Tervetuloa joulu, ilo ja yhdessäolo

23.12.2017

Heippa ihanat!

Huomenna aamulla ilmestyy joulukalenterin viimeinen luukku, ja sitten se on siinä: JOULU! Joulu, jota on fiilistelty innolla, laskettu öitä, toivottu ja luotu odotuksia. Vaikka mäkin täällä joulua hehkutan, ja olen sitä kovasti odottanut, en halua ottaa siitä liikaa paineita. Tiedän jo etukäteen, että kaikki ei varmasti mene jouluaattona ihan oppikirjan mukaan, ainakaan meillä. Me ollaan vähän tällaisia sähliä, ja aina joku menee vähän sinne päin. Se on ihan ok, enemmänkin kuin ok. Joulun ei tarvitse olla millään mittapuulla täydellinen, meille se on täydellinen kun saadaan olla yhdessä.

Jouluna ei kannata kiristellä hermoja jos joku jouluruoka ei onnistu, joulupukki on vähän myöhässä (tai 20min ajoissa niin kuin meidän pukki viime vuonna joka tuli kesken ruokailun), jollekin tulee flunssa tai jos lapset ovat tavallista rauhattomampia. Heillä on aivan hitsin jännä päivä kuitenkin, jouluaatto! Silloin pitää ymmärtää vähän tavallista enemmän hillumista, kyllähän sitä itsekin muistaa kuinka uskomattoman jännittävää se joulupukin odottaminen oli. Täytyy silti kehaista omia lapsia, ja todeta että he kyllä ainakin edellisinä jouluina ovat olleet kärsivällisempiä kuin itse olin lapsena, vaikka innoissaan toki ovatkin.

Vähän niin kuin onnellisuus, on joulu myös pitkä matka, eikä pelkkä määränpää. Koko tämä odotus ja valmistautuminen, ja ne pienet hetket ovat joulu. Paketoiminen glögimukin kanssa yömyöhällä, joulukalentereiden avaaminen, porkkanalaatikon paistaminen, joulumarkkinoilla käyminen, joulukorttien lähettäminen, herneiden liottaminen ja kinkun kuorrutus. Vaikka siihen yhteen päivään ladataan paljon odotuksia, täytyy muistaa että meillä on ollut jo ihan mielettömän ihana joulu tähän asti, eikä joulu ole vain se yksi päivä. Joten jos aattona joku menee vähän sinne päin, niin sitten menee. Se ei ole sen kummempaa.

Huomenna aamulla päälle napsautetaan Joulupukin Kuumalinja, laitetaan riisipuuro hellalle kiehumaan, ja aletaan valmistautua pukin tuloon ja joulun kohokohtaan meille aikuisille, eli ruokailuun. Jouluruuat ovat valmiina huomenna viimeisteltäviä tuoresalaatteja ja jälkkäreitä lukuunottamatta, kattaus on aloitettu, pöytäliinat silitetty ja vaatteet valittuna. Paitsi kinkkukin on vielä kesken, se pitää vielä kuorruttaa ja kastike tehdä valmiiksi mummun reseptillä. Aattoaamun paketit sentään odottavat jo lapsia kuusen alla, he kun hipsuttelivat äsken nukkumaan. Esikoisen sanoin ”jouluaattoa edeltävänä iltana on parempi mennä ajoissa nukkumaan, että jaksaa sitten hyvillä yöunilla odotella joulupukkia ja viettää kivan päivän”. Hän on kuulkaa fiksu tapaus, täytyy ottaa mallia, ja yrittää päästä itse nukkumaan myös ajoissa tänään, kinkkupuuhista huolimatta.

Tästä joulusta tulee ihana, mä olen siitä varma. Ainiin, jännitetään täällä myös yhtä aika isoa ja monta vuotta odotettua juttua: esikoisella heiluu ensimmäinen hammas. Irtoaakohan se tänä jouluna jo?! Ollaan koko perhe ihan innoissaan tästä suuresta merkkipaalusta.

Maailman ihaninta jouluaattoa kaikille, muistakaa tsekata jossain välissä joulukalenterin viimeinen luukku! <3


Luukku 23: Bataatti-vuohenjuustolaatikko

23.12.2017

Olen saanut hurjasti kysymyksiä meidän bataatti-vuohenjuustolaatikon ohjeesta, ja tässä se nyt tulee, pahoittelut siitä että ohje jäi aavistuksen viime tippaan. Kuvamateriaali on postauksessa viime joululta, sillä meillä on laatikoiden paistopäivä vasta juuri tänään, kun luukku on jo ilmestynyt. Mutta toivottavasti ohje puhuu puolestaan! Me haluttiin joku supermaukas laatikko, ja vähän sellainen freesimpi kaveri klassikkolaatikoille, ja tämä bataatti-vuohenjuustolaatikko on monen vuoden maisteluiden ja erilaisten testailuiden tulos. Ensimmäinen ”uusi” joululaatikko, joka pääsee tokan kerran juuri samanlaisena meidän joulupöytään.

