Valo lisääntyy päivä päivältä ja alkaa pikkuhiljaa tuntua siltä että talvi alkaa muuttua kevääksi, etenkin kun kuukin vaihtuu ensi viikolla jo maaliskuuksi. Kotikin alkaa riisuutua talvikamppeista, ja olen ostanut aina viikonlopuksi kimpun ihania keväisiä tulppaaneja tai neilikoita kotia raikastamaan. Ollaan piristetty kotia pienillä jutuilla muutenkin. Sain olohuone-keittiöön pitkään kaipaamani astiahyllyn muutama viikko sitten, kun käytiin ostamassa Ikeasta keveä puunvärinen avohylly. Nyt lemppariastiat saavat olla esillä, eivätkä piileskele kaapinovien takana.

Lemppariastioista puheenollen, jos teillä on lapsille kivat murokulhot ja mukit hakusessa niin voin ehdottomasti suositella meidän SuperPetitin uusia kulhoja* ja mukeja*, jotka ovat puoliksi melamiinia ja puoliksi silikonia, jotka saavat ne pysymään hyvin innokkaiden mukuloidenkin hyppysissä. Silikoni myös suojaa pieniä sormia, jos mukissa on vaikka lämmintä kaakaota: muki ei tunnu niin kuumalta koska välissä on irroitettava silikonipinnoite. Kulhojen pohjissa on ihanat linnakuviot, ja mukien pohjissa timantit. Vinkkinä näin kaksivuotiaan välillä erittäin omapäisen neidin äitinä, että tämä on ainakin meillä auttanut siihen kun ruoka ei meinaa joskus maistua. ”Muistatko, kun syöt kaikki myslit ja jugurtit, niin löydät pohjalta sen ihanan linnan?”.

Muutama kyselikin astioista jo aiemman ystävänpäiväbrunssipostauksen yhteydessä, eli nämä siis olivat ne! Astiat voi pestä koneessa ja ne ovat olleet ainakin meillä tosi kovassa käytössä.

Lisäksi piristin olkkaria helpolla DIY-jutulla, eli mustalla metallikehikolla johon kiinnitin valokuvia Tigerin klipseillä ja Maxplaylta saamillani Design by S.H:n ihanilla puuhelmiklemmareilla. Mustaharmaat klemmarit* sopivat hyvin meidän olkkarin väreihin, ja lastenhuoneeseen taas valitsin vaaleanpunaharmaita*. Näistä metallikehikoista ajattelin tehdä ihan oman DIY-postauksensa jos kiinnostaa, itse nimittäin metsästin näitä kissojen ja koirien kanssa että sain oikeanlaiset, mutta lopulta vastaus löytyi lähempää kuin luulinkaan.

Lapset ovat askarrelleet päiväkodissa kevätkotia piristämään ihanat sydämet, ja mä päätinkin että noissa vaaleanpunaharmaissa klemmareissa saa aina olla esillä lasten vaihtuva taidenäyttely. Siihen saa nätisti esille heidän ihania taideteoksiaan, ja tytöt ovat ylpeitä kun niitä pidetään esillä. On meillä muutenkin kyllä lasten taidetta seinillä, Oton miesnurkan magneettitaululla ja jääkaapin ovessa, sekä yksi piirros kehystettynä keittiössä. Lasten taide kuuluu esille, ja se jos mikä tekee kodikasta tunnelmaa.

Design by S.H.Lta lapset valitsivat itselleen myös ihanan puisen satuavaimen. Se on tosi söpö ja sopii hyvin huoneen muuhun sisustukseen. Me löydettiin sille täydellinen paikka aiemmin saamastamme Batman-koukusta.

Innostuin tällä kertaa ostamaan ihania violetteja tulppaaneja, tietysti uuteen tukkaani mätsääviä! Ostin siis ihan perus kauppareissulla nämä kukat, mutta kotiin päästessä huomasinkin että yli puolet niistä oli homeessa varresta. Onneksi ei sentään kokonaan, leikkelin ne ihan lyhyiksi sitten ja laitoin ne H&M:n minipulloihin. Aika söpöt tuli mun mielestä, lastenhuoneeseen en ehkä laittaisi kovin mahtipontisia kukka-asetelmia mutta tämmöiset pienet on ihan jees.

Tämä on nyt poikkeuksellinen viikko kun olen niin onnekas että saan jakaa teille alekoodeja kaksin kappalein! Eilisen kampaamotarjouksen lisäksi saan jakaa teille alekoodin Maxplay.fi-verkkokauppaan! Eli koodilla IINA saatte sunnuntaihin saakka -15% kaikesta Maxplayssa! Jos puuttuu playtray-tarjotin Trip Trappista tai himoitsette ihania pilvinaulakoita, niin kannattaa hyödyntää tarjous!

