Luukku 17: Joulun Tuttujuttu-show Oton kanssa

17.12.2017

Me ollaan tehty Oton kanssa kerran aiemminkin jo tämä ”Joulun Tuttujuttushow”, eli se että kumpikin vastataan jouluaiheisiin kysymyksiin, sekä omasta puolestamme, että toisen vastausta arvaillen. Siitä on kuitenkin jo aikaa, ja maut on muuttuneet, ja me ollaan myös kasvettu ihmisinä (vai ollaanko sittenkään, höhöö). Osa kysymyksistä on siis samoja kuin aiemmin, ja puolet näistä kymmenestä vaihdoin uusiin kysymyksiin.

Nyt on siis aika tehdä tämä kokonaan uudelleen, ja tämähän on tosiaan tehty niin, että Otto on vastannut noihin ”Oton oikea vastaus & Oton arvaus Iinasta -kohtiin omalla koneellaan, ja minä noihin omiin kohtiini omalla koneellani. Ja lopuksi vain yhdistin sitten vastaukset tähän postaukseen, niin päästiin vertaamaan että kuinkas oikeaan sitä osuttiinkaan.

LEMPI JOULURUOKA:
Iinan arvaus Otosta: Savuporoterriini & Kinkku-sinappileivät, ja mäti
Oton oikea vastaus: Joulukinkku ja savuporoterriini. Ja kyllä, yhdessä.
Oton arvaus Iinasta: Mun täytyy tunnustaa että oon huono aviomies enkä oikein osaa sanoa, ollut senverta vaihtelua. Mutta koska arvata täytyy niin jotain graavilohen ja sienisalaatin välistä.
Iinan oikea vastaus: Hernerokka, graavilohi, mäti, kinkku, sienisalaatti, tuoresalaatit, laatikot. Tykkään kaikesta!

INHOKKI JOULURUOKA:
Iinan arvaus Otosta: Graavilohi, lipeäkala, ehkä sienisalaatti, tai en tiiä kun Otto on viime vuosina alkanut jopa itse kokkaamaan sieniruokia, ehkä tänä vuonna on se joulu kun Otto maistaa sienisalaattia ja tykkää siitä?
Oton oikea vastaus: Riipuu tarkoittaako Iina meidän joulupöytää vai yleisesti. Jos meidän niin rosolli, jos yleisesti niin lipeäkala. En ymmärrä mikä sillä fisulla on hätänä. En edes ole varma kehtaako sitä vakavalla naamalla kalaksi kutsua.
Oton arvaus Iinasta: Mun kaupasta ostettu valmis maksalaatikko.
Iinan oikea vastaus: MAKSALAATIKKO. Ei oo jouluruoka, mut aina sitä on meillä joulupöydässä koska Otto.

MITÄ ODOTTAA ENITEN JUURI TÄSSÄ JOULUSSA 2017:
Iinan arvaus Otosta: Yhdessäoloa isolla porukalla, ja ruokaa, ja lasten innostusta ja kohellusta.
Oton oikea vastaus: Sitä kun mun faija ja sisarukset ja Iinan äiti tulee meille ihmettelemään pienten lasten jouluhössötyksiä.
Oton arvaus Iinasta: Varmaan samaa kuin minä mutta kauniimmin muotoiltuna.
Iinan oikea vastaus: Yhdessäoloa isolla porukalla, ja ruokaa. Ja lasten innostusta ja kohellusta.

JOULULAHJATOIVE JOS SAISI TOIVOA IHAN MITÄ VAAN:
Iinan arvaus Otosta: Mönkijä ja jotkut hullut 1000 euron Legopaketit.
Oton oikea vastaus: Joko sitä jäätävää vajaan tuhannen euron Lego Millennium Falconia, tai sitten tieliikennerekisteröityä mönkijää joka on ollut haaveissa jo kohta toista vuosikymmentä. Katsotaan uudestaan sitten kun keski-iän kriisi lähestyy.
Oton arvaus Iinasta: Mitä se ei toivoisi? Päällimmäisenä tulee mieleen joku kulttiklassikko designlaukku, walk-in vaatekomero ja Porsche, vaikka rouva ei ajokorttia omistakaan.
Iinan oikea vastaus: Joku ihan mieletön reissu New Yorkiin tai Miamiin tai vaikka molempiin, ja just nyt heti eikä vasta kesällä.

