Tänään aamulla heräiltiin lasten kanssa kaikessa rauhassa siinä seiskan pintaan. Lähdin tekemään Zeldan kanssa aamupesuja ja vaihtamaan päivävaatteita päälle, kun huomasin että neitihän on aivan näppylöillä, joka puolelta. Pikatsekkaus äitiryhmästä kuvamateriaalin kera, ja vesirokkoa epäiltiin kaikki, sillä mihinkään muuhun rokkoon näppylät eivät täsmänneet eikä ole syytä epäillä allergiaa tms. Zeldalla ei ole ollut kyllä kuumetta ollenkaan, mutta näppylöitä ilmestyi tasaiseen tahtiin koko päivän ajan. Täytyy katsoa miten tämä yö sujuu, ja huomenna mennä lääkäriin, jos näppyläiset eivät muutu ah-niin-ihanan vesikellomaisiksi, ja vakuuta mua lopullisesti vesirokosta.

Onneksi Zeldaa näpyt eivät ole näyttäneet vaivaavan, ja eilinen nuhakin on mennyt ohi. Toivottavasti tilanne ei mene yön aikana pahemmaksi. Ajoitus on vaan kertakaikkisen surkea, kun ensi viikolla meillä olisi vaikka ja mitä kivaa tekemistä tyttöjen kanssa. Mutta eipä näille jutuille voi mitään, täytyy toivoa että menee nopeasti ohi, ja jos tarttuu Tipalle niin että menisi hänelläkin parissa päivässä ohitse.

Me jätettiin Zelda Oton hoiviin ja suunnattiin Tiaran kanssa äkkiä viettämään rentoa äiti-tytärpäivää, sillä halusin että Tipa saa tehdä jotain kivaa ja tavallisuudesta poikkeavaa flunssaviikon jälkeen, ennenkuin mahdollinen vesirokko sitten iskee häneenkin. Mentiin metrolla Itikseen ja pyörittiin parissa kaupassa, ostettiin Tipalle muutama uusi juttu, sekä mulle beiget perus ballerinat ja sitten suunnattiin jäätelölle Spice Iceen. Tipa oli aivan haltioissaan omasta mini fantasia -annoksestaan ja kieltämättä mullekin maistui ihanat jätskiherkut.

Oli ihana hengailla Tiaran kanssa kahdestaan, sillä on niin loistavat jutut! Ja on ihanaa kun saa välillä antaa 100% kaiken huomionsa vain toiselle muksulle, se on mulle tärkeää että vietän kummankin kanssa aikaa myös erikseen. Kyllähän sitä ihan eri tavalla pystyy keskittymään Tiaran juttuihin, kun ei ole se toinen hurjapää pyörimässä siinä yhtäaikaa, ja tietysti myös toisin päin.

Meillä on tosiaan ollut huonoa tuuria nyt viimeisen viikon ajan, mutta kyllä tämä tästä. Ehkä me ollaan sairastettu nyt koko kesän taudit kerralla, eikä tarvitse sitten juhannuksena kärsiä nuhasta tai varsinkaan vesirokosta. Nyt saa muuten vinkata lasten suosikkileffat tai sarjat, veikkaan että ainakin alkuviikko tulee edelleen kulumaan neljän seinän sisällä, joten uudet vinkit ovat tarpeen, kun tälläkin viikolla on Doraa, Risto Räppääjää, Kaapoa, Muumeja ja Milli & Mollia tullut tuijoteltua ihan riittämiin. Zelda ei ole telkkarista ollenkaan kiinnostunut vielä, mutta Tiara tykkää kipeänä makoilla peiton alla ja katsella sarjoja.

Mä käperryn nyt vihdoinkin Oton kainaloon katsomaan Viaplaysta jotain leffaa, hyvää yötä kaikille♥

Instagramissa hehkutinkin jo meidän eilistä shoppailureissua, ja nyt ajattelin jakaa osan ostoksista teidän kanssa, eli ne jutut mitä tytöille tarttui mukaan. Molemmat tytöt kasvavat juuri vanhasta koosta ulos, ja uutta kokoa ei ole ostettu vielä kovinkaan paljoa, eli vaatehuone ammottaa tyhjyyttään, tai siis ammottaisi jos ehtisin siivota pieneksi jääneet kamppeet pois. Eilen olin valmistautunut hamstraamaan tytöille paitoja, housuja, hameita ja huppareita, mutta lopulta en löytänytkään paljoa mitään!

