Kaupallinen yhteistyö: Museokortti

Rakastan antaa aineettomia lahjoja, koska ne sisältävät usein jotain esinettä suurempaa: yhteistä aikaa, hyvää mieltä, mukavaa tekemistä tai kaikkia näitä yhtäaikaa. Yksi kivoimmista lahjoista, jonka olen antanut, on Museokortti ja lupaus yhteisistä kuukausittaisista museoreissuista. Annoimme sen tänä vuonna appiukolleni syntymäpäivälahjaksi ja lahjasta on todella ollut suurta iloa meille kaikille koko vuoden ajan. Olemme käyneet yhdessä monissa ihanissa museoissa ja viettäneet runsaasti yhteistä aikaa. 

Meillä on myös Oton kanssa molemmilla Museokortit, ja käyttökokemusteni perusteella vastaanottaisin erittäin mielelläni Museokortin joululahjaksi. Fiilistelen sitä, kuinka Museokortti muuttaa koko Suomen ilmaiseksi leikkikentäksi. Kun Museokortilla pääsee sisään niin moneen museoon, näyttelyyn ja tapahtumaan, putoaa se kynnys lähteä käymään museossa vaikka lyhyenkin reissun ajan todella matalaksi. Museopäivä voi olla vaikka joka päivä. 

Museokortin kanssa museot voivat toimia ihan vaan hengailupaikkana, eikä aina tarvitse ottaa paineita, että ehtii esim. lasten kanssa katsella aivan koko näyttelyn ja kaiken mitä museolla on tarjota. Voi käydä vaikka vain piipahtamassa ja jatkaa toisella kertaa, jos tuleekin jotain muuta. 

Erityisesti jos nyt olisin itse vaikkapa perhevapaalla lapsen kanssa, arvostaisin Museokorttia joululahjana. Kävisin vauvan tai pienen lapsen kanssa usein museoissa hengailemassa, vaikkapa Lastentarhamuseossa, Luonnontieteellisessä museossa tai katsomassa taidetta Ateneumissa rauhassa vauvan päikkäriaikaan. Samalla pääsisin juomaan kahvia ihaniin museokahviloihin. Museot sopivat hyvin vauvan kanssa hengailuun ja vauvatreffeihin, mekin käytiin kuopuksen kanssa ekan kerran museossa hänen ollessa vasta alta pariviikkoinen.

Parasta museoissa käymisessä on se, että voi oppia uutta ja nähdä esimerkiksi upeita visuaalisia teoksia, tai tutustua historiaan. Museokäynnit ovat ihanaa ja järkevää ajanvietettä, josta koko perhe tykkää. Lapsista on ihanaa saada tietoa monipuolisesti erilaisista asioista ja tykkään myös käydä lasten kanssa taidenäyttelyissä, koska he huomaavat teoksista usein ihan eri juttuja, mitä itse näen. On kiinnostavaa samalla tutustua siihen, miten he havainnoivat taidetta ja ympäröiviä asioita.

Jos ei ole käynyt paljoa museoissa, kynnys lähteä sinne voi tuntua suurelta. Kannattaa kuitenkin ehdottomasti kokeilla. Museoita on niin paljon erilaisia, että jokaiselle löytyy varmasti monta sellaista museota, jossa viihtyy vaikka koko päivän. Kannattaa mennä ennakkoluulottomasti kokemaan uusia asioita. Ei tarvitse olla mikään korkeakulttuurin asiantuntija voidakseen käydä museossa. Jos museoon voi mennä alle 2-viikkoisen vauvankin kanssa, niin aivan hyvin niihin voi mennä ihan minkä ikäinen tahansa. Uskon, että kaikille löytyy museo, joka esittelee jotakin omaa kiinnostuksenkohdetta. 