REALISTINEN JOULULAHJATOIVE:
Iinan arvaus Otosta: Ei se ääneen oo mitään sanonut mutta veikkaan että toivoo Legoja
Oton oikea vastaus: Lasten myötä oma Lego-innostukseni heräsi horroksesta pari vuotta sitten, ja vaikka onkin hauskaa rakentaa Lego Friendsiä ja Elvesiä, joita tiedän pukin lapsille tuovan, olisi joskus ihan jepa päästä rakentamaan jotain “omaa”.
Oton arvaus Iinasta: Hieman hankalaa olla puolueeton ja arvailla kun tuon paremman puoliskoni toiveet löytyvät silleen näppärästi netistä. Että silleen.
Iinan oikea vastaus: Uudet ihanat alusvaatteet.

PARAS JOULU JONKA ON VIETTÄNYT:
Iinan arvaus Otosta: Varmaan viime joulu täällä uudessa kodissa, meillä oli niin rentoa ja mukavaa ja odotettiin niin kovasti jo Novaa. Kaikki meni nappiin, ja oltiin kaikki terveenä.
Oton oikea vastaus: En osaa oikeasti vastata tähän, jokaisessa joulussa on ollut uutta ja hienoa mikä on tehnyt siitä aina parhaan siihen mennessä, että tuolla logiikalla varmaan viime joulu ja puolentoista viikon päästä tämä joulu.
Oton arvaus Iinasta: Uskoisin että samoilla linjoilla mennään.
Iinan oikea vastaus: Viime joulu. Samoista syistä joita arvailin Otollekin, viime joulu oli niin ihana ja lämmintunnelmainen ja jotenkin meillä oli niin onnesta räjähtävä fiilis kun odotettiin kuopuksen syntymää ja kaikki oli sellaista vaaleanpunaista kuplaa. Toivottavasti tästä joulusta tulee sitäkin ihanampi, tai edes yhtä ihana.

JOULUPERINNE JOTA RAKASTAA:
Iinan arvaus Otosta: Kinkku-sinappi-savuporoterriinileipävuori illalla lasten mentyä nukkumaan. Joulusauna, lasten kanssa uusilla Legoilla rakentelu.
Oton oikea vastaus: Aika fifty-fifty, joko joulusauna, tai sitten sen rauhallinen ja seesteinen hetki kun ruoat on syöty, lahjat avattu, lapset touhuavat uusien lelujen parissa ja itse harkitsee vielä muutamaa kinkkuvoileipää, savuporoterriinillä.
Oton arvaus Iinasta: Se jokavuotinen telkkarista tuleva animaatio siitä lumiukosta josta tulee aina paha mieli.
Iinan oikea vastaus: Joulukuusen koristelu, joulusauna ja jouluruokien kokkailu yhdessä Oton kanssa.

JOULUPERINNE JOKA EI OIKEIN UPPOA:
Iinan arvaus Otosta: Joulupukki, erityisesti viimevuotinen laulava pukki joka laittoi meidät tanssimaan piirissä vessan oven edessä.
Oton oikea vastaus: Joulupukki. En edelleenkään välitä maskoteista, kuten Itiksen Leikkiaseman Riehulista, ja pukit menee aikalailla samaan kategoriaan. Kierrän ne mielelläni kaukaa. Viime vuonna meni tunteisiin kun Iinan tilaama LAULAVA pukki pakotti mukaan piirilauluun. Tottakai menin mukaan reippaasti lasten takia, mutta herranjestas että ahdisti.
Oton arvaus Iinasta: Suomen Turku julistaa joulurauhan Ylen ykkösellä klo. 11:55. On kuulemma tylsä, ja menee pari minuuttia päällekäin sen lumiukon kanssa.
Iinan oikea vastaus: Joulurauhan julistus, ei oo koskaan kuulunut mun suvun jouluun, enkä osaa sitä vieläkään tuijottaa.

