Taaperon vaatekaappi syksyllä 2019

18.08.2019

Sain kuvattua viikonlopun aikana kaikki taaperon vaatteet, kun viimeinkin selätin pyykkisuman kunnolla. Tein samalla kunnon inventaarion kaappiin ja keräsin sieltä pois kesän aikana pieneksi jääneet. Ilahduin, sillä inventaarion jälkeen kaapin tilanne näytti erittäin hyvältä. Me ei tarvita muuta kuin sukkahousuja ja parit leggingssit, muuten tilanne on erittäin jees.

Mulla on tässä nyt jo reilun vuoden ollut meneillään murrettujen sävyjen, sekä erityisesti keltaisen, ruskean, beigen ja puuteriroosan värinen kausi lastenvaatteissa. Lisäksi miellyttävät eläinkuosit – sekä eläimet että leopardikuvio ja seeprakuvio. Niitä löytyykin aika paljon meidän taaperon kaapista ja hän onneksi tykkää myös itse kyseisistä väreistä ja kuoseista.

Samalla kun kävin vaatteita läpi, taapero halusi itse tulla kertomaan mitkä on hänen lempivaatteita. Hän hyppäsi niiden vaatteiden päälle mistä tykkäsi ja ilmoitti aina ”TÄMÄ ON MINUN LEMPPARI!”. Hauskaa oli huomata, että moni lemppari oli myös siskojen vanha, kuten leopardi- ja pingviinimekot.

Tein tämän postauksen samalla tyylillä kuin aiemmatkin vaatekaappipostaukset, mutta lisäksi kuvasin erikseen ne vaatteet, jotka on ostettu käytettynä tai jotka ovat siskojen tai sukulaislasten vanhoja. Ajattelin, että olisi itsellenikin hauskaa käydä läpi ne, mitkä ovat vaatekaapissa vanhaa uuden sijaan. Vanhoja vaatteita oli ihanan paljon. Musta on ihan mahtavaa, että moni vaate näyttää tänä päivänä edelleen yhtä hyvältä, kuin ostaessani ne kuusi vuotta sitten.

Tältä näyttää koko kaappi: 

Vaatteiden määrä:

14kpl housuja tai leggingssejä (2/14 puuttuu kuvasta, koska varavaatteina päiväkodissa)

12kpl pitkähihaisia paitoja (2/12 puuttuu kuvasta, koska varavaatteina päiväkodissa)

10kpl lyhythihaisia paitoja (3/10 puuttuu kuvasta, koska varavaatteina päiväkodissa tai pyykissä)

2 hametta

3 hupparia

8 collegea (2/8 puuttuu kuvasta, koska varavaatteina päiväkodissa)

3 neuletta/neuletakkia (1/3 puuttuu, koska pyykissä)

8 mekkoa

Housut (vasemmalta oikealle): Mini Rodini, Papu, Mainio (2nd hand), Molo kids, Polarn O. Pyret, Mini Rodini, Mini Rodini, Mainio (2nd hand). 

Alaosat: Pieces (2nd hand), Adidas, Adidas, Gina Tricot Mini, Zara (2nd hand)

Alaosissa näkyy hyvin mun lempivärimaailma, sekä se, että suosin enimmäkseen tummia alaosia, koska ne ovat käytännöllisimpiä mun mielestä. Alaosissa on niin siskojen ja sukulaislasten vanhaa, kirpparilta ostettua, kuin uuttakin. Papun polvipaikat on ostettu jo viime syksyksi, mutta ne menevät edelleen tänä syksynä, koska koko on niin reilu. Käännettävät resorit on ihan best, koska ne lisäävät vaatteen käyttöikää. Tykkään housuissa eniten yksivärisistä, koska ne on niin helppo yhdistellä. Parit printtihousut on kuitenkin kiva olla yksiväristen yläosien kaveriksi.

