*Neppisautot saatu Plastexilta blogin kautta.

Lastenhuoneessa on vihdoin se matto mitä himoitsin jo syksyllä, H&M:n mustavalkoinen automatto. Nyt huone alkaa näyttää muuten jo siltä kuin pitääkin, mutta yksi iso juttu pitäisi vielä vaihtaa: lastenhuoneen pöytä ja ehkä tuolitkin. Meillä on ollut tuo sama Lack-pöytä nyt siitä asti kun tähän kämppään muutettiin, ja se ei tosiaan kyllä enää toimi. Se on liian pieni, ihan kulunut ja muutenkin hankala. Etenkin kun esikoinen aloittaa ensi vuonna jo eskarin, olisi kiva nyt löytää kerralla sellainen pöytä jossa hän voisi ehkä sitten tulevaisuudessa tehdä myös koulutehtäviä.

Tällä hetkellä kaikki askartelu ja piirtäminen ja muovailuvahaleikit tapahtuu siis keittiössä, koska eihän tuon pikkupöydän ääreen mahdu. Se kelpaa nykyään ainoastaan lasten ravintolaleikkiin. Samalla joudutaan miettimään myös pikkukeittiön paikka uusiksi, koska ehdottomasti nykyistä isompi pöytä on hakusessa. Pikkukeittiöllä kuitenkin leikitään melkeinpä päivittäin, eli vielä ei olla valmiita luopumaan siitä. Tottakai on ihanaa puuhastella yhdessä kaikki keittiössä, mutta jos omassa huoneessa olisi tarpeeksi tilaa ei askarteluita tarvitsisi siivota lounaan tieltä aina.

Hakusessa on siro ja valkoinen pöytä, jonka ääreen mahtuisi ainakin kaksi mukulaa hyvin touhuamaan. Pöydässä ei tarvitse olla säilytystilaa, koska sitä huoneessa on muutenkin. Pöydän pitäisi olla sellainen joka on helppo pitää puhtaana ja kestää elämää. Millaisia lastenhuoneen pöytiä teillä on?

Eteinen taitaa olla sellainen huone jota en kauheasti ole koskaan blogin puolella esitellyt? Ehkä se on silloin tällöin vilahtanut peiliselfiessä tai silloin kolme vuotta sitten kun tänne muutettiin, mutta ei se koskaan sen enempää ole täällä näkynyt.  Nyt kun muutenkin ollaan uudistettu kämppää jonkin verran ja laitettu paikkoja kuosiin on mielestäni ihan hyvä hetki vilkaista eteiseenkin.

Eteisen showstopperina meillä on edelleen tuo Ferm Livingin This Month -liitutaulutarra jonka vuonna 2012 ostin juuri tuohon paikkaan silloin muuton aikoihin. Se on pysynyt ihan loistavasti seinällä nämä kolme vuotta ja ei ole kertaakaan repsottanut edes mistään reunasta, vaikka hiton hankala olikin silloin saada seinään tasaisesti. Se oli kyllä hyvä ostos, jotain olen silloin kolme vuotta sittenkin osannut. Toivottavasti pysyy hyvin niin kauan kuin täällä asutaan!

Eteisessä säilytystilaa ei koskaan ole tarpeeksi, ainakaan meillä, varsinkaan kun kahden peiliovisen kaapin taakse on tungettu yksi leveä henkarikaappi, siivouskaappi ja pyykkikaappi. Not cool! Toki on kiva että pyykkikaappi ja siivouskaappi löytyy, mutta parasta olisi jos edes toinen niistä löytyisi jostain muualta asunnosta, ja yksi kaappi eteisestä olisi vielä vaatteille/kengille.

Me ollaan hankittu lisäsäilytystilaa niinkin yksinkertaisesti kuin ostamalla Ikean Lack TV-taso tuohon eteisen kapeaan käytävään. Hintaa tasolla on maltilliset 7,90€ ja me ostettiin se joskus kesällä vitsillä, ajatuksella että ”otetaan tuo siihen asti että keksitään joku oikea ratkaisu”. Mutta siihen se on jäänyt näköjään. Toimii hyvin säilytystasona, penkkinä, kenkähyllynä. Tuollainen edullinen monitoimihuonekalu. Oli se joulun aikaan meillä myös tv-telineenä makkarissa viikon kun mun äiti oli täällä, niin hän sai katsoa olkkarissa telkkua ja me netflixiä makkarissa. Sitten siirrettiin se takaisin eteiseen. Kyllä me joskus varmaan siihen joku oikeakin ratkaisu keksitään, mutta nyt mennään tällä.