HUVITTAVIN JOULUMUISTO:
Iinan arvaus Otosta: Varmaan sillon kun meille tuli eka kertaa joulupukki, ja esikoinen oli aivan haljeta innosta. Silmät lautasen kokoisena hän tuijotti pukkia ihan hiljaa.
Oton oikea vastaus: Oisko ollut se kerta kun edellisessä asunnossa, Tiaran vielä ollessa pienempi, pamahti sekä pukki että muori kylään. Oli aika näkemisen arvoinen tuo meidän esikoinen.
Oton arvaus Iinasta: Jälleen kerran veikkaan samaa, lähinnä siksi että meillä on jouluisin aina mukavaa ja hauskaa, tuosta kun vain sattuu olemaan valokuva niin varmaan siksi jäänyt mieleen.
Iinan oikea vastaus: Mustakin se on kyllä hauskin se kun esikoinen näki eka kertaa pukin. Aina meillä on hauskaa mutta en osaa nimetä mitään muuta yksittäistä huvittavaa muistoa yli muiden.

PARAS JOULUINEN TEKEMINEN ENNEN JOULUAATTOA:
Iinan arvaus Otosta: Glögi, piparit & juustot ja vähän Netflixiä
Oton oikea vastaus: Glögin, valkohomejuuston ja piparien ahmiminen heti marraskuun alusta.
Oton arvaus Iinasta: Kuusen koristelu Itsenäisyyspäivänä.
Iinan oikea vastaus: Joulukuusen koristelu lasten kanssa.

Mua alkoi vähän naurattaa kun nyt luin nämä meidän vastaukset yhdessä, ja Otto totesi että tästähän tuli niin tylsä että ihmisiä haukotuttaa lukea, en kestä. Kai me tunnetaan vaan toisemme niin läpikotaisin jo että ollaan vähän tylsiä. Mutta toivottavasti tästä oli hupia edes joillekin! Ja jos haluatte tsekata meidän vanhat vastaukset, ne lukevat TÄÄLLÄ.

Ihanaa sunnuntaita ja kolmatta adventtia kaikille <3


#MEIDÄNJUTTU

12.10.2017

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Bayerin ja Lifien kanssa, ja se on osa #Maaliinasti -kampanjaa.

Viime kerralla #Maaliinasti -kampanjassa kirjoitin siitä, kun ehkäisy pettää. Postaus herätti ihan mielettömän hedelmällistä (hehheh) keskustelua, ja oli ihan todella mielenkiintoista lukea teidän kokemuksia ja huomata miten erilaisia me ihmiset tässäkin asiassa ollaan. Yhteen asiaan kuitenkin kiinnitin huomiota: kommenttiboksiin ei päätynyt keskustelemaan yksikään mies. Miksi?

Ehkäisyn pitäisi olla aina molempien osapuolten yhteinen asia, mutta kovin usein se jää vain toisen harteille. Ehkäisy ja erilaiset ehkäisyvälineet herättävät naisissa paljon ajatuksia ja tunteita, ja niistä keskustellaan aktiivisesti naisten omissa someryhmissä ihan päivittäin. Ehkäisy koskettaa naisten elämää monella tapaa, vaikuttaahan se muodosta riippuen moniin eri asioihin naisen kropassa ja mielessä. Jostain syystä kuitenkin miehet jäävät kovasti tämän kaiken ulkopuolelle ainakin mediassa, ja sen ei pitäisi olla niin.

Ehkäisy on yhteinen asia, ja koskettaa molempia ihan yhtä lailla. Molempien tulisi myös huolehtia siitä, osallistua sen kustannuksiin ja ennenkaikkea jutella yhdessä siitä, mikä on sopiva vaihtoehto. Kuten edellisessä postauksessani aiheesta kirjoitin, me ei ensimmäisellä kerralla asiasta puhua pukahdettu. Seuraus on tänäkin päivänä kaikkien nähtävillä, ja hän on jo ihana ja reipas kuusivuotias. Sittemmin ollaan juteltu kyllä aiheesta monta monituista kertaa, ja pohdittu yhdessä meille sopivimpia vaihtoehtoja. Me jaetaan avioliitossa ihan kaikki, eikä ehkäisy ole ollut poikkeus.

