Eilen illalla mun piti jo tulla höpöttelemään niinkuin lupasin, mutta mulle iski niin infernaalinen väsymys että en jaksanut ajatellakaan mitään muuta kuin jäätelöä sohvan nurkassa ja silmien lepuuttamista siinä samalla. Meni vähän jätskiä nenäänkin, hups. Aikainen nukkumaanmeno teki hyvää mutta vieläkin on vähän unihiekkaa silmissä. Eiköhän se väsymys tästä kuitenkin helpota kun tarttuu touhuun ja alkaa leipomaan ja siivoamaan huomisia viidakkobileitä varten.

Käytiin vähän ostoksilla tällä viikolla, ja ostettiin oikeastaan ihan sellaisia perus arkivaatteita synttärijuttuja lukuunottamatta. Tiaralle löytyi hauska ananascollege Zarasta, kuten myös valkoiset tikatut slip-onit. Samalla saatiin kissakengät kiertoon pikkusiskolle, nyt on koko perheellä omannäköisensä släbärit  kevääksi. Tiara on aivan ihastunut myös uusiin kukkapinneihinsä, jotka löytyivät Zeldan synttärihiuspannan kanssa H&M:ltä.

Käytiin eilen illalla Tiaran kanssa vain rivakasti kuvaamassa uudet vaatteet pihalla, ihan noin vähissä kamppeissa ei kyllä oikeasti ole vielä mitään asiaa ulos. Mutta niitä ihanan lämpimiä kesäsäitä odotellessa, ah! Lakattiin Tiaran kynnetkin eilen kun hän kovasti halusi, ja jokaiseen sormeen piti kuulemma olla eriväristä lakkaa. Niinpä me lakattiin molempien sormien kynnet viidellä eri punaisen sävyllä, ja kyllä nousi tytöllä hymy korviin kun näki lopputuloksen.

 Takki Zara / College Zara / Housut H&M / Kengät Zara / Pinnit H&M / Laukku H&M / Koru EYE

Tiaran asun kuvauksen jälkeen herätin Oton päiväunilta iltahämärän jo lähestyessä ja käytiin vielä kuvaamassa mun perjantain asu. Kokeilin eilen uusia saamiani hiustenpidennyksiä melkein vuoden polkkatukkailun jälkeen, ja niistä (sekä siitä aionko jatkossa olla pitkä- vai lyhyttukkainen) on luvassa juttua myöhemmin ensi viikolla!

Takki Sheinside* / College New Yorker* / Farkut Gina Tricot Alex / Kengät Nike / Pipo Asos / Laukku Michael Michael Kors / Toppi Primark / Kello Guess* / Sormus Cailap* / Korvakorut Glitter / *saatu blogin kautta

Mulla oli tarvetta uusille työfarkuille, ja vähän skarpimmalle jakulle töihin, kun koko talven olen kulkenut collegeissa ja paksuissa neuleissa. Meillä ei ole mitään sen tarkempaa pukukoodia töissä, mutta etenkin tapaamisia varten on mukava laittaa vähän siistimpää päälle, ja pastellivaaleanpunainen jakku Gina Tricotista sopii sellaisiin tilanteisiin tosi kivasti. Ginasta löytyi muutakin kivaa, kuten ne työfarkut, sekä pitkän etsinnän jälkeen valkoinen ysärityylinen croptop josta ei meinannut löytyä kokoa millään. Kun olin jo menettänyt toivoni, löysin viimein yhden tokalla visiitilläni samassa kaupassa. Joku oli juuri palauttanut meikkivoidetahraisen XS:n rekkiin ja mä nappasin sen itselleni. Onneksi tahrat lähtivät pesussa!

Vaalea kevyt farkkupaita löytyi H&M:ltä ja tykkään tosi paljon. Mulla on ollut sama farkkupaita vuodesta 2009 käytössä, ja se on edelleenkin suosikki, mutta nyt on ihana kun on vähän ohuempi ja vaaleampi vaihtoehto lämpimämpiin päiviin.

Meillä alkaa nyt kunnon leipomis- ja siivousmaratoni huomista varten, mutta viimeistään huomenaamulla luvassa katsausta #OIKEANAINEN-haasteeseen, ennenkuin pääsen postaamaan meidän viidakkojuhlista! Ihanaa lauantaipäivää kaikille <3

Mitäs tykkäätte uutuuksista? Millaisia vaatteita te tykkäätte pitää töissä?

