Upea Uunisaari lasten kanssa

23.11.2020

Tehtiin eilen pieni retki Uunisaareen Kaivopuiston edustalle lasten kanssa. Eiliselle sattui aivan mielettömän upea sää ja oli loistava hetki kävellä tunnelmallista vanhaa siltaa pitkin Uunisaareen ja mennä sinne ihmettelemään. Olen käynyt Uunisaaressa viimeksi joskus omassa lapsuudessani. Sieltä oli niin kauniit näköalat ja lapsille paljon tutkittavaa. Kolmen hehtaarin kokoiseen Uunisaareen pääsee kesäisin lautalla ja talvella sinne kulkee ponttoonisilta. Uunisaaresta on myös silta läheiseen Liuskasaareen.

Tuli kyllä sellainen fiilis, että ensi kesänä pitää ehdottomasti tehdä päiväretki Uunisaaren uimarannalle lasten kanssa jos säät vain suosivat. Jos säät eivät suosi, niin löytyy sieltä paljon muutakin tekemistä: grillailupaikkoja, kahvila, ravintola ja paljon ihania kallioita, joilla kiipeillä.

Ollaan monta kertaa kesäisin veneilty Uunisaaren ohi, mutta vasta nyt käveltiin kunnolla ympäri koko saari ja tutkittiin mitä kaikkea siellä on. Helsingin kaupungin sivujen mukaan siellä on aikanaan toiminut mm. öljynkeittämö ja maalitehdas ja siellä on valmistettu esimerkiksi ruumisarkkuja. 1800-luvun loppupuolella Uunisaarella on toiminut myös kuuluisa merikylpylä ja viime vuosisadan alkupuolella Helsingfors Simsällskapin uimalaitos, joka oli ilmeisen suosittu.

Helsinki on kyllä niin ihana kaupunki, kun täällä riittää niin paljon aina tutkittavaa ja vierailtavaa lasten kanssa. Oltiin sitten ulkona tai sisällä – aina on uusia paikkoja ja tekemistä, niin maksullista kuin ilmaistakin. On niin suuri onni saada asua täällä.

Löydettiin Uunisaaresta myös linnun ruumis, jota ihmeteltiin lasten kanssa vaikka kuinka kauan. Joku eläin oli syönyt linnusta suuren osan ja sen siipiluut olivat esillä. Ei tietenkään koskettu siihen tai menty muutenkaan liian lähelle, mutta etäämmältä katseltiin. Se oli tosi kiehtovaa lapsille, kun harvoin näkee mitään sellaista. Juteltiin yhdessä siitä, mihin lintu oli mahdollisesti kuollut ja miksi, mikä eläin sitä oli ehkä syönyt ja miten ylipäätään kiertokulku luonnossa menee.

Uunisaaressa käveleskelyn jälkeen mentiin vielä vähäksi aikaa Kaivopuiston lohikäärmepuistoon lasten kanssa. Se on aina ollut yksi meidän lempparileikkipuistoista, koska siellä on huikaisevan pitkä liukumäki, hyvät kiipeilykalliot ja lohikäärme, jolla voi myös kiipeillä. Lisäksi siellä on leikkiautoja, keinuja, kiipeilytelineitä ja myös hauska temppurata ja tähystystorni. Kaivari on kyllä sellainen paikka, mihin me lähdetään aina koko perhe ihan innoissaan. Siellä on niin kaunista ja paljon tekemistä. Kaivopuisto on niiin sellaista perinteistä Helsinkiä ja se oli itselleni elämys aina jo omassa lapsuudessa. Kaivarin alueelta löytyy useampia leikkipuistoja ja leikkipaikkoja ja lisäksi tietysti monet ihanat kahvilat ja ravintolat. Ja upeat näköalat!

Viikonloppu oli tosi ihana! Mua vähän jännitti sään takia, kun Otto lähti mökille saareen siinä kauheassa myrskyssä, mutta onneksi kaikki olivat päässeet ehjänä perille. Meillä oli oikein hauska tyttöjen viikonloppu täällä lasten ja mun kälyjen kanssa. Tehtiin hyvää ruokaa, leivottiin, pelattiin lautapelejä, laulettiin Let’s Singiä ja saunottiin. Pitää kyllä ehdottomasti useamminkin järjestää tällaisia viikonloppuja, kun oli niin kivaa!