Paidat ylärivi: Zara, Bobo Choses, Polarn O. Pyret, Paidat keskirivi: Tinycottons, Lindex (2nd hand), Gugguu (2nd hand), Tinycottons, Paidat alarivi: Nosh (2nd hand), Mini Rodini, Kaiko 

T-Paidat: Bobo Choses, Makia, Mini Rodini, Mini Rodini (2nd hand), Gina Tricot Mini, Adidas, Gina Tricor Mini

Paidoissa yllätyin siitä, miten paljon puuteriroosaa ja vaaleanpunaista kaappiin on kertynyt! En ollut edes tajunnut, että sitä väriä on noin paljon. Mutta toisaalta, ne on kaikki ihania ja taapero tykkää kyseisestä väristä myös. Koen, että paidoissa yksiväriset ja printit on hyvin tasapainossa, molempia löytyy sopivasti. Osa näistäkin paidoista on ostettu jo viime syksyksi, osa siskojen/sukulaisten vanhoja ja osa kirpparilta. Paidat on siitä kivoja, kun hihoja käärimällä pitkähihaiset menevät pitkään ja lyhythihaiset menevät muutenkin pitkään. Siksi ostan paidat aina vähän reilummassa koossa, niin taaperokin pystyy käyttämään samoja paitoja jopa 1-2 vuotta, ensin melko reiluna, sitten vähän vähemmän reiluna ja lopulta juuri sopivana.

Mekot: Gugguu (2nd hand), Bobo Choses, Gina Tricot mini, Gina Tricot mini, Mini Rodini (2nd hand), Mini Rodini (2nd hand), Bobo Choses, Mainio 

Mekoissa tykkään leikkiä enemmän printeillä, koska ne puetaan usein joko paljain säärin tai yksiväristen sukkahousujen kanssa. Mä rakastan näitä kaikkia mekkoja niiiiiiiiiiin paljon! Pingviinimekko on ollut nonstop-käytössä meidän lapsilla nyt syksystä 2013 asti ja se on edelleen yksi mun ehdottomista lempparikuoseista.

Myös mekot on tosi pitkäikäisiä, kun ensin niitä voi käyttää vähän reilumpina ja sitten juuri sopivina, ja etenkin lyhythihaiset mekot menee hyvin vielä leggareiden kanssa tunikana, vaikka muuten helma olisi jo liian lyhyt. Monella merkillä on myös tapana tehdä yläosiin ihan tajuttoman pitkät hihat, mikä pidentää niiden käyttöikää just tunikoina, vaikka helma alkaa olla jo nafti. Näin ollen tuo pingviinimekkokin tulee olemaan käytössä vielä pitkään, vaikka on kokoa 92/98.

Colleget: Mini Rodini (2nd hand), Adidas, Gina Tricot mini, Bobo Choses, Muka va mini (2nd hand), Gina Tricot Mini, 

Hupparit ja neuleet: Huxbaby, Zara (2nd hand), H&M (2nd hand), Zara, Vimma

Hupparit ja hupparimekot sekä neuleet on ihan mun lemppareita. Ja tykkään kovasti, kun alkusyksystä ne riittävät hyvin ihan sellaisenaan uloskin päälle. Hupparit ja neuleet säilyvät helposti vuosikausia kauniin näköisenä, koska ainakaan meillä niitä ei pestä ihan niin usein kuin vaikka t-paitoja. Ruokaillessa hupparit ja muut otetaan pois, jolloin ne likaantuvat paljon harvemmin, eikä tarvitse sitten niin usein pyörittää pesussa. Toki meillä kaikki vaatteet on ihan käytettäväksi tarkoitettu, enkä ulkoleikeissä varjele mitään vaatekappaleita, vaan niillä saa olla aivan normaalisti. Mutta kuitenkin just esim. riisumalla hupparin ennen ruokailua taaperolta, voi hyvin ennaltaehkäistä turhaa sotkeutumista.

Kaikki tämän kuvan vaatteet ovat joko a) sisarusten vanhoja, b) sisarusten ja sukulaislasten vanhoja tai c) ostettu kirpparilta. Useimmat näistä vaatteista ovat olleet käytössä lähes taukoamatta jo vuosien ajan, paitsi tietty kirppariostosten historiasta en osaa sanoa mitään. Käytettyjen vaatteiden osuus taaperon vaatekaapissa kasvaa jatkuvasti, kun hän alkaa pikkuhiljaa kasvaa siihen vaatekokoon, jonka aikana saatiin tietää, että meille on tulossa kolmas lapsi ja osasin alkaa varautumaan säästämällä vaatteita. Ennen sitä säästin vain ne superlempparit. Onneksi joitakin jo sitä aiemmin pieneksi jääneitä isosiskojen lemppareita ollaan juuri saatu sukulaisilta takaisin, kuten esimerkiksi tuo Minni Hiiri -huppari ja ihanat harmaat villakangashousut.