Tänään yritettiin ottaa vähän 2-vuotiskuvia Zeldasta päivällä, ja muutaman kivan kuvan sainkin otettua. Neidillä oli aika meiningit päällä niin jäi kuvailut vähän lyhyeksi tänään, mutta pitää kokeilla myöhemmin jos saataisiin vaikka ulkona otettua kauniita kuvia kun ilmat vähän lämpenevät. Me ostettiin Zeldalle Zarasta keltainen synttärimekko, joka tosin ei tule neidin päälle sunnuntaina, sillä viidakkobileet vaativat viidakkoasut. Mutta ihana keltainen mekko on täydellinen etenkin kun ilmat lämpenevät, ja sopii Zeldalle mun mielestä tosi hyvin. Ihana oranssi kukkapanta löytyi H&M:ltä.

Zeldan kanssa pitää olla actionia kun ottaa kuvia, muuten hän ei pysy paikoillaan edes sitä hetkeä kun kamera tarkentaa ottaakseen ensimmäistä kuvaa, ja siksi hän saikin esitellä uutta kuormuriaan ja heitteli innoissaan keltaista pikkumyypalloa joka me ostettiin jo Tiaran vauva-aikana. Pikkumyypallo on edelleen molempien lemppari jolla pelataan jalkapalloa ja jota syötellään innoissaan.

Tytöt tuntuvat olevan viidakkoteemasta innoissaan, ja laskevat öitä siihen että on aika juhlia. Musta on ihanaa miten innoissaan Tiara on siskonsa juhlista, ja miten tärkeää hänellekin on että pikkusiskolle tulee kivat synttärit.  Mäkin olen kyllä ihan into piukassa, ja päässä pursuilee kivoja ja helppoja ideoita, jotka ajattelin jakaa teidänkin kanssanne kunhan juhlat ovat ohi, jos joku muukin sattuisi haluamaan järjestää pirskeitä samalla teemalla. Meidän keittiö on tällä hetkellä täynnä banaaneja, koska viidakko. Löysin muuten tosi söpöt asut tytöille eilen Butterick’sista kun oltiin keskustassa työlounaalla, eivätkä tytöt malta odottaa että saavat pukeutua niihin.

Ollaan tehty vähän muitakin synttäriostoksia ja ostosteltu myös Oton kanssa ensi viikon gaalaa varten tänään, joten ainakin uusia päivän asuja ja/tai ostospostausta on pian luvassa! Mä löysin jo itselleni mekon johon olen supertyytyväinen, ja muutenkin gaalalook alkaa jo hahmottua. Tällä kertaa mennään aika rennolla meiningillä, mutta vielä en ole päättänyt ihan kokonaan että kuinka rennolla, saa nähdä mihin tässä vielä päädytään! Mä sain tänään kuulla että ollaan molemmat Oton kanssa omissa kategorioissamme viiden parhaan joukossa tällä hetkellä, joten ihan hirmuisen suuret kiitokset teille kaikille jotka olette käyneet äänestämässä! Äänestysaikaa on vielä muutama päivä jäljellä, joten jos haluatte ja jaksatte niin käykää ihmeessä äänestämässä jos ette vielä ole käyneet. Otto löytyy Vuoden blogitulokas-sarjasta ja minä olen ehdolla Luonnollisen upea -sarjassa. Kiitos vielä hurjasti, meidän molempien puolesta.

Loppuviikosta luvassa siis tietenkin synttärijuttuja, mutta myös pientä katsausta äitienpäivälahjaideoihin, sekä katsausta #oikeanainen -haasteeseen, johon on tullut ihan hurja määrä osallistujia! Kiitos ihan mielettömän paljon kaikille teille osallistumisesta<3 Hyvää yötä ihanat!

Olen mukana Indiedaysin ja Sloggin kampanjassa, jonka inspiraation lähteenä on ihana Kylie Minogue. Me kuvattiin Oton kanssa pääsiäislomalla mun uusia, Kylie -alusvaatteita, ja kieltämättä täytyy sanoa että jännittää ihan superisti laittaa blogiin alusvaatekuvia. Toivon että kuvat on teidän(kin) mielestä hyvällä maulla toteutettu, koska siihen me todella pyrittiin. Onhan täällä aiemminkin ollut bikinikuvia rannalta, ja esimerkiksi beautiful body -haaste jossa olin vähemmissä vaatteissa kuin näissä kuvissa, mutta silti mua vaan jän-nit-tää, hulluna. Luultavasti stressaan ihan turhasta, eikä tämä ole teidän mielestä mikään big deal, alusvaatekuvat kun eivät ole hirveän epätavallisia blogeissa nykyään.