Meillä on takana yhteistä elämää jo kuusi ja puoli vuotta, joten tuntuu aivan luonnolliselta puhua yhdessä ehkäisystä. Väittäisin kuitenkin että jopa suurempi tarve ehkäisystä yhdessä puhumiseen olisi yhden illan suhteissa. Silloin kun toista ei kunnolla tunne, on vielä ihan ekstratärkeää että ehkäisystä huolehditaan hyvin ja huolellisesti, yhdessä. Aihe ei kuitenkaan välttämättä ole ensimmäisenä puheenaihelistalla Tinder-treffeillä, ja sitten tekemisen tuoksinassa saattaa unohtua kokonaan. Miten ehkäisyn saisi niin luonnolliseksi puheenaiheeksi että siitä voisi puhua luontevasti tuntemattomammankin tyypin kanssa?

Mun mielestä siihen on vain yksi keino: rikkoa tabuja ja puhua aiheesta paljon, useissa eri kanavissa ja useille eri ikäisille, naisille ja miehille. Ehkäisyn pitäisi olla yhtä luonnollinen juttu kuin vaikka päänsärkylääkkeen tai jäykkäkouristusrokotuksen. Kaikilla miehillä ei myöskään tunnu olevan samalla tavalla tietoutta eri ehkäisyvaihtoehdoista ja siitä miten niitä käytetään tai miten ne toimivat, ellei (toivottavasti) ilmiselvää kondomia lasketa. On tärkeää että miehet ymmärtävät kuinka paljon ehkäisy saattaa vaikuttaa naisen (ja sitä kautta molempien parisuhteen osapuolten) elämään.

Suurin osa ehkäisymuodoista on suoraan naisille suunnattu, ja siksi mun mielestä on myös tärkeää että puoliso osallistuu siihen ehkäisystä puhumiseen ja tukee omaa naistaan ehkäisyn käytössä ja mahdollisista sivuvaikutuksista selviytymisessä. Optimaalista on jos ehkäisy on niin huomaamaton, pieni ja luonnollinen osa elämää että siitä ei tarvitse pitkässä suhteessa puhua aktiivisesti, ja se toimii hyvin. Mutta monella näin ei ole. Monet saattavat joutua käymään läpi useampia erilaisia ehkäisymuotoja ennen kuin löytyy omalle kropalle sopiva, ja siinä prosessissa puolison tuki on ihan korvaamatonta.

Eri elämäntilanteissa erilaiset ehkäisymuodot ovat kätevämpiä kuin toiset, ja on tärkeää uskaltaa rohkeasti ottaa puheeksi sopivan ehkäisyn valinta myös silloin kun elämässä tapahtuu muutoksia.

#MEIDÄNJUTTU -kampanjan tarkoituksena on kiinnittää huomiota nimenomaan siihen että ehkäisy on yhteinen asia, ei vain naisten asia. Siksi pyydänkin, että jaat tämän viestin vähintään yhdelle miespuoliselle, oli hän sitten puolisosi tai ystäväsi. Haastan myös miehet ottamaan aktiivisempaa roolia ehkäisykeskusteluun mediassa, ja jakamaan omia ajatuksiaan. Mitä sanottavaa sinun puolisollasi on ehkäisystä? #Maaliinasti -sivustolla on aiheesta tietoa helposti ymmärrettävässä muodossa, ja sieltä kannattaa käydä lukemassa lisää vaihtoehdoista.

Kommentit ovat erittäin tervetulleita! Pidäthän kuitenkin mielessäsi, ettei kommenteissa saa näkyä ehkäisyvalmisteiden nimiä, koska lääkkeiden markkinointi ja terveysviestintä on erittäin tarkkaan laissa säädeltyä. Viranomaisten lisäksi lääkkeiden mainostamista ja terveystiedottamista valvoo myös Lääkemarkkinoinnin valvontakunta. Pysytään siis ihan yleisellä tasolla.

Yhteistyössä Bayer.


Miten nauttia onnellisesta parisuhteesta kolmen lapsen vanhempina

03.07.2017

Olen saanut paljon viestejä ja kysymyksiä siitä, miten me onnistutaan ylläpitämään onnellista parisuhdetta samalla kun eletään touhuisaa arkea kolmen lapsen (joista yksi vauva) kanssa. Mielestäni aihe on tosi mielenkiintoinen, niinpä päätin nyt tarttua siihen. Parisuhde on lasten lisäksi tärkein asia mun elämässä, ja pyrin pitämään siitä hyvää huolta, tapahtui elämässä mitä hyvänsä. Onneksi olen löytänyt itselleni kumppanin joka on samoilla linjoilla, ja jolle mun onnellisuus on yhtä tärkeää kuin hänen onnellisuutensa minulle.

