Meillä on täällä 2/3 minityypistä flunssassa, ja alkuviikko on mennyt ensin yhden ja sitten kahden flunssapotilaan kanssa kotona. Onneksi isommat ovat jo aika rentoja flunssapotilaita, kantavat itse peitot yläkerrasta alakertaan ja lukevat kirjoja tai laittavat itselleen ohjelmaa telkkarista. Kuopus on toistaiseksi säästynyt, toivottavasti säästyisi kokonaan tuolta ikävältä flunssalta. Me oltiin viimeksi koko perhe flunssassa joskus alkusyksystä, että ollaan kyllä saatu hyvin olla terveenä tähän asti. Toivottavasti tämäkin menisi nopeasti ohi, ja saataisiin olla terveenä taas.

Ensi viikolla juhlitaan jo meidän kuopuksen 2v-synttäreitä, ja sen jälkeen on meidän 5v-hääpäiväbileiden vuoro. Siksikin olisi mahtavaa jos lapset tervehtyisivät pian, eikä flunssa tarttuisi meille vanhemmille, niin päästäisiin kunnolla jatkamaan juhlien järjestelyitä ja suunnittelua. Mä päivittelen teille loppuviikosta enemmän siitä, missä me pidetään hääpäiväbileet, ja kerron niiden suunnittelusta muutenkin vähän lisää.

Sen vaan sanon, että on niin ihanaa ja kutkuttavan jännittävää suunnitella näitä juhlia ihan kunnolla. Pitäisi oikeasti useamminkin järjestää tällaisia ihania rentoja juhlia, koska jo niiden odottelu on niin ihanaa ja piristävää. On ihana ajatus, että saadaan niin monet läheiset ja rakkaat ihmiset yhteen, vaikka ovat nämä tietty paljon pienemmät juhlat kuin meidän häät aikoinaan.

Sitä ennen kuitenkin ne meidän minin synttärit! Kuopuksen synttäreillä on siis Ryhmä Hau -teema, ja mun pitäisi suunnitella vielä hänen juhliensa koristelut ja tarjottavat. Hänen suurin lempparinsa on tällä hetkellä Kaja, ja Pinterestistä löytyikin aika kivoja ideoita Kajan inspiroimiin Ryhmä Hau -koristeisiin. Synttärikakun ajattelin tehdä banaanikakkupohjalla ja kehitellä sinne väliin jonkun hedelmäisen raikkaan täytteen. Kuorrutukseksi varmaankin voi-tuorejuustokreemi. Pitää ehkä leipoa vielä joku harjoituskakku tässä kun on aikaa, kun en koskaan ennen ole edes kokeillut sellaista leipoa. Koristeissa mennään varmaankin hyväksi havaitulla ilmapalloräjähdys -teemalla, eli ihan superisti ilmapalloja ja joku kiva viirinauha.

Ennen juhlajärjestelyjä mulla on yksi DIY-juttu toiseen lastenhuoneeseen kesken, ja lisäksi kirjoitan tämän viikon aikana loppuun ekan ihanat erilaiset perheet -postauksen, jonka toivon voivani julkaista sunnuntaina. Loppuviikosta pääsette siis toivottavasti näkemään DIY-sisustusjuttua (jos saan sen valmiiksi), kurkkaamaan meidän juhlapaikkaan ja lukemaan ensimmäisen mahtavan perheen tarinan. Ja huomennakin on yksi aika kiva postaus luvassa!

Tämä tammikuu on tuntunut jotenkin vuoden pisimmältä kuukaudelta (heh, no vuoden eka kuukausi eli pisin tähän mennessä). Joulukuu meni niin hujauksessa, että ei sitä ehtinyt edes huomata. Mutta onpahan ainakin otettu kaikki irti jokaisesta päivästä, sehän on vaan hyvä, että ajankulun ehtii huomata, eikä vaan juokse pää kolmantena jalkana. Nyt vaan täytyy toivoa, että päästään terveenä helmikuun puolelle!