Tästä on hyvä lähteä marraskuun viimeiseen viikoon. Niin ihanaa, että ensi viikolla on jo joulukuu ja saa avata joulukalenterin ensimmäiset luukut! Mun pitää vielä askarrella meidän perhejoulukalenteri valmiiksi, tarvikkeet kyllä löytyy. Blogijoulukalenteri on myös jo hyvällä  mallilla, enkä malta odottaa, että saan alkaa julkaisemaan kalenteriluukkuja ensi viikolla.

Ihanaa uutta viikkoa kaikille!


Marraskuun aurinkoisin viikonloppu

18.11.2018

Ha! Eilen vietettiin vuoden harmainta päivää, ja sen kunniaksi  saatiinkin vihdoinkin upea auringonpaiste koko viikonlopuksi. En voi sanoin kuvailla miten mielettömän upealta auringonpaiste on tuntunut harmaan kuukauden jälkeen. Ollaan nautittu auringosta täysin rinnoin ja vietetty suurin osa ulkona tankkaamassa valoa ja vaan nauttimassa. Eilen meillä kävivät iltapäivällä ja illalla kylässä Väätäiset Turusta, ja lapset tekivät meille huikean esityksen jossa ei ollut päätä eikä häntää, ja joka loppui mahtavaan konfettisateeseen, aivan kuin Taika-Pasin sketseissä Putouksessa. Olipa ihanaa nähdä ystäviä pitkästä aikaa, ja lapsetkin selvästi nauttivat toistensa seurasta.

Tänään ollaan myös oltu suurin osa päivästä ulkona, sillä heti aamupäivällä suunnattiin Kaivarin rantaan. Ensin vähän käveleskeltiin, ja sitten mentiin lohikäärmepuistoon leikkimään. Moni muukin perhe oli lähtenyt ulkoilemaan upeaan säähän ja puisto oli täynnä ihmisiä. Puistoleikkien jälkeen me suunnattiin vielä Cafe Carouseliin pikkulounaalle ja istuskelemaan. Oli ihanaa olla kuivassa puistossa, kun viime aikoina aina puistossa on ollut vaan märkää, kylmää ja kuraista. Niin eri fiiliksellä jaksaa itsekin olla messissä puistoleikeissä, kun voi nauttia säästä.

Tämä viikonloppu on ollut ihanan rentouttava ja mukava, ollaan vaan nautittu hyvästä seurasta, hyvästä säästä ja rennosta yhdessäolosta. Ollaan kokkailtu hyvää ruokaa ja oltu vaan rauhassa. Mihinkään ei ole ollut hoppua tai pakko mennä.

Puistoreissun jälkeen siivottiin vihdoinkin meidän piha, koska se on ollut myös märkä ja kylmä viimeiset pari viikkoa, eikä talvisiivous ole houkuttanut. Mutta nyt saatiin se aikaiseksi, ja ensi viikolla saadaan vihdoin sitten laitettua uloskin talven tunnelmavalot, joita ei haluttu laittaa ennen kuin piha on siisti. Tulee niin hyvä fiilis kun saa hoidettua asioita pois to do -listalta. Piha on tuijottanut joka päivä ikkunasta muistuttaen, että siellä on edelleen kaikki hiekkalelut levällään ja kaikki ulkokalusteet pitäisi laittaa talvea varten kasaan. Nyt piha on valmis talveen.

Syötiin iltaruuaksi teriyaki-lohta ja riisiä ja salaattia, ja sen jälkeen alkoi sen verran kolottamaan piparihammasta, että leivottiin vielä pipareita. Otto lähti käymään kuopuksen kanssa leffakarkkiostoksilla (meillä on tänään aikuisten leffailta), ja sillä aikaa me leivottiin isompien tyttöjen kanssa kaikessa rauhassa ja kuunneltiin joululauluja. Siis jotenkin tuntuu, että tytöt on kasvaneet ihan hurjasti edellisestä pipareiden leipomisesta. Kaikki meni niin jouhevasti tänään, molemmat tekivät pipareita vieri viereen, saivat ne helposti irrotettua pellille ja vielä koristelivatkin niin siististi.

