Ihana talvipäivä Kaivopuistossa

23.01.2017

Suunnattiin eilen aamupäivällä nauttimaan ihanasta lämpimästä ja aurinkoisesta talvipäivästä Kaivopuistoon. Tehtiin pieni lenkki siinä rannassa ja lapset leikkivät lumessa, käytiin ihmettelemässä joutsenia jotka tulivat katsomaan onko meillä leipää – ja lopuksi istahdettiin Cafe Ursulaan pullalle ja kaakaolle. Vaikka aina vähät väliä pintaan puskee se turhautunut ja malttamaton fiilis niin helpompaa tämä on meille kaikille kun vaan yrittää rentoutua ja tekee kivoja asioita ja nauttii vielä tästä ajasta. Ei se synnytys käynnisty ainakaan stressaamalla, päin vastoin.

Lapset olivat aivan innoissaan kun aurinko paistoi ja ilmassa oli ehkä jopa sellaista kevään tuntua, vaikka tokihan talvi saattaa iskeä voimalla päälle vielä monta kertaa ennen kuin oikea kevät alkaa. Lämpöä oli kolme astetta ja meitä ei palellut ollenkaan istuskella siinä Cafe Ursulan terassilla kaakaoiden ja munkkien kanssa. Oli mahtavan lämmintä ja istuttiin siinä hyvä tovi. Kaivopuisto on ehdottomasti yksi Helsingin ihanimpia paikkoja oli sitten kesä tai talvi. Tytöt olivat tohkeissaan kun saivat kaakaot oikein kermavaahdolla, ja hihittelivät toistensa kaakaoviiksille. Siinä hetkessä tiivistyi sellainen ihana perheonni, se oli vaan jotenkin niin parasta. Miten onnekas olenkaan kun saan nauttia tuollaisista iloa kuplivista hetkistä juuri näiden tyyppien kanssa!

Otto on tsempannut mua ihan hulluna, vaikka toki meitä molempia jännittää tulevat päivät. Se käy välillä turhauttamaan kun säännöllisiä supistuksia tulee tuntikausia putkeen kahden minuutin välein ja 90sek kestoltaan, ja silti mitään ei tapahdu. Kokoajan ollaan valmiudessa. Onneksi tämä on tuttua jo Tiaran ja Zeldan raskausajoilta, ja kun ”alkujärkytyksestä” on selvitty niin tässä sitä taas yritetään jatkaa arkea ihan niinkuin niillä kahdella aiemmallakin kerralla. Kai se joku vaisto sen sitten jälleen kertoo kun on aika toimia. Ainakin toistaiseksi vaisto on ollut oikeassa ja ollaan vältytty lähtemästä väärän hälytyksen takia sairaalaan. Vaikka eihän siinäkään tietysti mitään pahaa olisi, se vaan saattaisi turhauttaa entisestään.

Mä uskon että saan parhaimman synnytyskokemuksen kun olen onnellinen, rentoutunut ja hyvinvoiva ja siksi aion täyttää kaikki jäljellä olevat hetket vaan kivoilla asioilla, lasten kanssa hengailulla, ulkoilulla, levolla, leffoilla, halauksilla ja rakkaudella, lempiruuilla ja ilolla. Uskon että ne toimivat paremmin kuin se että väsyttäisin itseni vaikka ramppaamalla portaita. Ja kotikin on jo suursiivottu siinä turhautumisvimmassa pariinkin kertaan että ei täällä oikeasti mitään sen suurempia velvollisuuksiakaan ole hoidettavana.

Kun mä kirjoitan tätä sohvalla pötkötellen, mua supistaa jälleen tiheään tahtiin. Vauva tuntuu jakselevan jatkuvia supistuksia onneksi hyvin, ainakin hän liikkuu ihan pirteänä jatkuvasti. Maha on laskeutunut aivan alas ja näyttää ihan hassulta pallolta. Fiilis on hyvä ja vaikka mieli on odottava niin kuitenkin positiivisella tavalla. Maanantai on uusi alku uudelle viikolle, tämä voi hyvinkin olla juuri se viikko joka kolmatta kertaa mullistaa meidän elämän.

