Joulukalenteri 2015 luukku 7

07.12.2015

Meidän perinteenä on koristella joulukuusi itsenäisyyspäivänä, ja niin tehtiin myös tänä vuonna. Tämän vuuden kuusi jatkaa samaa väriteemaa joka meillä toistuu myös olohuoneen muussa sisustuksessa, valkoista, mustaa ja kultaa.  Edellisvuosina mä olen innostunut tosi koristeellisista joulupalloista ja kaikista hahmoista ja kakuista ja vaikka mistä, kimallusta ja glitteriä on täytynyt olla. Vieläkin meiltä löytyy vähän glitteriä ja kimallusta, mutta tänä vuonna keskityin enemmän pelkistetympiin koristeisiin, ja sellaiseen siistimpään lookiin.

Jätin kuusenkoristenauhat kokonaan pois kahta valkoista lukuunottamatta. Ne valkoiset nauhat on tarkoitettu tummanvihreiden kuusenkynttiläjohtojen piilottamiseen valkoisessa kuusessa. Ostin jonkin verran uusia koristeita sekä Stockmannilta että Anttilasta. Anttilasta löysin Annon ihania palloja, sekä ihania kuosipalloja että eläinten kuvilla koristettuja valkoisia palloja. Stockmannilta ostin isoja mustia tähtiä, ristikkotimantteja ja kultaisia palloja. Ikeasta ostin vielä puisia joulukelloja, joita olisi saanut olla enemmänkin. Ehkä vielä joku (joka) päivä tässä piipahdetaan Ikeassa ennen joulua ja ostan niitä samalla.

Olisin halunnut vieläkin runsaammin koristellun kuusen, mutta meidän kuusi on aika harva ja kevyt joten ei siihen niin hirveän paljon palloja edes saa laitettua. Kyllä tuo on kiva noinkin! Lapset saivat asetella koristeita siinä missä minä ja Ottokin, ja siksi koristeita on tasaisesti nyt myös kuusen alaosassa jonne yleensä itse laitan vain muutaman pallon. Niin hassua, että lapset katsovat kuusta niin eri tasolta ja huomaaavat niin erilaisia asioita.

Olkkari tulee saamaan vielä kuusen ja sohvatyynyjen  kaveriksi vähän muutakin kulta-valko-mustaa, ja kunhan se on kokonaan valmis niin mä jaan kuvia sitten koko meidän jouluisesta lookista! Ihanaa maanantaita kaikille <3

Millainen joulukuusi tai joulukoristeet teiltä löytyy tänä vuonna?


Meidän itsenäisyyspäivä

06.12.2015

Moikka! Vitsit mikä viikonloppu, me ollaan touhuttu ihan hypersuperisti! Perjantaina Otto kävi hakemassa Ikeasta meille vähän lisää Bestå-kaappeja, ja yhden kivan paketin postista ja perjantai-ilta käytettiin sitten sisustellen ja kaappeja kasaillen. Eilen taas lähdettiin jouluostoksille Itikseen, piipahdettiin Hope Hyvän mielen joululoungessa,  vietettiin leffailtaa ja haettiin joulukuusi valmiiksi itsenäisyyspäivää varten.

Aamu oli aikamoista hulinaa, kun ystäväni Anna tuli meille tekemään meille joulukorttikuvaukset. Niistä kerron myöhemmin lisää kun saan kuvat! Olihan siinä hommaa, siis lapset ja joulukorttikuvaukset, etenkin sisällä, täytyy sanoa että kaikki peukut valokuvaajille kärsivällisyydestä! Vaikka meidänkin lapset ovat tottuneita kameraan, niin sellaisten oikeasti kivojen kuvien ”rakentaminen” on aina haastavaa heidän kanssa. Munkin blogissa lapsikuvat ovat yleensä aina tilannekuvia, tai sitten jotain asukuvia joita he ovat itse juuri siinä tilanteessa halunneet ottaa. Mutta täytyy toivoa että sieltä tuli edes muutama kiva otos (luulen kyllä että tuli, koska Anna on tosi tosi taitava) meidän hulinasta ja hyörinästä huolimatta.