Kylien kanssa yhteistyössä luodut uudet Sloggi Wow! Lace -alusvaatteet sopivat sekä Kylien arjen tähtihetkiin, että mukavaan kotona hengailuun, toisinsanoen On-stage ja Off-stage -lookeihin. Mä en yleensä kauheasti hengaile lavalla, mutta kyllä mullakin on joskus elämässä isompia juhlia ja muita tärkeitä tilaisuuksia, joissa hyvät alusvaatteet on todella tärkeät, sen olen saanut huomata.

Jos alusvaatteet eivät ole mukavat ja tutut, ei juhlissakaan ole hyvä olla ja kokoajan on epävarma olo. Mun mielestä juhlissa alusvaatteiden pitää olla ennenkaikkea huomaamattomat, sellaiset että ei joudu miettimään näkyvätkö ne läpi, tai tuntuvatko ne inhottavalta. Valitsin itselleni uudesta Wow! Lace -mallistosta nuden väriset rintaliivit ja alushousut, jotka ovat nimenomaan huomaamattomat. Ne eivät näy läpi ohuemmistakaan paidoista nuden värinsä ansiosta, ja muotoilu on mahdollisimman mukava. Sekä liivit että housut ovat saumattomat, joten ei tarvitse miettiä mitään epämukavia mini-stringejä tai muita, kun normaalien pikkuhousujen malliset sloggit hoitavat homman kotiin paljon mukavammin, ja ehkä vielä huomaamattomamminkin.

Nuden väriset saumattomat alusvaatteet toimivat kivasti myös  ihan arjessa ja töissä, etenkin näin kesän tullen kun vaatteiden värit vaalenevat ja kankaat ohenevat. Teininä se ei paljoa haitannut jos minimaalisen topin seurana loistivat neonpinkit rintsikat, mutta nyt kun tyylisilmä on ainakin toivottavasti hieman kehittynyt, on se myös arjessa tärkeää että alusvaatteet eivät vilku, eivät olkaimet eivätkä saumat. Tykkään pitää paljon ohuita sifonkipaitoja, ja myös kauluspaitoja, joiden kanssa nude väri toimii hyvin.

Off-stage, eli kotona, mä olen todella mukavuudenhaluinen. Ensimmäinen asia mitä teen kun olen tullut kotiin on että otan rintsikat pois ja vaihdan päälle rennot kotivaatteet. Mukavimmatkin rintsikat on mulle kotona liikaa, kotona en halua tuntea mitään ylimääräistä iholla ja siksi olenkin aina löysissä maailman kuluneimmissa olohousuissa, ja jossain pesussa pehmeäksi hiutuneessa topissa, jaloissa villasukat. Pikkarit sentään pidän jalassa, mutta niidenkin pitää olla mukavat. Kokeilin kampanjan myötä myös uusia Sloggi Invisible Supreme -hipstereitä, jotka myös ovat saumattomia. Ne eivät kiristä tai purista, eivätkä saumat tunnu kun niitä ei ole. Ne sopivat täydellisesti mun kotihengailuun, mutta jos päättäisinkin yhtäkkiä lähteä hienoihin juhliin kesken koti-illan, ei niitä tarvitsisi vaihtaa.

Sloggilla on meneillään ihan huippu kilpailu, jossa voi voittaa matkan mun lempikaupunkiin, Berliiniin, tapaamaan Kylie Mingoueta. Kilpailuun voi osallistua 12.4. asti ja yksi onnekas suomalainen voittaja pääsee tapaamaan Kylietä Berliiniin 23.-24.4.! Kilpailuun pääset TÄSTÄ ja siihen osallistutaan tekemällä kollaasi Polyvoressa ja tägäämällä se hashtagein #mysloggi, #sloggi, ja #kylieminogue. Matka on siis ihan pian, ja kilpailuun vain muutama päivä aikaa osallistua, mutta kollaasin tekeminen Polyvoressa on aika iisiä, itsekin tein teille esimerkkikollaasin, jossa on mun unelmieni arkiasu, uudet alusvaatteeni sekä ihana, kaunis Kylie.