Bataatti-vuohenjuustolaatikossa on pehmeä maku, ja se on pähkinäkuorrutuksensa ansiosta ainakin mun mielestä tosi näyttävä ruoka, se tuo ihanaa vaihtelua joulupöytään. Vuohenjuusto on yksi meidän lemppariaineksia ruuanlaitossa, mutta laatikko toimii hyvin myös ilman sitä, silloin se on vähän makeampi, sillä vuohenjuusto itsessään on aika suolaista.

Bataatti-vuohenjuustolaatikko jouluksi

1kg bataattia

6 porkkanaa

(tai 1kg valmista bataattisosetta)

2 kananmunaa

1dl maitoa

1-2rkl voita

1/2tl suolaa

1pkt murustuvaa vuohenjuustoa

Pinnalle:

1ps pekaanipähkinöitä

1/2 dl ruokokidesokeria

40g voita

1 1/2 rkl vehnäjauhoa

cayennepippuria

suolaa

Kuori ja paloittele porkkanat ja bataatit suolalla maustetussa vedessä. Soseuta. Lisää soseen joukkoon munat, maito, voi ja suola, sekä pieneksi murustettu vuohenjuusto. Murskaa puolet pähkinöistä, ja sekoita pähkinämuru sokerin, voin ja jauhon kanssa ”crumbleksi”. Levitä seosta soseen pinnalle pieninä nokareina. Koristele kokonaisilla pekaanipähkinöillä, ja ripottele pinnalle cayennepippuria ja suolaa sopivasti. Paista uunissa keskitasolla n. tunnin verran 150 asteessa.  

Hurjaa, viimeistä viedään. Huomenna ilmestyy vielä joulukalenterin viimeinen, perinteinen luukku, tuttuun tapaan klo 06.00! Tsekatkaa ihmeessä se jossain vaiheessa. Nyt toivotan tsemppiä kaikille jotka meidän tapaan hääräävät tänään jouluaskareissa, tai muuten ovat sen tarpeessa. Huomenna on joulu, ihanaaa!!


Luukku 22: Meidän joulukortit 2017

22.12.2017

Mä tilasin meidän joulukortit jo monta viikkoa sitten, mutta saatiin ne vasta tän viikon maanantaina postilaatikkoon. Onneksi kerkesin vielä just lähettämään ykkösluokan merkeillä tervehdykset perille läheisille ystäville ja sukulaisille. Osalle me annetaan kortit samalla kun nähdään vielä ennen joulua.

Alun perin suunnitelmissa oli laittaa kortteihin kuva meidän kaikista kolmesta lapsesta, mutta lopulta sain napattua vahingossa niin ihanan kuvan kuopuksesta, että kysyin meidän tytöiltä haittaisiko, jos joulukortissa on vain kuopuksen kuva tänä vuonna. Heitä se ei haitannut ollenkaan, ovathan he itsekin olleet yksin vauvavuotensa joulukorttien kuvissa. Eli siksi meiltä lähti nyt vain kuopuksesta kuva korteissa. Enemmänkin he ihmettelivät mun kysymystä, mutta mä kun olen tällainen hömppä niin mieluummin varmistan etukäteen että asia on varmasti heille ok, kun selittelen jälkeenpäin jos jotain kysymyksiä olisi herännyt sitten kun he näkisivät kortit.

Kuva on niin ihana että mua itkettää kun katson sitä, varmasti ihanin kuva mitä olen koskaan ikinä elämässäni saanut napattua.  Täynnä tunnetta ja rakkautta ja niin söpö. Vaikka tottakai lapsia nyt on aina ihana kuvata ja omien kuvat saavat monestikin tipan linssiin, mutta harvoin sattuu vahingossa niin täydellisiä olosuhteita kuin tässä, että lapsi nukahtaa sopivasti kuusen eteen ja vieläpä tonttulakin kanssa (jonka riisuin heti pois kun olin ottanut kuvan, kun se on niin pitkä). Instagram storiesissa silloin juuri kuvasin ”Päivä videoina” kun nappasin tämän kuvan, ja silloinkin hämmästelin yhdessä teidän kanssa, että miten hän saattoikin nukahtaa niin suloisesti. Ihana minityyppi kyllä<3

Vauvavuosi on niin lyhyt, onneksi ollaan ikuistettu se moniin kuviin ja videoihin, ja meillä on siitä paljon upeita muistoja, tämä kuva ehdottomasti yksi niistä. Vaikka eletään vuoden pimeintä aikaa, on valoa onneksi ollut joinakin päivinä riittävästi, ja tämäkin kuukausi on saatu tallennettua kameran muistikortille.