Anna nappasi musta ja Otosta muutaman behind the scenes -yhteiskuvan mun kameralla, olipa ihanaa kun kerrankin sai jostain vuoden tärkeästä päivästä yhteiskuvan meistä!

Aloiteltiin kuvausten lomassa myös joulukuusen koristelua, ja sitten kun kuvaukset olivat purkissa me koristeltiin se tyttöjen kanssa loppuun, kun saatiin kuusi siirrettyä oikealle paikalleen. Tuli kyllä aika ihana kuusi, joka saattaa vilahtaa huomenna joulukalenteriluukussa! Tytöt osasivat keskittyä koristeluun jo ihan eri tavalla kuin vielä viime vuonna ja meillä oli tosi kivaa.

Kuusenkoristelun jälkeen me katsottiin vähän aikaa My Little Ponya ja laiteltiin yhdessä itsenäisyyspäivän päivällinen. Syötiin perisuomalaisesti valkosipuliperunoita, pippuripihviä ja salaattia, mikä maistui kaikille. Mä olen ottanut itseäni niskasta kiinni ja alkanut taas treenaamaan lähiaikoina yli puolen vuoden tauon jälkeen, ja otettuani pienen ruokalevon tyttöjen ja Oton kanssa Olaf-pelin parissa, mä treenasin hyvän puolen tunnin treenin. Suihkun jälkeen alkoi juuri sopivasti Linnan Juhlien pukulähetys, josta me katsottiin Tiaran kanssa ensimmäinen tunti ja kirjoitettiin pukujen top5-listaukset. Tiaran suosikit löytyvät Instagramista. Mun mielestä upeimpia olivat ehkä Jaana Pelkonen ja Tiina Lymi, mielettömän upeat puvut molemmilla.

Ihanan touhuntäyteinen viikonloppu, ja pakko sanoa että meidän koti näyttää i-h-a-n-a-l-ta. Mulla on niin pitkään ollut taas sisustusvimma mutta ei ole ollut aikaa eikä jaksamista laittaa mitään isompaa ennen tätä. Nyt täällä tuntuu jotenkin paljon raikkaammalta. Odottelen vaan seuraavaa aurinkoista päivää että saan kuvattua miltä täällä oikeasti näyttää!

Ihanaa itsenäisyyspäivän iltaa kaikille <3 Ensi viikolla luvassa kaikkea kivaa sekä joulukalenterissa että muutenkin!


Joulukalenteri 2015 luukku 5

05.12.2015

Koska lahjaostokset on paras hoitaa heti alkukuusta, näin alkuun saatte aika tiiviiseen tahtiin näitä lahjavinkkejä! Vain aikataulutuksen vuoksi ei ole järkevää porrastaa lahjavinkkejä viikon välein, koska kolmen viikon päästä kaikki hyvät jutut on jo loppu. Eli tänään siis luvassa lahjavinkkejä miehille, isille, veljille ja poikaystäville. Tämän oppaan kokoamiseen olen käyttänyt apuna sekä Ottoa että meidän kaveripiirin miespuolisia henkilöitä, ja suorittanut empiiristä tutkimusta siitä, mitä he haluaisivat lahjaksi jos saisivat itse valita. Totesin tämän hyväksi tekniikaksi, sillä sitten en ainakaan paljasta vahingossakaan mitä olen ostamassa Otolle, hah!

1. Tuoksut & Hygieniatuotteet (esim. Victor & Rolf Spicebomb, Stockmann)

Victor & Rolfin Spicebomb tuoksuu herkulta, ja tuo pullo on kuin mieletön taideteos jo itsessään. Googlailun perusteella se on noussut yhdeksi tämän vuoden ostetuimmista miestentuoksuista, ja omakin testituoksuttelu kyllä sai sen valikoitumaan lemppariksi. Miehet kuulemma tykkäävät saada sekä tuoksuja, että ihan perus arkipäivän kosmetiikkaa: shampoo-hoitoaine-suihkugeelipakkauksia, tuoksu + deodoranttipakkauksia ja niin edelleen.