Katsoin etukäteen netistä valmiiksi Zaraan ostoslistan, mutta Itiksen Zarasta löytyi ainoastaan kaksi juttua ostoslistalta, eli täytyy tehdä keskustareissu. Muutama juttu me kuitenkin löydettiin tytöillekin onneksi, ja nappailin neideistä kuvia uusissa vaatteissaan söpöinä äsken.

Tiaran piti laittaa Zeldallekin panta päähän kun hänellä itsellään oli, ja Zelda innostui vaikka ei kauan halunnutkaan pitää pantaa. Sen aikaa panta pysyi päässä kun Tipa jaksoi hokea että ”oooi, kaaaunis Zelda, oletpa sinä söpö!”, sitten piti kiskaista se heti pois. Voi meidän höpsöjä!

Tipan uudet kisuleggingsit H&M:ltä ja Zeldan jätskitoppi Zarasta, toinen niistä ainoista vaatekappaleista jotka löytyivät niinkuin piti, eikö olekin suloinen! Tytöt leikkivät niin nätisti tänään yhdessä sillä aikaa kun mä siivoilin, oli ihanaa katsella kun molemmat kikattivat. Mä löysin Tipalle myös H&M:ltä ihanat neonoranssit farkut, jotka taitavat olla vielä hieman isot vaikka ovatkin kokoa 92, sekä Zeldalle valkoisen rusetti t-paidan Zarasta myöskin. Neidit käyttävät nyt jo osaksi samoja vaatteita, Zelda kokoja 80/86 ja Tipa 86/92. Aika hauskaa miten vuodessa Zelda otti noin hurjasti isosiskoaan kiinni!

Mä ihastuin jo viime vuonna espanjalaisiin Cienta-kangaskenkiin, mutta en löytänyt silloin enää Tipalle kokoa haluamassani värissä, kun olin niin myöhään liikkeellä. Nyt törmäsin näihin ihanuuksiin Stockalla ja nappasin heti molemmille tytöille omat mukaan, Tiara sai valita värit. Cientan kengät ovat helpot ja mukavat, Tiara saa ne itse jalkaan ja tykkää kovasti. Meillä on aika hyvä kokoelma nyt kevääksi kenkiä tytöille, mutta kesäsandaaleja pitäisi vielä ostaa parit.

Eilen suurimman shoppailupotin taisi ensimmäistä kertaa meidän seurustelun aikana kerätä Otto, joka innostui yhtäkkiä etsimään itselleen vaikka ja mitä uutta. Yleensä Otto ei ole mikään kovin innokas shoppailija joten olin kyllä eilen niin tyytyväistä vaimoa että. Mäkin löysin muutaman kivan jutun itselleni joita esittelen tarkemmin omassa postauksessaan, mutta tässä on pientä sneak peekiä jo nän etukäteen.

Tänään Otto on ollut koko päivän duunissa, ja mä suuntaan Kaislan kanssa valokuvaaja Natali K.n näyttelyn avajaisissa piipahtamaan pikaisesti, mutta huomenna meillä on koko perheen yhteinen vapaapäivä ja tarkoituksena on ulkoilla ja nauttia säästä jos se sattuu suosimaan meitä. Ihanaa viikonloppua kaikille!♥

Aurinko on tosiaan tänään (ja koko pääsiäisen ajan) hellinyt meitä ja huomaa kyllä kuinka ulos lähteminen innostaa taas aivan eri tavalla! Alle viiden asteen lämpötiloilla spontaanit pihaleikit illalla eivät innosta yhtään niin paljoa pukemisrumbineen, mutta kun mittarissa on +20 ja uloslähtö ei vaadi kuin kengät jalkaan, on lähtöinto ihan toinen. Toivottavasti kesä alkaisi oikeastikin hiipiä sieltä pikkuhiljaa vaikka kylmää taas lupaillaankin, ja vaatteita saisi vähentää pysyvästi, sillä meidän 2,5-vuotiaamme ei tällä hetkellä vihaa mitään niin paljon kuin ulkovaatteiden pukemista (paitsi syömistä).

