Mä en tiedä edes mistä aloittaisin, kun viimeisten kolmen päivän aikana on tapahtunut niin paljon. Pää on ollut ihan hurjan pyörällä vielä tänäänkin, vaikka ollaan vaan otettu rennolla verkkarimeiningillä kotona. Ottokin on niin väsynyt raukka että nukahti sohvalle jo tunti sitten, tuossa se koisii mun vieressä. Niin paljon ihmisiä, tapahtumia ja meininkiä, ei ihmekään että vähän väsyttää. Perjantain vietin siis Porvoossa, josta tultiin vasta iltayhdentoista maissa takaisin Emilian kanssa. Porvoon reissusta on tulossa oma postauksensa alkavan viikon aikana, nyt vuorossa juttua eilispäivän Inspiration Daysta ja Indiedays Blog Awardseista, jotka huipentuivat aika mielettömällä tavalla.

Lauantaiaamu valkeni kauniin aurinkoisena, ja me lähdettiin jo hyvissä ajoin kohti ravintola Maxinea, jossa Bloggers’ inspiration day eli BID tänä vuonna pidettiin. Mä olin ensimmäisen tunnin tapahtumasta Kultajousen ständillä esittelemässä My iMenso-koruja, ja se olikin hauskaa puuhaa, tehtiin vaikka minkälaisia kivoja koruja ständillä vierailleiden blogikollegojen kanssa. Ekan tunnin jälkeen lähdettiin sitten pyörimään Oton, Kaislan ja Emilian kanssa yhdessä, ja törmäsin vaikka kuinka moniin tuttuihin. Oli aivan ihana nähdä kaikkia pitkästä aikaa ja vaihtaa kuulumisia.

Päivä meni hurjan nopeasti, tapahtumasta kiiruhdettiin nopeasti kotiin vaihtamaan vaatteita ja syömään ja moikkaamaan lapsia, ja sitten pitikin jo lähteä. Mentiin etkoilemaan Emilian ja Essin hotellihuoneeseen Oton, Kaislan ja Simon kanssa, ja siellä sitten hoidettiin vielä viimeiset laittautumiset ja höpötykset ennen varsinaisia bileitä. Oli aivan ihana tutustua Essiinkin jonka olen tiennyt pitkään mutta ei olla koskaan aiemmin tutustuttu sen paremmin. Onneksi mulla oli apuvoimia, sillä mun ihana hapsuhelmainen mekko oli taas kerran sellainen valinta, että vessassakäynti aiheutti päänvaivaa, voi apua!

Gaala pidettiin tällä kertaa uudessa Capitalissa, jonne me hurautettiin ihan viimetingassa taksilla. Napattiin vielä asukuvat nopeasti ennen kuin kipiteltiin sisälle, ja melko pian alkoikin jo itse palkintojenjakotilaisuus. Siinä vaiheessa alkoi jännittää ihan hulluna! Ensin palkittiin Emilia, ja sen jälkeen vuorossa oli Oton kategoria, Vuoden Blogitulokas. Otolla oli vastassa mielettömän kovia nimiä, mutta niin vaan tuo minun ihana mieheni nappasi voiton, eikä meinannut sitä edes tajuta. Mä oon Otosta niin ylpeä, hän on alle vuodessa vakiinnuttanut paikkansa blogimaailmassa ja noussut sinne missä nyt on.

Se mitä mä haluan ehdottomasti korostaa on että Otto nousi sinne lavalle eilen omilla ansioillaan, ihan täysin. Vaikka mä olenkin blogannut pian neljä vuotta, ja Otto sai ehkä alkusysäyksen Akkavallalle siitä että hänet tiedettiin jo entuudestaan mun blogin kautta, ei niitä Oton juttuja kukaan kävisi lukemassa jos ei nimenomaan niistä tykkäisi. Otto on mielettömän taitava kirjoittaja, hauska tyyppi ja osaa ottaa kantaa ja tuoda esiin kiinnostavia aiheita. Otto ei pelkää kirjoittaa sellaisistakaan jutuista, jotka jakavat mielipiteitä suuntaan jos toiseenkin. Hän kirjoittaa blogiaan tinkimättä tavuakaan omasta tyylistään, ja niin on tehnyt alusta asti, enkä ihmettele ollenkaan että se toimii.