Museokortti on mainio lahja ihan kenelle tahansa, koska se tarjoaa iloa koko vuodeksi ja sopii aivan jokaiselle. Museokortti-kohteita on ympäri Suomen yhteensä 370 ja kohteita on taiteen, tieteen, luonnon, urheilun, historian ja tekniikankin ystäville. Yhdellä kortilla saa loputtomasti elämyksiä ja Museokortti sopii siinäkin tapauksessa, vaikka lahjansaajalla olisi jo olemassaoleva Museokortti. Lahjaksi saadulla Museokortilla voi jatkaa olemassaolevan Museokortin voimassaoloaikaa vuoden eteenpäin. 

Kulttuuri edistää tutkitusti hyvinvointia ja siksi Museokortti onkin musta tärkeä kulttuuriteko. Se avaa ovet kaikkiin suosituimpiin nähtävyyksiin ja pienempiin paikallisiin helmiin. Kortin omistajat saavat alennusta myös useista hotelleista ja ravintoloista, joten se on mahtava reissukaveri myös! 

Museokortti ehtii varmasti perille, ja sen voi ostaa digilahjana vielä vaikka jouluaattoaamuna ja ajastaa lahjan saajalle aattoillaksi. Se on siis myös viime tipan lahjan ostajan pelastus!  

Museokortti joulukampanja: 

Anna lahja, josta on iloa! Nyt joulutarjouksena kaikkiin Museokortteihin kuukausi (12 kk + 1 kk) kaupan päälle. Osta itselle, anna lahjaksi tai jatka korttisi voimassaoloa. Tarjous on saatavilla joulukuun ajan. Osta museosta tai verkosta: museokortti.fi.Käy lukemassa lisää Museokortin sivuilta ja osta sieltä Museokortti lahjaksi itselle tai läheiselle!

Kirjoitin viimeksi meidän perheen jouluperinteistä jo heti joulukalenterin ensimmäisenä vuonna, eli kymmenen vuotta sitten! Sen jälkeen on tosiaan ollut aikaa luoda omia tärkeitä jouluperinteitä meidän perheelle ja ne alkavat olla jo todella vakiintuneita. Oli hauska tehdä katsaus kymmenen vuoden takaiseen ja pohtia mitkä perinteet sieltä ovat säilyneet, mitkä ovat jääneet pois ja mitä uutta on tullut lisäksi.

Puhuin kymmenen vuotta sitten kovasti siitä, miten joulu tuntui joulummalta silloin, kun vietimme sitä Oulussa yhdessä mun suvun kanssa. Olin viettänyt kaikki joulut ennen Oton tapaamista aina sukulaisten luona Oulussa, enkä tiennyt edes millainen joulu omassa kodissa voisi olla. Vuonna 2012 vietimme ensimmäistä kertaa joulua perheen kesken Helsingissä ja aloimme luomaan omia jouluperinteitä. Kymmenen vuotta sitten haaveilin siitä, että viettäisimme joulua joka toinen vuosi Oulussa ja joka toinen vuosi kotona, mutta myöhemmin olen pyörtänyt puheeni. Me olemme luoneet niin ihanan perhejoulun Helsinkiin, että mieluiten vietän joulua aina kotona. Sukulaisten luona on kyllä ihanaa käydä muuten, mutta kotijoulu on nykyisin meidän joulu.

”Oulussa meidän perinteisiin on kuulunut Joulupukin kuumalinja, käynti isoisovanhempien haudoilla, joululounas, joulusauna ja sitten se pukin vierailu.”

”Jouluperinteitä jotka haluan meidän perheen jouluihin pysyviksi on ehdottomasti joulusauna, itsetehdyt jouluruuat ja riisipuuro aamuisin, sekä tuo peliperinne, että aattoiltana pelataan yhdessä porukalla. Tietysti kaikki muutkin aiemmin postauksessa mainitut jutut ovat tärkeitä, mutta noista haluan pitää kiinni kynsin hampain. En ole mikään peli-ihminen muuten, mutta siinä että jouluna pelataan yhdessä on ihana yhdessä tekemisen ja joulun tunnelma. Ainiin, ja siinä riisipuurossa pitää ehdottomasti olla vain se yksi manteli jonka joku onnekas saa!”

