Huomenta ihanaiset! Jouluun on enää kuusi yötä, iiiiiik! Tänään otetaan kuitenkin pieni takapakki kesään ihan vain pariksi minuutiksi, nimittäin luukusta numero 18 paljastuu video muutamista meidän kesän ihanista hetkistä. Mä säästelin tämän videon tekemisen nimenomaan tarkoituksella kesästä tänne jouluun, koska ajattelin että olisi hauska palata melkein puoli vuotta ajassa taaksepäin ja fiilistellä vielä talvipakkasella (tai vesisateella) niitä ihania muutamia lämpimiä päiviä joita päästiin viettämään.

Ihanaa perjantaipäivää ja viikonloppua kaikille <3

Joko teillä on kaikki lahjat paketissa? Meillä EI! Meillä ei ole edes ostettu vielä muuta kuin lasten lahjat ja tässä alkaa tulla pieni kiire. Jouluaatto on viikon päästä. Mä lyön villisti vetoa että me ollaan Oton kanssa just ne jotka aatonaattona vielä shoppailee paniikissa toisilleen lahjoja, kun ei olla aiemmin ehditty. Lasten lahjat on olleet hankittuna jo viikkoja sentään, nehän ne on tärkeimmät. Ei meidän muiden lahjojen ostossa kauan menisi kun saisi koko konkkaronkan pakattua hetkeksi keskustaan, löytäisi sieltä parkkipaikan  ja kävisi ostoksilla kun sävelet ovat kuitenkin selvät.

Vielä pitäisi löytää aikaa paketoidakin kaikki lahjat, nämä kuvissa näkyvät neljä pakettia kun ovat ainoat jotka olen toistaiseksi saanut pakettiin asti, nekin kahdessa erässä illalla silmät ristissä juuri ennen nukkumaanmenoa.

Tämä paketointiurakka käy vaikeammaksi vuosi vuodelta, kun lapset ovat enemmän hereillä ja minä vähemmän aikaa hereillä kun väsähdän jo aikaisin! Mutta on se paketointi silti yhtä ihanaa edelleen. Luulen että laitetaan viikonloppuna Oton kanssa pystyyn pieni paketointipaja lasten mentyä nukkumaan ja syödään salaa paketillinen pipareita ja juodaan glögiä. Otto saa laittaa paperit ja mä laitan nauhat ja kortit. Oton taitokset ja teippaukset on täydellisen siistejä ja suoria, ja mä tykkään enemmän kihartaa nauhoja ja kirjoitella pakettikortteihin tervehdyksiä.

Paketointitarpeita olen ostanut tässä marraskuun ja joulukuun aikana aina kun olen löytänyt jotain kivaa. Kuvassa näkyvät kultaiset paperit ovat molemmat Ikeasta, kuparinen paperi viime vuoden ostoksia, Ikeasta ovat myös metalliväriset ja mustavalkoiset pakettikortit. Musta nauha on Citymarketista ja valkoinen nauha myös Ikeasta.

Valkoinen lahjapaperi ja joulukuusikuvioinen lahjapaperi löytyivät Suomalaisesta Kirjakaupasta, ja ihanat mustavalkopilkulliset Nanson tarrat Citymarketista.

Koska kesäisin tekemäni bucket listit ovat toimineet mulle suurena inspiraation ja rentoutumiskeinojen lähteenä, mä halusin tehdä myös joulun ajalle itselleni bucket listin. Listan mukavista asioista joita joulun aikaan voi tehdä yksin ja yhdessä, joiden parissa voi rentoutua ja hullutella ja pitää hauskaa. Ja tietenkin listaan voi sisällyttää myös ruokia joita syödä, paikkoja joissa käydä ja biisejä joita kuunnella.

