Tänään on ollut aika ihana perjantai. Tavallisen ihana ja rento. Aamulla jo päätin, että tänään teen päivä kuvina -postauksen, mutta unohdin kuvata mun aamiaisen (!!) ja lounaasta on kuvat uusimmassa postauksessa jo. Onneksi lounaan jälkeen pääsin kiinni tähän hommaan, ja sain kuvattua loppupäivän meiningit. Mutta sen pidemmittä puheitta, tällainen päivä mulla on ollut tähän mennessä:

Heräsin: klo 9.00. Otto piti etäpäivää, niinkuin usein perjantaisin pitää, ja heräsi aikaisin lasten kanssa. Mä sain nukkua yhdeksään, ja herätessä oli ihanan virkeä olo, ja ulkonakin jo niin valoisaa kuin harmaassa marraskuussa voi vaan olla.

Söin aamiaiseksi: korvapuustipuuroa, koska viikonloppuhan alkaa tänään, niin vähän voi herkutella.

Tapasin: mun assistentin. Ensi viikosta alkaen mua auttaa osa-aikaisesti assari, joka hoitaa mun juoksevia asioita, niin mä voin keskittyä itse siihen mitä rakastan tehdä, eli teille sisällön tuottamiseen. Tämä on iso askel mun uralla, ja jotain mistä olen haaveillut pitkään.

Kokkasin lounaaksi: vegaanista currya, joka maistui koko porukalle.

Ihastelin: taaperoa, joka jälleen nukahti mun syliin. Hän aina samaan aikaan iltapäivällä yleensä sanoo itse, että väsyttää, ja kiipeää mun syliin. Mä laulan hänelle tuiki tuiki tähtöstä, ja hän nukahtaa siihen varmaan puolessa minuutissa. Sitten vaan siirrän hänet meidän pehmeälle lattiatyynylle nukkumaan. Iltaisin hän on niin isoa ja reipasta, ja menee aina suoraan omaan sänkyyn nukkumaan, ja nukahtaa sinne itse. Mutta päivisin hän on vielä vähän mun vauva ja nukahtaa syliin. Se on ihanaa ja nautin siitä.

Kirjoitin: kolme joulukalenteripostausta lisää. Mun tavoitteena on tehdä 90% kalenterista valmiiksi etukäteen, jotta en kertaakaan joudu tuottamaan siihen kiireessä sisältöä, vaan voin tehdä tästä parhaan blogijoulukalenterini EVER.

Iloitsin: siitä, että onnistuin löytämään vielä yhden kappaleen himoitsemaani takkia meidän taaperolle kunnon metsästyksen jälkeen, kun eilen aamupäivällä missasin dropin tapaamisen vuoksi. Kävin läpi n. 15 eri nettikauppaa, ennen kuin löysin Tapiolan Stockmannilta yhden kappaleen jonka varasin. Käytiin siis eilen illalla hakemassa se. Samalla kun tuntuu hulluudelta nähdä näin kova vaiva yhden vaatteen takia, olen toisaalta iloinen. Juuri tällaisia toivoisin, että kaikki vaatteet meidän kaapeissa on. Ei ehkä yhtä hankalasti löytyviä kuin tämä kyseinen yksilö, mutta niin paljon iloa tuottavia, että niiden eteen on tarvittaessa valmis näkemään vaikka liikaakin vaivaa. Harkittuja ostoksia joita on kaapissa hyvin maltillinen määrä, ja jotka tuottavat hyvää mieltä ja kestävät aikaa.

Pelasin: 5v:n kanssa Arvaa Kukaa hamppariravintolasta joskus saaduilla matkapelikorteilla. Niin hauska peli, ja toimii ihan hyvin tällaisena taskuversionakin.

Keskustelin 5v:n kanssa: siitä, että olkapäille kiipeäminen on vähän kuin olisi Hoplopissa (kuulemma).

Ihmettelin: Miten ihmeessä meidän 7v voi olla niin pitkä jo. Ei hän ole siis mitenkään ikäisiään pidempi, mutta näin vanhemman näkökulmasta tuntuu vaan niin oudolta, että meillä on jo noin iso lapsi.

Naureskelin kaupassa: kun meidän taapero halusi vielä juuri ennen kassajonoa käydä vaihtamassa valitsemansa Ryhmä Hau Kaja-pezin sittenkin Samppaan. Hän juoksi karkkihyllylle, laittoi Kajan takaisin ja sanoi ”Sittenkin minä otan tämän. Samppa!”. Ja Samppa-peziä hän tyytyväisenä söi viikonloppukarkiksi.