Toivottavasti te siellä ruutujen takana ootte terveenä! Ihanaa loppuviikkoa kaikille <3

Vitsit miten upea ja aurinkoinen viikonloppu meillä on takana! Tämä talvi on ollut niin kaunis, että tuntuu aivan epätodelliselta. Ensin saatiin ihan mieletön pitkä, kuuma ja aurinkoinen kesä ja sen perään pitkä, luminen ja aurinkoinen talvi. Tuntuu aika utopialta näin hyvät säät, ei voi kuin fiilistellä. Meidän viikonloppu on sisältänyt kaikenlaista kivaa, joista itselleni isoimpana juttuna ehkä ensimmäinen ihanat erilaiset perheet -postaussarjan haastattelu Lahdessa! Psst! Jos luet tätä ja olet yksi mukaan hakeneista, enkä ole laittanut vielä tän vuoden puolella viestiä, niin tsekkaa sähköpostisi ensi viikolla!

Olen vasta nyt päässyt kunnolla vauhtiin tämän kanssa, sillä hakemuksia oli niin iso määrä, ja loppuvuosi niin intensiivinen joulukalenterin kanssa, että en kertakaikkiaan ehtinyt tehdä lopullisia valintoja silloin. Nyt olen vihdoin alkanut hahmottaa koko kokonaisuutta, ja tosiaan eka haastattelu on jo takana, se meni aivan loistavasti, ja ensimmäinen ihana erilainen perhe näkyy täällä blogissa vielä tammikuun aikana! He olivat aivan ihania! Mutta nyt, se muu viikonloppu, miten se meni?

1. Taapero on ”luolassa”. Tällä hetkellä meidän viittä vaille kaksivuotiaan lempipuuhaa on ehdottomasti pieniin koloihin kaivautuminen. Sohvatyynyn takana, bOblesissa, tuolin alla, lelukorissa. U name it. Hän löytää kaikki parhaat kolot ja hengailee niissä.

2. Välipalahedelmiä koko porukalle. Lapset saivat valita kaupasta värikkäitä herkkuja, ja herkuttelivat niillä ennen kuin esikoinen lähti kaverisynttäreille. Mä rakastan sitä, että heille maistuu kaikki hedelmät ja vihannekset niin hyvin, ja mä toivon niin paljon, että tämä innostus kantaa läpi loppuelämän heillä.

3. Käytiin kävelyllä ja nappaamassa asukuvia Kaivarissa ja Eirassa tänään sillä aikaa kun esikoinen oli kaverisynttäreillä. Ihan mielettömän kaunis sää, sanoinko jo?!

4. Kaverisynttäreillä maalattu kurpitsa-kasvomaalaus ja ihanat, sotkuiset legoleikit. Me ollaan leikitty viime aikoina tosi paljon duploilla. Aina välillä iskee sellainen kunnon innostus niitä kohtaan ja tulee rakenneltua melkein joka päivä yhdessä. Välillä ne taas unohtuvat, kun L.O.L-pallot tai muut vievät lasten mielenkiinnon niitä enemmän.

5. Hali! Parasta on halia lasten kanssa, ja onneksi kaikki kolme meidän minityyppiä ovat samanlaisia hali-ihmisiä kuin me isotkin! Tänäänkin ollaan halittu ainakin sata kertaa.

6. Otto kuunteli stetoskoopilla, että löytyykö lapsilta aivot päästä. Kuulemma onneksi löytyi. Lapsia nauratti ihan hirveästi tämä höpsö leikki, he kovasti yrittivät kertoa, että tottakai heillä nyt on aivot siellä päässä, vaikka niistä ei ääntä kuuluisikaan.

7. Samalla kun ajeltiin keskustasta kotiinpäin, haettiin noutoruuat mukaan Momotokosta Oton kanssa. Syötiin ihan superhyvää Donburia ja Kimchiä myöhäiseksi lounaaksi. Illalla syötiin Teriyaki-uunilohta ja riisiä, aika aasialaistyyppinen ruokavalio siis tänään.