Asioita joita voi tehdä joulun aikaan:

1. Katsoa Love Actually -elokuvan. Se on yksi ihanimpia joululeffoja mitä on!
2. Pakko katsoa myös Holiday ja The Grinch.
3. Ja Joulupukin ja Noitarummun, sekä Home Alone 1:n & 2:nkin haluaisin katsoa.
4. Ja nyt lupaan että seuraavassa numerossa ei tule enää elokuvia!
5. Syödä ainakin kaksi konvehtirasiaa tyhjäksi, juttuhan on juuri se yllätyksellisyys että maistaa kaikkia makuja.
6. Pelata lautapelejä Oton ja lasten kanssa, saapa nähdä mitä pukki meille tuokaan.
7. Lukea joulusatuja lasten kanssa.
8. Herätä aikaisin aamulla katsomaan Joulupukin kuumalinjaa.
9. Katsoa Lumiukon.
10. Käydä pulkkamäessä, jos on lunta. Pakko olla lunta, lumeton joulu ei ole vaihtoehto!
11. Valvoa Oton kanssa jonnekin aamuviiteen kinkkua seuraillen ja lopulta viimein kuorruttaen.
12. Kuorruttaa kinkun mummun vanhalla herkkureseptillä joka toimii vuodesta toiseen.
13. Kokeilla jotain uutta jouluista reseptiä, ehkä bataatti-chililaatikko sopisi tänä vuonna perinteisten kaveriksi?
14. Käydä joulusaunassa, ja heittää kiukaalle muutaman pisaran jouluista saunatuoksua.
15. Juoda höyryävän kuumaa glögiä ja syödä pipariöverit.
16. Leikkiä lasten kanssa heidän uusilla leluilla.
17. Kuunnella joululauluja. Vielä pitäisi tehdä uusi joululaulusoittolista tälle talvelle!
18. Käydä viemässä kynttilöitä haudalle jouluaattona, niinkuin aina mun lapsuudessa tehtiin.
19. Syödä kinkkua niin paljon että kyllästyn enkä himoitse sitä taas vuoteen.
20. Pukeutua jouluaattona punaiseen, se on mun traditio oska muuten en punaista juurikaan käytä.
21. Kurkkia lasten kanssa ikkunoista joko näkyisi joulupukkia.
22. Ostaa tuoreita jouluisia kukkia kotiin.
23. Herkutella tortuilla, sekä suolaisilla että makeilla.
24. Katsoa Oton kanssa kolme Star Wars -elokuvaa jotka mulla on vieläkin katsomatta, että voidaan mennä katsomaan se uusi.
25. Rakentaa lasten kanssa maailman isoimman Legotalon, tai ainakin isoimman mitä me ollaan tehty.
26. Lukea kokonaisen kirjan parissa illassa, jotain mitä en ole tehnyt vuosikausiin.
27. Rentoutua ja unohtaa kaikki velvollisuudet.
28. Käydä kävelyllä ja ihastelemassa kaikkia kaunita jouluvaloja.
29. Makoilla aamuisin sängyssä Oton kainalossa vailla kiirettä nousta minnekään.
30. Tehdä mun bravuurisienisalaattia ja syödä sitä ihan liikaa.

Tämän listan tarkoitus oli saada mut pohtimaan kaikkea ihanaa mitä jouluna voi tehdä, mutta paineita en aio ottaa. Kirjoitettuani tämän mulle tuli ihan sellainen olo että en malta enää odottaa!! Onneksi jouluun on enää yhdeksän yötä, se ei ole juuri mitään. Mitä teidän joulun bucketlistiltä löytyy?

Käytiin eilen Oton ja lasten kanssa Haltialan tilan joulutapahtumassa moikkaamassa lampaita, lehmiä, vuohea, ponia sekä joulupukkia. Paikka oli aivan tupaten täynnä lapsiperheitä, mutta jotenkin tilaa riitti kaikille silti tosi hyvin. Siis kaikki antoivat toisilleen tilaa, lampaitakin pääsi katsomaan ja vieläpä ihan rauhassa ja läheltä vaikka ihmisiä oli paljon. Joulupukin luokse ei joutunut jonottelemaan kuin puoli minuuttia ja myyjäisissä oli vaikka mitä ihania herkkuja tarjolla.

Jouluevankeliumi ja poniratsastus me jätettiin väliin, evankeliumi alkoi juuri hieman ennen kuin oltiin perillä ja poniratsastus taisi olla se ainoa juttu johon oikeasti oli ihan elämänpituinen jono ja ei vaan haluttu jonottaa kun siihen olisi mennyt yli tunti. Kesälläkin ehtii poniratsastaa sitten! Käytiin ihan kaikessa rauhassa katselemassa eläimiä ja niitä myyjäisiä, ja lopuksi viihdyttiin tovi Haltialan ihanassa leikkipuistossa.