Näin kirjoitti Iina 10 vuotta sitten.

No, miten on käynyt?

Joulupukin kuumalinja ja Lumiukko: Katsotaan edelleen joka aattoaamu! Niin tärkeä perinne jo omassa lapsuudessani kultaisella 90-luvulla. Ja joka vuosi lapset yrittävät soittaa, vielä ei ole päästy läpi.

Käynti haudoilla: Tämä on vaihdellut vuosien varrella. Silloin kun meillä ei ollut vielä omaa autoa, emme käyneet haudoilla, koska se olisi ollut julkisilla niin hankalaa aattona. Kun ostimme auton 2015, olemme sen jälkeen aina käyneet viemässä kynttilät Oton äidin haudalle, sekä muualle haudattujen muistomerkille. Käymme haudalla yleensä aattona alkuiltapäivällä.

Joulusauna: Yksi rakkaimmista jouluperinteistä mulle on ollut aamusauna jouluaattoaamuna. Mutta tästä me ollaan osittain ajankäytöllisistä syistä luovuttu ja käymme nykyisin useammmin saunassa vasta joulupäivänä. Kun joulu on järjestetty meidän kotona, on hommaa yleensä ollut aattoaamunakin sen verran, että saunaan ei ole ehditty.

Itsetehdyt jouluruuat: Ehdottomasti! Ehkä se kaikkein rakkain jouluperinne, kokataan yhdessä Oton kanssa kaikki jouluruuat ja edelleen on monissa jouluruuissa käytössä samat reseptit, jotka mun mummu mulle antoi vuonna 2012. Mukaan on tullut kuitenkin myös monia uusia jouluruokia, joista on tullut meidän uusia perinteitä. Jaan meidän tämän vuoden joulumenun jälleen osana joulukalenteria.

Riisipuuro aattoaamuna: Joka joulu! Riisipuuroa syödään kuitenkin aina lounaaksi, eikä aamiaiseksi. Ja aina laitetaan sinne yksi manteli joukkoon myös! Mun äiti on saanut mantelin aika monena jouluna. Olisipa ihanaa jos saisi tänäkin jouluna, niin hän saisi ripauksen onnea ensi vuoteen.

Lautapelit aattoiltana yhdessä: Todellakin! Lautapelit on yhtä tärkeä osa jouluaattoa kuin ruoka! Se on ihan parasta, kun illalla lahjojen avaamisen jälkeen istuskellaan syömässä juustoja ja konvehteja ja pelataan samalla porukalla jotain kivaa peliä.

Ollaan vietetty näiden 10 vuoden aikana kahdesti joulua muualla kuin kotona, ja tänä jouluna on vuorossa jälleen pitkästä aikaa sellainen joulu, että menemme aattoillaksi appiukon luokse, emmekä olekaan meillä. Emme luovu perinteistä kuitenkaan tänäkään jouluna, vaan valmistamme täyden joulumenun myös kotiin, jotta voimme sitten joulupäivänä ja tapanina herkutella täällä jouluyökkärit päällä rennosti. Ja riisipuurot, Joulupukin kuumalinjat ja muut ehditään hyvin katsella kotona aamulla ennen haudoilla käyntiä. Kaikkien perinteiden lisäksi tärkeintä joulussa on tietysti kaikki rakkaat ihmiset. Meille on perinne viettää joulua yhdessä Oton perheen kanssa, ja alusta asti sitä on vietetty myös mun äidin kanssa. Joulu vain oman perheen kesken kotona tuntuisi oudommalta, kuin joulu yhdessä läheisten kanssa jossain muualla. Läheiset on rakkain jouluperinne. <3