Tiaralla on meneillään uhmakausi, ja välillä tuntuu että mehut on ihan loppu siinä vaiheessa kun painaa lastenhuoneen oven illalla hiljaa kiinni. Onhan näitä uhmaviikkoja ollut aiemminkin, mutta nyt on ehkä pahin kausi tähän mennessä. Kuten sanottua, pukeminen ja syöminen ovat hirveintä mitä Tiara tietää, ja niistä saa kyllä käydä keskustelua joka päivä, näin lievästi ilmaistuna. Vaikka Tiara osaa kertoa ikäisekseen tosi hyvin ja kattavasti tunteistaan, omaa jo jonkinasteista empatiakykyä ja on taitava ja omatoiminen, unohtuvat kaikki nämä siinä vaiheessa kun pitäisi saada kengät jalkaan tai lautanen tyhjäksi.

Ehkä Tipa huomasi että äidillä ja isillä on nyt vähän liian helppoa kun Zelda alkoi nukkumaan kokonaisia öitä, ja päätti lisätä panoksia. Onneksi nämä on vaan näitä vaiheita, ja vaikka uhmaiästä puhutaankin, saa päivän aikana sen uhman lisäksi kokea runsaasti ilon ja rakkauden aiheita kun näkee miten toinen oppii uutta, antaa pusuja ja leluja siskolleen ja sanoo ihania asioita. Facebookissa kerroinkin että Tiara ilmoitti tänään että ”Minusta tulee isona pinkki jääkiekonpelaaja.” Aika hyvä ammatinvalinta, omaperäinen!

Zelda oli aivan innoissaan päästessään hiekkalaatikolle leikkimään ilman hanskoja ja haalaria, ja yritti tietenkin maistella hiekkaa kokoajan. Tiara ei koskaan ollut hiekansyöjä, joku ehkä muistaakin, miten vielä viime kesänä Tipa ei halunnut edes koskea tai istua hiekkaan, vaan seisoskeli tumput suorina. Tästä vaiheesta päästiin äidin ja isin sitkeällä hiekkakakunleipomis-innolla ohitse ja nykyään Tipa rakastaa hiekkalaatikolla leikkimistä. Zelda on ihan toista maata, pari kertaa kokeili käsillä hiekkaa ja sen jälkeen rupesi kauhomaan suuhun ja ympäriinsä.

Uhkarohkeana päätin kokeilla tänään Cubuksen lyhyttä toppia, ei palellut, ei edes ilman takkia! Ehkä toppi saa silti odottaa vielä muutaman viikon, korkeavyötäröisiä farkkushortseja nimittäin. Niiden pariksi se sopii täydellisesti, nuo regular-vyötäröiset Dr. Denimin plentyt eivät nousseet sittenkään tarpeeksi korkealle, höh.

Mä taidan suunnata nyt suosiolla nukkumaan, kerrankin edes suhteellisen aikaisin! Kiitos kaikille ihanista kommenteista sekä arvontapostaukseen, että Oulu-postaukseen. En tiedä onko kukaan huomannut, mutta olen jonkin verran saanut viimeinkin kommentteihin vastattua ja vakaa aikomus on jatkaa urakkaa huomenissa. En mä ole enää kuin muutaman postauksen jäljessä! Hyvää yötä kaikille ja aurinkoista huomista keskiviikkoa♥

Meillä kesti jonkin aikaa virittäytyä pääsiäistunnelmiin, lähinnä viime viikon kiireistä johtuen. Sunnuntaina käynnisteltiin munanmaalauksella ja rairuohon istutuksilla mattimyöhäsenä, ja epäiltiin ehtivätkö ruohot kasvaakaan pääsiäislomaan mennessä. No ehtivät ne! Tänään aamulla instagramissa hehkutinkin meidän komeaa ruohoa. Toinen jäi vähän kitukasvuiseksi mutta ehkä sekin sieltä vielä nousee, toinen on jo tosi pitkä ja Tiara on siitä aivan innoissaan ja muistaa kastella sitä tunnollisesti joka päivä.