Onnea vielä mun rakkaalle, Otto sä olet paras ja ihanin. Mä oon aika hitsin ylpeä että saan olla tuollaisen miehen vaimo. Itse sijoituin omassa Luonnollisen upea -sarjassani kolmanneksi, mistä olen hurjan kiitollinen teille kaikille! Myös mun sarja oli tosi kova, enkä olisi voinut kuvitella että pääsisin edes sinne top3:n joukkoon. Voitto meni ihan mielettömän upealle Venla Savikujalle, täysin ansaitusti! Kiitos kaikille teille jotka äänestitte<3

Nyt pitäisi pikkuhiljaa palailla arkeen, mutta onneksi huomenna meillä luvassa kiva pre-vappupiknik lasten kanssa iltapäivällä. Ja onneksi vappu on tällä viikolla, ja saadaan viettää melkein-pitkä viikonloppu perheen kanssa aivan rauhassa tämän härdellin jälkeen. Ihana ihana viikonloppu, mutta nyt on hyvä ottaa vähän iisimmin. Ensi viikolla luvassa ainakin lasten juttuja vähän enemmän, ja gaala-asu  tarkemmassa esittelyssä!

Ihanaa sunnuntai-iltaa ja alkavaa viikkoa kaikille <3

Parin viikon takaisella lapsimessuvierailulla saimme Polkupedilta Zeldalle samanlaisen Puky-potkupyörän kuin siskollaan, mutta pienemmässä M-koossa ja makeassa tiikeriraidallisessa keltaisessa värissä. Itse pyöristä löytyy enemmän infoa tästä aiemmasta postauksesta, jos Puky ei ole vielä tuttu. Meidän tytöt ovat aivan ihastuneita pyöriinsä, ja onhan noi kyllä aika siistit meidän vanhempienkin mielestä.

Onni on että ihan meidän kodin lähellä on rauhallinen ranta-alue jossa ei kulje autoja ollenkaan, ja jonne uskaltaa päästää lapset harjoittelemaan potkupyöräilyä ihan rauhassa. Jo useammin potkupyöräilyä harjoittelemaan ehtinyt isosisko viilettää menemään hurjaa vauhtia kuin vanha tekijä, mutta pienempikin tulee jo perässä. M-kokoinen pyörä on tarkoitettu 2-vuotiaasta alkaen, ja se on Zeldalle juuri sopivan kokoinen nyt. Penkkiä ja tankoa saa onneksi nostettua sitten kun pituutta tulee lisää.

Zeldalla kesti hetki hiffata että siinä penkillä kuuluu istua, eikä vaan kävellä eteenpäin pyörä jalkojen välissä. Mutta aika nopeasti hän sen sitten tajusi, ja etenee jo ihan oikealla tekniikalla, vaikkakin vielä aika rauhallista vauhtia. Onneksi ei ole mikään kiire. Luulen että se nopeuskin sieltä tulee pikkuhiljaa kun tekniikka on jo hallussa, niin kävi Tiarallekin.

Zelda ihanasti sanoi että ”Äiti mua jännittää!” kun lähdettiin ensimmäistä kertaa kokeilemaan potkupyörää. Pieni jännitys ja päättäväinen ilme sulivat nopeasti leveäksi hymyksi kun hän huomasi että osaa aivan itse. Onko mitään ihanampaa kuin lapsen onnistumisen ilo? Suloista oli myös kuinka isompi kannusti pienempäänsä, ”Kyllä sinä osaat! Hyvä Zelda!”.