Lapset olivat aivan innoissaan eläimistä ja me Oton kanssa hihiteltiin symppikselle sonnille(?) vaikka kuinka kauan, tyyppi vaan möyhensi heinää ja hengaili, eikä varmana nähnyt otsatukan alta yhtään mitään mutta vaikutti silti oikein tyytyväiseltä ja lupsakalta. Ihan huippu! Joulupukkikin oli kerrankin niin joulupukin näköinen kuin olla ja voi. Oli hauskaa kun me mentiin vielä joulutapahtuman jälkeen itikseen ostamaan lahjapaperia, niin sielläkin oli joulupukki. Lapset totesivat tyynen rauhallisesti vaan että ”Ehkä pukillakin on auto niinku meillä, niin se kerkesi sieltä Haltialasta tänne Itikseen yhtä nopeesti!”

Kyllä se joulufiilis alkaa olla niin vahvana läsnä jo, en malta odottaa jouluaattoa! Tosin meillä on vielä kaikki jouluostokset lasten lahjoja lukuunottamatta tekemättä, että kyllä tässä saa vielä vähän rampata ennenkuin pääsee rauhoittumaan. Onneksi jouluostokset ovat ostoksista niitä mukavimpia, ja parasta on se että kaikissa kaupoissa on kaunis joulutunnelma ja taustalla soivat joululaulut! Kymmenen yötä ja sitten on joulu, iik!

Ihanaa iltaa kaikille! Huomenna joulukalenterissa luvassa jotain kivaa!

Joulukalenterin puoliväli! En voi uskoa että jouluun on enää saman verran päiviä, kuin on siitä kun tämä kalenteri alkoi. Kyllä se aika vaan juoksee hirveää tahtia, ja niin ollaan juostu mekin nämä päivät. Odotan kyllä innolla muutaman päivän hiljentymistä joulunviettoon perheen kanssa jo niin kovasti että näen siitä untakin. Onneksi joulutunnelmaan on voinut virittäytyä yhdessä jouluhullujen muksujen kanssa jo monta viikkoa. Tänään joulukalenteri välittää joulutunnelmaa pipareiden muodossa.

Me leipastiin pipareita tuossa eilen esikoisen neuvolan jälkeen ja tuli niin hauskoja! Lapset saivat tehdä ihan itse yli puolet pipareista, mä tein vaan palapelinpalan muotoisia, koska mulla oli niitä varten hauska idea. Lapset kaulivat itse  taikinan ja painelivat muoteilla ja nostivat valmiit pellille ja mä nostelin ne siitä uuniin. He saivat myös hoitaa koristelun täysin itse, myös nuorempi, ja tuli ihan mahtavan värikkäitä ja ihania pipareita! Sokeriöverit noista kyllä saa, kun he pitivät huolen että itse piparia ei juuri koristelun alta näy – mutta on ne ainakin ihanan pirteitä ja hauskoja.

Mä kirjoittelin palapelinpaloilla hyvän joulun toivotukset, ja sen jälkeen koristelin vielä mulle ja Otolle isot possupiparit. Se on meidän jokaisen joulun perinne että tehdään yhdet jättipossut jokaiselle perheenjäsenelle ja ne saa sitten syödä vasta jouluaattona ne isot piparipossut. Lapset koristelivat itse omat possunsa ja mä tein tosiaan meille aikuisille omat.

Oli kyllä mahtavan hauska iltapäivä pipareiden parissa! Yleensä ollaan leivottu ekat piparit jo marraskuussa mutta nyt ollaan oltu niin paljon menossa ja touhuttu ja ennenkaikkea leivottu ihan hirmuna kaikkea muuta niin pipskut on vähän jääneet. Mutta saatiinpahan vihdoin aikaiseksi! Nämä kyllä varmaan loppuvat ennen joulua aika nopeasti, että eiköhän me pian päästä taas leipomaan. Piparitalokin olisi hauska tehdä mutta mua pelottaa se kuumalla sokerilla läträäminen ja kaikki, iik!