2. Lahjakortti vaatteisiin tai elektroniikkaan (esim. Verkkokauppa, H&M tai Stockmann)

Ihan ensimmäinen vastaus melkein jokaiselta haastattelemaltani dudelta. Onhan se lahjakortti helppo, silloin lahjansaaja saa itse ostaa mitä haluaa, ja itsekin lahjakorteista tykkään. Tätä en ehkä itse kuitenkaan ostaisi ainoaksi lahjaksi esimerkiksi Otolle, koska haluan antaa myös jotain sellaista missä on oikeasti ajatusta takana, jotain sellaista mikä osoittaa että mä tiedän mistä hän tykkää ja olen kuunnellut vuoden tai syksyn aikana hänen toiveitaan (vaikka hän ei niitä erikseen koskaan kerrokaan).

3. Sukat (esim. Happy Socks, Zalando)

Sukat, löytyivät omaltakin listaltani. Miehet kaipaavat sukkia ja ne ovat kyllä perusvarma lahjavalinta. Miehen tyylistä riippuen voi olla kesympi ja ostaa yläreunasta värikoodattuja mustia sukkia, tai sitten vaikka Happy Socksin huippuhauskoja ja persoonallisia sukkia villimmälle hemmolle.

4. Bokserit (esim. Björn Borg, Zalando)

Niitä tarvitaan toki aina. Bokserit ja sukat on molemmat sellaisia, mitä ei kuulemma aina tule itse vaatteita shoppaillessa napattua mukaan, kun ei vaan muista, siksi niitä on kiva saada lahjaksi.

5. Just Cause 3 tai Star Wars Battlefront PC:lle, XBOX Onelle tai Playstation 4:lle (esim. GameStop tai Anttila)

Nämä kaksi peliä ovat kuulemma the shit tällä hetkellä, jos tätä minun pienen otoksen tutkimustani on uskominen. Meiltä löytyy kotoa molemmat, ja kyllä Otto tuntuu viihtyvän kavereidensa kanssa pelaten oikein mainiosti molempien parissa. Uskokaa mua, olen myös nähnyt sen kun Otto osti vahingossa ihan huonon pelin, ja näistä kumpikaan ei aiheuttanut onneksi sellaista reaktiota.

6. Laadukas nahkavyö (esim. Tommy Hilgifer, Stockmann)

Hyvä vyö kuuluu ainakin meidän perheen kaksilahkeisen perusvarusteisiin, ja kyselyn perusteella myös monen muun. Muista tarkistaa vanhasta vyöstä oikea koko ennen ostamista, että joulukinkut mahtuvat hyvin kyytiin!

7. Rannekello (esim. Daniel Wellington, Stockmann)

Koskaan ei ole liikaa hyvännäköisiä rannekelloja, ja valikoimassa on hyvä olla sellainen arkikello ja vähän juhlavampi kello ainakin. Jos jompikumpi tai molemmat uupuu niin tässähän on tosi hyvä lahja. Ja Daniel Wellingtonin kellot sopii myös niille joilla on sekä nahkarannekkeinen arkikello, että juhlavampi kokometallinen kello. Ne kun ovat vielä ihan erilaisia näistä kahdesta perustyypistä ja sopivat vähän molempiin, asustuksesta riippuen.

Näiden lahjojen lisäksi mieleen tulee tietty kaikki harrastuksiin liittyvät jutut, mutta ne on tietenkin yksilöllisiä joka dudella. Toivottavasti lahjaoppaasta oli apua jos tuskailette siellä lahjojen kanssa! Ja hei kertokaa ihmeessä mitä te aiotte ostaa perheen ja suvun miespuolisille? Jos vaikka itsekin saisi vielä viime hetken vinkkejä tähän pohdintaan!