Me ollaan oltu kuusi ja puoli vuotta yhdessä, josta kuusi vuotta ja viisi kuukautta ollaan valmistauduttu vanhemmuuteen tai oltu vanhempia. Siksi ollaan ehkä alusta asti suhtauduttu yhdessäolemiseen ja yhteiseen aikaan eri tavalla kuin monet perinteisemmällä tavalla parisuhteensa aloittavat. Ollaan etsitty ne yhteiset seikkailut arjesta, eikä olla aloitettu suhdetta totuttelemalla toisiimme pienissä määrin viikonloppuisin tai matkustelemalla yhdessä. Me muutettiin melkein heti yhteen ja alettiin elää sitä arkea missä toinen pesee hampaita samalla kun toinen istuu pöntöllä.

Alusta asti meidän onni on rakentuntut siitä arjesta: siitä kun tehdään yhdessä ruokaa, tai jutellaan samalla kun ollaan matkalla kauppaan. Meidän onnea ei ole luotu viikonloppureissulla Lontooseen tai treffeillä Fine Dining -ravintolassa, vaikka niistäkin ollaan suhteen aikana päästy nauttimaan. Ne ovat olleet sitä ekstraa, eivät syy miksi ollaan yhdessä. Toimivan parisuhteen perusedellytys on meillä se että toisen kanssa on kivaa ja toisen kanssa haluaa olla yhdessä, oli kyseessä sitten vessan pesu tai lento Berliiniin.

Meidän parisuhdeaikaa on alusta asti ollut ne illan viimeiset tunnit kun lapset ovat jo menneet nukkumaan, ja niin on tälläkin hetkellä. Viime viikkoina Nova on alkanut nukahtamaan iltaisin aikaisemmin, ja lisääntyneet yhteiset iltatunnit ovat suorastaan luksusta – me voidaan taas istua sohvalla vaikka sylikkäin ja pitää muutaman tunnin sarjamaratoneja ilman keskeytyksiä. Kummatkin tehdään kyllä omiakin juttuja välillä, Otto pelaa kavereiden kanssa ja mä katson omia hömppäsarjoja. Pääosassa iltaisin on kuitenkin se yhteinen aika, sillä me molemmat ollaan enemmän yhdessä olijoita kuin vierekkäin yksin olijoita tai oman ajan fiilistelijöitä.

Meidän suhteen liima on aina ollut, niin yhden, kahden kuin kolmenkin lapsen kanssa, se että kummatkin ajatellaan aina ensimmäisenä yhteistä hyvää ja perheen etua. Ihan sama mistä asiasta on kyse, oma etu ei ole ekana mielessä, vaan se oma puoliso ja lapset. Ja kaikki ne asiat mitkä tehdään vain itseämme varten, punnitaan koko perheen tai puolison kannalta ensin. Se ei tarkoita että me ei voitaisi tehdä koskaan omia asioita, tai että oltaisiin Oton kanssa ihmisenä ihan samanlaisia, tai että meillä olisi vain yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Oikeastaan me ollaan monessakin asiassa tosi erilaisia: mä olen aamuvirkku, Otto iltakukkuja, mä olen spontaani ja Otto suunnitelmallinen. Me jaetaan kuitenkin täysin samat arvot perheessä ja parisuhteessa, ja siksi me toimitaan yhteen.

Mua joskus mietityttää se, miksi nykymaailma on niin minäkeskeinen. Joka paikka tulvii vinkkejä kuinka tehdä itsestään onnellisempi ja kuinka parantaa omaa elämänlaatua ja jopa ”omaa viihtyvyyttä parisuhteessa”. Mulle sellainen lähestymistapa elämään ei toimi. Tulen onnelliseksi kun teen Oton ja lapset onnelliseksi. Ja Otto tulee onnelliseksi kun tekee minut ja lapset onnelliseksi. Lähtökohta parisuhteen tilan parantamiseen ei voi olla mielestäni se, kuinka itse tulisi onnellisemmaksi, vaan se mikä tekisi molemmat osapuolet onnelliseksi. Se ei tietenkään toimi silloin jos vain toinen ajattelee yhteistä hyvää ja toinen vain itseään – tällöin on vaarana että toisen osapuolen toiveet ja tarpeet unohtuvat ja hän ei voi olla onnellinen.

