Päivä kuvina 22.10.2020

23.10.2020

Eilinen sateinen torstai oli niin pimeä päivä, että ehkä ekaa kertaa ikinä en saanut tähän päivä kuvina -postaukseen _yhtään_ kuvaa luonnonvalossa. Tai olisin varmaan saanut jos olisin ottanut ulkona kaatosateessa, mutta pidin kameran mieluummin laukussa ollessani ulkona. Paljon tuli kuitenkin otettua kuvia päivän aikana ja oli ihanaa tallentaa yksi päivä alusta loppuun arkisina räpsyinä.

7.00 Herätys & aamupalaa lapsille. 3v halusi syödä leivän sohvalla ja katsoa samalla aamupiirrettyjä.

7.25 Keitin kahvit itselleni ja Otolle ja tein itselleni kaksi leipää juustolla. Lisäksi söin satsuman.

7.40 Olin juonut kahvin, enkä todellakaan tiedä mitä tein tässä kuvassa.

7.50 Autoin kuopusta pukemisessa ja sanoin heipat lapsille, jotka lähtivät kohti dagista ja koulua.

8.30 Olin siivonnut koko alakerran. Ihanan Iidan matkassa -Iidan piti tulla meille aamiaiselle, mutta auton rikkoutumisen vuoksi hän ei päässytkään. Mutta ihan hyvä, että tuli silti siivottua!

9.00 Meikkasin eteisessä.

9.30 Lähdin kohti keskustaa, sillä sovittiin sinne Iidan kanssa uudet treffit ja mentiin käymään Polhemin pressipäivässä.

10.00 Odottelin sateelta paossa Iidaa Polhemin toimiston ala-aulassa. Pressi oli porrastettu tosi hyvin koko päivälle, eikä tässä ensimmäisessä slotissa ollut kuin pari ihmistä maskit päällä meidän lisäksi. Käytiin pressitilaisuuden jälkeen vielä kahvilla ja istuttiin rauhassa pari tuntia juttelemassa. Ihanaa vaihtaa välillä kollegan kanssa kunnolla ajatuksia! Niin virkistävää.

13.00 Tulin kotiin ja samalla meidän keskimmäinen tuli myös koulusta kotiin ja välipalalle.

14.00 Kokkasin yhtä reseptiä yhteen työjuttuun ja siinä meni n. tunti.

15.00 Otto toi kotiin esikoisen ja kuopuksen, jolla alkoi viikonloppu. Sen kunniaksi hän halusi pelata Simsiä.

16.00 Halittiin sohvalla kuopuksen kanssa, niin parasta!

16.30 Otto teki meille herkullista kasvisruokaa.

16.55 Alettiin syömään, olikin jo hirmuinen nälkä. Ruoka oli tosi hyvää.

17.30 Ruuan ja keittiön siivouksen jälkeen lapset lauloivat Switchillä Let’s Singiä ja mä venyttelin ja tein kummallisia käsiliikkeitä taustalla.

19.30 Lopetettiin laulaminen ja soitettiin mun äidille ja Armakselle videopuhelu.

20.00 Lapset söivät iltapalan ja alettiin iltatoimiin muutenkin.

20.15 Otto ja kuopus odottelivat, että isommatkin ovat syöneet ja höpöttelivät sen aikaa lattiatyynyllä.

22.00 Otto otti viimeisen kuvan, kun oltiin juuri tultu saunasta kahdestaan ja selasin Pinterestistä jouluaskarteluideoita.

Sellainen hauska ja arkinen torstai meillä. Sateesta ja pimeydestä huolimatta päivä oli täynnä lämpöä ja ihania hetkiä! Etenkin jäi mieleen ihana tapaaminen ystävän kanssa, sekä meidän laulelut illalla. Vaikka en itse osaa laulaa ollenkaan, nautin kovasti siitä, kun lauletaan lasten kanssa Switchillä. Sellainen päivä kuvina. Olipa kivaa tehdä tällainen koonti päivästä. Näihin on kiva palata myöhemminkin.

Ihanaa viikonloppua kaikille!