Eteisen puuvillamatto on H&M Homesta, ja sen kaverina on oviaukkosyvennyksessä Ikean kuramatto. Lapsille ihana pilvinaulakko* tarroineen on Tresxicsin, ja Maxplaysta saatu silloin kun saatiin lastenhuoneen juttuja joulukuussa. Sille löytyi hyvä paikka eteisestä, ja tytöt aina muistavat laittaa takit naulakkoon nyt kun niille on ihan ikioma paikka. Aikaisemmin saattoi jäädä vaan vaatteet keskelle lattiaa mutta ei enää.

Säilytyskori* on Plastexin, ja sain sen viime viikolla Lasten PR:ltä kantokassiksi kun vein tavaraa työpaikalle. Kori jäi eteiseen, ja olen todennut sen jo nyt superhyväksi. Lapset pääsevät siihen itse käsiksi ja sieltä heidän on itse helppo napata tumput ja muut kun aletaan pukemaan ulos lähtöä varten.

Meidän pieni eteinen on ihan meidän näköinen, ja kyllä mä siitä tykkään varsinkin nyt kun ei enää tarvitse säilyttää rattaita tuossa ahtaassa pikkutilassa kokoajan!

Mahtavaa maanantaita kaikille <3

Postaus on osa Indiedaysin ja McDonald’sin kampanjaa.

Nyt on sellainen sisustuselementti, joka varmasti jakaa mielipiteitä mutta johon me ollaan Oton kanssa aivan ihastuneita: Big Mac -kuosiset lakanat, jotka saimme McDonald’sin Bic Mac Shopista. Eikä vähiten ihastuneita siksi että Big Mac on suoranainen tribuutti sille mistä meidän kahden tarina on alkanut.

Meidän seurustelun ensimmäisinä kuukausina Otto oli töissä Mäkissä, ja näistä ihan mahtavista hamppareista tulee aina hymy huulille kun mietin mistä ollaan lähdetty ja mihin ollaan tultu. Otolla oli Mäkissä huippu työporukka, ja me käytiin pari kertaa mun raskaushimojen aikaan Oton työpaikka-Mäkissä syömässä silloin vuonna 2011. Tilasin Big Macin ja kyselin paniikissa kassalta, onko juusto tehty pastoröidusta maidosta. Ai että, miten nuoria me silloin oltiin, oi niitä muistoja.

Siis onhan nää lakanat aivan älyttömät, mutta juuri siksi niin hauskat! Ja yllättävää kyllä, mun mielestä myös aika raikkaat vaikka hamppareita niissä onkin. Valkoinen pohja on loisto näinkin räikeälle kuosille. Lakanat ovat 100% puuvillaa ja oikein pehmeät ja mukavat.

McDonald’s on tosiaan avannut uuden Big Mac Shopin josta löytyy klassikkohampparin kuosissa lakanoiden lisäksi päheitä sadetakkeja ja kumppareita, koiran takki, uimahousut, aluskerrastot sekä ihan ehdottomat festarikamppeet: Big Mac makuupussit ja teltta. Siis jos mä olisin lähdössä festareille ensi kesänä, niin mun olisi pakko hommata toi teltta, koska se on juuri sopivan kreisi festariteltaksi! Rohkeimmille kaupasta löytyy jopa Big Mac -tapettia, huh!

Ikonista Big Macia on myyty vuodesta 1968 asti, ja sille on avattu jopa oma museo, joten ei ihme että sille avattiin myös oma kauppa. Klassikkohampurilaista on aikojen alussa yritetty myydä myös nimillä ”Aristocrat” ja ”Blue Ribbon Burger”, mutta vasta kolmas nimi, Big Mac, oli se joka nosti purilaisen suosioon. Se on Mäkkärin suosituin hampurilainen kautta aikojen, ja Big Macin avulla jopa mitataan maiden hintatasoa. Leikkimielinen Big Mac -indeksi on arvostetun The Economist -lehden indeksi, jolla voi mitata eri maiden hintatasoa, koska standardoidun Big Macin hintaan sisältyy sekä työvoiman että raaka-aineiden hinta.

Mun mielestä hampparilakanoissa saa hyvät unet, en tosin ole nähnyt kyllä hampurilaisista unta, mutta kuitenkin! Kurkatkaa ihmeessä näitä hassuja tuotteita Big Mac Shopista, mitkä on teidän lempparit?

Mahtia päivää kaikille <3

Vihdoinkin, vih-doin-kin mä voin sanoa että meidän kodissa on yksi huone joka on valmis! Kolmen vuoden jälkeen meidän kodissa on nyt yksi huone joka on oikeasti ihan valmis, sellainen kuin olen aina halunnut sen olevan. Harmoninen, kodikas ja viihtyisä. Ei liian tyhjä, ei liian täysi. Helppo pitää siistinä, ja nopea siivota. Mukava hengailla ja kiva katsella.