Kokkasin illalliseksi: lasten toiveesta punajuuripastaa broileri-tomaattikastikkeella. Se on heidän lemppariruokansa tällä hetkellä, ja aina kun he saavat päättää niin he toivovat sitä.

Katsoin: Lasten ja Oton kanssa illalla vanhan The Grinch -leffan. Pianhan leffateattereihin tulee uusi versio (olikohan jopa tänään?), pitäisi varmaan seuraavaksi mennä katsomaan se! Me vuokrattiin se Google Playsta, siellä on onneksi melkein aina kaikki leffat mitä ei Elisa Viihteen vuokraamosta tai Netflixistä löydy.

Nyt aion: laittaa koneen kiinni heti kun olen jakanut tämän postauksen, kävellä keittiöön ja tehdä meille tapas-lautasen! Juustoja, hilloja, keksejä ja Netflixistä House Of Cardsin uusin tuotantokausi. Kuulostaa aika hyvältä suunnitelmalta!

Ihanaa viikonloppua kaikille <3

Heräsin: Ekan kerran 5.45 kun taapero huuteli sängystään ”Kukku, kukku. Äiti, Äiti. Kukku, Kukku. Äiti, äiti. Titaaaaa” eli syliin, äiti, vettä. Raukka siellä ihan hikisenä, vaikka nukkuu vaippasillaan peiton päällä ja ikkuna auki. Meidän yläkerta on ihan sauna, ja se on ainoa miinus näissä mielettömissä keleissä. Taapero herää kuumuuteen joka aamu. Eilen hän onneksi jatkoi uniaan vielä puoli tuntia juotuaan ison mukillisen vettä kerralla. Noustiin siis ylös klo 6.15.

Söin aamiaiseksi: Kaksi karjalanpiirakkaa ja Plantin meloni-kaura-kurkku-smoothien, joka oli yllättävän hyvää. Mulla on joku kurkkukausi menossa, tykkään kaikista kurkkujuomista (ja syön muutenkin paljon kurkkua).

Liikuin: Kaverini Jennin kanssa käytiin kahden tunnin vaunulenkillä ja leikkipuistossa lasten kanssa. Oli mahtavaa viettää aikaa ja höpötellä, ja asutaan Jennin kanssa sen verran lähekkäin, että lenkkitreffit voi sopia vaikka puolen tunnin varoitusajalla (parasta). Extempore lenkit on ihan best, varsinkin näillä säillä!

Huokaisin ihastuksesta: kun sain viestin, että yksi työjuttu jota on pitkään neuvoteltu, on viimein varmistunut. Tämä on sellainen juttu, jota odotan ihan superisti!

Söin lounaaksi: Uutta taco-subia flatbread-leivällä. Maistoin sitä viime viikolla eka kertaa, ja mainoksen nähdessäni tänään alkoi tekemään uudestaan mieli sitä.

Hymyilytti: Kun kuopus ”heräsi” päiväunilta vaunuista, ja tuli jatkamaan unia äidin syliin…kahdeksi tunniksi. Voin kertoa että oltiin pikkuisen hikisiä tämän jälkeen. Mutta olihan se tuhiseva taapero sylissä nyt maailman ihanin, ja kerkesin siinä samalla puhua muutaman tärkeän puhelun, hän kun ei korvaansa lotkauttanut mun höpöttelyille. Ei siis haitannut että en saanut naputeltua, kun sain hoidettua muita työasioita.

Pakkasin: keskimmäisen kaverille synttärilahjan hopeaan pussukkaan vaaleanpunaisella silkkipaperilla. Keskimmäisellä oli eilen kaverin synttärit Hoplopissa, joista hän oli ihan hurjan innoissaan.

Kielsin: kuopusta seisomasta sohvalla n. miljoona kertaa. Kielsin myös kaatamasta vettä olohuoneen matolle, ja repimästä muistikorttia mun tietokoneesta irti, sekä purkamasta mun lompakon sisältöä (jälleen kerran) pallomereen.

Kehuin: kuopusta, kun hän niin hienosti käveli Aurinkolahden rantabulevardin kokonaan ihan itse, keräsi lelut, puki isosiskon Marcus & Martinus -paidan päälle ja maistoi montaa uutta makua lounaalla ja iltaruualla.