Ihanaa joulukuun kymmenettä! Enää tasan kaksi viikkoa jouluaattoon <3

Tänään listataan eskarilaisen joululahjatoiveita! Tänä vuonna eskarilaisen toivelistan kirjoittaminen oli jotenkin niin hauskaa katsottavaa. Hän selasi paksun lelukuvaston läpi, listasi sieltä kolme mielestäni melko maltillista asiaa ja totesi, että ei keksi enempää asioita, joita toivoisi. Yhdessä sitten yritettiin miettiä sellaisia hyödyllisiä juttuja mitä hän voisi toivoa, kun kuitenkin lahjoja on tulossa isovanhemmilta, kummeilta ja kaikilta enemmän kuin se kolme yhteensä. Eskarilainen on oppinut näissä lahjahommissa melko rationaaliseksi ja se on mahtavaa.

Ollaan esimerkkien kautta mietitty yhdessä, että kuinka paljon on tullut leikittyä esimerkiksi jollain lahjalla, jota hän toivoi ihan hirveän kovasti jonakin aiempana vuonna, ja hän on tajunnut, että ei ole leikkinyt sillä juuri ollenkaan sen jälkeen kun sai sen. Sitten ollaan käyty läpi myös sitä, mitkä ovat olleet niitä lahjoja, joille on ollut kovasti käyttöä. Nämä keskustelut on käyty jo hyvissä ajoin ennen lelukuvastojen saapumista ja siitä on selkeästi ollut hyötyä. Hän osasi mun mielestä aivan uskomattoman hienosti pohtia mitkä olisivat sellaisia lahjoja, joista olisi aidosti pidemmäksi aikaa iloa tai tekemistä.

1. UNO All Wild -peli. Hän rakastaa pelata UNOa ja tämä All Wild -versio vaikuttaa kiinnostavalta ja hauskalta. Ollaan pelattu UNOa vuosia hänen kanssa, joten en usko, että tähän peliin kyllästyy kovin nopeasti.

2. Hideaway Pets Hai. Hideaway Petsien sisältä tulee leikkiteltta, muuten ne ovat tavallisen pehmolelun näköisiä. Hän tykkää leikkiä maja- ja telttaleikkejä, joten varmasti tästäkin olisi iloa sekä hänelle että myös pikkusiskolle. Toimii myös ulkoleikeissä kesällä hyvin.

3. Smoby Nukkejen päiväkoti. Meidän lapset leikkivät paljon kotileikkejä ja tämä nukkejen päiväkoti oli sellainen, josta 3/4 lasta sanoi, että se olisi maailman paras joululahja ikinä. Päiväkoti on kookas, mutta kokoontaitettava ja tuo aivan uusia ulottuvuuksia nukkeleikkeihin, kun siinä on mm. nukeille vessa ja ”luokkahuone”, liukumäki ja vaikka mitä muuta. Tää oli niin huikea, että melkein toivoin itsekin tätä joulupukilta. Mietin vaan, miten paljon hauskempia meidän nukkejen päiväkoti -leikit olisivat mun lapsuudessa olleet, kun olisi ollut tällainen mainio päiväkoti!

4. Flamingo Spa lahjakortti. Klassikko! Koko perhe rakastaa uintireissuja ja 6v on kunnon vesipeto. Olisi ihana mennä yhdessä joululomalla uimaan ja laskemaan vesiliukumäestä hänen kanssa.

5. Rainbow-huppari oli toivelistalla myös. Perusteluina se, että hänellä on sateenkaari-mekko, sateenkaari-hame ja sateenkaari-housut, mutta ei hupparia. Kenties joulupukki sitten tuo sen.

Mun mielestä hänellä oli aivan mainiot toiveet ja olen melko varma, että joulupukki on samaa mieltä! 