Ollaan laitettu olkkaria tosi pikkuhiljaa, vähän kerrallaan niinkuin koko kotia. Välillä on ollut tosi turhauttavaa kun on tuntunut että koti ei tosiaan koskaan ole valmis, mutta nyt alkaa tuntua siltä että täällä on ihan valmista. Lastenhuone ja meidän makuuhuonekin ovat viittä vaille valmiita, ja voin kertoa että kun viimeisen puolen vuoden sisällä ollaan uusittu koko kodin sisustus, on se pahin muuttokuumekin lähtenyt kokonaan pois. Miksi muuttaa pois kivasta asunnosta, kivalta alueelta, kun loppujen lopuksi kyse oli vain siitä että tätä kotia ei ollut sisustettu meidän tarpeisiin sopivaksi. Nyt on.

Me käytiin eilen vapaapäivänä ostamassa olkkariin se viimeinen puuttunut juttu, sohvapöytä. Oltiin katseltu eri vaihtoehtoja ja mietitty ja pohdittu ja jahkailtu jo pari kuukautta, ja viimeinkin me käveltiin Stockmannille mielessämme kaksi vaihtoehtoa. Hayn Hay Tray ja Ferm Livingin L-kokoinen Wire Basket tammipuisella kannella. Lopulta päädyttiin Wire Basketiin, koska Hay Trayssa on teräviä kulmia ja koska sen päällä ei voi pitää jalkoja (tärkeä kriteeri perheen mieshenkilölle). Hakusessa oli siis rento ja turvallinen pöytä, ja tämä Wire Basket nyt osui siihen määritelmään kaikkein parhaiten.

Stockalla arvottiin ensin mustan ja vaaleanharmaan väliltä, mutta sitten kun mustat olivat L-koossa loppu, me päätettiin vain otta se harmaa ja se oli kyllä ihan nappivalinta, vaikka itse sanonkin. Tammipuinen kansi vaaleanharmaan Wire Basketin päällä tuo kivasti lämpöä meidän vaaleaan sisustukseen, ja se sopii myös meidän tammilaminaattisiin lattioihin kauniisti. Korin sisään saa tietenkin myös jemmattua tavaraa, koska se on kori, ja näiden kuvien ottamisen jälkeen mä lisäsinkin sinne sisälle vielä muutaman torkkupeiton jotka ovat nyt kätsästi jemmassa siellä.

Meidän suurin ongelma olkkarin kanssa on ollut sen tyhjyys, sillä kun kesällä karsittiin kaikkea todella ronskilla kädellä, olkkarikin jäi aika tyhjäksi ja kolkoksi. Samaan aikaan ollaan silti nautittu siitä että tilaa on ollut ja on mahtunut tanssimaan tai levittämään kunnon junaradat ja muut vempeleet. Tuo pöytä ei vie liikaa tilaa ja on kevyt ja liikuteltava, ja olkkarissa mahtuu edelleen tekemään mitä vaan.

Ollaan pikkuhiljaa osteltu pieniä sisustusjuttuja olkkariin myös, ja nyt olkkarin pöydältä löytyy musta H&M Homen tarjotin jonka päällä on pieniä tuikkuja. Telkkaritason päällä on Pentikin kynttilälyhty, ByLassenin harmaa Kubus Bowl sekä Annon ihana harmaa maljakko. Sivupöydälle laitettiin lehtikori, sekä äidin kaapin kätköistä bongaamani Iittalan vanhat kynttilänjalat. Lapsille on myös laitettu ikkunan eteen joululahjaksi ostettu Casa Stockmannin punottu kangaskori josta löytyy heidän lempikirjojaan. Bestå on muutenkin täynnä kirjoja ja pelejä lapsille, mutta lempparit on tosiaan nyt kasattu kätevästi tuohon ja sen sisältöä voi aina vähän vaihdella sen mukaan mitkä milloinkin ovat niitä suosikkeja.

Musta-valko-kulta-vaaleanpunainen tuntuu tällä hetkellä täydelliseltä väritykseltä meille, ja näillä mennään varmasti nyt pitkän aikaa.

Yleensä kirjakorin seurana ovat vielä meidän bOblesit, joilla lapset leikkivät joka päivä, ja ne tuovat vielä kivasti lämpöä ja tunnelmaa olkkariin värikkyytensä ansiosta.