Uskon että me tullaan viettämään ihania pyöräilyhetkiä ja -retkiä tämän kevään ja kesän aikana. Kunhan jäätelökiskat avautuvat, me suunnataan ehdottomasti ainakin merenrantaan jätskille niin että tytöt saavat itse pyöräillä sinne. Voi että tuli jotenkin niin kesäfiilis, tuo aurinko, pikkuhiljaa vihertyvät ja kukkimaan alkavat kevään ensimmäiset kasvit, lasten iloinen nauru ja kevään tuoksu.

Puky-pyörät saatu Polkupedilta. Molempien makeat mattaväriset kypärät Stadiumin Warp-merkkiä ja koko XS.

Oli ihana viettää aamu rauhassa upeassa auringonpaisteessa hengähtäen ennen viikonlopun menoja. Tänään suuntaan illaksi Porvoon Taidetehtaalle Bubbles -shoppailutapahtumaan Emilian kanssa tekemään pikastailauksia ja vetämään vip-iltaa Vero Modassa. Jos liikutte Porvoossa niin tervetuloa moikkaamaan, olisi ihan huippua tavata muutama kasvo ruudun takaa kun ensimmäistä kertaa siellä päin pyörin! Bubblesissa on tarjouksia ja kaikenlaista kivaa niin lapsille kuin aikuisillekin, tarkempi ohjelma löytyy täältä.

Huomenna onkin sitten edessä Indiedays Inspiration Day, ja illalla Blog Awardsit. Tästä taitaa tulla aika huikea viikonloppu! Sunnuntain suunnitelmana on ladata akkuja kotona lasten kanssa, ja avata grillikausi. Jääkaappi on jo pullollaan grilliherkkuja, ja täällä melkein kuola valuu mutta vielä pitää pari päivää odotella.

Aivan ihanaa alkavaa viikonloppua kaikille <3

Kuten aiemmin kerroinkin, kävin alkuviikosta kokeilemassa KC Professionalin uutta Olaplex-hoitoa Kampissa. En oikeastaan tiennyt hoidosta juuri mitään sen enempää kuin parin netissä silmiin osuneen aiemman testikokemuksen verran. Olaplex on siis uudenlainen hiusten hoitokäsittely, jonka voi tehdä joko värjäyksen tai vaalennuksen yhteydessä, tai sitten ihan yksinään. Multa ei nyt hiuksiä värjätty, mutta hoitoa pääsin kokeilemaan.

Olaplex on kaksivaiheinen käsittely, jossa ensimmäinen aine sekoitetaan joko väriin tai vaalennusaineeseen, tai sitten veteen. Toinen aine lisätään hiuksiin sitten kun edellämainitut on pesty pois, annetaan vaikuttaa ja sitten pestään ja muotoillaan hiukset normaalisti. Lisäksi sain vielä kolmannen purkin kotiin, jonka avulla saavutettua tulosta voi ylläpitää kampaamokäsittelyiden välillä.

”Miten se toimii?
Olaplex hoitaa ja korjaa hiuksen kuitukerroksen rakennetta ainutlaatuisen tekniikan avulla. Olaplex perustuu keksintöön, joka estää hiuksen rikkisiltoja katkeamasta käsittelyn yhteydessä ja samalla korjaa jo katkenneita rikkisiltoja. Olaplex estää vahingoittumista, korjaa jo syntyneitä vaurioita ja vahvistaa hiuksia.” (KC Professional Olaplex)

Mun hiukset on jo noin vuoden ajan katkeilleet todella paljon, lähinnä oikealta puolelta ja takaa. Vasen puoli taas on kasvanut normaalisti ja tasaisesti kokoajan. Olen yrittänyt miettiä syytä tälle kummalliselle toispuoleiselle katkeilulle, mutta siihen ei ole auttanut nukkuma-asennon muuttaminen, hiusten pitäminen mahdollisimman vähän kiinni tai mikään muukaan mitä olen kokeillut. Nyt n. 8 viikkoa syömäni biotiini on vaikuttanut kyllä kasvunopeuteen, ja kuukausi sitten Lorealin kampanjan yhteydessä leikattu kuontaloni on säilynyt tähän asti aika tasamittaisena. Nyt toivon, että tämä Olaplex-hoito estäisi katkeilun kokonaan, ja saisin viimeinkin kasvattaa omat hiukset pidemmäksi.