Tarkemmat osallistumisohjeet sekä kuvia Kyliesta ja uusista alusvaatteista löytyy kampanjasivulta, jonne pääset klikkaamalla. Kieltämättä harmittaa aika suuresti etten itse voi kilpailuun osallistua, sillä matka Berliiniin ja vielä Kylien tapaaminen istuisi kyllä tähän huhtikuuhun aika mukavasti, vai mitä olette mieltä?

Millaiset alusvaatteet on teidän mielestä parhaat juhliin? Entäs kotona löhöilyyn? Ja millaisessa asussa te hengaatte kotona? Pliis sanokaa etten ole ainoa joka näyttää ihan peikolta heti kun saa olla rauhassa kotosalla!

Te lukijat olette jo kauan sitten ehdottaneet, että mä antaisin Tiaran valita itselleni asun ja tekisin siitä postauksen. Jostain syystä en ole vielä aiemmin saanut tätä toteutettua vaikka idea on ihan äärettömän hauska. Ylen Puoli Seitsemän -ohjelma laittoi pääsiäisen ajaksi käyntiin #lapsistailaa -haasteen instagramissa ja blogikollegoideni innoittamana mäkin päätin viimein antaa stylistin vallan meidän kolmevuotiaalle. Se ilme hänen kasvoillaan kun kysyin eilen ”haluaisitko sä valita äidille tänään vaatteet?”, se oli jotain sanoin kuvailematonta! Hän innostui silminnähden ja ryntäsi samointein mun vaatekaapille.

Takki New Yorker* / Paita Sheinside* / Farkut Sheinside* / Kengät Zara / Laukku Michael Michael Kors /*saatu blogin kautta.

Oletin että ilmenisi valinnanvaikeuksia, hirveä kaaos tai vähintäänkin joutuisin laittamaan päälle yläasteella ostamani vaaleanpunaisen tyllimekon. Mitä vielä! Ensimmäisenä tyyppi tarrasi kiinni liukuvärjättyyn tekoturkkiin jonka olen saanut New Yorkerilta jo aikaa sitten, mutta en ole uskaltanut käyttämään ennen tätä. 3-vuotias ei turhia jännittele tai mieti onko turkki sopiva asuun vai ei, perusteluna valinnalle ”Se on äiti karvanen ja ihana, ja susta tulee magee mimmi!”

No mitäs tekoturkille löytyi kaveriksi? Ei tyllimekkoja, eikä vaaleanpunaista. Hän päätti haastaa mut laittamaan jalkaani farkut joissa en koskaan ole tuntenut oloani kotoisaksi, koska ne peittävät mun vartalon (omasta mielestäni) parhaan puolen eli jalat. Mom Jeansit. Millähän trendien aallonharjalla meidän Tiara oikein ratsastaa kun hän päätyi kaikista vaihtoehdoista juuri niihin, kysynpä vain. Kun itse yritin saada Mom jeanseja toimimaan asukuvissa viime kesänä, en vain saanut. En osannut olla rennosti, eivätkä ne tuntuneet näyttävän hyvältä minkään yläosan kanssa. Silti olen aina haikaillut niiden perään, koska kaikilla muilla ne näyttävät niin kivalta. Eilen mä en edes yrittänyt, asuhan oli lapseni stailaama herreguud ja mulla turkki päällä! Mutta yllättäen musta ne farkut näyttivätkin kivoilta, kun en yrittänyt.

Farkkujen ja tekoturkin kanssa tyttäreni stailasi minulle pitsisen olkaimettoman croptopin. Se oli kuulemma kaunis, ja ”siinä oli tissiliivit samassa, niin ei tarvinnut  laittaa liikaa vaatteita kerralla päälle”. Ja kuin pisteenä I:n päälle, kysyessäni mitkä kengät laitetaan, toivoen vastaukseksi Niken Air Force oneja, sainkin jalkaani mustat uudet korkkarit. Kieltämättä, näyttävät ne paremmalta mom jeansien kanssa kun tuovat nilkat esiin. ”Nää ihaaaanat uudet korkkarit äiti, nämä sä vielä tarvitset!”