Loppuun laitoin vielä muutaman kuvan tän hetken lemppariasuista. Olen aivan rakastunut tuohon taaperon itse valkkaamaan Mainion pipoon, joka on täydellinen pian alkaviin syyskeleihin. Se on niin söpö ja ihanan värinen. Sellaisia syysvaatteita hänen vaatekaapissa, mä olen näihin tyytyväinen ja mikä tärkeintä, niin on myös hän itse. Vaatteita on määrällisesti juuri sopivasti: pyykkiä ei tarvitse pestä joka päivä, mutta vaatteita ei ole yhtään liikaa. Olen hyvin perillä siitä, mitä kaapista löytyy, mitkä vaatteet yhdistyvät keskenään ja mitkä on jäämässä seuraavaksi pieneksi. Haluan pitää vaatekaapin sisällön melko kompaktina, jotta ei tule ensinnäkään hamstrattua liikaa vaatteita ja jotta on just helppo pysyä kärryillä siitä, mitä kaapissa tapahtuu.

Olen vaateostosten suhteen sen verran laiska, että mulle kaikkein helpointa on just ostaa vaatteet sillä tavalla vähän reiluina (ne jotka ostan uutena) jolloin ne kestävät käyttöä mahdollisimman pitkään. En jaksaisi uusia koko vaatekaapin sisältöä puolen vuoden välein, enkä edes haluaisikaan. Suosin erityisesti kaksoiskokoja ja sellaisia vaatekappaleita, joissa reiluus ei haittaa lapsen menoa ollenkaan. Näin pystytään käyttämään suurinta osaa vaatteista yhdellä lapsella taaperoiässä 1-2 vuotta ja isompana vieläkin pidempään, kun kasvu hieman hidastuu. Monikäyttöisimpiä ja pitkäikäisimpiä on lyhythihaiset t-paidat ja lyhythihaiset mekot.

Tsekkaa myös muut vaatekaappi-sarjan postaukset:

Vauvan toimiva vaatekaappi

Taaperon vaatekaappi (1v)

Ekaluokkalaisen vaatekaappi

5-vuotiaan vaatekaappi

Mitkä värit ja kuosit hallitsevat teidän lasten vaatekaapeissa tällä hetkellä? Kuinka pitkään teillä käytetään suunnilleen 1-2-vuotiaan vaatetta yhdessä koossa? Kuinka paljon vaatteita on teidän mielestä sopivasti?


Leikki on parasta opetusta myös aikuiselle

02.08.2019

Yksi päivä tässä kesällä mä makasin keittiön lattialla taaperon kanssa varmaan puoli tuntia ja keskusteltiin siitä, miten kaikki on ihan väärin päin. Häntä nauratti kovasti ja mua myös, käytiin juurta jaksaen läpi kaikki mieleen tulevat asiat, jotka olivat väärinpäin siksi, että katsoimme lattialta kattoa kohti. Lamput ja pöydät, tuolit ja lelut. Isin tietokone, roskapönttö ja ja jakkarat. Imurikin oli väärinpäin. Niin ihmeellistä! Ei mulle tulisi mieleenkään mennä lattialle makaamaan ihan muuten vaan keskellä päivää. Mutta taaperon viereen kävin ja olen siitä iloinen. Välillä on niin siistiä heittäytyä taaperon maailmaan ja keskittyä kaikkiin pieniin juttuihin, jotka hänelle voivat olla niin suuria ja merkityksellisiä.

Oikeastihan mun piti laittaa ruokaa, mutta oli kuuma ja jotenkin koko ajatus kyllästytti. Pieni tovi lattialla makoillen ja oikeasti aivot narikkaan laittaen teki hyvää. Sitten jaksoi taas ihan uudella innolla tarttua kauhan varteen. Se oli tärkeä huomio. Silloin kun ei oikeasti ole ihan tulipalokiire ja joku asia ei vaan huvita, miksi ei ottaisi pientä taukoa ja keskittyisi johonkin rentouttavaan ja itselle merkitykselliseen? Sen jälkeen jaksaa niitä välillä puuduttavia rutiinihommiakin paljon helpommin. Jos ei kotona ole taaperoa kannustamassa heittäytymään, ainahan voi vaikka tarttua hetkeksi kirjaan, ottaa pikku nokoset tai katsoa yhden 20min jakson hyvää komediasarjaa.