Taustalla mun tukkatilanteessa on vaalennus asteittain pikimustasta vitivalkoiseksi vuodessa, ja se ei tehnyt kovin hyvää tukalle. Myös toisen vuoden kestänyt blondin värin ylläpito rasitti hiuksia, vaikka en blondannutkaan kuin juurikasvua. Oman jälkensä ovat jättäneet myös kaksi raskautta, vuoden imetys ja 16-vuotiaana aloittamani aktiivinen hiustenpidennysten käyttö, josta tosin olen pitänyt taukoa viime kesästä asti.

Hoidon jälkeen mun hiukset ovat olleet todella pehmeät ja sileät, ja kun olen suihkussa kastellut hiukset eivät ne ole muistuttaneet märkää hamppukasaa, vaan ovat tuntuneet heti kastellessa (ennen pesua ja hoitoainetta) samalta kuin yleensä vasta intensiivisen tehohoidon jälkeen. Vaikutus ei siis ole ainakaan mennyt ohi näiden muutaman päivän aikana, vaan edelleenkin hiukset tuntuvat tosi hyvältä. Olen kokeillut myös antaa hiusten kuivaa ihan itsekseen suihkun jälkeen, ja ne ovat olleet pehmeät ja sileät. Ennen hoitoa en voinut tehdä niin, koska hiukset kuivuivat sellaiseksi takkupehkoksi että kuivana harjatessa olisi katkennut puolet pituuksista.

Tosiaan en voi vielä sanoa sen enempää hoidon pitkäaikaisesta vaikutuksesta, mutta ainakin toistaiseksi tuntuu tehonneen hyvin ja mun ei tarvitse pelätä hiusten harjaamista niinkuin tähän asti. Nyt jatkan biotiinin syömistä, Olaplex-kotihoidon käyttämistä ja hiusten hellää kohtelua ja toivottavasti vuoden päästä mulla on metrikutrit!

Kiitos paljon Olaplexille siitä että pääsin kokeilemaan hoitoa. Ja ihanaa päivää teille kaikille <3

Moikka ihanat! Musta tuntuu että en ole kirjoitellut kuulumisia kunnolla hetkeen kun on ollut niin paljon touhuttavaa että olen sitten kertonut vaan niistä erityisemmistä jutuista kuten synttäreistä ja muista. Niiden ohella ollaan kuitenkin eletty ihan sitä tavallista perus arkea vaan ja nyt mä ajattelin jakaa teille meidän kuulumisia muutaman räpsäisyn muodossa tämän alkuviikon ajalta. Pakko myöntää että viime yö meni niin surkeasti että mulla on takana unta ihan muutaman katkonaisen tunnin verran, ja siksi ei ajatus kulje juuri yhtään.

Yritän aloittaa lausetta ”Meille kuuluu…” ja päähän tulee vaan ”väsyttää. haluaisin syödä kakkua, onkohan meillä vielä kakkua.. aa pitäskö mennä nukkumaan, en jaksa. pakko jaksaa. ei kyllä mä nyt teen tän. mitä meille kuuluu?” Joten ehkä mä vaan näytän näitä kuvia!

Ihania haleja työpäivän jälkeen sohvalla. Herkullinen lounas Fabricissa Aleksanterinkadulla, ja yksi ensimmäisistä designeista joita itse suunnittelin töissä valmiina koruna.