Ihanaa viikonloppua kaikille teille <3 Terveisin edelleenkin teidän eiliseen postaukseen tulleista hiuskommenteista häkeltynyt Iina. Kiitoksia ihan hurjasti kaikille, ootte aivan parhaita!

Mä kävin eilen kampaajalla ekaa kertaa puoleen vuoteen. Ja en käynyt kuulkaas vaan tasoittelemassa latvoja, vaan kuten otsikosta joku ehkä saattaakin päätellä: mulla on ihan uusi hiustenväri. Tämä uusi väri on pitkän harkinnan ja haaveilun tulos. Mä päätin lähteä ulos hius-mukavuusalueeltani (jolla ei aina kuitenkaan ole niin mukavaa), ja kokeilla jotain ihan uutta. Aina mietin että oliskohan se pastelliväri nyt liian radikaali ja voi että ja samaan aikaan olen kuitenkin inhonnut joka päivä peilistä näkynyttä kilometrin juurikasvua ja keltaisia latvoja. Ajattelin että ei se pastelliväri nyt sitä pahempi ainakaan voi olla. Ja niin mä uskaltauduin sanomaan Salon Pepe Åhmanilla työskentelevälle kaverilleni Essille, että haluan pastellivioletit, pitkät hiukset.

Salon Pepe Åhmanilta tarjottiin jo vähän aiemmin minulle vähän pidempiaikaista yhteistyökumppanuutta hiusten osalta, ja kerkesin vielä senkin jälkeen pähkäilemään että uskallanko vai enkö uskalla, moneen kertaan. Nyt on aika tyytyväinen fiilis että kerrankin en ollut nynny ja testasin jotain uutta. Olen myös tosi innoissani nyt kun mulla vihdoin on luottokampaaja, joka patistaa mua käymään käsittelyssä ennenkuin tilanne menee liian pahaksi ks. Ennen-kuvat, hahah. Essi laittaa hiuksia Pepe Åhmanilla Tapiolassa ja Espoon keskuksessa, ja ketjun kampaamoita löytyy myös Tikkurilasta ja Mikonkadulta.

Mun alkutilanne oli siis maantienharmaa tyvi ja kellertyneet latvat, puolipitkä tukka. Hiukset vaalennettiin ja mukana oli tietenkin Olaplex suojaamassa, ja tukka vaalenikin todella hyvin ja ei kärsinyt ollenkaan. Mun hiukset saatiin saman väriseksi pidennysten kanssa, ja sen jälkeen  Essi sekoitteli mielettömän värin jolla ensiksi värjättiin mun oma pää ja sen jälkeen pidennykset. Yllättäen mun omat hiukset, jotka yleensäkin yllättävät, saivat ihan täydellisen värin. Juuri sellaisen jonka halusinkin. Pidennykset sen sijaan (useista aiemmista testeistä huolimatta) eivät yhtäkkiä värjäytyneetkään samanväriseksi kuin mun pää, vaan imaisivat väriä paljon enemmän ja menivät ihan tummaksi. Onneksi Essi sai ne kuitenkin lopulta juuri oikean väriseksi vaikka ne vähän yllättivätkin, ja nyt mä olen mun tukkaan tyytyväisempi kuin moneen vuoteen, ehkä tyytyväisempi kuin ikinä!

B*long -pidennykset* ja BeLonger* -pidennysten hoitotuotteet tarjosi ID Hair, jonka pidennyksiä mulla on ollut aiemminkin silloin kun niitä aktiivisesti käytin muutama vuosi sitten. Pidennykset ovat 45cm pitkät ja kiinni teippikiinnityksellä, joka myös on mulle tuttu juttu. Teipit on mukavan nopea kiinnittää ja helppo irroittaa, ja myöskin muotoilla.

Mulla on teille sellainen huippujuttu, että mainitsemalla varauksen yhteydessä IINAN BLOGI, saatte kaikista kampaamopalveluista Olaplexia lukuunottamatta -10% alennusta maaliskuun loppuun asti. Tämä on aika hyvä alennus ainakin mun mielestä, sillä värit ja muut isommat työt ovat sen verran arvokkaita että tuo alennus tuntuu jo reippaasti. Kampaamoita löytyy tosiaan koko PK-seudulta neljä, ja tämä sama alennus käy niissä kaikissa, kaikille kampaajille. Varauksen voi tehdä joko netissä tai puhelimitse, tsekatkaa lisää Pepe Åhmanin sivuilta. Nyt kannattaa käydä värjäämässä tai leikkaamassa jos on edellisestä käynnistä jo pitkä aika, mulla ainakin oli aivan liian pitkä aika käyntien välissä ja nyt tajusin miten hurjasti uusi kuontalo piristi mua.

