Mun äiti tuli meille viime viikolla juuri ennen kuin lähdettiin Lontooseen, ja jäi vielä meidän reissun jälkeen pariksi päiväksi tänne näkemään omia ystäviään. Mekään ei olla oltu lasten kanssa melkein ollenkaan kotona, kun ollaan ravattu niissä kuvauksissa, mutta tänään sitten saatiin viettää yhteinen sunnuntai mun äidin kanssa ennen hänen huomista Ouluun paluutaan. Juhlistettiin samalla vähän äidin synttäreitä (ja Zeldan 2,5-vuotisuutta), kun äiti oli silloin omassa kodissaan kun hänellä oli oikea synttäripäivä. Leivoin meille omenapiirakkaa ihanista kotimaisista syysomenoista, ja äiti osti vielä jätskit siihen kaveriksi. Ai että mitkä herkkuöverit, mutta oli kyllä aika ihanaa!

Omenapiirakassa maailman helpoin ohje, Pirkan piirakkapohja, 9 pientä omppua ja kanelia päälle. Nam!

Eilen oltiin tosiaan Bayerin mainosvideon kuvauksissa joihin meitä pyydettiin. Meillä oli sellainen muovinen lainavauva ja esitettiin onnellista perhettä joille on juuri syntynyt baby numero kolme, ks. kuva Instagramissa. Tytöt silittivät hienosti ”pikkusiskoaan” ja meitä nauratti. Vanhempi neiti jaksoi keskittyä ihan uskomattoman hyvin vaikka kohtausta kuvattiin monen monta kertaa. Kuopuksella alkoi kärsivällisyys loppumaan parin oton jälkeen, mutta onneksi vielä lopuksi hän jaksoi tulla mukaan ja saatiin ilmeisesti ihan nappi kohtaus purkkiin. Meidän osuus ei kestänyt kuin parikymmentä sekuntia mutta olihan siinä aina valmistelua ja odottelua ottojen välissä. Hienosti jaksoivat molemmat ikäänsä nähden, täällä on aika ylpeä äiti. Ja oli kyllä hassua leikkiä että on kolme lasta, tyttöjä ei näyttänyt vaivaavan ainakaan mustasukkaisuus ollenkaan, hahhah.

Ihanaa että ollaan saatu kuitenkin viettää äidin kanssa vähän edes aikaa tämän kiireisen viikon keskellä, kun sitten ei nähdäkään ennen joulua. Ja Armaksen kanssa tietysti myös! Siitä on tullut ihan mun kaveri, nytkin se nukkua nököttää mun kainalossa, puoliksi näppiksen päällä. Että jos jossain on kirjoitusvirhe niin syyttäkää vain koiraherraa, ei oo mun vika.

Zelda tosiaan täytti jo 2,5 vuotta keskiviikkona, ei voi kyllä käsittää! On jo kolme vuotta siitä, kun me vasta jännitettiin että meneekö kaikki hyvin ja odotettiin 12:sta viikon ultraa. Voi miten aika menee nopeasti! Zeldasta on tullut niin iso ja reipas höpöttäjä jolla on selkeä oma tahto ja niin mahtavat jutut. Niin outoa että kuopuskin on jo vuoden vanhempi, mitä esikoinen oli silloin kun kuopus syntyi.

Vaikka olo on vähän haikea, niin kyllä on ollut ihanaakin nauttia siitä ettei kotona ole enää pitkään aikaan ollut vaippaikäisiä vaan arki sujuu helposti ja tyypit osaavat tehdä jo niin monet asiat ihan omatoimisesti. Pienempi tietenkin ottaa isommasta mallia, ja omapäisenä toteuttaa välillä sellaisiakin asioita mihin ei ihan vielä taito riitä. Mutta harjoittelemallahan sitä oppii eikö vain. Tänään hän kiipesi lastenhuoneen kirjahyllyn päälle ”Tuu äiti kahtomaan mittä minä oon!”, ja äidillä meinasi samaan aikaan pettää pokka ja hypätä sydän kurkkuun. Onneksi hylly on sentään seinään kiinnitetty eikä pudotus olisi ollut kovin korkea.

Ensi viikostakin tulee aika touhukas, mutta oikeastaan sitä on tottunut siihen että syksyt ja keväät nyt vaan ovat aikalailla touhukkaita ja se on parasta. Ollaan menossa lasten kanssa teatteriin, ja huomenna mun täti ja serkku tulevat Oulusta meille pariksi yöksi viettämään syyslomaa, joka siellä alkoi juuri. Tytöt ovat siitäkin ihan intona, mun serkku kun on sellainen cool vanhempi tyttö heidän mielestään jota ihaillaan kaikessa. Vähän niinkuin mun täti oli mulle kun mä olin pieni, ja on toki vieläkin, haha!

Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille ja hyvää yötä <3

Kukkuluuruu! Eilen meitä suosi ihana auringonpaiste ja lähdettiinkin iltapäiväksi vähän kauemmaksi puistoon. Matkalla bongattiin graffitein peitetty seinä, joka oli täynnä pikkuruisia etanoita ja pysähdyttiin siihen sekä ottamaan kuvia että laskemaan niitä etanoita. Niitä oli siis kymmeniä, lapset olivat aivan haltioissaan. Lopulta löydettiin vielä aivan megaiso hämähäkki, sellainen parin sentin kokoinen. Siitäkin lapset ja Otto innostuivat, tämä äiti ei niinkään. Mulla on nimittäin kerran murtunut jopa jalka hämähäkin takia, kun mökillä säikähdin niskassani ollutta hämähäkkiä niin että lähdin juoksemaan korkeat ja kapeat portaat alas äidin luo ja tipahdinkin sitten. Tällöin olin siis ala-asteiässä, olisinkohan ollut kahdeksanvuotias. Enää en ehkä säikähdä niitä ihan yhtä paljon, mutta joo, hauska opetustarina kerrottavaksi lapsille ainakin, että ei kannata hätiköidä ja mennä paniikkiin.

Oltiin puistossa koko iltapäivä ja leikittiin lasten kanssa piilosta ja kiipeiltiin. Pyörittiin A-keinussa ja tehtiin vaikka mitä hauskaa. Löydettiin myös oravia ja vaikka mitä. Ihanan rentoa ja kivaa, ja lapsetkin nauttivat. Puiston jälkeen käytiin vielä kaupassa ja tehtiin ruuaksi pitkästä aikaa avokadopastaa. En muistanut enää koko herkun olemassaoloa, mutta Otto sitten kysyi että tehtäisiinkö sitä ja olihan se taas hyvää. Aika ihanaa syödä kaikkea pehmeää ja kermaista (vaikka siinä ei kermaa olekaan, avokadon koostumus vain on sellainen) nyt kun on viileämmät ilmat.

Mun asu: Takki Sheinside* / Sweatshirt Sweet SKBTS* / Farkut Cubus / Kengät Nike / Paita Zara / Laukku Marc by Marc Jacobs

Oton asu: Takki H&M / Ruutupaita Sweet SKBTS* / T-paita H&M / Farkut Topman / Kengät Björn Borg* / Lippis Sweet SKBTS*

Tiaran asu: Pipo Sweet SKBTS* / Takki Villervalla / Paita Gugguu / Farkut Zara / Kengät Zara

Zeldan asu: Pipo Asos / Haalari Mini Rodini / Kengät Zara / *saatu blogin kautta.

Mä olen käyttänyt aikaa Lontoon reittien ja kohteiden miettimiseen ja teidän vinkeistä olen saanut hyvän pohjan meidän suunnitelmille. Alkavalla viikolla kirjoittelen siis vielä Lontoon shoppailuista ja ravintoloista ennenkuin sitten lähdetään. Matkakuume on kova ja ei tässä meinaa pysyä enää housuissaan kun olen niin innoissani. Käytin jopa sanaa intsinä kun puhuin Otolle reissusta, se tarkoittaa että tässä on kyllä todellinen innostus meneillään, apua. Ehkä on noloa näin bloggaajana hehkuttaa tavallista parin päivän kaupunkireissua näin, kun monelle sellaiset ovat ihan arkipäivää ja no big deal, mutta mulle tämä on ainakin iso juttu ja en aio sitä peitellä.

Mennään tänään tyttöjen kanssa moikkaamaan tyttöjen pikkupikkuserkkua ja vietetään rento sunnuntai. Lapset ovat leikkineet pukuleikkiä koko aamun ja koti on vähän sen näköinen. Mutta ehtii sitä siivoilla illallakin, ei jaksa kuumottaa kun tärkeintä on että on hauskaa.

Ihanaa sunnuntaipäivää kaikille <3

Tänään oli tyttöjen kovasti odottamat ystävän synttärijuhlat My Little Pony -teemalla, joka oli siis tämä mystinen MLP mistä eilen puhuin. Aina sitä ei muista kun kirjoittaa, että kaikille ei välttämättä ole Fluttershyt ja Apple Jackit arkipäivää, eikä kaikkien tarvitse muistaa millainen söpöysmerkki on Twilight Sparklella. Juhlissa oli kyllä niin My Little Ponya kaikki että, ja itse päivänsankari oli upea Rainbow Dash. Meidän tytöt valitsivat itse asunsa, toinen halusi olla Fluttershy eli vaaleankelta-vaaleanpunainen poni, ja toinen halusi olla Pinkie Pie eli yllättäen pinkki poni.