Tällä hetkellä meidän 2v miettii tosi paljon syy-seuraussuhteita ja ongelman ratkaisua. Hän keksii hurjasti erilaisia ratkaisuja ja jos esimerkiksi joskus sanon, että jokin hänen pyytämänsä asia ei juuri nyt onnistu, hän miettii kaikki mieleen tulevat mahdolliset ja mahdottomat ratkaisuehdotukset ja käy ne läpi, että jos se asia kuitenkin onnistuisi jollain tapaa. Ihailtavaa päämäärätietoisuutta ja periksiantamattomuutta. Jos joku niin hän opettaa kykyä ajatella laatikon ulkopuolelta.

Joskus käy niin, että kun hän niin hienosti keksii erilaisia ratkaisuja jonkun asian toteuttamiseksi, mä lopulta annan hänen sittenkin tehdä sen. Nämä on just niitä tilanteita, missä itsensä saa kiinni siitä, että on sanonut johonkin asiaan ei, koska ei juuri nyt jaksaisi a) sotkua tai b) vaivautua tekemään jotain. Eli on sanonut vaan ei, koska se on itselle helpompaa. Sitä mä yritän parhaani mukaan välttää arjessa, mutta joskus niin käy silti. Uskoisin sen olevan ihan inhimillistä. Taaperon ratkaisuehdotukset on kuitenkin loistavia reality checkejä aikuisille.  Mä en halua sanoa turhaan ei, mä haluan sanoa aina joo kun se on mahdollista.

Meidän isommat leikkivät niin paljon kavereiden kanssa, että he eivät enää kovin usein pyydä mua mukaan barbieleikkiin tai mihinkään muuhunkaan. Silloin kyllä leikin mielellään jos pyydetään. Taaperon kanssa sen sijaan tulee leikittyä usein: kauppaa, legoilla rakentelua, kotileikkiä, muovailuvaha- ja taikahiekkaleikkejä. Mä koen yhteisen leikin myös loistavana tilaisuutena opettaa esimerkiksi hyviä käytöstapoja tai muita tärkeitä asioita siinä leikin lomassa.

Kauppaleikissä taapero muistaa tervehdykset, kiitokset ja lopuksi toivottaa mukavaa päivän jatkoa. Sama toimii kun käydään oikeasti kaupassa, sielläkin hän muistaa välillä huikata myyjälle mukavaa päivänjatkoa ja piristää siinä samalla toivottavasti ainakin jonkun päivää. Kun joku autoilija päästää meidät suojatien yli, lapset heilauttavat kaikki kättä kiitokseksi. Lasten hyvät tavat kannustavat myös meitä aikuisia muistamaan nämä hyvät käytöstavat aina, myös sinä huonona päivänä kun kaikki on mennyt aamusta asti vähän pieleen. Miksi ne olisivatkaan yhtään vähemmän tärkeitä muistaa sinä harmaana maanantaina? Ei sitä omaa harmaata fiilistä kannata muille siirtää, päin vastoin.

Koen, että lasten kanssa leikkiminen on yksi niistä asioista, jotka opettaa just mulle kaikkein eniten heittäytymisestä ja elämästä. Olen tosi kiitollinen siitä, että saan leikkiä. Alkuun leikkiminen tuntui jopa vaikealta, silloin back in the day kun meidän esikoinen oli taapero, enkä ollut leikkinyt _sataan vuoteen_. Mutta tässä vuosien varrella siihen on oppinut ja siitä on oppinut jopa nauttimaan.

On aivan parasta viettää joskus puoli tuntia kontaten lattialla taaperon Timo-koirana, joka syö ruuaksi duploja, käy koirapuistossa ja nukkuu lattiatyynyllä mytyssä. Paitsi housun polvet joutuu koville, mutta se taitaa olla pieni haitta siihen verrattuna, mitä leikki antaa henkisesti. Täydellisen rentoutumisen, pääkopan tyhjentymisen ja kaupan päälle tyytyväisen taaperon, joka jaksaa sitten sen jälkeen leikkiä vähän aikaa itsekseen tai tehdä palapelejä, että aikuinen saa rauhassa laittaa ruokaa tai siivota. Leikkiminen on best, eikä se oikeasti ole niin vaikeaa, kunhan leikin ajaksi muistaa lakata yrittämästä olla looginen tai aikuinen.

Tykkäättekö te leikkiä lasten kanssa? Mikä on teidän lempi leikki? Mitä leikkiä itse leikitte lapsena vanhempien kanssa, vai leikkivätkö vanhemmat ollenkaan?