Kiitin: kun Otto jousti niin ihanasti omasta menostaan, että sain hoidettua yhden työtapaamisen josta olin jo kieltäytynyt, mutta jonne olisin oikeasti halunnut mennä. En ollut edes pyytänyt että Otto järjestelisi omia menojaan, vaan kieltäydyin tapaamisesta heti, koska en halunnut että Otto joutuu luopumaan omastaan. Sitten kun tapaaminen tuli sattumalta puheeksi siihen liittyvästä työjutusta juteltaessa, Otto sanoikin, että tietenkin mun pitää mennä sinne, ja hän järjestää kyllä. Tämä on vain yksi niistä miljoonista syistä, miksi joka ikinen päivä olen niin kiitollinen siitä, että tuo mies on mun rinnalla.

Söin illalliseksi: pastaa ja jauhelihakastiketta, jonka kokkasin. Se on meidän go-to nopea illallinen silloin kun on kiire jonnekin heti päiväkodin jälkeen, kuten eilen oli keskimmäisellä sinne kaverin synttäreille.

Tapasin: lukijani, joka osti meidän vanhan Stokken Newborn setin. Kiitos hänelle hyvistä kaupoista ja hyvästä mielestä. Ihanaa kun setti pääsee uuteen hyvään kotiin!

Sovitin: mun kaason mekkoa. OMG häät YLIHUOMENNA! Se oli onneksi vieläkin ihan sopiva, ja tykkään siitä tosi paljon. Nyt pitää vielä miettiä jotkut ihanan simppelit korvikset, niin look on valmis. Mua jännittää niiiin paljon, ja oon niin innoissani!

Illalla: Tein kirjanpitohommia ja katsoin Temppareita Oton kanssa. Me ollaan katsottu ihan tv-tahtiin, ja eilisen jakson jälkeen on enää vissiin tän päivän kaikkein kreisein jakso jäljellä. Sitä odotellessa!

Eilinen oli aika ihanan tavallinen kesäinen keskiviikko, kertakaikkisen hyvä päivä. Toivottavasti teilläkin oli eilen (ja tänään) hyvä päivä! Ihanaa huomenna alkavaa kesäkuuta kaikille <3

Heräsin: klo 6.30 taaperon iloiseen ”kukku” -huuteluun. Hän huutaa ”kukku” kun hän haluaa syliin, ja ihan ekana aamulla hän haluaa syliin. Noustiin ylös, pidettiin ihana rauhallinen aamun tissihetki, ja sitten hän otti puuroa ja minä otin kahvia. Rakastan meidän kahdenkeskisiä halimishetkiä ennen päivän touhuja. Hän on niin touhukas päivisin että ei paljoa ehdi halimaan, mutta aamuisin hän viihtyy kainalossa ja sylissä. Parasta.

Söin aamiaiseksi: Ruisleipää juustolla, viinirypäleitä ja kahvia. Viinirypäleet on meidän taaperon suurinta herkkua, ja niitä pitää saada aina kaupasta. Hän myös roikkuu aina jääkaapin kahvassa ja äännähtelee merkitsevästi, mutta ei vielä osaa sanoa ”viinirypäle”. Kun kaapin oven avaa, hän osoittelee heti innoissaan viinirypäleitä ja sanoo ”tätä, tätä, joo, kiitti!”.

Matkustin autolla: Espooseen ja Isoon Omenaan. Meidän piti ostaa isommille tytöille kuoritakit, kun lämpömittari näytti tänään kymmentä astetta, ja molemmat olivat kasvaneet talven aikana ulos edelliset välikaudet palvelleista takeistaan. Päätettiin ajella Isoon Omenaan, koska vaihtelu virkistää ja välillä on kiva käydä muuallakin kuin siinä lähimmällä ostarilla. Tytöt valitsivat takit ihan itse, tosin olin ensin antanut sopivat vaihtoehdot joissa oli tarpeeksi hyvät ominaisuudet. Toinen valitsi vihreän ja toinen turkoosin takin, jotka on kyllä tosi kivat.

Söin lounaaksi: Burger Kingin mättöä. Yritin ehdottaa Fafa’sia tai Taco Bellia, mutta kaikki muut halusivat pitkästä aikaa Burger Kingiin, joten oli munkin sitten taivuttava. Ei siinä mitään vikaa ollut, hyväähän se hampparikin on välillä.