Ihanaa maanantaita ja uutta viikkoa kaikille<3


26 Responses to “Ihana talvipäivä Kaivopuistossa”

  1. Neljän äiti sanoo:

    Jaksamista viimeisiin jännityksen täytteisiin päiviin 🙂 odotin kesällä 4.ttä joka syntyi sitten varmasti kesäkuun kuumimpana päivänä rv 41+1.Aamusta asti oli niin hankala olo että sen vaan tiesi 😉 Hän tosin syntyi vasta ennen puoltayötä 🙂 Kerro sitten meille kanssajännittäjille koska h-hetki käsillä <3 Tsemppiä ja hyvää synnytystä <3

    • Iina Hyttinen sanoo:

      Kiitos hurjasti tsempistä <3 Meilläkin on tytöt syntyneet vasta yöllä, toisesta tiesin jo aamupäivällä ja toisesta vasta salkkareiden aikaan illalla vaikka hän syntyi saman vuorokauden puolella 😀 Toivottavasti tiedän tälläkin kertaa kuitenkin ajoissa 😀

  2. Erika sanoo:

    Kuulostaa ihanalta oleilulta ja myös tosi seesteiseltä, vaikka välillä aivan varmana turhauttaa tai tulee olo, ettei jaksaisi enää odottaa. Tuli kuitenkin itelle lukiessa ihan hymy huulille, kun koko perhe odottaa niin jännityksellä uutta tulokasta. Käyn tarkistamassa itsekin tilanteenne joka päivä täältä blogista! Tsemppiä loppuajalle ja oikein paljon iloa ja onnea siihen! Toivottaan, että pian tapahtuu!

    • Iina Hyttinen sanoo:

      Kiitos hurjasti <3 Kyllähän se välillä turhauttaa vaan ei se auta 😀 Toivotaan että pian alkaa tapahtua, vaikka mikäs tässä ollessa, asiat on kuitenkin hyvin jos pienin murhe on että ei malta odottaa että tapaa uuden minityypin<3 😀

  3. Mari sanoo:

    Ihania viimeisiä odotushetkiä!

    Mä oon ihan kateellinen kun pääset pian synnyttämään mulla on kaksi synnytystä takana ja viimeinen oli niin ihana ja se vauvahattara synnytyksen jälkeen on niin ihanaa

    • Iina Hyttinen sanoo:

      Kiitos hurjasti <3 🙂 Ja siis mä oon ennen tätä raskautta vaan oottanu hulluna että pääsisin synnyttämään ja kyllä mä nytkin sitä odotan vaikka vähän jännittää 😀 Kaks edellistä ollut kans niin ihania kokemuksia ja se vauvahattara, ai että, toivotaan että näin on tälläkin kertaa 😀

  4. TarjaL sanoo:

    Voi, kuinka jännää!!!
    Kyllä, nautit kaikesta ihanasta vain nyt..Luet kirjoja ja olet lasten kanssa, koitat heittää sen synnytykseen lähtemisen mielestä pois.. nimen omaan, kyllä se vaisto sen sitten kertoo.
    Hirveästi voimia ja jaksamista, se odottaminen on pitkäääää aikaaaa, tiedän.
    Mutta kyllä se vauva sieltä tulee.
    Onko tytöt syntyneet yöllä vai mihin aikaan vuorokaudesta?

    Aurinkoa ja tsemppiä päiviinne!

    • Iina Hyttinen sanoo:

      Kiitos paljon ihanasta kommentista <3 🙂 Pitää tosiaan olla ajattelematta koko asiaa ja vaan tehdä kivoja juttuja vaikka välillä pitkältä odotus tuntuukin! 😀 toinen syntyi 23.23 ja toinen 03.27 😀 eli yötyyppejä molemmat, jotenkin en osaa edes ajatella että vauva voisi syntyä päivällä vaikka ihan yhtä todennäköistähän sekin on 😀 Ihanaa viikkoa sinne!

  5. Emmi sanoo:

    Voin niin samaistua sun fiiliksiin! Synnytin esikoisen reilu kuukausi sitten ja aloin odottaa synnytystä 38viikolla ja ootin ja ootin ja tein kaikkea mahollista kunnes rv 41+6 käynnistettiin 😀

  6. AnnaMaria sanoo:

    Niin on tuoreessa muistissa itsellänikin tuo turhautuminen… Itse kävin tästä kuopuksesta neljä(!!) kertaa loppuraskaudessa käyrillä (koska syöksysynnytysriski, mutta onneksi 10min matka sairaalaan), kerran ottivat yöksikin sisään ja kerran menin, koska liikkeitä ei ollut tuntunut kunnolla 1,5 vuorokauteen. No, liikkumattomuuden takia käydyn käynnin jälkeen (jossa kaikki oli ok), menikin sitten 8h kun synnytys vauhdilla käynnistyi. Oli vaavi vaan keräillyt voimiaan syntymistä varten, sillä onhan se aika maratooni niin äidille kuin vauvallekin 🙂