Valaistuksena meillä on Muuton musta Leaf lattiavalaisin, ja itseasiassa tänään illalla asennettiin kattoon vielä valkoinen todella vähäeleinen Ikean halogeenilamppu, jossa on siis vain kolme pientä lamppua jotka voi kohdistaa minne haluaa. Se ei suoranaisesti muuta kauheasti olkkarin tunnelmaa valoisaan aikaan, joten ajattelin ttä voin hyvin tehdä tämän postauksen ilmankin sitä kun olin kerran kuvat jo ehtinyt ottaa.

Mitäs tykkäätte? Onko olkkari kodikkaampi kuin aiemmin? Sopiiko Wire Basket teistä pöydäksi?

En ole esitellyt varsinaisesti yhtään joululahjaa vielä blogin puolella mutta nyt ajattelin vilauttaa muutamaa ihanuutta. Otto ylitti kyllä itsensä jälleen kerran mun joululahjojen kanssa, en edes osannut odottaa ihan kaikkia lahjoja. Jo Instagramissa vilauttamani Rebecca Minkoffin punainen Mini Love oli tietenkin se kirsikka kakun päällä, mutta eniten olen kyllä tähän mennessä nauttinut varmaan uusista Mikki Hiiri fleece-lökäreistäni sekä uudesta Himoshoppaaja -kirjastani. Se on ihan loistava, taattua huumoria johon en koskaan kyllästy, sekä tietysti kutkuttavia juonenkäänteitä.

Toinen lahja joka on ollut ihanasti läsnä jokaisessa aamussa ja yössä, ovat Casa Stockmannin puuvillatrikoiset pussilakanat ja tyynyliinat jotka ostettiin yhdessä Oton kanssa meidän yhteiseksi lahjaksi sänkyyn, jonka myös piti alunperin olla joululahja. Sängyn kanssa kävi niin hassusti, että mentiin ostamaan sitä hyvissä ajoin pari viikkoa sitten että saataisiin se jouluksi kotiin, ja sitten toimituksen saikin jo seuraavalle päivälle. No, ihanaa oli kyllä nukkua hyvin jo ne pari joulua edeltänyttä viikkoa, että ei tosiaankaan haittaa että sen sai niin nopeasti!

Valittiin trikoolakanoista harmaan sävyiset jotka ovat toiselta puolelta tummemmat ja toiselta vähän vaaleammat, nämä ovat ihanan rennot ja kotoisat ja niissä on ihan yhtä hyvä nukkua kuin Marimekon tasaraidoissa ainakin näin vajaan viikon kokemuksella.

Piipahdettiin Oton kanssa myös sunnuntaina Ikeassa nopeasti ostamassa Ludde-lampaantalja makkarin lattiaa lämmittämään samalla kun haettiin tytöille säilytyslaatikoita. Zelda tykkää taljasta ihan hulluna ja menee aina sinne yksin köllöttelemään vähät väliä pitkin päivää, ihana pieni.

Äiti oli ostanut meille ne puuttuneet Design Lettersin I- ja O-mukit joululahjaksi ja olin niin iloinen! Katsottiin niitä itsekin Oton kanssa mutta keskustan Stockalta oli just meidän kirjaimet loppu, onneksi ihana äiti oli löytänyt ne ja päätti yllättää meidät. Lisäksi Otolta sain vielä ulkoisen kovalevyn joka oli mun pelastus, kun sain täpötäynnä olleen koneeni tyhjennettyä ja nyt tämä toimii taas kuin unelma. Ja sukat, ai että, sukat! Enpä muista milloin kaapissa olisi ollut näin monta avaamatonta paria sukkia, paino sanalla sukkapari. Terveisin aina parittomissa sukissa. Mutta nyt on ainakin vähäksi aikaa, ja villasukkia myös jotka tosin olivat jo jalassa ja eteisessä näissä kuvissa.

Mini Love on ihana, täydellinen ja upea. Punainen väri on juuri sitä mitä kaipasin keskellä talven vaihtelevaa harmautta, valkoista ja mustaa. Se on niin ihanan raikas ja ai että, ihan mun lempparilaukku. Ainut vaan että taidan tarvita uuden pienemmän lompakon, hupsista! Mun megalompakko ei nimittäin mahdu tuonne. Mutta se on hyvä, nyt mulla on kaksi syytä ostaa uusi lompakko, nimittäin tuohon vanhaan ei myöskään saa lasten tarrakuvia mitenkään järkevästi, ja ne on pakko saada. Tiedän siis mitä mä metsästän alennusmyynneistä: sopivaa lompakkoa.

Ihanaa keskiviikkopäivää kaikille <3