Toivottavasti meidän joulukortit ilahduttavat heitä joille sellainen kolahtaa postiluukkuun. Mun mielestä joulukorttien lähettäminen on aivan ihana perinne, ja aion kyllä lähettää paperiset joulukortit hamaan tulevaisuuteen asti, vaikka tuntuu että niiden itse saatujen korttien määrä väheneekin vuosi vuodelta, kun ihmiset siirtyvät toivottamaan hyvät joulut ennemmin sosiaalisessa mediassa. On ne toivotukset ihania sielläkin tietysti, mutta rakastan ripustaa kortteja jääkaapin oveen esille, niiden kuvat ja lämpimät toivotukset saavat hymyilemään aina kun niitä vilkaisee.

Tähän päivään mennessä joulukortit on toivottavasti tulleet perille, eikä yllätys mennyt pilalle postauksen takia! Siksi jätin tämän näin viime tippaan, haha. En voi uskoa, että joulu on jo ylihuomenna, ollaan koko perhe aaaaaivan täpinöissään. Huomenna on kinkunpaistopäivä, ja voin jo haistaa nenässäni mielettömän tuoksun joka valtaa alakerran kun kinkku siellä paistuu monta tuntia.

Ihanaa päivää kaikille <3


Luukku 21: Mun jouluaaton asu esittelyssä

21.12.2017

Jouluaattoon on enää kolme yötä, ja olen päättänyt vihdoinkin mihin pukeudun aattona. Tykkään panostaa juhlavaan asuun, ja varsinkin tänä vuonna kun vietetään isoa perhejoulua, on kiva että on asianmukaiset vaatteet. Sitten illalla kun paketit on avattu, voi hyvin vaihtaa pyjamahousuihin ja pörrösukkiin, mutta ennen sitä tykkään olla juhlavaatteissa. Näin tekee myös muu perhe. Pyjamahousuissa ja pörrösukissa ollaankin sitten joulupäivä ja Tapaninpäivä, ulkovaatteetkin puetaan niiden päälle, jos lähetään pulkkamäkeen.

Viime vuonna olin jouluaattona viimeisilläni raskaana, ja pukeuduin neulepuseroon sekä luottoraskaushousuihini eli leggingseihin jotka eivät ole housut. Siksikin halusin tänä jouluna panostaa, sillä on ihanaa tuntea itsensä hehkeäksi ryytyneen ja turvonneen leggarimuikkelin sijaan. Ai kauheaa kun katsonkin vain viime joulun kuvia, niin tulee elävästi mieleen miten hankala olo silloin jo oli, hah. Mutta oli kyllä niin sen arvoista, palkinto oli mitä parhain, eikä joulun jälkeen enää pitkään tarvinnut odottaa. Tänä vuonna on kuitenkin ihanaa pukeutua kivasti, ja ennen kaikkea SYÖDÄ kaikkea joulupöydästä, ai että!

Mun joulunpunainen kietaisumekko on saatu, se on aiemmin toiminut mallikappaleena showroomilla, ja kauden lopuksi mallikappalevaatteet aina jaetaan eteenpäin halukkaille vastikkeettomasti. Itse ihastuin mekkoon heti, ja musta on kiva että sillä on jo historiaa, ja nyt se sai uuden rakastavan kodin meiltä. En ostaisi joka jouluksi uutta mekkoa todellakaan, mutta tämä mekko ja minä oltiin kyllä ihan tosi hyvä match tälle joululle ja varmasti monelle tulevallekin. Se päällä tunnen itseni naiselliseksi ja jouluisaksi, ja kietaisumallisena se mahdollistaa hyvin myös imetyksen, joka edelleen meillä jatkuu monta kertaa päivässä. Malli on sen verran klassikko, kuten myös satiini materiaalina, että mekko on varmasti ajankohtainen myös tulevina jouluina.

