa, eikä paikasta toiseen hösäämistä niinkuin Helsingissä. Mulla on ollut niin ikävä tätä!

Tiara on ottanut mun kummipojasta mallia ja rohkaistunut hirveästi ulkona leikkimisessä. Eilenkin neiti kiipesi trampoliinille pomppimaan ja keinumaan ihan itse, vaikka varmasti olisi jännittänyt ja arastellut vielä vähän aikaa sitten, eikä uskaltanut mennä yksin. Ihanaa katsoa miten reippaasti toinen leikkii ja tutkii omatoimisesti, ja nähdä miten Tipa nauttii kun pääsee suoraan ovesta ulos pihalle leikkimään aina kun haluaa. Mäkin innostuin vähän pomppimaan Zeldan kanssa trampalla ja toinen oli ihan innoissaan.

Tänään mennään juhannuslounaalle mun mummolaan isolla porukalla, ja nautitaan mummun loihtimista herkuista. Loppupäivä otetaan rennosti, eikä suunnitella liikaa. Mä päivittelen lomakuulumisia, ja kerron pian lisää laivareissusta. Kommentteihinkin yritän viimein saada vastattua sopivan tilaisuuden tullen. Vaikka sää ei ole paras mahdollinen, aika perinteinen juhannussää ajoittaisine raekuuroineen, on seura ihan loistavaa ja korvaa surkean sään 100-0. Nyt on loma, ja stressi kaikonnut kokonaan, maailman paras fiilis. Tästä loma vasta alkaa, ja uskon että kesästä tulee ihan huippu! Ihanaa juhannuspäivää kaikille, nauttikaa vapaista ja kiireettömyydestä<3

Tänä vuonna on tullut matkusteltua jo nyt enemmän kuin moneen vuoteen, mutta matkustamiseen ei vaan koskaan voi kyllästyä. Köpiksen reissu tammikuussa, ja Frankfurtin reissu huhtikuussa olivat ihan huippuja, mutta nyt on kyllä kiva päästä vaan rentoutumaan ja shoppailemaan perheen kanssa. En malttaisi odottaa enää että päästään matkaan, eikä Tiarakaan. Eipä ole pitkään aikaan Tiaralla sujunut iltapalan syönti niin sutjakkaan kuin tänään, kun sanoin että mitä nopeammin hän menee nukkumaan, sitä nopeammin on huominen ja lähtö reissuun. Raukka kauhoi Angry Birds -jugurttinsa hirmuvauhdilla naamariin ja nukahti sekunnissa hammaspesun ja iltasadun jälkeen.

Zelda-ressukalle nousi viime yönä korkea kuume ja olin jo ihan paniikissa että mitä tästä reissusta tulee, mutta kyse taitaa olla vain hampaan puhkeamisesta, onneksi. Kuume on pysynyt aisoissa särkylääkkeellä, ja muita oireita ei järkyttävän kuolaamisen lisäksi ole ilmaantunut.. Taitaa olla ystävämme poskihammas joka tämän aiheuttaa, Tipalla ainakin ne oli ne joista tuli rajuimmat oireet, muita ei edes huomattu. Toivottavasti kuumetta ei olisi enää huomenna, niin Zeldalla olisi parempi olo!

Mä sain tänään kovasti odottamani Sheinsiden paketin, mistä löytyi aivan ihania vaatteita. Ensimmäisenä kokeiluun pääsivät supersöpöt pitsishortsit, jollaisia ihastelin jo viime kesänä, mutta en saanut aikaiseksi hankittua. Mä oon viime aikoina uskaltanut kokeilla enemmän löysiä alaosiakin, monen vuoden pillifarkkuihastuksen jälkeen, ja mun mielestä just löysät shortsit näyttävät kivan raikkaalta, kun vertaa esimerkiksi kireisiin farkkushortseihin. Ainakin nämä on supermukavat päällä, ja mielestäni saavat jalat näyttämään nätiltä. Taitavat olla mun tän kesän lempparishortsit!

Shortsit Sheinside* / Takki Sheinside* / Neuletakki H&M / Toppi H&M / Laukku Michael Kors / Kengät Zara / Käsikoru Indiska* / *=saatu blogiyhteistyön kautta

Meidän ensimmäinen oikea yhteinen lomapäivä kului niin että aamun Otto oli hoitamassa juoksevia asioita, ja iltapäivän mä olin Nikonin henkilökohtaisessa valokuvauskoulutuksessa, ei siis ihan lomailemaan vielä päästy. Mutta nukuttiin rauhassa, ja kyllä tässä ihan lomafiiliksellä ollaan kuitenkin. Nikon-koulutus oli huippu, ja kouluttaja ihan mahtava. Meillä ajautui kyllä keskustelut senverran sivuraiteille aina välillä että ei mitään rajaa, käytiin mm. hihittelemässä mun alkuaikojen postauksille ja etenkin niille kuville!

Sain kuitenkin hyviä eväitä kuvaamiseen, ja etenkin kuvien jälkikäsittelyyn, ja toivon että ne auttavat tekemään blogin kuvamaailmasta rikkaamman ja mielenkiintoisemman jatkossa, ja tietysti parempilaatuisemman. Yllätyin kuitenkin siitä, miten vähän pielessä mun kuvausmetodit olivat, luulin että olen ihan hakoteillä kaiken suhteen. Lähinnä keskityttiin juuri pohtimaan eri kuvakulmia ja kuvien rajaamista (sitä että kohteen ei tarvitse aina vaan olla pläts keskellä kuvaa, vaan voi miettiä mitä haluaa kuvalla kertoa ja rajata sen mukaan). Kerron lisää kuvaamisesta, kunhan kirjoitan seuraavan Nikonin kampanjapostauksen testaamastani kamerasta. Se pääsee toivottavasti huomenna tositoimiin, ajattelin nimittäin kuvata veden alla, jännää!!

Tulen vielä huomenna päivittämään pikakuulumiset, sekä Lumoavan arvonnan voittajan ennen matkaa, mutta nyt toivotan hyvää yötä kaikille<3