8. Yhtä paljon kuin mennä pieniin koloihin, tykkää taapero myös ”piiloutua”. Tässä hän on piilossa ruokailutilan kaapin päällä. Rakastan tuota hänen tulppaani-mekkoaan, jonka ostin Bobo Chosesin uudesta mallistosta tällä viikolla. Se on pellava-puuvillasekoitetta ja aivan ihana! Hän on juuri nyt siirtymässä 86- koosta 92-kokoon ja tuntuu, että vaatekaapissa ei ole _mitään_. No on siellä onneksi jotain, mutta siis ehkä 2/3 vaatteista lähti kirppiskassiin tässä vuoden alussa. Ensi viikolla onneksi ilmestyy useampi kevätmallisto, joita olen odottanut, niin saadaan ostettua kaappiin sopivankokoista täytettä. En halunnut ostaa mitään ”ylimääräistä” tässä odotellessa.

9. Tällainen ihana ballerina kävi tänään kaverisynttäreillä. Mä olen suorittanut tässä viikonloppuna sellaisen laskutoimituksen, että mikäli meidän keskimmäisellä ja kuopuksellakin on tulevaisuudessa n. 2o luokkakaveria (ja jo sitä ennen melkein yhtä paljon dagiskavereita), niin meillä on edessä jossain vaiheessa 60 kaverisynttärit vuodessa. Siis apua! Nytkin jo tuntuu, että niitä on joka viikko jommalla kummalla isoista tyypeistä. Tai siis ei tunnu vaan on. Mutta toki se on vaan hyvä juttu, että kavereita ja juhlia riittää, ja ollaan siitä tosi iloisia ja kiitollisia. Ja juhlista kotiin tulee aina niin ihanan iloisia ja innostuneita tyyppejä, joilla on ollut niin hauskaa.

10. Kuopus leikkimässä tulevassa omassa sängyssään, että iso-Nasu ja pikku-Nasu halivat. Me oltiin tänään ihan, että nyt on hyvä päivä alkaa nukkumaan isojen sängyssä, kun taapero on sitä niin pitkään toivonut ja pyytänyt, mutta sitten kun tuli nukkumaanmenon aika, hän ilmoittikin haluavansa nukkua pinnasängyssä. Oltiin siis pedattu sänky ihan valmiiksi yhdessä taaperon kanssa, laitettu sinne hänen rakkaat pehmolelut ja juteltu siitä paljon etukäteen (useampana päivänä). Mutta hän halusi mieluummin omaan tuttuun pinnasänkyyn nukkumaan. Ja sinne hän sai mennä, ja nukahti ihan 5 minuutissa. Kumpikaan isoista tyypeistä ei nukkunut näin pitkään pinniksessä, ja molemmat halusivat todellakin isojen sänkyyn silloin kun saivat mahdollisuuden siihen, niin ollaan tässä aivan uudessa tilanteessa. Mutta tuskinpa kukaan ikuisesti pinnasängyssä nukkuu, niin ei me tästä stressiä oteta. Hän siirtyy sitten kun on itse valmis, ja se on enemmän kuin ok.

Sellainen viikonloppu meillä! Ihana viikonloppu takana, ja ihana viikko edessä. Niin hullua, että ollaan jo tammikuun loppupuolella. Vastahan vuosi vaihtui! Mahtavaa ja aurinkoista alkavaa uutta viikkoa kaikille <3

Vuoden eka arkiviikko alkaa olla pulkassa. Viikko on alkanut aikaisilla herätyksillä, mutta kuitenkin rennoilla päivillä. Tänään Otolla on ollut vapaapäivä, sillä hänellä on muutama arkivapaa, jotka ”pitää” vielä käyttää ennen opintovapaan alkua. En siis ollenkaan valita, kun saadaan jo tammikuussa nauttia hieman kevyemmistä viikoista, kun on ainakin yksi ylimääräinen vapaapäivä.