    Ihan tositosi paljon tsemppiä, voimia ja hyviä unenlahjoja ennen viimeistä koitosta <3 En kestä, pian teilläkin on oma nyytti siellä <3 <3

    • Iina Hyttinen sanoo:

      Voi hurja, sä oot joutunut ramppaamaan sitten hulluna! Toivottavasti mä selviän vähemmällä. Kaks kertaa oon jo meinnanut lähteä mutta sitten kuitenkin päättänyt odottaa 😀 Meillä on matkaa semmonen 30-40min autolla, toki yöllä vähän nopeammin, ja just edellisetkin synnytykset nopeita niin siksi jännittää. 😀 Mäki oon kuullut että jotkut vauvat himmailee pari päivää ennen synnytystä kun ne kerää voimia, se on ihan totta että se on rankka kokemus molemmille. Kiitos ihanasta kommentista ja paljon onnea kuopuksesta <3

  7. Pihvi sanoo:

    En näin synnyttämättömänä ihan ymmärrä miksi niin kovasti haluat vauvan syntyvän etuajassa? Eikö sillä tosiaan ole vauvan kannalta mitään kehityksellistä merkitystä syntyykö viikolla 36 (jolloin kirjoitit että saisi syntyä jo) vai vasta viikolla 40? Neljä viikkoa on kuitenkin 10% koko raskausajasta eli aika pitkä aika!
    Joku toinen kyseli samaa vk 36 postauksessa mutta et ollut vastannut ja jäi mietityttämään 🙂
    Ja älä ota tätä mitenkään ilkeilynä, ihan oikeasti vain kiinnostaa, itselläni kun ei ole kokemusta!

    • Iina Hyttinen sanoo:

      Ei, sillä ei ole enää niin suurta merkitystä. Raskaudet on eri mittaisia, 40 viikkoa on se keskiarvo mutta jokaisen äidin kroppa ja jokainen vauva on yksilöllinen tapaus. Meillä tytöt ovat syntyneet juuri näihin aikoihin, ja sen lisäksi mulla on tasan samat oireet mitä on ollut myös tytöistä juuri ennen synnytystä, ja siksi kovasti odotan että myös kolmannella kerralla näin tapahtuisi. Voin toki olla väärässäkin, mutta myös lääkärit ovat veikanneet että vauva syntyy pian. En mä sitä ilkeilynä ota, mutta musta tuntuu hassulta että jos kommentteja kuitenkin luet noin tarkkaan niin miten sulta on mennyt ohi ne kaikki kohdat postauksista joissa kirjoitan nimenomaan sen MIKSI odotan että vauva pian syntyisi. 🙂 Ja toki vaikka taustalla ei olisikaan kahta ennenaikaista synnytystä niin se odotus alkaa olla suurta näiden viimeisten viikkojen aikana aika monella äidillä jotka jonkinlaisista raskausoireista ovat kärsineet ja jotka kärsivät päivittäisistä säännöllisistä supistuksista.

      • Pihvi sanoo:

        Pidän blogistasi ja sen vuoksi luen myös kommentit tarkkaan, ei kai siinä mitään pahaa ole.. Ymmärrän tietenkin sen että niin pitkän ajan jälkeen vauvaa odottaa malttamattomana ja en tosiaan tiennyt sitä että viimeisillä viikoilla ei ole merkitystä. Olen kyllä postauksistasi ymmärtänyt MIKSI odotat, siksi että aiemmatkin vauvat ovat syntyneet näillä viikoilla.
        Näin lapsettomana ihan oikeasti kaikkea ei voi tietää 🙂
        Ehkä googletan seuraavalla kerralla 🙂

        Ihanaa kevättä teille!

        • Iina Hyttinen sanoo:

          Ei tietenkään ole mitään pahaa, kommentistasi vain sai sellaisen käsityksen että et ymmärrä miksi haluan vauvan jo syntyvän ja vastasin siihen kun sitä kysyit erikseen, sen lisäksi että kysyit tuosta vauvan kehityksestä mihin vastasin myös 🙂 Mutta kiitoksia ja ihanaa kevättä sinnekin!

      • Marissa sanoo:

        Kyllähän sillä on suuri merkitys syntyykö lapsi rv 36 vai rv40! Esimerkiksi vauvan keuhkot kehittyvät vielä loppuraskaudessa ja mitä pidempään vauva on kohdussa, sen parempi.