Meillä oli niin hauskaa tyttöjen kanssa, ihanaa puuhastella välillä isompienkin kesken, vaikka sai taaperokin tulla toki koristelemaan oman nimikkopossunsa. Me leivottiin jälleen kerran koko meidän joulunviettoporukalle megaisot possupiparit, jotka nimikoitiin. Se on meidän ihana jouluperinne. Mun ja Oton piparit vähän kärtsäsivät, mutta onneksi yhdeksän muuta piparia saivat kauniin värin pintaan. Ja kaikki koristeltiin upeasti, niin ei se pieni palaneisuuskaan haittaa niissä mun ja Oton pipareissa.

Kertakaikkisen ihana viikonloppu takana, ja nyt se saa luvan huipentua vielä siihen, että me katsotaan Oton kanssa vihdoinkin Tuntematon sotilas. Meidän piti katsoa se jo silloin kun se ekan kerran tuli vuokrattavaksi, mutta vauvavuonna (eikä nähtävästi sen jälkeenkään) ole koskaan tuntunut siltä, että olisi käyttää kolme tuntia elokuvan katsomiseen. Mutta tänään ajateltiin tehdä se, ja ollaan varustauduttu glögillä, pipareilla ja irtokarkeilla. Tästä tulee hyvä ilta!

Ihanaa sunnuntai-iltaa ja alkavaa uutta viikkoa kaikille <3


Hiihtoloma ja Helsingin mieletön talvi

19.02.2018

Tytöt ovat tämän viikon hiihtolomalla eskarista ja dagiksesta, ja me ollaan oltu ihan lomafiiliksillä jo viikonlopusta lähtien! Lauantaina käytiin tietenkin Helsingin parhaassa pulkkamäessä, eli Kaivopuistossa, nauttimassa upean aurinkoisesta pakkassäästä koko perhe. Mukaan pakattiin kaakaota ja autollinen innostuneita Hyttisiä.

Aurinko tuo niin paljon energiaa, ihan uskomatonta että ollaan saatu nauttia näin upeasta talvesta tänä vuonna. Ei todellakaan voi valittaa, niin hienot säät on olleet ja ekaa kertaa kunnon talvi moneen vuoteen (siis mulle). Saattoihan sitä olla viime vuonnakin kaunis talvi helmikuussa, se vaan meni multa ohi. Mä muistan viime vuoden helmikuusta vain vauvakuplan, ja sen kuinka pesittiin vastasyntyneen kanssa sisällä imettämässä muutama viikko ennen ulkoilulupaa. Ihanaa sekin oli, mutta nyt on kyllä huikeaa päästä nauttimaan vauhdikkaan taaperon ja isompien tyttöjen kanssa täysillä talven parhaista puolista.

Hiihtolomalla on tarkoitus ottaa rennosti, ja liikkua ja ulkoilla niin paljon kuin sielu sietää. Mulla ja Otolla on molemmilla töitä ihan normaalisti, mutta yritin tehdä viime viikolla vähän etukäteen juttuja ja pidän tällä viikolla vähän kevyemmän viikon itse, niin pystyn myös olemaan tytöille kunnolla läsnä ja touhuamaan niin että he saavat kunnon loman. Aiotaan ainakin käydä luistelemassa, sisäleikkipuistossa ja jossain museossa piipahtamassa. Pohdittiin Kansallismuseota, kun ollaan kierretty moneen kertaan jo Lasten kaupunki ja Luomus. Kansallismuseo oli ainakin yksi mun omista lemppareista lapsena. Sen lisäksi ulkoillaan omalla pihalla, nähdään kavereita ja leikitään barbeilla ja askarrellaan. Ja kuunnellaan paljon musiikkia!

Kaivopuistossa oli niin kaunista, ja paljon paljon ihmisiä laskemassa mäkeä. Mutta kaikille oli silti tilaa, ja kaikille oli sopivan kokoisia mäkiä. Hurjimmat laskivat aivan mäen huipulta hurjan pitkän matkan alas, ja taapero sai laskea mäen viimeiset metrit isin turvallisessa sylissä. Nekin laskut saivat aikaan innostuneita ”huuiiiiiiiiii”-hihkaisuja, ja joka kerta laskun jälkeen hän halusi laskea uudelleen. Aina kiipesi takaisin pulkkaan istumaan ja nyökytteli, ja sanoi painokkaasti ”JOO!”.