Näillä mentiin, ja juhlissa neidit saivat vielä omat söpöysmerkit poskeen ja olivat niin onnellisia niistä. Me nautittiin huikeista herkuista ja ihasteltiin mielettömiä ponikeksejä ja kakkua. Oli kyllä hauskat juhlat. Pääsin pitämään ihanaa minivauvaakin sylissä kun Ollie & Co. -blogin Salla perheineen oli samoissa juhlissa. Mä olin kyllä ihan hukassa että miten sitä pientä vauvaa pidetään sylissä, kun en ole niin pitkään aikaan pitänyt. Tuli siinä vaan semmonen olo että miten ihmeessä mä olen onnistunut kaksi vastasyntynyttä kasvattamaan jo tähän ikään asti kun olin ihan paniikissa että vauva menee suunnilleen rikki jos hengitän. Mutta vauva oli oikein chilli tapaus ja hymyili vaan nätisti, ei säikähtänyt tämmöistä paniikkipirkkoakaan.

Mä laitoin eilen hiustenpidennykset päähän ekaa kertaa puoleen vuoteen, kun tuli vaan sellainen totaalikyllästyminen tähän long bobiin. Kirjoitan tukasta ihan omat juttunsa kun moni siitä kyseli jo somekanavissa, nyt tyydyn vaan toteamaan että en yhtään tiedä mitä teen mun hiusten kanssa, olen niiden kanssa ihan yhtä hukassa kuin vauvojenkin kanssa.

Mutta siis, ihana rentouttava viikonloppu takana kyllä. Tänään mä sain nukkua puoli kymmeneen ja olen ollut kuin uusi ihminen koko päivän, miten ihmeessä mulla riitti edes unta niin pitkään! Huomenna töihin ja päiväkotiin, arki jatkuu taas. Ihanaa sunnuntai-iltaa kaikille ja mukavaa alkavaa viikkoa myös!

Ja vielä rakkaat onnittelut mun äidille jolla on tänään myös synttärit <3 TÄSSÄ postaus mun äidistä, jonka kirjoitin viime vuonna äidin syntymäpäivänä, käykää lukemassa jos ette ole käyneet lukemassa. Mun äiti on maailman vahvin nainen.

Siivosin tänään heti aamusta lastenhuoneen ja kerättiin kaksi isoa säkillistä tavaraa jotka laitetaan eteenpäin, niin ihanaa kun huoneessa on nyt tilaa enemmän! Aamun siivousurakan jälkeen me ajeltiin Helsingin Jäähallillle parkkiin ja suunnattiin Lasten Liikennekaupunkiin tyttöjen kanssa, potkupyörät mukana tietysti. Kovinkaan kauaa ei ehditty liikennekaupungissa pyöriä, ennenkuin sinne tuli ilmeisesti joku synttäriporukka viettämään yksityistilaisuutta.

Se oli vähän harmi, kun ei me nyt tietenkään olisi sinne lähdetty  jos oltaisiin tiedetty etukäteen mutta ei sitä lukenut missään netissä etukäteen vaikka juuri tänään katselin niitä sivuja ennen lähtöä. Varsinkin meidän nuoremmalle neidille tuli tosi paha mieli kun ei ehditty olla siellä kuin tyyliin vartti, ennenkuin piti jo lähteä, matka sinne oli kestänyt kauemmin kuin ehdittiin olla. Mutta lähdettiin sitten vielä Keskuspuistoon pyörimään ja kyllä hänkin siinä piristyi sitten. Pitää mennä joku toinen kerta uudelleen, ja toivoa ettei taas olisi sitten jotain tilaisuutta, koska paikka oli tosi kiva ja lapset olivat aivan intona liikennevaloista ja kaikesta.

Käytiin vielä kaverilla pyörähtämässä ja hakemassa Otolle chili-kasvi jonka kaveri on hänelle kasvattanut. Saapa nähdä saadaanko sitten ensi kesänä chili-satoa, itse en ole onnistunut pitämään meidän parvekekukkia hengissä paria kuukautta kauempaa ikinä mutta ehkä Otto nyt suhtautuu ihan toisenlaisella intohimolla tähän chiliin kuin minä krysanteemeihin ja saadaan ensi kesänä laittaa itsekasvatettua chiliä tortilloihin tai tehdä vaikka ihan omaa srirachaa, haha!

Kotimatkalla haettiin Kolmannen linjan Korphaista thairuuat kotiin mukaan, kun alkoi niin tehdä mieli siitä aiemmin ohi ajaessa. Tytötkin söivät mielellään mietoa kanaa ja riisiä, sekä kevätkäärylettä ja me Oton kanssa syötiin tulista Laap-salaattia. Oli ihanaa syödä valmista ruokaa, mutta kuitenkin kotona, ei olla pitkään aikaan taidettu hakea mitään noutoruokaa. Niin mukavan helppoa! Huomenna mä aion testata myskikurpitsalasagnea, jonka reseptin bongasin Jotain Maukasta -blogista, se kuulosti tosi hyvältä.