Vaatteiden lisäksi tyttäreni sai myös laittaa hiukseni (sininen glitter-kukka-klipsu jonka hän löysi mun vanhojen barbien tavaroiden joukosta), päättää meikin (kirkkaan pinkit huulet ja rajaukset silmiin), sekä korut (ei koruja, niitä ei kuulemma tarvitse ettei tule liikaa). Laukun sentään sain, Michael Michael Korsin mustan crossbodyn, joka kieltämättä oli omastakin mielestäni hyvä valinta tähän stailiin.

Mun täytyy sanoa että nämä olivat vapautuneimmat asukuvaushetkeni ikinä. Ei paineita asusta, ei yritystä näyttää mahdollisimman tyylikkäältä. Vain tyttäreni valitsema asu, joka yllättävää kyllä, ei ollut edes niin paha, vaikkakin aika yliampuva. Hän keksi yhdistää ne kaksi vaatetta joita mä en itse ole saanut yhdistettyä koskaan minkään kanssa.

Mä taidan kyllä ottaa tämän tavaksi, ja antaa Tiaran stailata mut jatkossakin ainakin kerran kuussa. Ja kunhan tuo kuopus kiinnostuu joskus vaatteista myös, saa hänkin vuoronsa valita äidin vaatteet. Miten on isi-Otto, otatko haasteesta kiinni? Saako Tiara valita sullekin vaatteet? Kenties jotain muuta kuin mitä sulla yleensä on päällä? 😉 Ja osallistukaa ihmeessä kaikki muutkin jotka vain haluatte, parhaat kuvat pääsevät nimittäin mukaan huomisen Puoli Seitsemän -ohjelmaan! Tagatkaa vaan asukuva instassa hashtagilla #lapsistailaa ja olette mukana.

Mitäs pidätte asusta? Hot or not?

Mä olen ylpeä ja iloinen osallistuttuani haasteeseen, ja niin on Tiarakin! Ihanaa maanantaipäivää kaikille <3

Tänään laitoin Otolle viestiä bussista kotimatkalla, että voiko hän tulla ottamaan musta asukuvat ennen kuin tulen kotiin, kun halusin ehdottomasti kuvata mun uudet kengät. Kello oli kuusi, molemmat aivan rättipoikki mutta päätettiin käyttää tilaisuus hyväksi, kun mun äiti oli vielä tämän illan meillä, ja saatiin ottaa asukuvat kahdestaan rauhassa. Asu ei kyllä ollut mikään ihmeellinen, niin perus työpäivän rento asu kuin vaan voi olla, mutta ne kengät. Ja sitten ajattelin, että miksi en esittelisi nimenomaan asua jota en ole aamulla miettinyt sekuntiakaan enempää, kiskaissut vaan jotain kaapista päälle kun mulle tuli jäätävä kiire pressilounaalle innostuttuani vähän liian pitkäksi aikaa tekemään töitä kotoa käsin. Ihan tavallinen asu, asu jollaisessa mulla on mukava olla ja joka on kaikkein eniten minä.

Takki Sheinside* / Neule Lindex / Farkut Gina Tricot / Pipo Asos /Huivi New Yorker* / Laukku Coach / Kuulokkeet Urban Ears / Kengät Nike / *saatu blogin kautta.

Kuvissa näkyy naama, väsynyt naama jonka meikkiä ei ole korjattu kertaakaan aamuyhdeksän jälkeen.  Yleensä meikkaan lähestulkoon aina juuri ennen asukuvien ottoa, tai ainakin korjaan meikin, enkä esittele huulten juonteisiin kerrostuneita huulipunia tai esiin kuoriutuneita slmäpusseja.Tänään valitsin toisin, ensin pakon edessä kuvien ottamista helpottaakseni, lopulta kuitenkin tyytyväisenä valinnastani. Ei se aina ole niin justiinsa.

Kuvissa näkyy väsynyt ja haukotteleva Otto, jota ei varmaan työpäivän jälkeen kiinnostaisi asukuvia hirveästi edes ottaa, mutta joka silti tulee kiltisti ne ottamaan kun pyydän. Otto, joka väsyneenäkin jaksaa nauraa mun pölöille jutuille kesken kuvien, ja joka pyytämättä tekee kaikkensa että saisin kivoja kuvia. Asukuvienottamisprosessi nykyisellään on vuosien harjoittelun tulos, enkä olisi ikinä neljä vuotta sitten kuvitellut että tänä päivänä Otto menee keskellä maaliskuun takatalvea automaattisesti mahalleen maahan makaamaan että saisi hyvän kuvakulman Air Force oneihin.