Täällä on yksi ihan ylityytyväinen Twilight Sparkle (niinkuin tytöt mua nyt kutsuvat), joka käy vähän väliä ihailemassa tukkaa peilistä ja on ottanut vähän turhan monta selfietä tänään vain katsoakseen vielä kerran miten kivalta tukka nyt näyttää. Mätsätään muuten Oton kanssa kun hänelläkin on se kylmä violetti pää nyt, aika hauskaa! Lapset ovat aivan onnesta soikeana mun hiuksista, päiväkodissakin aamulla esittelivät niitä kaikille, haha. Mitä mieltä te olette uudesta tukasta? On se nyt ainakin parempi kuin vanha eiks vaan!

Meillä on aika rento pukukoodi töissä, jokainen pukeutuu niinkuin itsestä hyvältä tuntuu. Koska mä olen meidän firman toistaiseksi ainoa naispuolinen henkilö, mulla on etenkin aika vapaat kädet, eivät jätkät tule mua neuvomaan pukeutumisasioissa. Viime viikolla valitsin kuitenkin vähän asiallisempaa päälle töihin, kun meidän toimisto muutti uusiin tiloihin keskustan MOWiin, ja en tiennyt minkälaista pukeutumistyyliä tilojen muilta käyttäjiltä löytyisi. Kuluneen viikon aikana on selvinnyt että mä voin edelleen jatkaa tutulla, hyväksi havaitulla linjalla: laittaa päälle ihan sitä mitä haluan.

Silloin kun aloitin työt mä oikein intoilin työvaatteista, haikailin bleisereiden, kynähameiden ja kauluspaitojen perään. Vuoden aikana on kuitenkin tullut huomattua että rennot vaatteet on vaan niin paljon mukavammat. Rakastan kyllä laittautua ja välillä on kiva lähteä vähän fiinimmässä työasussa liikenteeseen, mutta parasta on kun voi ottaa kengät pois ja olla villasukissa ja pehmeässä collarissa ja joustavissa superstretch-housuissa, ja istua miten sattuu.

Mulla tulee myös työpäivinä yleensä aika paljon käveltyä, yleensä n. 3-4km per päivä ja sen takia hyvät kengät on tosi tärkeät. Usein jalasta löytyy tennarit, mutta H&M:ltä reilu vuosi sitten ostetut tolppakorkoiset nilkkurit ovat myös olleet sen verran hyvät jalassa että myös niillä jaksaa kävellä.

Päivän asu / Takki H&M / Jakku Gina Tricot / Kauluspaita ZARA / Housut Gina Tricot / Kengät H&M / Lasit Ray Ban / Laukku  Rebecca Minkoff

Mun vähän siistimpi työasu sisälsi ohuen trenssityylisen mustan jakun, valkoisen epäsymmetrisellä helmalla varustetun kauluspaidan, mustat farkut ja korkeakorkoiset nilkkurit. Hiukset vääntelin lennokkaalle nutturalle minuutissa (kerrankin omasta mielestäni onnistui tämä vahingossa sutaistu kampaus). Päähän Ray Banit ja päälle musta klassinen villakangastakki, siinäpä se. Mun mielestä oikein simppeli ja toimiva perusasu töihin, ja ei nyt niin epämukavakaan kun en sentään farkkuja vaihtanut kynähameeseen.

Tsekatkaas muuten Oton uusi tukka samalla, se on aika päheä vaikka itse sanonkin! Herra luopui kasvatusprojektistaan ja vaihtoi sen hot violet -sävyyn ja tuttuun ja turvalliseen sivu- ja takasiiliin. Mä tykkään ja tyttöjen mielestä isi on myös tosi coolin näköinen. Saattaa ehkä olla että lähitulevaisuudessa mun ja Oton hiukset sopivat yhteen, mutta siitä lisää myöhemmin.

 

Työasu hot or not? Millaisia työasuja teillä yleensä on?

Pitkästä aikaa mä jaan teille meidän lasten parhaita juttuja viime viikoilta ja kuukausilta! Näitä on niin hauska aina kirjoitella ylös ja lukea myöhemmin, ja sitten aina ihmetellä jälkeenpäin että onko ne oikeesti tosiaan sanoneet noin. Meillä molemmat lapset ovat aikamoisia persoonia, ja heiltä tulee sellaista settiä välillä että ei meinaa naurusta tulla loppua. Ainakin on asenteet kohdillaan, ja selkeästi äidiltä ja isiltä ja muilta tärkeiltä aikuisilta kopioitu sanoja, puhetyyliä ja vitsejä.

1. T: ”Kato äiti, mä syön tätä banaania niinkuin apinat!”

Z: ”Onks hyvää, apina?”

 

2. Z: ”Mun vauvapäivä on kohta.”

T: ”Mitä silloin tapahtuu?”