Tytöt pitivät vielä ruuan jälkeen pyjamabileitä olkkarissa = raahasivat siis kaikki tyynyt, peitot ja pehmolelut lattialle ja loikoilivat siinä, samalla kun katsottiin eilinen Vain Elämää -jakso yhdessä. Ihanat pienet muruset!

Huomenna meillä on ystävien tytön 4-vuotissynttärit MLP-teemalla ja täällä on pikkuneidit jo ihan into piukassa. Syyskuu on kyllä oikea synttärikuukausi, mun äidilläkin on nimittäin huomenna synttärit, mutta niitä me juhlitaan sitten vähän jälkikäteen kunnolla kunhan tullaan sieltä Lontoosta takaisin.

Ihanaa lauantai-iltaa kaikille <3

Eiliset juhlat olivat ihanat, ja oli niin kiva nähdä tuttuja ja ystäviä. Me innostuttiin tanssimaan tyttöjen kanssa, vaikka ei edes lähdetty mihinkään jatkoille vaan pysyttiin Polhemilla koko ilta. Siinä on kyllä sellainen paikka joka tuntuu kuin menisi rakkaan ystävän luokse, vaikka eilen eka kertaa uudessa osoitteessa kävinkin. Ihmiset sen tunteen tekee, mutta uusi toimistokin kyllä oli ihan mielettömän upeaksi laitettu. Ihana ilta, ja oli huippuhauskaa viettää rauhassa aikaa Emilian ja Topiaksen kanssa näin rennosti. Ollaan aiemmin oltu koko kööri kasassa vaan jossain isommissa gaaloissa, missä ei oikein ehdi rentoutumaan.

Heräsin tänään jo yhdeksän maissa tyttöjen kanssa, ja rakennettiin legoilla. Tiaralla oli tänään ekaa kertaa dagiskaverin synttärit, ja Otto kävi viemässä Tipan sinne, minkä jälkeen lähdettiin Oton ja Zeldan kanssa käymään synttäreiden ajaksi Helsinki Design Weekin Lasten viikonlopussa Suvilahden Kattilahallissa. Pyörittiin siellä ja Zelda pääsi kiipeilemään jättipalikoilla ja ihastelemaan jättimäistä legoukkelia. Ja mä sain kierrettyä Little Marketin ja tein kivan pikku löydön meidän lastenhuoneeseen. Siellä oli kyllä vaikka mitä ihanaa myynnissä, ja ihan hyvään hintaan myöskin. Paljon kivoja suomalaisia merkkejä, kuten Vimma, Mainio ja Metsola. Lapsille oli kivoja työpajoja, arkkitehtuuria ja hahmosuunnittelua ja himmelin tekoa ja vaikka mitä.

Oli jotenkin ihanaa mennä kolmestaan Zeldan ja Oton kanssa, koska fakta on se että esikoisen kanssa tulee normiarjessa enemmän vietettyä aikaa kolmestaan, kun hän ei nuku päikkäreitä ja kuopus taas nukkuu. Zelda oli aivan intona kun pääsi meidän kanssa menemään ja höpötti ihan taukoamatta. Tiaralla taas oli ollut mukavat juhlat, ja hän oli iloinen kun tuotiin Design Week-tapahtumasta hänelle Lego-lehti mukana. Win-Win. Kauppareissun jälkeen syötiin kurpitsa-chorizopastaa ja sitten pidettiin leffailta yhdessä.

Vähän Late Lammasta ja Minion-karkkeja, koska lapsilla on lauantaisin karkkipäivä. Minion-pussi oli just sopiva kolmelle jaettavaksi, tytöt saivat kupillistensa pohjat täyteen ja Otto sai pussista vielä muutaman. Mä söin Cloettan uutta Sprinkle Latte Crunchiatoa ja vitsit se oli hyvää, se vaan puuttui kuvasta koska muistin sen vasta puolivälissä leffaa ja hipsin äkkiä keittiöstä hakemaan etten missannut mitään. Late Lammas oli ihan huippu, ja lapset jaksoivat hyvin katsoa loppuun vaikka oli reilusti yli tunnin kuitenkin.

Huomenna mun pitäisi vähän tehdä jotain synttärivalmisteluita, kun kuitenkin ensi viikolla on jo sekä mun että Tiaran juhlat! Vähän jo jännittää, lähinnä että mitä meidän kakusta tulee. Mutta eiköhän siitä jotain tule.

Mä alan varmaankin katsomaan nyt Oton kanssa leffaa ja syömään vähän iltapalaa. Palaillaan huomenna! Ihanaa lauantai-iltaa kaikille<3