Kaupasta iltaherkuksi mukaan tarttuneet uudet luomu-pillimehut menivät lapsille hyvin kaupaksi, en saanut edes maistiaista. Hississä hymyilytti pehmeä tukka joka ei sojottanut tuulesta huolimatta. Ja esikoista nyt naurattaa kaikki, ja lentää kyllä sellaista juttua että pistää muitakin naurattamaan, voi juku!

Ananaksia vaatteissa ja höpsöjä pieniä tyttöjä. Cosmo ja suklaalevy, jotka vielä odottavat avaamistaan. Taitavat aueta vasta huomenna, koska nyt tulee uni. Sormet ristissä että se uni ei katkeaisi niin monta kertaa kuin viime yönä!

Hyvää yötä kaikille, toivottavasti siellä nukutaan paremmin kuin täällä! 😀

Tänään ei olekaan luvassa perinteistä viikon arkiruokapostausta, vaan postauksen täydeltä Zeldan synttäriherkkureseptejä. Me haluttiin runsas herkkupöytä, ja vähän sellaisella jokaiselle jotain -periaatteella mentiin. Yritettiin keksiä mahdollisimman erilaisia juttuja, suolaista ja makeaa, kasvisjuttuja ja lihaisampia vaihtoehtoja. Viidakkoteemaa tietenkin mietittiin myös, ja ehkä parhaiten teemaan sopiva tarjottava olikin meidän herkulliset banaanitikkarit, jotka tuntuivat maistuvan sekä isommille että pienemmille vieraille paremmin kuin hyvin.

Meillä oli n. 25 hengen juhlat eli ei mitkään hirmuisen isot mutta ei ihan pienetkään. Tarjolla oli banaanitikkareiden lisäksi suolaisia kinkku-paprikamuffineja, feta-pinaattipiirakkaa, poppiksia coctailtikuissa, mokkapaloja, keksejä, marja-valkosuklaatäytekakkua ja rocky roadia. Kakun teki mun ystäväni, joten me päästiin sen suhteen vähän helpommalla. Muutenkin yritettiin stressata tarjottavista mahdollisimman vähän, ja siksi valmistettiin sellaisia helppoja juttuja jotka eivät vaatineet hiusten halkomista tai kauheasti uuden opettelua, paitsi ne banaanit, niiden kanssa meinasi muutama ärräpää lennellä, mutta oli sen arvoista ehdottomasti.

Joku kommentoikin hauskasti, että meillä oli ihanan tavalliset synttärit tavallisine synttäriherkkuineen ja rennosti kotona. Se tuntui tällä kertaa parhaalta ratkaisulta, ja mä en ole herkkujen ja koristeiden suhteen mikään hifistelijä vaikka kuinka haluaisin. Niin kauan kuin mä olen puikoissa, tulee meillä aina olemaan kaikki tarjottavat joko suhteellisen yksinkertaisia, tai sitten sellaisia hifistely-yrityksiä jotka ovat vähän sinnepäin. Tähän asti ovat kelvanneet, toivottavasti jatkossakin!

Feta-pinaattipiirakka

Pohja:

2,5dl Myllärin piirakkapohja-ainesta*

100g sulatettua voita

1dl vettä

Täyte:

1 ps pakastepinaattia

1 prk kermaa

3 kananmunaa

200g fetajuustoa pilkottuna

1 sipuli

suolaa ja mustapippuria

Sekoita piirakkapohjan ainekset keskenään ja painele vuokaan, maailman helpointa. Sulata pakastepinaatti ja sekoita yhteen kerman, munien ja fetajuuston kanssa. Esipaista pohjaa 10min 180-asteisen uunin toisiksi alimmalla tasolla. Pilko sipuli ja kuullota nopeasti pannulla. Lisää se muiden joukkoon, ja mausta suolalla ja pippurilla. Kaada seos esipaistetulle pohjalle, ripottele halutessasi juustoraastetta päälle ja paista uunissa vielä n. 25-30min.