Onko teillä muuten vinkkiä siihen, kuinka suojata posket kylmältä näillä pakkasilla? Meillä tuntuu isommilla tytöillä olevan tosi herkkä iho poskissa pakkaselle, ja se on ainoa miinus tässä upeassa talvisäässä. Kun tuntuu että posket kylmettyvät helposti vaikka kuinka suojaisi ihoa. Jos teillä on jotain pettämättömiä vinkkejä kuinka suojata naama kylmettymiseltä niin jakakaa ihmeessä!

Ihanaa ja aurinkoista helmikuista uutta viikkoa kaikille <3


Ihana talvipäivä Kaivopuistossa

23.01.2017

Suunnattiin eilen aamupäivällä nauttimaan ihanasta lämpimästä ja aurinkoisesta talvipäivästä Kaivopuistoon. Tehtiin pieni lenkki siinä rannassa ja lapset leikkivät lumessa, käytiin ihmettelemässä joutsenia jotka tulivat katsomaan onko meillä leipää – ja lopuksi istahdettiin Cafe Ursulaan pullalle ja kaakaolle. Vaikka aina vähät väliä pintaan puskee se turhautunut ja malttamaton fiilis niin helpompaa tämä on meille kaikille kun vaan yrittää rentoutua ja tekee kivoja asioita ja nauttii vielä tästä ajasta. Ei se synnytys käynnisty ainakaan stressaamalla, päin vastoin.

Lapset olivat aivan innoissaan kun aurinko paistoi ja ilmassa oli ehkä jopa sellaista kevään tuntua, vaikka tokihan talvi saattaa iskeä voimalla päälle vielä monta kertaa ennen kuin oikea kevät alkaa. Lämpöä oli kolme astetta ja meitä ei palellut ollenkaan istuskella siinä Cafe Ursulan terassilla kaakaoiden ja munkkien kanssa. Oli mahtavan lämmintä ja istuttiin siinä hyvä tovi. Kaivopuisto on ehdottomasti yksi Helsingin ihanimpia paikkoja oli sitten kesä tai talvi. Tytöt olivat tohkeissaan kun saivat kaakaot oikein kermavaahdolla, ja hihittelivät toistensa kaakaoviiksille. Siinä hetkessä tiivistyi sellainen ihana perheonni, se oli vaan jotenkin niin parasta. Miten onnekas olenkaan kun saan nauttia tuollaisista iloa kuplivista hetkistä juuri näiden tyyppien kanssa!

Otto on tsempannut mua ihan hulluna, vaikka toki meitä molempia jännittää tulevat päivät. Se käy välillä turhauttamaan kun säännöllisiä supistuksia tulee tuntikausia putkeen kahden minuutin välein ja 90sek kestoltaan, ja silti mitään ei tapahdu. Kokoajan ollaan valmiudessa. Onneksi tämä on tuttua jo Tiaran ja Zeldan raskausajoilta, ja kun ”alkujärkytyksestä” on selvitty niin tässä sitä taas yritetään jatkaa arkea ihan niinkuin niillä kahdella aiemmallakin kerralla. Kai se joku vaisto sen sitten jälleen kertoo kun on aika toimia. Ainakin toistaiseksi vaisto on ollut oikeassa ja ollaan vältytty lähtemästä väärän hälytyksen takia sairaalaan. Vaikka eihän siinäkään tietysti mitään pahaa olisi, se vaan saattaisi turhauttaa entisestään.

Mä uskon että saan parhaimman synnytyskokemuksen kun olen onnellinen, rentoutunut ja hyvinvoiva ja siksi aion täyttää kaikki jäljellä olevat hetket vaan kivoilla asioilla, lasten kanssa hengailulla, ulkoilulla, levolla, leffoilla, halauksilla ja rakkaudella, lempiruuilla ja ilolla. Uskon että ne toimivat paremmin kuin se että väsyttäisin itseni vaikka ramppaamalla portaita. Ja kotikin on jo suursiivottu siinä turhautumisvimmassa pariinkin kertaan että ei täällä oikeasti mitään sen suurempia velvollisuuksiakaan ole hoidettavana.