Me lähdettiin Zeldan päiväunien jälkeen koko perhe ulos nauttimaan auringosta, Tiaran sanoin ”tutkimusretkelle”. Mentiin koko reissu täysin Tipan ehdoilla kivien, pensaiden ja roskien tutkimisesta meren tuijotteluun, ja oli ihana nähdä miten Tipa nautti. Tipa on ollut tässä viimeiset pari viikkoa aika uhmakkaalla tuulella ja kokeillut rajojaan oikein olan takaa,  mutta tänään koko päivä meni super hyvin, ehkä osansa teki myös hänen jännittävä tutkimusretkensä. Parasta oli kuulemma hieno keppi joka löytyi heti alkureissusta, sekä isien kanssa kivien heittely veteen, Tipa aina kysyy että ”Isi voisitko heitellä  minun kanssa kiviä plumps?”

Paras kiitos tuli ehdottomasti reissun jälkeen, kun Tiara sanoi että ”Minulla oli hurjan kiva tutkimusretki!”, eipä sitä juuri muuta voi toivoakaan kuin että lapset nauttivat ja ovat onnellisia. Pitkän ulkoilun jälkeen Tipalle maistui pitkästä aikaa hyvin myös ruoka, hän otti jopa lisää, mitä ei ole tapahtunut varmaan viikkokausiin, riippumatta siitä onko tarjolla ollut lempiruokaa vai jotain uutta. Syöminen on ollut meillä ehkä se suurin kiistakapula uhmaikäisen kanssa, ja se on tuntunut ajoittain tosi rankalta. Kun ei toista voi pakottaa syömään, mutta ei haluaisi nähdä tämän nääntyvänkään. Onneksi tänään sujui hyvin, ja nyt pidetään sormet ristissä että tästä eteenpäin syöminen sujuisi taas kuten ennenkin, ainakin seuraavaan uhmakauteen asti.

Zeldakin nautiskeli ulkoilusta ja tytöt seisoivat ties kuinka kauan rantabulevardilla merta ihastellen. Tuli kyllä itsellekin niin kesäinen fiilis siinä istuskellessa kaikessa rauhassa, vain jäätelö puuttui, eikä edes lähikauppa pelastanut näin pitkäperjantaina. Onneksi pian ilmestyvät jo jäätelökioskitkin katukuvaan, ajatelkaa että vappuun on alle kaksi viikkoa, hurjaa!

Ulkoilun jälkeen oli nälkä jo melkoinen meillä kaikilla, eikä olisi yhtään huvittanut alkaa kokkaamaan pitkän kaavan mukaan. Hyvää kannatti kuitenkin todella odottaa, sillä se odotus tosiaan palkittiin. Halusin tehdä tänä pääsiäisenä lammasta, mutta koska pihvit ja paistit eivät kuulu mun osaamisalueeseeni millään tasolla, (vielä), päätin aloittaa helpolla ja tehdä kreikkalaistyylisiä lihapullia lampaanjauhelihasta.

Lammaslihapullat

400g lampaan jauhelihaa1dl punaviiniä
 1/2dl paahdettua sipulia
 1/2 ruukku minttua
 3 paahtoleipää
 1 muna
 suolaa & rouhittua mustapippuria
 2 valkosipulin kynttä
 100g fetaa

Punaviinikastike

500g paseerattua tomaattia 2dl punaviiniä
 suolaa
 sokeria
 rouhittua mustapippuria

Mittaa punaviini kulhoon ja murusta sekaan paahtoleivät ilman reunoja, anna turvota n. 5min. Lisää sekaan jauheliha, pilkotut mintut ja valkosipulit, murustettu feta (ei missään nimessä salaattijuustoa), sekä muut ainekset ja sekoita tasaiseksi massaksi. Pyörittele öljytyin sormin pieniksi pulleroiksi, pyöräytä vehnäjauhoissa ja paista pannulla kypsäksi. Lisää lihapullien sekaan paseerattu tomaatti ja punaviini, sekä mausteet ja hauduta n. 10 minuuttia.

Uunijuurekset

1 bataatti 3-5 porkkanaa
oliiviöljyä
suolaa ja rouhittua mustapippuria

Pilko juurekset ohuiksi tikuiksi ja levitä yhteen kerrokseen tasaisesti uunipellille. Sivele ohuesti öljyllä ja rouhi päälle suolaa ja pippuria. Me paistettiin uunin grillitoiminnolla n. vartti, mutta varmasti ihan normaalisti uunissa paistamallakin tulee hyviä, en vain osaa arvioida paistoaikaa.

