Moikat tauon jälkeen

29.10.2017

Huh, tuntuupa vaikealta saada tätä postausta alkuun, kun ensimmäistä kertaa kuuteen ja puoleen vuoteen takana on näin pitkä tauko. Kun viikko sitten lauantaina kirjoitin teille, että vietän aikaa perheeni ja läheisteni kanssa, ja pidän hetken taukoa, tilanne tuntui lohduttomalta. Oltiin saatu ennuste, että edellinen viikonloppu on viimeinen, joka saadaan yhdessä mummuni kanssa viettää. Vaan hänpä taisteli itsensä viikonlopun yli, ja alkuviikosta vielä piristyi niin että saatiin kokea hänen hymynsä, naurun pyrskähdyksensä ja lämmin puristus kädessä. Torstaina saatiin toinen puhelu, että nyt kannattaa tulla vauhdilla sairaalaan, sillä pian on liian myöhäistä. Pahimpaan valmistautuen ajettiin sinne, mutta niin vaan sekin päivä meni, ja tuli seuraava.

Nyt tilanne on se, että mennään päivä kerrallaan eteenpäin. Eikä voi tietää onko edessä vielä yhteisiä tunteja, päiviä vai ehkä jopa viikkoja. Epätietoisuus on kyllä raskasta, mutta minkäs teet. Ei voi tietää, niin ei voi tietää. Tärkeintä on se, että ollaan voitu olla täällä yhdessä läheisten kanssa, saamassa ja antamassa tukea. Ikuisuuksiin me ei tänne Ouluun voida käytännön syistä jäädä, mutta tämä aika on ollut korvaamattoman arvokasta. Joka ikinen päivä ollaan vietetty paljon aikaa sairaalassa, ja saatu kokea ne pienet hyvän pilkahdukset joita vielä alkuviikosta oli.

On tehnyt hyvää saada keskittyä ihan täysillä perheeseen juuri nyt, ja olla stressaamatta mistään muusta. Olen silti kaivannut tätä naputteluakin, ja oikeastaan tämä pieni tauko teki todella hyvää myös omien ajatusten kannalta blogin suhteen. En todellakaan ole lopettamassa (enkä ole ollut missään vaiheessa), sitä älkää pelätkö, mutta blogin suhteen on ollut paljon ristiriitaisia tunteita tänä syksynä. Nyt ne ajatukset ja tunteet ovat kirkkaammat, ja mulla on hyvä fiilis jatkaa eteenpäin. Voin avata näitä fiiliksiä enemmän ihan omassa postauksessaan.

Blogi palailee pikkuhiljaa takaisin arkeen, ja täällä on odotettavissa taas muutakin sisältöä, kuin niitä aiemmin valmiiksi tehtyjä ja ajastettuja kaupallisia yhteistöitä. Mun aivoissa pulppuaa ideoita, ja vaikka olen pitänyt muuten blogitaukoa, ideat olen listannut kyllä ylös. Olen pahoillani, että en ole tänä aikana vastannut myöskään teidän kommentteihin tai viesteihin, ja haluan kiittää kaikesta tuesta jota olen teiltä saanut. Se on tuntunut tosi tärkeältä, ja voimaannuttavalta, tietää että siellä ruutujen takana on ihan oikeita ihmisiä jotka myötäelävät myös silloin kun en ole parhaimmillani. Kiitos.

Sillä aikaa kun ollaan oltu täällä, on oranssin keltainen syksy vaihtunut aivan täyteen talveen. Harmi vaan että meidän talvirenkaat on kotona Helsingissä. Me lähdetään kotiin heti kun keli on sellainen että  uskaltaa turvallisesti vielä kesärenkailla ajella tuon 600 kilometrin matkan, ellei tässä tilanteessa sitten tapahdu dramaattisia muutoksia, jolloin arvioidaan uudelleen. Nyt kuitenkin tiedän että ollaan tehty kaikkemme, oltu täällä niin paljon kuin ollaan pystytty, ja olen saanut sanoa vielä ne ihanat ja tärkeät asiat jotka halusinkin päästä sanomaan, jättää ihan kunnon hyvästit.

Nämä postauksen kuvat on muuten ainoat joita olen tänä aikana ottanut kameralla. Sekin on saanut levätä, tuo neljän paaperon yhteinen ”aaaai” oli vaan niin ihana, että oli pakko ikuistaa. Mä lähden nyt lasten kanssa ulos tekemään lumiukkoa, ja sen jälkeen suunnataan taas sairaalalle. Kiitos vielä teille kaikille ymmärryksestä ja tuesta.

 Ihanaa sunnuntaita kaikille <3


Kevyesti ja tyylikkäästi lehtikasoihin ja loskaan – Crocs kumisaappaat

27.10.2017

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Crocsin kanssa.