Ihanaa lauantaita <3


Pienet rakkaushetket

03.12.2015

Ensimmäinen asia mihin tänä aamuna Facebookin avatessani törmäsin, oli linkki Bored Panda -sivuille, artikkeliin jossa esiteltiin Philippa Ricen sarjakuvia arjen ja parisuhteen pienistä hetkistä, joissa rakkaus näkyy. Mulle tuli siitä jotenkin niin ihana, lämmin ja hyvä mieli. Juuri noista pienistä asioista se parisuhteen onni ja ilo ja rakkaus nimenomaan koostuu, ei lahjoista tai kukkasista. Tuli hyvä mieli heti aamusta kun selaili jotain näin söpöä, ja aloin miettimään artikkelin pohjalta, mitkä ovat niitä meidän arjen pikkuhetkiä, jotka tekevät meidän parisuhteesta niin rakastavan ja  lämpimän kuin se on.

Aamuiset kainalossa torkutut vartit ennen töihinlähtöä ovat ehdottomasti ainakin se asia mistä saa hyvän startin päivään. On vaan niin ihana halia lämpimän peiton alla ennenkuin kummankin pitää nousta. Yhdessä ollaan silmät ihan ristissä ja tuhistaan vaan tukat pystyssä. Parasta.

Se kun Otto toivottaa mulle hyvää työpäivää tai hyvää vapaapäivää lähtiessään töihin, ja mä saan toivottaa hänelle takaisin, on ehdottomasti yksi niistä hetkistä. Niin pieni juttu, mutta siitä tulee vaan niin hyvä mieli. On ihanaa kun tietää että joku toivoo että mulla on hyvä päivä.

Musta on ihanaa se että höpötellään työpäivän aikana tauoilla ja laitetaan söpöjä viestejä ja kuvia ja linkataan hölmöjä juttuja ja nauretaan niille yhdessä. Vaikka ei olla yhdessä niin ollaan silti yhteydessä.

Se että Otto hakee mut yleensä aina töistä koska meidän työpaikat on aika lähekkäin, on yksi niistä arjen voimavaroista. Tekee hyvää jutella ja höpötellä päivän tapahtumista vartti rauhassa kahdestaan samalla kun ajellaan hakemaan tytöt päiväkodista. Saa sellaisen pienen kahdenkeskisen breikin aina ennenkuin hyppää töiden parista lapsiperhearkeen.

Kaupassakäynnit on yhdessä mukavia. Voidaan jutella yhdessä siitä, mitä laitettaisiin päivälliseksi tai pohtia mitkä olisivat kaikkein terveellisimpiä muroja. Tai jos olen tehnyt kauppalistan valmiiksi, voidaan yhdessä kerätä tarvittavat jutut ja suoriutua kauppareissusta ekstrasupernopeasti: ”hae sä banaanit, avokadot ja tortillat niin mä kipaisen juuston, leivän ja maidon”.

Illalla on kiva laittaa ruokaa yhdessä koko perhe. Otto pilkkoo, ja mä paistan. Lapset sekoittavat, maustavat, repivät salaattia ja kattavat pöytää. Yhteiset ateriat ovat niitä arjen parhaita hetkiä, jolloin kaikki ovat läsnä ja saavat hyvää ruokaa. Ja silloin joskus jos ruoka on pahaa, voi sillekin nauraa yhdessä. Niin ei käy usein, mutta en ikinä unohda sitä kun joskus kauan sitten kokeilin uutta reseptiä ja oltiin ihan yhtä mieltä siitä että se maistui ihan kilin kikkaralle, mutta kumpikaan ei uskaltanut sanoa mitään, ennenkuin mä sitten sanoin ja revettiin yhdessä nauramaan. Taidettiin sitten tilata pizzat.