Puuhattiin yhdessä koko perhe: varaston kevätsiivousta. Meidän on pitänyt jo ihan liian pitkän aikaa siivota meidän lämmin varasto, ja tänään sitten otettiin se asiaksi. Saatiin kuin saatiinkin varasto siivottua, mutta tuli vaan todettua että siellä on vaikka mitä mitä meidän pitäisi myydä! Esikoisen vanha sänky, lasten puinen leikkikeittiö, Tripptrappin Newborn set, hoitopöytä ja hoitoalusta, sitteri, leikkimatto, ja vaikka mitä. Kun vaan saisi aikaiseksi myydä ne eteenpäin, niin saisi varaston melkein tyhjäksi joitain kausijuttuja lukuunottamatta. Lapset löysivät sieltä keskimmäisen vanhan potkumopon ja Brion junaratasetin, ja ne piti ottaa kotiin mukaan. Kuvassa ollaan juuri kävelemässä varastoon, taapero halusi kävellä itse koko matkan ja mua hirvitti että hän kaatuu kun pihatieltä ei vielä ole ehditty siivota hiekoituksia pois. Onneksi ei kaatunut.

Söin päivälliseksi: Parsapiirakkaa. Parsakausi on vihdoinkin alkanut, ja me ollaan syöty jo parsapastaa, parsaa uunissa paahdettuna ja nyt tätä bravuuria, eli maailman parasta parsapiirakkaa. Tämä piirakka maistuu myös meidän lapsille, ja on helppo tehdä. Siksi se onkin yksi meidän kevätlemppareista.

Nauratti: kun tytöt suunnittelivat asujaan tulevalle Marcus & Martinus -keikalle, johon ostettiin liput jo torstaina kun ne tulivat Stockalle ennakkomyyntiin. Voi tulla pitkät pari kuukautta odotella keikkaa, he ovat niin innoissaan, ja niin on äitikin. Asusuunnitelmat ainakin olivat kovin lennokkaat, täytyy toivoa että sää suosii meitä niin he voivat toteuttaa ne.

Siivosin: meidän eteisestä suurimman osan talvikamppeista pois, jätin vaan yhdet haalarit taaperolle ja keskimmäiselle, ja esikoiselle takin ja housut. Tilalle siirsin välikausivaatteet, -kengät ja -asusteet. Eteinen keveni saman tien ihan superisti, ja tuli niin keväinen fiilis. Täällä Helsingissä alkaa oikeasti olla ihan kevät jo!

Iloitsin: siitä että meidän terassilta on vihdoin sulanut ihan kaikki lumet. Kohta päästään laittamaan siihen huonekalut ja paviljonki ja istutuslaatikko ja grilli. Ehkä vappuna jo grillataan, ainakin voi toivoa niin. Iloitsin myös siitä että mun antibioottikuuri loppuu vihdoin tänään, ja nyt toivon kovasti että saisin taas olla monta vuotta ilman, niinkuin ennen tätä.

Huomenna: mennään juhlimaan tyttöjen sokeriserkun 4v-synttäreitä Espooseen, ja päästään varmaan nauttimaan ihanista synttäriherkuista, ja antamaan synttärilahja josta tytöt ovat ihan innoissaan.

Ihanaa iltaa kaikille, toivottavasti teillä on ollut kiva viikonloppu tähän asti <3 

Heräsin: Klo 6.17. Pelättiin eilen että tästä yöstä ei tulisi kovinkaan kokonainen, kun 1v sai rokotuksia ja niistä nousi korkea kuume hetkeä ennen nukkumaanmenoa. Kuume onneksi laski panadolilla, ja vauva nukkui tyytyväisenä koko yön, eikä herännyt kuin 16 minuuttia tavallista aikaisemmin. Hän on nyt jo viikon verran herännyt joka aamu klo 6.33 minuutilleen, ja olen alkanut itse heräämään automaattisesti klo 6.32. Ollaan täsmällisiä tyyppejä nähtävästi. Saa nähdä palataanko huomenna jo tavalliseen rytmiin, ja nukutaan taas 16 minuuttia pidempään?

Söin aamiaiseksi: Maustamatonta jugurttia, granolaa, pensasmustikoita, manteleita, pekaanipähkinöitä, (Lidlin) vihersmoothieta, klementiinin ja kahvia. Näin hiihtolomalla  herkutellaan aamuisin, nam!

Puuhasin lasten kanssa: Leivottiin yhdessä valkosuklaahippukeksejä lasten toiveesta. He halusivat myös tehdä meille omat drinkit, eli appelsiini-porkkanamehua ja mansikka lasin kylkeen. Kekseistä tuli super hyviä, ja leipominen oli helppoa. Keskimmäinen muisti niin hienosti hakea päiväkodista saamansa leipomishatun yläkerrasta, ja oikein antaumuksella muovaili kauniin pyöreitä keksejä pellille.