Syysulkoilua säällä kuin säällä

Syys -ulkoilussa parasta ovat värikkäät lehdet ja maassa olevat lehtikasat. Lapset rakastavat pomppia lehtikasoissa, ja kuopuskin tykkää möyriä värikkäiden lehtien peittämässä maassa. Kaikkein hauskinta on, kun aurinko paistaa kirkkaana ja pääsee fiilistelemään syksyn upeita värejä kauniissa säässä. Lehdistä voi askarrella kruunuja, niitä voi heitellä ja niistä voi kuivattaa vaikka kauniit syystaulut.

Me ollaan otettu viikonloppujen ja vapaapäivien puuhaksi lähteä aina koko perhe ulos kävelemään, pomppimaan ja nauttimaan raikkaasta syysilmasta puistoon tai meren rantaan. Välillä lapset ottavat pyörät alle, että saadaan Otonkin kanssa hiki pintaan. Välillä taas mennään ihan kävellen. Aina on yhtä hauskaa, ja ulkoilun jälkeen on aina niin hyvä fiilis.

Kengät Suomen vaihtelevissa säissä

Vaikka kauniista syysilmasta ja auringonpaisteesta onkin ihanaa nauttia, meillä Suomessa sataa kuitenkin aika usein. Sen lisäksi täällä on puolet vuodesta ihan muuten vaan kosteaa, loskaista ja kuraista. Me halutaan ulkoilla ihan kaikenlaisessa säässä, mikä vaatii etenkin kengiltä paljon.

Pitäisi pärjätä säässä kuin säässä, auringonpaisteessa, kurassa ja vesisateessa, metsässä ja kaupungilla. Se nyt on aivan selvää että lapsilla on kumpparit silloin kun kelit niin vaativat, mutta kuten monessa muussakin asiassa, vanhemmat usein valitsevat myös jalkineiden kohdalla lapsilleen paremmin ja käytännöllisemmin, kuin itselleen. Eivät tietenkään kaikki vanhemmat, mutta jotkut.

Tyyli vai mukavuus edellä? Vai sittenkin molemmat?

Ainakin mä voin myöntää ihan suoraan, että siinä missä lapsille menen aina mukavuus ja käytännöllisyys edellä, itselläni jalkineiden suhteen tyyli on korkeammalla tärkeysjärjestyksessä, kuin käytännöllisyys. Siksi on muutaman kerran tullut huomattua olevansa ballerinat jalassa kaatosateessa, tai tennareissa loskakelillä. Se ei tietenkään ole kovin järkevää. Parastahan olisi, jos löytyisi omaa tyyliä vastaavat kengät, jotka ihan oikeasti passaavat ihan joka säähän. Lasten kanssa ulkoillessa pukeudun kyllä aina sään mukaan, mutta olisi fiksua olla säähän sopivat jalkineet silloinkin kun menee vaikka tapaamiseen kaupungille, tai asukuvaamaan rantabulevardille loskasäällä.

Crocs haluaa kumota ennakkoluuloja uusilla kumppareillaan, ja on kehittänyt nimenomaan hyvännäköiset, simppelit ja jopa kauniit kumpparit, jotka eivät pilaa tyylikkäintäkään asua. Moni mieltää edelleen kumpparit vähän mauttomiksi, ja hankalaksi yhdisteltäväksi asujen kanssa. Crocs on halunnut kehittää perinteisten kumppareidensa rinnalle uuden tyylikkään kumpparimalliston naisille, ja vähäeleisen ja siistin mustan kumpparimallin myös miehille. Sen lisäksi että uudet kumpparit on kivan näköisiä, ne ovat myös Crocsille tunnusomaisesti superkevyet, eli kaikkien painavien kumppareiden täysi vastakohta.

Naisten Crocs Freesail Chelsea Boot -kumppareita on saatavilla niin mustana, armeijanvihreänä, sinisenä kuin viininpunaisenakin. Mä valitsin itselleni mustat – ne on mun tyylikäs valinta kaupungille, tapaamisiin ja oikeastaan ihan mihin vaan. Kukkakuosilla koristetut viininpunaiset Chelsea Bootsit taas mätsäävät mun softshell-takkiin, ja ne jalassa mäkin pompin lehtikasoissa.

Lasten lempparit

Crocs Handle It Rain Bootsit ovat olleet meidän valinta lasten kumppareiksi jo monta vuotta, koska ne on niin helppo laittaa jalkaan, ja ne ovat kevyet kävellä. Lapset saivat valkata itselleen myös uudet kumpparit, mikä sopikin hienosti, kun edelliset Handle Itit olivat jäämässä pieneksi. Tämä näyttää nykyisin olevan suosituin kumpparimalli ainakin meidän eskarissa ja päiväkodissa, eikä ihme, kun ovat oikeasti ominaisuuksiltaan hyvät ja helpot lapselle itselleen. Meidänkin tytöt on nämä jalassa kävelleet meressä, juosseet metsässä ja pomppineet mutaisimmissa lätäköissä. Kummatkin valitsivat itse saappaidensa värin, niitä on onneksi saatavilla monessa eri värissä.

Crocsin ihania kumppareita on saatavilla sekä Crocsin nettikaupasta, että kivijalkamyymälöistä.

Ihanaa päivää kaikille <3