Arkiviikon kuulumiset & me lähdetään Ouluun

15.03.2018

Kun tämä postaus ilmestyy, me istutaan autossa matkalla Ouluun, tai no Otto tietysti ajaa eikä vain istu. Pidän sormet ja varpaat ristissä, että ajomatka sujuu yhtä hienosti kuin ajomatkat viime reissulla, ja selvitään jälleen yhden pysähdyksen taktiikalla. Ainakin lapsille on varattu paljon mukavaa tekemistä, lempparieväitä ja ekstramukavat vaatteet ja viltit.

Vaikka reissusta tulee intensiivinen, tekee pienen pieni hengähdystauko hyvää. Hengähdystauolta Oulun reissut aina tuntuvat, vaikka puuhaa paljon olisikin. Tämä reissu tehdään, koska mun serkku pääsee ripiltä ja pappa täyttää 80 vuotta samana viikonloppuna. Kätevää meidän pitkänmatkalaisten osalta, että saa kaksi kivaa juhlaa yhdellä kertaa. Huomenna mennään yhdessä syntymäpäivän juhlaillalliselle, lauantaina mä autan tätiä leipomaan ja siivoamaan, ja sunnuntaina sitten juhlitaan mun serkkua. Maanantaina jo ajetaan takaisin kotiin ja normiarjen pariin.

Ihanaa päästä näkemään kaikkia rakkaita, saunomaan maailman lemppareimpaan tädin ja hänen miehensä saunaan (on meillä omakin mutta se ei ole yhtä ihana), ja päästä irtautumaan hetkeksi pääkaupungin vilinästä. Lapset ovat innoissaan leikkikavereista ja mummusta ja Armaksesta tietenkin. Vaikka rakastan Helsinkiä yli kaiken, on Oulussa vielä helpompi rentoutua ja viettää sellaisia leppoisia päiviä. Aina pieni maisemanvaihdos tekee hyvää ja piristää, vaikka vain hetken kestäisikin.

Viimeksi kun oltiin Oulussa, meidän rakas kuopus oppi kävelemään, mä en kestä! Niin äkkiä aika menee, siitä ei ole kuin vajaat kolme  kuukautta, mutta miten paljon hän on ehtinyt oppia siinä ajassa! Silloin hän tapaili vasta ensimmäisiä hataria askelia ilman tukea, nykyään hän jo juoksee ja yrittää hyppiä, ja ennen kaikkea kiipeilee aivan joka paikkaan. Toisaalta, hän on edelleen yhtä innokas vastaamaan ”joo” kaikkeen kuin silloinkin, ellei jopa vieläkin innokkaampi. Paljon on toki tullut uusia sanoja kaveriksi ja kyllä hän alkaa olla enemmän taapero kuin vauvavauva, vaikka kovasti häntä vielä haluankin vauvaksi kutsua.

Ihanaa päästä näkemään miten hän suhtautuu maisemanvaihdokseen. Ainakin viimeksi hän lähti käppäilemään mun tädin talossa kuin vanha tekijä, eikä ujostellut yhtään vaikka taukoa näkemisessä oli ollut melkein pari kuukautta. Ehkä hän nytkin muistaa heti missä ollaan ja lähtee juoksemaan ympyrää?

Toivon että ehditään käymään joku päivä luistelemassa, ja pakattiin luistimet mukaan koko perheelle. Helsingissä on ollut tämä viikko niin lämmintä että taitavat luistelujäät olla menneet jo. Mutta kiva jos Oulussa päästään vielä talviurheilemaan ennen kevättä ja pyöräilyä ja kaikkea muuta jännittävää.

Tämä viikko on ollut täynnä töitä, ja ensi viikolla sama tahti jatkuu, joten ihan huippua ottaa tämä pieni breikki tähän väliin. Nyt nautin vain tästä ajomatkasta, siitä että saadaan höpötellä Oton kanssa niitä näitä (niinkun eilisellä Parisuhde Q&A-videolla kerrottiinkin, ja fiilistelen sitä että kohta nähdään kaikki rakkaat!!

Ja HEI maailman suurin kiitos teille kaikille jotka olette ehdottaneet mua ehdolle Inspiration Blog Awardseihin Vuoden Arjen Sankari -kategoriaan! Kiitos kiitos kiitos! Tuntuu upealta, että saan olla parin vuoden tauon jälkeen ehdolla. Ääniä saa käydä nyt antamassa Inspiration Blog Awards sivustolla, ja se tapahtuu ihan vaan yhdellä klikkauksella, eli mitään tietoja ei tarvitse täytellä. Kiitos vielä ihan superisti!