Z: ”No mä synnyn varmaan.”

3. T: ”Äiti, voidaanks me mennä Antti Tuiskulle kylään?”

 

4. Z: ”Äiti sillon kun te olitte isin kans pieniä, niin te olitte ihan sikapieniä.”

 

5. T: ”Mua vähän vaivaa tääl päässä se että mun ilmapallo poksahti. Ei mua sureta, mut ihan pikku tippa vaivaa.”

 

6. T: ”Mä oon niin hurja et haluun aamul syödä chilijugurtin.”

7. Ä: ”Mitä äiti tekee työksi?”

Z: ”Vetää mua rattaissa ja pyöräilee.”

 

8. Z: ”Äiti, miten eskimot suutelee?”

Ä: ”Ne tekee sen nenällä.”

Z: ”EI! Ne tekee sen pyllyllä!”

 

9. Z: ”Mulla on jo neljä makaronia mahalaukussa!”

T: ”Ja aika monta lattialla.”

 

10: T: ”Musta tuntuu että mä oon jo aikuinen kun mulla on nii pitkä tukka.”

Z: ”Musta tuntuu et mä olen isi.”

Joo, että sellaisia ipanoita tässä huushollissa! Nämä ovat vaan jäävuoren huippu, ne jutut jotka olen muistanut/voinut kirjoittaa ylös. Usein ne parhaat jutut tulevatkin just silloin kun ei ole kynää eikä paperia missään lähimaillakaan. Tosin aika monet hyvät keskustelut me käydään nimenomaan ruokapöydässä yhteisten aterioiden aikana. Mulle lasten kanssa yhdessä syöminen aina kun mahdollista on tosi tärkeää, ja toivon että se on tapa joka säilyy niin pitkään kuin mahdollista. Vielä sittenkin kun lapset ovat isoja ja muuttavat pois kotoa, olisi ihanaa kerääntyä edes kerran viikossa yhteisen pöydän ääreen syömään, elleivät lapset sitten lennä kauemmas maailmalle.

Kertokaa ihmeessä teidän lasten/kummilasten/sisarusten/muiden lasten viime aikojen parhaita juttuja, mä haluan hihitellä! 😀

Tilasin Gugguulta ekasta dropista tytöille ihanat mekot ja legginssit! En vaan voinut vastustaa niitä ihania frillamekkoja liehuhelmoilla ja kapeilla olkaimilla, enkä myöskään superhyvälaatuisiksi käytössä osoittautuneita legginssejä, joissa on eriväriset lahkeet. Tilasin esikoiselle mintunvihreän mekon ja musta-mintunvihreät legginssit, ja kuopukselle mustan mekon ja musta-vaaleanpunaiset leggingssit. Mä tykkään myös kovasti Gugguun mitoituksista, jotka eivät ole liian reiluja vaan vastaavat kokoa suht hyvin, ja ovat sopivan kapeita etteivät roiku vaikka ottaisikin vähän reilumpaa kokoa.

Tytöt ihastuivat uusiin vaatteisiinsa ihan hulluna, ja eivät olisi malttaneet riisua mekkoja edes nukkumaan mennessä. Leggingssit taisivatkin vilahtaa jo aiemmassa postauksessa, eivätkä näy näissä kuvissa.

Musta tuntuu että meidän neiti kohta-3-vuotta on venähtänyt viimeisen kuukauden aikana ainakin kilometrin ja ottanut harppauksen eteenpäin vähän kaikessa. Jotenkin se ihana vauvamaisuus alkaa hävitä, ja tilalle on kasvamassa (ihan yhtä ihana) iso ja omatoiminen tyttö. Hänen hiuksensakin ovat kasvaneet viimeisen kuukauden aikana niin että kahden letin laittaminen ei ole enää rakettitiedettä ja otsatukka valuu silmille ilman Pinkie Pie-pinniä (tai Raimbow Dashia). Hän on tullut entistä makutietoisemmaksi omasta vaatetuksestaan ja ulkonäöstään, ja sekä kampauksen että vaatetuksen valinta on tosi tarkkaa. Päiväkodissakin on oltava mukana glitterinen käsilaukku, joka hihityttää hoitajia.

Esikoinen taas on vaatteiden suhteen edelleen yhtä huoleton kuin aina. Hän laittaa päälleen mitä äiti valitsee, ainoa mistä hän on tarkka on sukat. Niiden pitää olla juuri oikeanlaiset.

Ihanat tytöt ihanissa vaatteissa! Mini Rodinin ekasta dropista me ei nyt ainakaan tilattu mitään, kun kuosit eivät jotenkin yhtään iskeneet. Pitää odotella mitä seuraavaksi tulee. Odotatteko te jotain kevään mallistoja erityisesti? Tilasitteko ekoista dropeista jotain?