Joskus mekin ollaan väsyneitä tai kiukutellaan toisillemme, ja aina ihan turhasta. Se on mielestäni aivan ymmärrettävää, kuka tahansa väsyy joskus ja helpoin kohde purkaa kiukku ja väsymys on se toinen aikuinen siinä vierellä. Parempi se on puolisolle kiukutella kuin lapsille. Mutta oikeita riitoja meillä ei ole koskaan, koska me keskustellaan. Me puhutaan toisillemme kaikesta, ja aina, meillä ei ole salaisuuksia eikä peiteltyjä tunteita. Jos joku ei toimi, siitä puhutaan, jos joku mietityttää, siitä puhutaan heti eikä huomenna. Me ei mennä harmistuneena nukkumaan tai stressata yksin.

Kolmannen lapsen kanssa sen tiesi hyvin etukäteen että yhteinen parisuhdeaika vähenee aluksi hieman, ja siihen osasi hyvin siis varautua. Me puhuttiin siitäkin paljon etukäteen, ja ihan jo synnäriltä asti ollaan kuitenkin otettu sitä aikaa toisillemme aina kun vain mahdollista. Jutella voi ihan hyvin vaikka vaippaa vaihtaessa, kunhan juttelee. Mulle ei ole niin väliä missä mä olen Oton kanssa, kunhan saan olla hänen kanssaan.

Jos joskus tämä keskusteluyhteys meiltä katoaisi, sitten mä huolestuisin. En kuitenkaan näe mikä voisi sellaiseen johtaa – koska ei ole asiaa mitä ei voitaisi käydä yhdessä läpi tai mitä haluaisin Otolta peitellä. Sama toisin päin. Meillä on ollut samat periaatteet läpi kaikkien vuosien, ja uskon että näitä periaatteita noudattamalla me voidaan juhlia yhdessä 60-vuotiasta avioliittoa ihan niinkuin mun mummu ja pappa pian voivat.

Kuvat on ottanut meidän maailman ihanin esikoinen<3

Ihanaa iltaa kaikille <3


Pariskuntajoulukalenteri

25.11.2016

Okei, okei, mä lupasin että ei enää joulujuttuja ennen joulukalenterin starttia. Mutta jos nyt ihan pikkuisen kuitenkin? Pariskuntajoulukalenteri, otsikon mukaisesti, on mun aikainen joululahja kaikille jotka etsivät hauskaa tapaa huomioida puolisoaan joulun alla ja haluavat samalla virittäytyä joulutunnelmaan ja tehdä vähän hyvääkin. Lapsille on vaikka mitä omanlaisiaan joulukalentereita, miksi aikuisetkin eivät siis saisi pitää vähän joulukivaa ja nauttia tästä ihanasta perinteestä? OTTO, stop tähän, et saa lukea pidemmälle!

Tässä postauksessa siis joulukalenteri, jonka mä olen tehnyt mulle ja Otolle, ja kaikille muillekin pariskunnille jotka siihen haluavat ottaa osaa. Kuvissa stereotyyppisesti akka- ja ukko-muotit kun meillä oli molempia vain yksi, mutta itse joulukalenteri sopii ihan kaikille pariskunnille tai vaikka kämppiksen kanssa toteutettavaksi, olen kuitenkin siinä huomioinut myös pienten lasten vanhempia kiinnittämällä huomiota siihen että lapsiperheen joulukiireissä löytyisi sitä parisuhdeaikaa myös edes pikkuisen joka päivä.

Allaolevat 24 luukkua voit kopioida ja vaikka tulostaa ja leikata, piilottaa pieniin pussukoihin ja sitten avata yhdessä puolisosi/ystäväsi kanssa yhden joka päivä. Mä en ole vielä suorittanut tätä askarteluosuutta, mutta pian suoritan ja sitten on Otollakin ensimmäistä kertaa vuosiin joulukalenteri josta availla luukkuja. Mua ei yhtään haittaa myöskään että itse tiedän sisällön etukäteen, raskausaivojen ansiosta en luultavasti muista puoliakaan ja yllätyn itsekin joka aamu iloisesti. Tässä siis 24 luukkua, olkaa hyvä!