Tällä viikolla olen:

– Käynyt neurologilla. Ensimmäistä kertaa elämässäni mun migreeniä tutkittiin kunnolla, ja sain siihen myös tehokkaampia lääkkeitä, joita voin tarvittaessa ottaa. Tämä huojensi mun mieltä tosi paljon, ja päänsärkykin on onneksi helpottanut, vaikka en edes vielä käynyt ostamassa lääkkeitä. Miten se helpottikin, kun arki taas alkoi? Taisin ottaa lomalla liian rennosti, heh.

– Katsonut uimahallin 360-näkymää tietokoneelta joka päivä. Taapero tykkää seikkailla virtuaalisesti lähiuimahallissa aina kun ei ole siellä uimassa. Joka päivä katsotaan lasten altaan delfiinit ja sammakot läpi. Voisi olla taas uintireissun paikka tälle viikolle, vai eskaloituukohan tämä vaan sen jälkeen? Hän on myös rakentanut oman ”uima-altaan” (bObleseista), täyttänyt sen ”uimaleluilla” (ryhmä hau- ja pipsa possu -leluilla) ja vedellä (torkkupeitolla) ja istunut siellä uikkarit päällä vaikka kuinka kauan leikkimässä.

– Käynyt optikolla näöntarkastuksessa. Mä saan SILMÄLASIT! Tilasin jo ne, ja nyt vaan odottelen, että ne valmistuvat. Aika jännittävää!

– Käynyt kevään ekoissa pressitilaisuuksissa ja tavannut paljon kollegoita. Siitä saa aina niin paljon iloa ja inspiraatiota omaankin tekemiseen, kun juttelee muiden samaa työtä tekevien kanssa.

– Leikkinyt joka päivä kauppaleikkiä taaperon kanssa. Hänen lempileikkinsä tällä hetkellä on kauppaleikki, jossa hän on kassamyyjä ja minä (tai muut perheenjäsenet) olemme asiakkaita. Hän myy esimerkiksi hedelmiä ja leipää, jotka hän pilkkoo valmiiksi ja kaikki maksaa aina viisi euroa.

– Syönyt paremmin kuin pitkään aikaan. Tällä viikolla olen oikeasti syönyt ainakin sen suositellun puoli kiloa kasviksia päivässä, niinkun pitäisi aina. Nyt vaan yritän pitää tätä yllä taas, koska ei se oikeasti ole niin hankalaa pilkkoa sitä avokadoa ja tomaattia leivälle arki-aamuna itsellekin samalla kun pilkkoo lapsille.

– Leikkinyt joka päivä ulkona lasten kanssa. Ollaan saatu nauttia niin upeasta säästä ja lumesta! Ja ehkä eka kertaa mun elämässä meidän tekemän lumiukon päälle satoi joku 20cm lunta päälle, eikä se ole sulanut pois vaikka siitä on jo useita päiviä kun rakennettiin se.

– Katsonut ihan super hyvän sarjan nimeltä Ozark loppuun Oton kanssa. NIIIN koukuttava, ihan älyttömän koukuttava, suosittelen! Löytyy Netflixistä siis.

– Saanut  kutsuja Pariisin muotiviikoille muotinäytöksiin. Mutta en mä niihin voi mennä mihinkään, koska just nyt ei ole hyvä hetki lähteä. Olisin lähes kuollut onnesta teininä, jos olisin tiennyt, että joskus saan kutsuja tällaisiin tilaisuuksiin. Ja nyt vastaan vaan EI, koska ei onnistu kyllä tällaisella kahden viikon varoitusajalla tässä elämäntilanteessa alkaa organisoimaan mitään Pariisin reissua meidän perheeltä aikataulujen vuoksi. Harmittaako? Vähän! Mutta ehkä vielä joskus ehdin varautua ja pystyn lähtemään, se vasta olisi upeaa. Vaikka en olekaan enää teini, niin kyllä nämä kutsut aika paljon lämmittää mieltä edelleenkin.

– Tehnyt joka päivä seisten töitä koneella. En ole istunut kertaakaan koneen äärellä, vaan seissyt aina kun olen tehnyt hommia. TOIMII! Niskajumi on alkanut pikkuhiljaa hellittää.