Laitettiin tänä vuonna joulukuusi jo heti marraskuun ensimmäisenä päivänä ja koristeltiin se 2. marraskuuta. Näin joulukalenterin kahdeksannen luukun kohdalla kuusi on siis ilahduttanut meitä jo yli kuukauden ajan ja vielä on toinen mokoma jäljellä. Tänä syksynä kaipasimme iloa ja valoa synkimmän vuodenajan keskelle ehkä enemmän kuin yhtenäkään vuonna aiemmin. Lokakuu oli raskas ja se, että sai heittäytyä täysin joulun vietäväksi oli juuri se kaivattu distraction, joka sai ajatuksia muualle. Heti kun kuusi tuli olkkariin, tuli vaan sellainen hyvä fiilis. Rauhallinen ja ihana olo. Joulun odotus oli alkanut. Pikkuhiljaa kuusen myötä muitakin koristeita alkoi ilmestymään ympäri kotia ja lapset laittoivat myös omat minijoulukuuset huoneisiinsa.

On ihanaa, kun meidän kuusesta tulee vaan joka joulu enemmän ja enemmän meidän perheen ja meidän kodin näköinen. Runsaampi, värikkäämpi, hullumpi, hauskempi. Se on täynnä tarinoita, eläimiä, hassuja esineitä ja kimallusta. Parasta on se, että kun koristeita on niin paljon, niin vaikka koristelemme kuusen yhdessä lasten kanssa ja he saavat laittaa koristeet ihan miten itse haluavat, lopputuloksesta tulee aina mahtava! Eikä käy niin, että kaikki koristeet olisi vaikka vaan yhdessä kohtaa kuusta. Taapero sai ripustaa alimmille oksille niin paljon koristeita, että kerkesi jo kyllästyä ja lähti tekemään muuta, ja silti koristeita riitti runsaasti vielä ylemmille oksille ja saatiin tasainen lopputulos. Koska koristeita on niin paljon, koristelu on melko pitkäkestoinen operaatio, mutta kuitenkin simppeli, kun ei ole nauhoja ollenkaan.

Tänä vuonna kuusi sai lasten valitsemien uusien koristeiden lisäksi myös pari muuta uutta koristetta: suloisen pinkin glittermustekelan, jonka löysin Triplan hurmaavasta Monkey Around -putiikista, sekä sinisen pallon, jonka ostimme Amsterdamista esikoisen kanssa taannoisella reissulla. Pallo on ihana muisto, joka muistuttaa joka vuosi joulukuusessa meidän ihanasta reissusta, juuri ennen joulua. Pallossa on Amsterdamin kapeita taloja kuvituksena ja se on niin söpö. Olen iloinen, että ostimme sen, vaikka en yleensä osta mitään ”turistikrääsää”. Mutta tämä joulupallo ei ole krääsää, se on ihana ja tosi meidän näköinen muisto reissusta.

Olen niin iloinen tästä joulukuusesta. Se on niin tunnelmallinen ja hauska! Tulee taas ikävä sitä sitten kun se joulun jälkeen lähtee takaisin varastoon. Vaikka samalla varmasti taas hämmästyn siitä, miten paljon tilaa olkkariin tulee kun kuusi menee pois, hah. Mutta nyt ei mietitä sitä, vasta kolmaosa joulunodotuksesta takana! Tänään on tasan kaksi viikkoa siihen, että joululoma alkaa. Ihanaa viikonloppua kaikille! <3

Vuosittaisen joululeffaluukun aika! Rakastan tehdä tän luukun, koska se tarkoittaa, että saan katsoa paljon joululeffoja! Tänä vuonna ollaan katsottu jo viisi joululeffaa ja tässä tulee siis upouusia joululeffasuosituksia suoratoistopalveluista (Netflix, Disney Plus, Amazon Prime)!

Joululeffat johdattelevat ihanasti joulun viettoon ja niiden kanssa saa ripustaa aivot narikkaan. Ei tarvitse miettiä mitään ihmeempää, eikä analysoida leffan tapahtumia, tarkoitusta tai ihmissuhteita. Voi vain nauttia ja nauraa. Ennalta-arvattavuus on ihanan turvallista ja siinä juuri piilee joululeffojen hienous.