Söin lounaaksi: Edellispäivän jämiä, eli vietnamilaista maapähkinäkanaa cosmopolitan-salaattikäärössä. Oton kokkauksia, ja ai että oli hyvää vielä tänäänkin.

Liikuin: Pidin esikoiselle tanssitunnin, koska hän halusi oppia tanssimaan samalla tavalla kuin yksi tyttö jonka tanssivideoita ollaan katsottu yhdessä Instagramista. Me tanssittiin yhdessä kokonainen tunti, ja meille tuli HIKI. Hän oli niin reipas opettelija, ja hän päätti, että tästä lähtien pidetään kuulemma joka tiistai Instagram-tanssitunti. Hän harjoitteli vielä tunnin jälkeen itsekseen koko illan aina vähän väliä peilin edessä, ja halusi esittää tanssin isille heti kun hän tuli töistä. Vauva pyöri koko tanssitunnin ajan mukana, ja otti aina kädestä kiinni ja heilutti lantiota. Hän on ihan tanssityyppi.

Yllätyin: Kun esikoinen ei halunnut kuunnella Marcusta ja Martinusta tanssitunnilla, kun kuulemma ”ei jaksa aina samaa artistia”. Hän halusi kuunnella Ed Sheerania ja Marshmalloa.

Nauroin: Kun tajusin että meidän kuopus kutsuu syliä nimellä ”kukku”. Aina kun hän haluaa syliin, hän nostaa kädet ylös ja sanoo ”kukku” ja nyökyttelee. ”Kukku!” ”Haluutko sylkkyyn?” ”JOOOOOOOOOOOOOOOO”. Sylkky ilmeisesti kuulostaa samalta kuin kukku hänen mielestään. Hassu vauva.

Söin illalliseksi: Myös Oton kokkaamaa Tikka Masalaa ja täysjyväriisiä. Se oli herkullista, ja maistui lapsillekin. Talvella on ihanaa syödä ruokia joissa on vahva, mutta pehmeä maku. Otto on ottanut vetovastuuta ruuanlaitosta, että mä saan tehtyä sillä aikaa töitä. Mä rakastan itsekin kokkailla, mutta ihan kivaa että saa välillä tehtyä arkipäivinä esim. juuri ruuanlaiton ajan työhommia, kun Otto kokkaa yhdessä lasten kanssa (ja vauva tyhjentää kaikkia kaappeja ja laatikoita ja metsästää lattialle putoavia herkkupaloja).

Iloitsin: Huomisen työtapaamisesta, ja eräästä toisesta kivasta työprojektista johon pääsin mukaan. Se on jotain ihan uutta ja erilaista, mitä en ennen ole tehnytkään. Tämä vuosi on kyllä ehdottomasti uravuosi, vaikka tuntuukin hassulta sanoa niin samalla kun hoidan kotona meidän 1-vuotiasta. Mutta totta se on. Aikamoista palapeliä välillä, mutta sitäkin antoisampaa. Voi mitä kaikkea tämä vuosi voikaan tuoda vielä tullessaan, kun se on alkanut näin mahtavasti.

Katsoin lasten kanssa YouTubesta: Fail Armyn mokavideon. Me luetaan aina iltasatu joka ilta, paitsi kerran viikossa tai kahdessa he saavat katsoa iltasaduksi viiden tai kymmenen minuutin pituisen Fail Army -videon, yhdessä meidän kanssa. Tämä on alunperin Oton keksintö jo parin vuoden takaa. Lapsista on ihan megahauskaa saada välillä katsoa iltasaduksi höpsöjä mokia, ja ollaan aina kaikki täällä ihan että ”eiiii, apua, älä tee noin!!”.

Ajattelin: Että ihan parasta, että isommat tytöt ovat lomalla tämän viikon. Niin kivaa olla yhdessä heidän kanssaan, höpöttää aamusta iltaan ja touhuilla yhdessä. Meillä on kyllä maailman parhaat kolme tyttöä <3

Heräsin: klo 6.50 vauvan kanssa, hän oli pirteä kuin peipponen vaikka itselleni uni olisi vielä maistunut. Äkkiä sitä kuitenkin piristyi kun nousi vaan tyypin kanssa ylös ja kahvin keittoon. Hänen touhottamista katsellessaan ei voi kuin olla hyvä mieli. Heti kun päästiin alakertaan, hän hihkaisi ”Puuwoo! puuwoooooo!” ja tepasteli nyökytellen osoittelemaan mikron yläpuolella olevaa kaappia, josta hänen puuronsa löytyy.