– Saanut vihdoin edistettyä useampaakin projektia, joista olen tosi innoissani, mutta jotka vaan seisoivat loman ajan. Niin innostunut ja iloinen fiilis, kun viimein alkaa tapahtua!

Tämä on ollut aika kiva viikko, ja en voi sanoin kuvailla miten huojentavalta ja ihanalta tuntuu olla vihdoin ilman jatkuvaa päänsärkyä. Olen nauttinut täysin rinnoin jokaisesta päivästä tällä viikolla, kun olen saanut olla ilman kipua.  Onneksi se meni ohi. Nyt täytyy vaan pitää taas hyvää huolta niskasta ja hartioista, niin kyllä tämä taas tästä lähtee.

Että sellaista meille, ihana arkinen tavallinen tammikuinen viikko! Mitäs teille?

Vietimme lauantaina lapset päättää -päivää, ja lapset yllättivät meidät sekä vaatimattomuudellaan että sillä, miten ne samat tutut asiat ovat niitä heille kaikkein mieluisimpia. Se oli aika ihanaa huomata. Lapset päättää -päivä oli yksi meidän perhejoulukalenterin luukuista, mutta koska se ei onnistunutkaan juuri sinä päivänä kun se ilmestyi joulukalenterista (huonoa organisointia minulta) me sovittiin, että se luukku toimii lahjakorttina joululomalle. Ja näin me sitten pidettiin lasten toisiksi viimeisenä lomapäivänä kovasti odotettu lapset päättää -päivä. Toisaalta ihanaa, että joulukalenterista oli paljon iloa vielä joululomallakin, kuten kalenterin ehdottamana rakennetun piparitalon tuhoaminen ja tämä päivä.

Lapset aloittivat päivän pitämällä yhteisen tuumailutuokion ja kirjoittamalla päivän aikataulun yhdessä paperille. Taaperokin sai osallistua suunnitteluun, hän toivoi hippaleikkiä. Isommat päättivät yhdessä, että aivan ensimmäisenä mennään Hoplopiin, kuten viime kerrallakin. Päivä oli mitä aurinkoisin ja kaunein talvipäivä, mutta he halusivat mennä juuri sinä päivänä juuri Hoplopiin, ja mehän mentiin. Ei edes yritetty suostutella ennemmin johonkin ulkoiluaktiviteettiin kauniista säästä huolimatta, koska päivän idea on juuri se, että lapset päättää kaiken.

Ajettiin Ruoholahden Hoplopiin, jossa oli paljon tilaa riehua ja liikkua, vaikka lauantai tuntui olevan erittäin suosittu sisäleikkipuistopäivä. Me juostiin ympäri Hoplopia muutaman tunnin ajan lasten kanssa, ja pysähdyttiin välillä juomatauolle. Lapset toivoivat jäähilejuomia ja taapero omaa jäätelöä, ja sellaiset he saivat. Sen jälkeen riehuttiin vielä vähän aikaa liukumäissä ja pallomeressä, ennen kuin lähdettiin ruokakauppaan ostamaan tarvikkeita lasten toiveillalliseen.

Lapset toivoivat, että tehdään yhdessä itsetehtyä pizzaa. Jokainen sai valita itse haluamansa täytteet ja pizzoista tuli ihan megahyviä. Tämä oli niin ihana ja iisi idea lapsilta, että muutaman tunnin sisäleikkipuistoriehumisen jälkeen me todellakin kiiteltiin Oton kanssa. Oli kiva tehdä yhdessä pizzaa, ja tehtiin samalla isompi satsi niin saatiin siitä myös seuraavalle päivälle lounaspizzat.

Pizzatuokion jälkeen lapset halusivat leikkiä arvausleikkiä, ja sitä leikittiin. Meinasi mennä sormi suuhun kun en keksinyt tarpeeksi haastavia arvattavia juttuja, mutta onneksi google auttoi mua, ja löysin sieltä matematiikan tehtäviä ja muita, joita luin ääneen.