Kun mä kirjoitan tätä sohvalla pötkötellen, mua supistaa jälleen tiheään tahtiin. Vauva tuntuu jakselevan jatkuvia supistuksia onneksi hyvin, ainakin hän liikkuu ihan pirteänä jatkuvasti. Maha on laskeutunut aivan alas ja näyttää ihan hassulta pallolta. Fiilis on hyvä ja vaikka mieli on odottava niin kuitenkin positiivisella tavalla. Maanantai on uusi alku uudelle viikolle, tämä voi hyvinkin olla juuri se viikko joka kolmatta kertaa mullistaa meidän elämän.

Ihanaa maanantaita ja uutta viikkoa kaikille<3


Kaivopuistossa

22.08.2015

Heräsin aamulla migreeniin mikä ei ollut kovin kiva herätys, mutta se onneksi lähti pois kun otin särkylääkettä ja nukuin vielä pari tuntia, kun Otto leikki lasten kanssa. Tänään oli ihan mielettömän kaunis päivä ja olisi ollut tosi inhottavaa viettää se kokonaan sisällä, onneksi siis uni ja lääke auttoi. Lähdettiin iltapäivällä käymään Kaivopuistossa, kun olen halunnut jo pitkään viedä lapset sinne. Se on niin ihana paikka, ja tänään oli kyllä ihan täydellinen päivä käydä siellä.

Kaivari oli ihan täynnä porukkaa, ja ihasteltiin tyttöjen kanssa kun puistossa oli jotkut leijanlennätysbileet meneillään ja taivaalla liiteli varmaan sata erilaista leijaa. Tajusin kun niitä katselin, että mä en koskaan ole itse omistanut tai lennättänyt leijaa (!!!), pakko kyllä korjata tämä. Mä haluan että meidän lapset pääsevät lennättämään leijaa, se näytti niin hauskalta ja he olivat niin innoissaan jo toisten lasten leijoista.

Pienen kävelyn jälkeen mentiin Cafe Caruselin terassille istuskelemaan ja vähän herkuttelemaan. Ostettiin tytöille ja Otolle  jättikorvapuusti kolmeen pekkaan, ja itse en voinut vastustaa sitruunamarenkipiirakkaa, Se näytti niin ihanalta, ja olikin tosi hyvää. Siinä terassilla ei tuullut ollenkaan ja oli tosi kuuma, niin ihanaa että saadaan nauttia nyt elokuussa kuitenkin niistä kesäpäivistä, joita alkukesästä saatiin vain kaivata.

Käveltiin Caruselista rantatietä pitkin vielä leikkipuistoon Kaivohuoneen lähelle. Siellä oli oikeasti isoin liukumäki mitä olen Suomessa ihan tavallisessa leikkipuistossa nähnyt, ihan megapitkä. Meidän lapset olivat aivan innoissaan siitä ja laskivat varmaan sata kertaa alas. Tosi kiva puisto muutenkin, siellä oli vaikka mitä härveleitä ja lohikäärme jonka selkään sai kiivetä ja isot leikkiautot, jotka eivät tosin liikkuneet minnekään mutta näyttivät hauskalta.

Tympeästä aamusta huolimatta tästä tuli onneksi ihana lauantai, ja saatiin tehtyä kiva pieni retki Kaivariin, ihan parasta. Musta on ihanaa käydä lasten kanssa erilaisissa paikoissa ja tutustuttaa heidät kotikaupunkiinsa perusteellisesti pienestä asti. Lapset rakastavat olla pieniä tutkimusmatkailijoita ja kokea uusia kivoja asioita, ja niin kyllä rakastan minäkin. On niin huippua kun he ovat nyt jo niin isoja että ovat kiinnostuneita eri paikoista ja tapahtumista, ja osan tapahtumista etenkin esikoinen varmasti muistaa vielä aikuisenakin.

Hyvää yötä kaikille <3