Mutta niin se vaan meni. Siinä Ottoa ylhäältä 167cm pituudella maanrajaan tuijotellessani mä keksin tämän idean. Osittain arvostuksesta miestäni kohtaan, onhan se nyt ihan hiton hienoa että mun rinnalla astelee tuollainen komistus, joka kaiken muun hyvän lisäksi vielä jaksaa ottaa noita kuvia, tehdä typeriä asioita niiden takia, odottaa että otan kuvan hänen ruoka-annoksestaan ennen kuin hän syö sen, ja menee vaikka sinne maahan makaamaan. Ihan vaan mun takia.

Osittain keksin tämän siksi, että halusin näyttää, miten epäglamouria se asukuvien ottaminen yleesä on, ainakin meillä. Asukuvien ottaminen on kuin mikä tahansa muu arkinen hetki hampaiden pesusta kananmunan keittämiseen. Välillä siinä tulee kylmä, välillä se ei onnistu mitenkään kun hiukset tunkevat suuhun, silmään ja taivaalle tuulen voimasta ja välillä hyvää ilmettä tai asentoa ei vaan löydy millään. Kuvaajalle se on kaikkein vähiten glamouria ja usein mukana ovat vielä lapset, jotka eivät äidin kuvaamisesta niin perusta, ja joiden takia yritetään aina olla mahdollisimman nopeita. Se johtaa usein jälkeenpäin otsa rypyssä kuvakansioiden tutkimiseen, kun niistä ei meinaa löytyä mitään järkevää pikaisen kuvaus-sähläyssession vuoksi.

Silti mä tykkään asukuvauksesta ihan hirveästi, etenkin kesällä kun on kylmyyden verran vähemmän vaikeuttavia tekijöitä. Haluan jatkossakin kehittyä asukuvauksessa ja asujen keksimisessä paremmaksi. Haluan oppia ne taatusti toimivat ilmeet ja asennot, joita käyttäessä tulee vain onnistuneita kuvia. Haluan löytää upeita kuvausympäristöjä ja kokeilla erilaisia tyylejä. Parasta on ehdottomasti käydä jälkeenpäin läpi vaikka koko vuoden asut kerralla ja katsoa miten tyyli on muuttunut ja kehittynyt. Jos ei muuta, niin ainakin voi sitten nauraa kymmenen vuoden päästä yhdessä teini-ikäisten tytärten kanssa sille miten dilleltä äiti on näyttänyt kun he ovat olleet pieniä, ja kuinka he eivät ikinä voisi käyttää pillifarkkuja, air force oneja tai isokokoisia aurinkolaseja. Ja jos he itse jatkavat perinnettä, voidaan sitten lastenlasten kanssa hihitellä heidän äitiensä tyyleille, ja sille kuinka ihan satavarmasti ne samat pillifarkut ja muut ovat jossain vaiheessa eksyneet myös heidän päälleen.

Kiitos Otto, kun jaksat aina kuvailla mua! Ja kiitos teille maailman parhaat lukijat, ilman teitä ei olisi asukuviakaan katseltavaksi myöhemmin!

Niin ja ne kengät. No ne on ihan täydelliset, ihan loistavat jalassa, kauniit ja niin mun! Sopivan kokoisetkin vielä. Mietin ensin uskallanko tilata mun normaalia kokoa, kun Zalandon sivuilla sanottiin että mitoitus on suhteellisen napakka. Riskillä tilasin normaalin kokoni kun isompia ei ollut jäljellä, ja nappiin meni. Ei purista eikä hölsky vaan istuu hyvin. Ehkä lemppareimmat kengät moneen vuoteen.  Ja onnistuin pitämään puhtaana ne ainakin ekan päivän, vaikka joku auto läiskyttikin rapakosta vedet mun päälle kun ajoi ohi niin vauhdilla. Onneksi kastui vain housut, kengille ei mennyt pisaraakaan. Mun ja mun air force onejen suhde on alkanut lupaavasti. 😉

Ihanaa iltaa kaikille<3