Lopuksi lapset halusivat katsoa telkkarista tulleen Inside Out -leffan ja erityisluvalla syödä karkkipäivän jämäkarkit. Yleensä meillä on niin, että kun karkkipäivänä jää karkkia (sitä jää yleensä aina, vaikka he valitsevat yleensä n. 1€ verran irtokarkkeja itselleen), ne säästetään seuraavaan karkkipäivään. Nyt tehtiin lapset päättää -päivän kunniaksi poikkeus, ja he saivat syödä  niitä jämiä samalla kun katsoivat leffaa.

Iltapalaksi kaikki halusivat puuroa, ihana toive! Ja iltapalaksi saivat sitten puuroa, ja leffan ja puuron jälkeen nukkumaan meni kolme erittäin tyytyväistä tyyppiä, jotka nukahtivat ihan sekunnissa. Ihan paras päivä yhdessä!

Me ollaan kyllä niin onnekkaita, kun saadaan olla näin ihanien lasten vanhempia. Ihan valtava onni näistä ihanista tyypeistä, jotka ovat fiksuja, kekseliäitä ja niin täynnä rakkautta. Isommat saivat lukea tämän tekstin ja valitsivat siihen nämä kuvat. Kiitos lapset että ootte just te <3

Joulukalenterin toisiksi viimeinen luukku, jossa ajattelin yllättää iloisesti kaikki videoista tykkäävät! Tänään nimittäin luukusta paljastuu MY DAY -video! 14 minuuttia meidän perheen lauantaita (viime viikolta), jolloin touhuttiin paljon yhdessä, käytiin ostoksilla, luettiin iltasatua ja paljon muuta. My Day -videot on siitä hauskoja, että niissä pääsee kurkkaamaan sinne perheen arkeen vähän syvemmin kuin tekstien välityksellä, vaikka toki 14 minuuttia on vain hyvin pintapuolinen kuvaus yhdestä kokonaisesta päivästä edelleen.

Meidän päivä koostui ihanista hetkistä, joista monet näkyvät tuolla videolla. Kuten mun blogissa, myös mun videoilla ja kaikissa muissakin kanavissa se kaikkein tärkein sanoma mitä mä haluan välittää, on yhdessäolo ja rakkaus. Ja sitä tältä videolta löytyy. Jos kaipaatte paljon haleja, päällä kiipeilevää taaperoa, naurua, hömpötystä ja muuta niin nyt kannattaa kurkata, vaikka ei videot olisikaan aina se sun juttu. Mä en itekään ole mikään sellainen videoiden suurkuluttaja, mutta huomaan, että aina kun pysähdyn katsomaan jotain ihanaa hyvän mielen videota, niin mulle oikeasti tulee niin hyvä mieli ja se ilo tarttuu!

Mä haluaisin nyt kauniisti pyytää teiltä, jotka videoita katsotte, että kommentoisitte tähän, mitä haluaisitte tubekanavalla nähdä! Mä teen mieluusti videoita kyllä, mutta haluaisin tehdä mahdollisimman viihdyttävää sisältöä sielläkin juuri TEILLE! Eli jos tykkäätte videoista, niin kertokaa ihmeessä millaisia videoita haluaisitte nähdä, ja mikä on teidän lempparivideo niistä, joita mun kanavalta jo löytyy ja miksi (niitä on nyt 24 kappaletta).

Tämän vuoden aikana, ennen tätä uusinta videota siis, mun videoita on katsottu yhteensä yli 140 000 kertaa YouTubessa, mikä on mulle itselleni tosi suuri määrä, koska en kuitenkaan niitä niin paljoa tee. Tavoitteena mulla on julkaista ensi vuonna vähän useammin videoita myös, koska mulla on silloin paremmin aikaa tehdä mun töitä. Ainakin kerran kuussa olisi kiva tehdä video, ja useamminkin jos inspistä löytyy!

Kiitos tosi paljon jo etukäteen kaikille jotka kommentoivat omia ajatuksiaan tähän liittyen, siitä on suuri ilo ja apu <3

PS: YKSI YÖ JOULUUN!! HUOMENNA SE ON! Tänään me kokataan Oton kanssa kaikki ruuat ja paistetaan kinkku!