Kinkku-paprikamuffinit (40kpl)

300g palvikinkkupala

1 iso paprika

9dl vehnäjauhoja (Myllärin leivontakarkea vehnäjauho*)

6tl leivinjauhetta

6 kananmunaa

375g leivontamargariinia

150g mozzarellajuustoraastetta

200g kermaviiliä

1-1,5tl suolaa

välimeren yrttimaustetta

tukevia muffinivuokia tai muffinipelti

Pilko kinkut ja paprikat. Sulata margariini ja sekoita joukkoon munat, kermaviili, kinkku ja paprika. Sekoita erillisessä kulhossa jauhot keskenään ja lisää seokseen varovasti sekoitellen. Lisää suola. Täytä muffinivuoat taikinalla (3/4), ripottele päälle juustoraastetta ja yrttimaustetta koristeeksi. Paista uunin toisiksi alimmalla tasolla 225 asteessa n. 15 minuuttia.

Banaanitikkarit n. 30kpl

15 banaania

150g valkosuklaata

150g tummaa suklaata

150g maitosuklaata

50g cashewpähkinöitä

nomparelleja

coctailtikkuja

Kuori ja puolita banaanit. Laita coctailtikut niihin, ja laita sitten banaanit pakkaseen pariksi tunniksi. Sulata suklaat erikseen mikrossa tai vesihauteessa laakealle lautaselle. Murskaa pähkinät ja laita myös ne omalle lautaselleen. Ota banaanit pakkasesta, ja pyörittele banaania aina ensin haluamassasi suklaassa, ja sitten joko pähkinämurulautasella, tai ripottele nomparelleja päälle. Laita sen jälkeen banaanit vielä takaisin pakkaseen siihen asti että ne tarjoillaan. Tärkeintä on että banaanit on kylmiä silloin kun ne kuorrutetaan, koska suklaa on kuumaa. Muuten banaanit menee löllöksi ja tikut irtoilee ja banaanit lentelee ja saattaa päästä niitä aiemmin mainittuja ärräpäitä.

Rocky Road

200g maitosuklaata

200g tummaa suklaata

100g cashewpähkinöitä (tai muita pähkinöitä)

pari desiä minivaahtokarkkeja (esim Tiger)

(keksinpaloja, lakua, kuivattuja hedelmiä, ihan mitä vaan)

Tähän on kaikenlaisia ohjeita, mutta meillä toimi niin yksinkertaisesti että sulatin suklaat yhtäaikaa mikrossa isossa kulhossa, sekoitin vaahtikset ja pähkinät sekaan ja kaadoin mössön isolle lautaselle jonka olin päällystänyt leivinpaperilla. Sitten tunniksi pakkaseen, ja sen jälkeen leikkasin sopiviksi paloiksi isolla veitsellä. Maailman helpoimmin valmistuva synttäriherkku.

Mokkapalat me tehtiin Myllärin valmiista mokkapala-aineksesta*, ja oli muuten super iisiä. Sekoitettiin vaan ainekset yhteen, paistettiin pohja uunissa, ja levitettiin valmis kuorrute päälle, jonka jälkeen koristeltiin ne eri värisillä nomparelleilla. Maistuivat muuten aika hyvältä, autenttisemmalta kuin tälläiset ”lisää vain vesi ja munat” -leivonnaiset yleensä. Erittäin hyvä pikatarjottava! Yhdestä paketista tuli puoli pellillistä.

*Myllärin Mokkapala-aines, vehnäjauho ja piirakkapohja-aines saatu  blogin kautta testattavaksi.

Kyllähän tästä voi arkeenkin napata vinkit, ketäpä ei piristäisi ihana itsetehty fetapinaattipiirakka lounaana tai toimistolle muffinien vieminen tuliaisina! Kieltämättä tuli vähän nälkä ja ikävä juhlaherkkuja tätä tehdessä. Toivottavasti pidätte resepteistä.

Ihanaa keskiviikkopäivää kaikille <3