Me tehtiin juureksista ja lihapullista tytöille omat vähäsuolaisemmat versiot, ja ne upposivat kyllä molemmille todella hyvin. Tiara myös rakastaa fetajuustoa ja olisi varmaan vetänyt koko fetasalaatin itse ellei muut olisi ehtineet ottaa salaattia omille lautasilleen ennen häntä. Oli kyllä niin hyvää, ai että! Eilen tehtiin myös ihan törkeän hyvää parsapiirakkaa ja sen ohje mun täytyy myös jakaa teidän kanssanne, kuvan voi käydä kurkkimassa Instagramista etukäteen, jos haluaa. Näin kevään tullen on löytynyt taas uusi into kokkaamiseenkin kun koko talven kestänyt pastan pupeltaminen on alkanut kyllästyttää. Onko teilläkin niin että talvella tekee mieli kaikkea kermaista ja täyttävää, kuten pastaa, ja kesällä taas kaikkea uutta ja raikasta, vai olenko ainoa ruokahöperö?

Ruuan jälkeen Tiara sai alkaa pääsiäismunajahtiin,  ja löysi menestyksekkäästi kaikki munat. Karkkipäivää meillä ei ole, eikä Tipa osannut odottaa mitään tällaista, joten oli aika ihana nähdä se innostunut pikkuneidin ilme kun hän löysi munan toisensa jälkeen! Angry Birds -muna piti avata heti mutta muut jäivät vielä odottamaan vuoroaan. Tiaran onnellinen hymy on yhtäkuin irvistys ja silmät sikkaralla, ihana! Takana on kerrassaan loistava pääsiäisen aloitus, tästä on hyvä jatkaa.

Huomenna Otolla on työpäivä, mutta sitten koittaa meilläkin oikea kahden päivän vapaa, ihan parasta! Mahtavaa pääsiäistä kaikille teille ihanille, toivottavasti teilläkin on ollut kiva päivä! Ja hyvää yötä♥

Eilen esittelin asuja, ja nyt ovat vuorossa meidän kaksi ihanaa pientä neitiämme jotka niin hienosti jaksoivat pitkän päivän studiolla. Me päätettiin Heidin kanssa yksissä tuumin, että fiksuinta on ottaa mun ja lasten yhteiskuvat heti ekana alta pois, jotta sen jälkeen lapset voivat rentoutua ja hengata ihan rauhassa, kun mun asuja kuvataan. Tämä järjestely toimi mielestäni hyvin, ja tytöt jaksoivat keskittyä yllättävän kivasti vaikka aluksi oli pieniä hankaluuksia saada ikiliikkujia pysymään paikoillaan.

Tiara etenkin taisi oikein innostua kamerasta hetken aikaa siihen totuteltuaan, kun Heidi sai niin söpöjä hymyjä tallennettua. Välillä vaadittiin vähän äidin kutituksia ja välillä elefanttimarssia taustamusiikiksi, mutta loppupeleissä kaikki sujui tosi kivasti ja mä oon supertyytyväinen kuviin. Ainoa mikä harmittaa se että kivoja kuvia on niin paljon etten tiedä mitkä niistä valitsisin kehystettäväksi meidän seinälle. Saa auttaa, jos löytyy näiden kuvien joukosta joku extrakiva kuva joka ansaitsisi paikan kehyksissä enemmän kuin muut, koska mä kärsin hurjista valinnanvaikeuksista!

Mä eilen kirjoittelin fb-sivujen puolella, että tosiaan mulla jatkuu flunssa edelleenkin. Lääkärissäkin kävin, mutta kuulemma vain seuraillaan, sillä tämän hetken flunssavirukset voivat kestää jopa kolme viikkoa, yök! Toivottavasti jossain vaiheessa tämä menisi ohi, olen nimittäin jo unohtanut miltä tuntuu aamulla herätä siihen että on hyvä fiilis kylmän hien ja kurkkukivun sijaan. Onneksi sentään tytöt ja Otto on terveenä, ja munkin olo helpottaa aina iltaa kohti kun on juonut pari kuppia lämmintä teetä.

Huomenna tulossa ihonhoitojuttuja joita lupailin, ja illalla suuntaan erääseen kivaan tapahtumaan johon liittyy sekä suklaa, että alusvaatteet, mikä kuulostaa hyvältä ainakin mun korvaan. Muuta en oikeastaan vielä tiedäkään, mutta kerron lisää heti kun tiedän! Ihanaa tiistai-iltaa ja huomista päivää kaikille♥