Söin aamiaiseksi: paahtoleipää sohvalla keskimmäisen kanssa. Hänelle nousi yöllä kuume, ja hän jäi aamulla kotiin meidän kanssa. Tein meille paahtikset juustolla, broilerileikkeellä ja kurkulla, ja murusteltiin yhdessä sohvalla samalla kun katsottiin Pikkukakkosta.

Pesin: kaksi koneellista pyykkiä, ja kuopus ”auttoi” mua laittamaan ne kuivumaan. Hän purkasi uudelleen ja uudelleen puhtaan pyykin korista märkiä vaatteita lattialle, ja takaisin koriin. Mua nauratti, kun hän oli tehnyt tätä samaa varmaan vartin siinä, ja siinä ihan viimeisiä pyykkejä ripustellessani hän avuliaasti otti yhden sukan käteen, ja kurkotteli kohti pyykkitelinettä tärkeän näköisenä. Ei ihan yltänyt ripustamaan, mutta melkein. Ajatus oli tärkein <3

Laitoin Netflixistä päälle: miljoonatta kertaa Frozenin 4-vuotiaalle flunssapotilaalle. Hän osaa sen kokonaisuudessaan ulkoa, mutta se ei taida olla este nauttimiselle elokuvasta, enemmänkin se on plussa, kun hän voi eläytyä vielä paremmin mukaan meininkiin. Tuntuu hassulta että joku jaksaa katsoa samaa elokuvaa uudelleen ja uudelleen ja uudelleen, mutta toistohan se on pienten lasten lempipuuhaa, oli puuha mikä hyvänsä.

Siivosin: vähän liian monta vesilasia pois meidän sängynpäädyn päältä. Otan joka ilta itselleni vesilasin, koska aamuyöllä imettäessä usein tulee jano. Aamulla kun mennään alakertaan, mulla on aina vauva kainalossa ja meidän molempien vaatteet ja puhelin ja kaikkea muuta sälää siinä, enkä saa lasia mahtumaan käteen. Niinpä ne yölliset vesilasit aina jäävät sinne sängynpäädyn päälle, ja Otto tästä mulle ystävällisesti huomauttelee aina kun lasikokoelma alkaa näyttää naurettavan suurelta. Tänään yllätin hänet iloisesti ja keräsin kaikki pois kuopuksen päiväunien aikaan. Sen jälkeen myhäilin tyytyväisenä, kun sängyn pääty näytti yllättävän kivalta, kun se ei ollut kuorrutettu vesilaseilla.

mm. tämän ihanan kuvan tilasin <3 

Tilasin: valokuvia kuopuksen 1v-juhlien koristeluita varten. Toivottavasti ne ehtivät ajoissa perille, niin saan juuri sellaiset koristelut kun olen toivonut. Kuopuksen syntymäpäivää juhlitaan synttäreiden ajankohdan mukaan talvisella Winter ONEderland -teemalla, jonka bongasin aina niin ihanasta ja inspiroivasta Pinterestistä. Teemahan on itsessään tosi trendikäs tällä hetkellä, ja monilla synttäreillä jo varmasti nähtykin, mutta en voinut vastustaa sitä, koska se sopii niin hyvin juuri meidän helmikuiselle talvityypille.

Aion vielä: katsoa Oton kanssa jakson Vikingsiä HBO Nordicilta. Meillä on uusin jakso katsomatta, ja edellinen jakso jäi niin jännään kohtaan että en kyllä kestä. Vikings on mun mielestä loistava sarja, ehdottomasti yksi viime vuosien lemppareista. Sen sijaan Black Mirroriin en pääse sisään mitenkään, vaikka me ollaan katsottu monta eri jaksoa Oton kanssa ja yritetty tosissamme innostua siitä. Jotenkin se ei vaan kolahda, vaikka haluaisin tykätä siitä mielenkiintoisten teemojen ja kaiken hehkutuksen takia. Musta se on vaan liian ennalta-arvattava ja jotenkin kökkö. Mutta onneksi ei ole pakko katsoa, kun maailma on muita huikeita sarjoja pullollaan.

Ihanaa torstai-iltaa kaikille <3