Aiempien vuosien joululeffalistaukset löytyvät myös blogista, viime vuoden joululeffat TÄSTÄ, toissa vuoden joululeffat TÄSTÄ ja 2020 joululeffat TÄSTÄ, koko perheen joululeffalempparit löytyvät TÄSTÄ postauksesta.

1. Paras joulu ikinä (Netflix)

Heather Grahamin ja Jason Biggsin sekä itsensä Brandyn tähdittämä joululeffa on enemmän sitä Hallmark-osastoa, eli niin kliseinen ja perinteinen joululeffa kuin vain voi olla. Mutta hyvä juuri sellaisena ja viihdyttiin kyllä lasten kanssa kun sitä katsottiin.

2. Candy Cane Lane (Amazon Prime)

Candy Cane Lanessa näyttelee pääosaa Eddie Murphy, joka aikoo voittaa naapuruston vuosittaisen joulukoristekilpailun. Hän tekee sopimuksen tontun kanssa, joka auttaa häntä voittamaan kilpailun, mutta samalla tekee loitsun joka saa joulun 12 päivää muuttumaan todeksi, mikä laittaa koko kaupungin sekaisin. Tää leffa oli vähän sekava ja melko pitkä joululeffagenressä (kaksi tuntia), mutta tykkäsin kuitenkin!

3. Diary of a Whimpy Kid Christmas: Cabin Fever (tulossa 8.12. Disney Plus)

Okei okei tätä me ei olla vielä katsottu, koska se tulee Disney Plussaan vasta perjantaina eli huomenna! Mutta odotamme innolla, koska meidän perheestä löytyy monta Neropatti-fania. Leffa on animaatio

4. Perhehämminki eli Family Switch (Netflix)

Tässä on ihan mahtava aloitusasetelma: Äitiä näyttelee Jennifer Garner, eli 13 ja risat -leffan tähti. Perhehämminkiin on haettu juuri sitä samaa henkeä jota Perjantai on pahin ja 13 ja risat tarjoilivat silloin, kun olin itse saman ikäinen kuin meidän isot tytöt nyt ovat. Tykättiin leffasta, jossa koko perhe siis vaihtaa rooleja keskenään kosmisen tapahtuman seurauksena, ja sitten tietysti kaikilla on tärkeitä tapahtumia heti seuraavana päivänä, jotka vain he itse osaisivat hoitaa hyvin, mutta sitten heräävätkin toisen perheenjäsenen kehossa ja joutuvat selviämään näistä tärkeistä tapahtumista. (Myös vauva ja koira vaihtavat kehoja). Ei tämä musta aivan samalle tasolle yllä kuin oman lapsuuteni klassikot, mutta oli silti tosi viihdyttävä ja kiva katsoa. Ei niin jouluinen kuin muut, vaikka lähelle joulua sijoittuukin.

5. The Bad Guys: A Very Bad Holiday (Netflix)

Piirretyssä elokuvassa pahikset suunnittelevat suurta ryöstöä koko kaupunkiin, mutta kun joulu peruutetaan, he joutuvatkin olemaan niitä, jotka tuovat joulufiiliksen kaikille. Onnistuvatko pahikset kerrankin antamaan, vaikka ovat tottuneet aina vain ottamaan? Ei ehkä se laadukkain piirretty, mutta ihan katsomisen arvoinen lasten kanssa.

6. Dashing through the snow (Disney Plus)

Tässä leffassa puolisostaan eronnut Atlantan poliisin sosiaalityöntekijä vihaa joulua kipeiden lapsuusmuistojen vuoksi. Hänet hälytetään keikalle kesken jouluaaton vieton tyttärensä kanssa, ja samalla hän tapaa miehen, joka opettaa hänelle joulun merkityksen ja ilon. Leffaa tähdittää myös Ludacris, joka on mun mielestä ihan huippu näyttelijä! Tässä oli todellakin hyvä meininki ja ehkä mun tän joulun lemppari jopa.