Mekko Gina Tricot (saatu) / Kengät Zara / Korvakorut H&M /

Mekkoon yhdistin näyttävät korvakorut, jotka ovat tismalleen samaa väriä mekon kanssa. Musta on kiva panostaa ihaniin näyttäviin korviksiin, jotka tuovat yksinkertaiselle mekolle vähän näyttävyyttä lisää (ihan kun punainen väri ei jo itsessään olisi melko näyttävä), ja ne sopivat myös vaaleaan tukkaan kivasti. Punaista huulipunaa, punaista kynsilakkaa ja mustat sukkikset, niin johan on jouluisaa. En ole tainnut moneen vuoteen edes erikseen esitelllä jouluasuani, kun ei se ole ollut niin kovin ihmeellinen. Mutta nyt tuntui siltä että tämä asu ansaitsee ihan oman postauksensa, niin hyväksi tunnen oloni siinä.

Mitä te laitatte jouluaattona päälle? Entä muu perhe? Tykkäättekö ottaa rennommin vai pukeutua juhlavasti?


Jouluviikon kuulumisia

20.12.2017

Se olis keskiviikko, ja jouluun on enää NELJÄ yötä! Aivan ihanaa! Otolla on huomenna jo ensimmäinen vapaapäivä, ja me ollaan aloittamassa siis joulun kokkailurumbaa. Tänään illalla tiedossa on vielä viimeiset paketointitalkoot ennen aattoa, ja paketoitavana on ainakin vauvapulkka. Otto oli sitä mieltä että pulkkaa ei tarvitse paketoida mutta mä haluaisin laittaa senkin pakettiin, kun vaan tietäisi miten, hah!

Lapset ovat jääneet jo joululomalle, ja ollaan käyty katsomassa kaksi ihanaa joulujuhlaa. Toinen eskarilaisten juhla koulun suuressa juhlasalissa ja toinen päiväkodin pienessä jumppasalissa. Molemmat aivan ihania, ja esitykset niin hienoja. On suuri onni, että molemmat saavat niin laadukasta varhaiskasvatusta. Vähän meinasi tulla tippa linssiin kun tajusin että tämä oli esikoisen viimeinen joulujuhla päiväkoti-ikäisenä, ensi vuonna hän on jo iso ekaluokkalainen ja joulujuhlassakin esiinnytään koko koululle, eikä pelkille eskarilaisten vanhemmille! Niin jännittävää ja haikeaa samaan aikaan.

Mielettömän ihanaa että Otto sai muutaman päivän vapaaksi ennen joulua, niin saadaan viettää yhdessä melkein viikon joululoma, ennen kuin Otto menee välipäiviksi töihin. Uudenvuoden jälkeen meillä on toinen viikko lomaa, ja silloin reissataan Ouluun. Tavallaan meidän arki ei ole ehtinyt vielä edes kunnolla alkaa, kun päästään jo lomailemaan, kun Oton vanhempainvapaalta töihinpaluusta ei ole vielä niin pitkä aika kuitenkaan.

Toisaalta ihanaa aloittaa arki sitten ihan puhtaalta pöydältä ensi vuonna, ja ajatella että valon määrä lisääntyy koko ajan ja koko uusi upea vuosi edessä uusine mahdollisuuksineen. Olen niin innoissani ensi vuodesta, että en kestä! Kerron teille ensi vuoden suunnitelmista lisää joulun jälkeen, kunhan on ensin käyty tämä vuosi läpi vuosikatsauksessa. Blogissa ei ole luvassa minkäänlaisia muutoksia siis, mutta muita jänniä työjuttuja mulla on kyllä tiedossa, ja niitä odotan jo innolla!

Otettiin tänään jo kinkku aamulla sulamaan, ja huomenna on vuorossa jouluruokaostokset, huhhuh. Onneksi mun äiti on täällä, niin ajateltiin olla oikein hurjia ja lähteä vain yhden lapsen kanssa kauppaan, ja jättää isommat kotiin mummun kanssa leikkimään. He nauttivat huomattavasti enemmän mummun kanssa hengailusta, kuin jättimarketissa kilometrin mittaisen ostoslistan kanssa kiertelystä. Kuopus tosin tykkää siitäkin, kun voi vaan ihmetellä rattaistaan ihmisiä, tai näperrellä lelua. Ennen ostoksia ollaan menossa huomenna esikoisen kummisedän ja Oton kanssa lounaalle, ajateltiin piipahtaa Döner Harjussa pitkästä aikaa.

Joulukuu on ollut intensiivinen ja täynnä touhua, mutta sujunut silti tosi kivasti. Ihan mahtava fiilis hiljentyä pian joulun viettoon! Tämän vuoden joulukalenteri blogissa on saanut ihan super positiivisen vastaanoton, ja sitä on ollut ilo tehdä. Kiitos hurjasti teille kaikille kommentoineille, ja muilla tavoin palautetta antaneille. Teidän kanssa on parasta valmistautua jouluun!

Ihanaa iltaa kaikille <3