1. Sytyttäkää kynttilät ja nauttikaa lasilliset kuumaa lempiglögiä.

2. Aloittakaa joulusiivous, ja kuunnelkaa samalla lemppari joululaululistaa Spotifysta.

3. Tehkää joululahjaostokset lapsille, kummilapsille tai pikkusisaruksille kahdestaan. Jos ei lapsille löydy hoitajaa, niin lapsiparkkeja löytyy isoimmista kauppakeskuksista ja tavarataloista.

4. Pitäkää paketointi-iltamat kera joulumusiikin ja glögin.

5. Tehkää lumiukko jos sää sallii, tai kirmatkaa pulkkamäkeen koko perhe. Jos sataa vettä ja on pimeää, pelatkaa lautapelejä.

6. Koristelkaa yhdessä joulukuusi.

7. Hierokaa toistenne hartioita illalla.

8. Menkää ostoksille ja valitkaa toisillenne kaupan törkeimmät jouluneuleet.

9. Kutsukaa kaverit kylään tortulle ja glögille tai pitäkää vaikka jouluneulebileet.

10. Ostakaa ja paketoikaa joululahjat yhdessä hyväntekeväisyyskeräykseen.

11. Valmistakaa itse gift in a jar -lahjat ystäville. Ohjeita löytää esim. Pinterestistä tai mun blogin tulevasta joulukalenterista.

12. Selatkaa yhdessä Tastya tai muita ihania ruokasivustoja, ja keksikää joku ihana uusi jouluherkku jota valmistatte.

13. Ostakaa salaa toisillenne joulupyjamat ja käärikää ne pakettiin jouluaattoon asti.

14. Valmistakaa ja koristelkaa yhdessä piparkakkutalo. Tai skipatkaa valmistaminen ja kasatkaa ja koristelkaa kaupan valmis piparkakkutalo.

15. Kirjoittakaa paperiset rakkauskirjeet toisillenne ja piilottakaa ne aattoiltaan asti.

16. Pitäkää joululeffamaraton, kummatkin saavat valita ainakin yhden oman lempparin.

17. Lähtekää ajelulle ja laulakaa joululauluja autossa täysillä ja nuotin vierestä.

18. Paketoikaa toistenne joululahjat, piilossa toisiltanne tietenkin.

19. Tehkää kuumaa vaahtokarkkikaakaota joulumausteilla ja nauttikaa ne toistenne kainalossa pipareiden kera.

20. Käykää viemässä jouluyllätykset ja lahjat ystäville ja kummilapsille.

21. Menkää illalliselle lempiravintolaanne.

22. Katsokaa yhdessä Love, Actually ja ottakaa varaslähtö suklaakonvehteihin.

23. Valmistakaa yhdessä vähintään yksi jouluruoka, tai kaikki, riippuen siitä missä joulua vietätte ja kenen kanssa.

24. Tehkää toisillenne sinappikinkkuvoileipiä tai muuta lemppari-jouluiltapalaanne ja käpertykää sohvalle uusissa jouluyökkäreissänne katsomaan joulun telkkariohjelmia.

Toivottavasti tykkäsitte ideasta! Mun mielestä parisuhteeseen ei voi panostaa liikaa, ja näiden pikku aktiviteettien lomassa tulee vietettyä ihanasti aikaa yhdessä ja samalla hoidettua tarpeellisia ja vähemmän tarpeellisia tehtäviä joulua varten. Mä ajattelin itse tulostaa nämä luukut, leikata ja laittaa ne pieniin söpöihin kirjekuoriin jotka kiinnitän seinälle. Mutta tämänhän voi toteuttaa ihan miten haluaa, ja yhdistellä luukkuihin vaikka pieniä konvehteja tai mitä tahansa itse haluaa tai tietää puolisonsa arvostavan.

Kertokaa ihmeessä jos teitte tämän, musta ois ihan mahtavaa tietää jos tästä on ollut jollekin iloa! :) Ihanaa alkavaa viikonloppua kaikille!