Ne hetket kun jompaakumpaa väsyttää tai kiukuttaa, ovat niitä joissa parisuhde on koetuksella, mutta joissa rakkaus todella näkyy. Niinä hetkinä osaa arvostaa sitä, että vaikka tiuskaisee väsyneenä jotain, toinen vaan sanoo että mene sä sohvalle lepäämään niin mä tyhjennän ton astianpesukoneen. Ja sitten voi pyytää anteeksi. Ja kummatkin tietävät, että kumpikaan ei halua ikinä satuttaa toista, joskus on vaan kakka päivä.

Jos ei olisi Ottoa, mä en koskaan varmaan katsoisi yhtään leffaa koska en osaisi päättää mitä katson. Yhdessä on paljon helpompi tehdä päätöksiä: Otto ehdottaa elokuvia ja mä sanon että okei, katsotaan vaan. Yleensä meidän maku osuu tosi hyvin yhteen ja ollaan yhtä mieltä siitä onko leffa ollut hyvä vai huono.

Ja iltaisin vaikka me ei aina ollakaan yhdessä, kuten juuri nyt, me ollaan silti yhdessä. Vaikka mä istun tässä koneella, ja Otto pelaa omalla pleikkarillaan Just Cause 3:a, me höpötellään silti tässä samalla. Otto käskee mut välillä katsomaan jotain hassua kohtaa pelistään, ja mä kyselen välillä Otolta että ostettaisiinko marmorinen vai musta sohvapöytä.

Tärkeintä on se, että jokaisessa hetkessä, hyvässä ja huonossa, voi luottaa siihen että toinen rakastaa ehdoitta, tapahtui mitä tapahtui. Niitä hetkiä on varmasti miljoona muutakin, mutta nämä nyt tulivat ensimmäisenä mieleen. Olen mä kyllä hitsin kiitollinen siitä, että saan jakaa arjen juuri Oton kanssa.

Mitä ihania arkisia parisuhdejuttuja teillä tulee ekana mieleen?


Joulukalenteri 2015 luukku 3

03.12.2015

 

Mahtia torstaita tyypit! Tänään kurkitaan meidän lastenhuoneen jouluun, joka on täysin lasten omaa käsialaa. Lapset ripustivat itse koristeet kuuseen, ja saivat päättää mihin kaikkialle koristeita ripustellaankaan. Koristeita päätyi näin myös ikkunanripoihin, laatikoiden vetimiin, hyllyille ja jopa ovenkahvaan. Osa palloista on kyllä niistä otettu tässä viikkojen aikana jo pois, kun tytötkin ovat huomanneet että ne eivät ole kovin käteviä.

Tytöt valitsivat tosi yllättäen pinkkiä ja punaista huoneensa koristeisiin, ja mahdollisimman paljon väriä ja valoa muutenkin. Indiskan ihana tähti on heidän suosikkinsa, ja äidin lemppareita ovat viime vuonna Tukholmasta tyttöjen itse valitsemat  robotti- ja autokoriste, sekä tuo ihana tonttuneiti joka on mun omasta lapsuudenkodista. Pinkki tonttuneiti on ostettu joskus ajomatkalla Oulusta kohti Helsinkiä, Kermansaven tehtaanmyymälästä Pihtiputaalta. Se oli vielä joku kuuma kesäpäivä, enkä muista miksi ihmeessä me ostettiin tonttu, mutta se on siitä asti kuulunut mun jokaiseen jouluun.

On mahtavaa miten oman lapsuuden joulukoristeet ovat säilyneet vielä seuraavallekin sukupolvelle, ja miten lapset jakavat jouluinnostuksen äitinsä kanssa. Näiden kahden pikkutontun kanssa joulua on maailman parasta valmistella <3

PS: Tämän postauksen tehtyä tuli järkyttävä kuume koristella jo koko loppu koti! Meidän olkkarin kuusesta tulee niiiiin siisti, tämäkin on ihana, mutta on ihana päästä myös koristelemaan joulua sillä tyylillä mikä itseen iskee näin aikuisiällä.