        • Iina Hyttinen sanoo:

          Mä puhuin tässä vain omasta tilanteestani ja omien kokemusteni pohjalta ja pyrin juuri sanomaan että jokainen äiti ja vauva on yksilöitä. Toki keuhkotkin kehittyy vielä osalla vauvoista tuossa vaiheessa, mutta sitten kun vauva on täysiaikainen eli 37+0 hän on valmis maailmaan ja keuhkotkin jo kehittyneet, ja osalla äideistä näin voi olla jo aiemminkin, kuten esimerkiksi mulla on ollut. 🙂 rv 36 eli 35+ viikolla osalla vauvoista toki keuhkot on epäkypsät vielä ja silloin on hyvä vielä pysytellä mahassa, niinkuin mäkin oon täällä monesti kirjoittanut että silloin itsekin otin rauhassa. 36+ viikolla eli viime viikolla taas mulle sanoi lääkäri että vauva saa tulla heti kun haluaa ja on aivan valmis tulemaan. 🙂 Näistä asioista on ihan turhaa kiistellä koska kuten moneen kertaan on jo todettu niin toisilla vauvat on valmiita aiemmin ja toisilla myöhemmin, tärkeintä on että toimii niinkuin on vauvalle parhaaksi. Sillä taas miten kovasti synnytystä vaikkapa odottaa ei ole mitään merkitystä vauvan voinnin kannalta, ja synnytystä saa odottaa ja raskauteen olla kärsimätön jo vaikka viikolla 20 jos siltä tuntuu, kunhan ei sitten tee mitään mikä voisi vahingoittaa vauvaa tai käynnistää synnytyksen. Ei voi myöskään yleistää että aina mitä pidempään vauva on kohdussa sen parempi, mites vaikka raskausdiabetes, isokokoiset vauvat, raskausmyrkytys tai raskaushepatoosi, tai ihan vaan äidin äärimmäisen kivulias olotila ja unettomuus supistusten takia? 🙂

  8. Annika sanoo:

    Kuulostaa niin tutulta, joten isot tsempit loppuviikkoihin! Täälläkin on noita supistusmaratoneja, jotka onneksi ovat aika vähäkipuisia. Onneksi huomenna jo laskettu aika niin eiköhän tämä kohta käynnisty ihan oikeasti.

    Sama ”resepti” itselläkin on nyt loppuajalle..eli teen kaikkea ihanaa perheen kanssa ja lepäilen reilusti jotta synnytyksessä jaksaa 🙂

  9. Tiina sanoo:

    Moikka!

    Onko teillä joku tietty ihminen joka tulee lasten luo kun lähtö tulee? 🙂 Tää on niin jännittävää täältäkin käsin seurata sun loppuraskautta. Mukana ollaan oltu Tiaran odotusajasta asti! 🙂

    • Iina Hyttinen sanoo:

      Moikka! Meillä on neljä ihmistä hälytysvalmiudessa kokoajan onneksi, että eiköhän joku onnistu tulemaan silloin kun pitää! 😀 Ihanaa että oot ollut mukana noin pitkään, aivan mahtavaa että oot pysynyt matkassa! Ihanaa kevättä sinne ja kiva että jännität meidän kanssa<3

  10. Iipu sanoo:

    Ihana ihana massu ja perhe teillä! Vasta oon blogisi löytänyt ja vaikka itse aivan erilaisessa elämäntilanteessa – silti sun blogi kiinnostaa ja hymyilyttää, vaikutatte niin aidoilta tyypeiltä molemmat Oton kans!
    Mistä on pikkutyttöjen takit, mietin että onko kukallinen Burtonin? 🙂

    • Iina Hyttinen sanoo:

      Voi kiitos paljon <3 Tosi kiva että oot löytänyt tänne tiesi, tervetuloa mukaan seurailemaan! 🙂 Tiaran takki on Molo Kidsin ja Zeldan takki on Mini Rodinin 🙂

  11. Helena sanoo:

    Jostain syystä näin pari yötä sitten unta, että olin teidän synnytyksessä mukana ja synnytit tasan nelikilosen tytön 😀 oli pakko heti herättyä tulla tarkistamaan, joko oot synnyttänyt mutta eih
    Tsemppiä viimeisiin hetkiin, kohta tyttönen on jo täällä ❤️

Kommentoi

Sinun pitää kirjautua kommentoidaksesi.